Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

Navigointipolku

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Menettelylliset määräajat - Ranska

SISÄLLYSLUETTELO

1 Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyjen yhteydessä

Menettelyllisten määräaikojen lisäksi Ranskan lainsäädännössä säädetään vanhentumisajoista ja ns. preklusiivisista määräajoista.

Vanhentumisajalla tarkoitetaan määräaikaa, jonka päättyessä henkilö voi joko saada jonkin esineoikeuden (oikeuden saaminen pitkäaikaisen hallinnan nojalla), tai jos hänellä on jo ollut jokin oikeus, menettää sen siksi, ettei ole käyttänyt sitä (oikeuden ekstinktio). Vanhentumisajan kuluminen voidaan joko keskeyttää väliaikaisesti tai katkaista.

Preklusiivinen määräaika osoittaa, mihin mennessä jokin toimi on mahdollista toteuttaa (englanniksi ”limitation of action”). Preklusiivisten määräaikojen kulumista ei voi keskeyttää. Periaatteessa niitä ei voi myöskään katkaista. Siviililain 2241 ja 2244 §:n nojalla tietyt toimet, kuten haaste saapua oikeuteen tai täytäntöönpanoasiakirja (kuten ulosmittaus), kuitenkin keskeyttävät näiden määräaikojen kulumisen.

Menettelyllisiä määräaikoja sovelletaan prosessitoimiin, kun haaste on jätetty. Ne ovat joko lainsäädännössä vahvistettuja tai tuomarin asettamia. Toisin kuin preklusiivisten määräaikojen laiminlyönti, menettelyllisten määräaikojen noudattamatta jättäminen ei johda siihen, että asian käsittely päättyisi. Menettelyllisten eli prosessuaalisten määräaikojen kulumista ei voi keskeyttää eikä katkaista.

2 Luettelo päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetussa asetuksessa (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 tarkoitettuja työpäiviä

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan pyhäpäiviä ovat:

  • sunnuntait
  • 1. tammikuuta
  • toinen pääsiäispäivä
  • vapunpäivä
  • 8. toukokuuta
  • helatorstai
  • helluntain jälkeinen maanantai
  • 14. heinäkuuta
  • Neitsyt Marian taivaaseenottamisen päivä (15. elokuuta)
  • pyhäinpäivä (1. marraskuuta)
  • 11. marraskuuta
  • joulupäivä (25. joulukuuta).

Näiden lisäksi eräissä Ranskan departementeissa ja alueellisissa yhteisöissä (collectivités territoriales) vietetään orjuuden lakkauttamisen muistopäivää: Guadeloupessa 27. toukokuuta, Guyanessa 10. kesäkuuta, Martiniquessa 22. toukokuuta, Réunionissa 20. joulukuuta ja Mayottessa 27. huhtikuuta.

Alsace-Mosellen alueella pyhäpäiviä ovat myös toinen joulupäivä ja pitkäperjantai.

3 Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Yleinen vanhentumisaika on viisi vuotta 17. kesäkuuta 2008 annetun lain nro 2008-561 (joka sisältää siirtymäsäännöksiä) voimaantulon jälkeen. Aiemmin se oli 30 vuotta.

Tästä on kuitenkin monia poikkeuksia, joita sovelletaan muun muassa vahinkoon johtaneesta tapahtumasta johtuvaan siviilioikeudelliseen vastuuseen, jonka vanhentumisaika on 10 vuotta vahingon havaitsemisesta tai sen lisääntymisestä, tai kiinteistöön kohdistuvaa oikeutta koskeviin kanteisiin, jotka vanhentuvat 30 vuodessa.

Preklusiivisten ja menettelyllisten määräaikojen kesto vaihtelee oikeusalan ja menettelyn mukaan.

4 Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa?

Siviiliprosessilain 640 §:ssä säädetään, että kun jokin teko tai virallinen muodollisuus on suoritettava ennen tietyn määräajan päättymistä, menettelyllinen määräaika alkaa kulua päivästä, jona asianomainen asiakirja tai päätös on päivätty tai tapahtuma sattunut tai tiedoksiantaminen suoritettu.

Tätä sääntöä sovelletaan myös vanhentumisaikoihin ja preklusiivisiin määräaikoihin, ellei asiasta ole annettu muita erityismääräyksiä. Esimerkiksi ruumiinvammasta johtuvaa vahingonkorvausvastuuta koskeva kanne vanhenee siviililain 2226 §:n nojalla kymmenen vuoden kuluttua vahingon havaitsemisesta tai sen lisääntymisestä.

5 Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Siviiliprosessilain 664-1 §:ssä säädetään, että kun tiedoksiantamisen suorittaa haastemies, sen katsotaan tapahtuneen päivänä, jona asiakirja on toimitettu vastaanottajalle tai tämän kotiin tai asuinpaikkaan, tai päivänä jona haastemies on laatinut pöytäkirjan, jossa hän selostaa, millä tavoin hän on pyrkinyt tavoittamaan asiakirjan vastaanottajan. Jos tiedoksianto toimitetaan asiakirjan vastaanottajalle sähköisesti, asiakirja katsotaan tiedoksiannetuksi sillä päivämäärällä ja kellonajalla, kun se on lähetetty.

Siviiliprosessilain 668 ja 669 §:ssä säädetään, että postitiedoksiannon päivämäärä on tiedoksiannon toimeksiantajan kannalta kirjeen lähetyspäivä ja vastaanottajan kannalta päivä, jona hän vastaanottaa kirjeen. Postitiedoksiannon lähetyspäivänä pidetään lähettävän postitoimiston postileiman päiväystä. Postitiedoksiannon vastaanottopäivänä taas pidetään vastaanottotodistuksen tai haastemiehen jättämän käyntitodistuksen päiväystä. Kun tiedoksianto on toimitettu kirjatulla kirjeellä saantitodistusta vastaan, vastaanottopäivänä pidetään sen leiman päiväystä, jonka postivirkailija merkitsee saantitodistukseen luovuttaessaan kirjeen vastaanottajalle.

Edellä esitetyistä säännöksistä poiketen siviiliprosessilain 647-1 §:ssä säädetään, että kun asiakirja annetaan tiedoksi merentakaisilla hallintoalueilla (collectivité d’outre-mer) tai ulkomailla, tiedoksiantamispäivänä pidetään tiedoksiantajan kannalta päivää, jona haastemies tai tuomioistuimen kirjaaja lähettää asiakirjan, ja jos tämä ei ole mahdollista, päivää, jona toimivaltainen syyttäjäviranomainen vastaanottaa asiakirjan.

6 Kun määräajan kuluminen alkaa jostakin tapahtumasta, lasketaanko määräaikaan mukaan päivä, jona tapahtuma ilmenee?

Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sitä päivää, jona asianomainen asiakirja tai päätös on päivätty tai tapahtuma sattunut tai tiedoksiantaminen suoritettu, ei lasketa mukaan määräaikaan siviiliprosessilain 641 §:n nojalla.

Tapa, jolla tiedoksiantaminen suoritetaan, ei vaikuta määräajan alkamiseen. Jos asiakirjaa ei ole luovutettu kenellekään henkilökohtaisesti, määräajan alkua voidaan kuitenkin lykätä tiettyjen säännösten nojalla päivään, jona asiakirja on tosiasiallisesti luovutettu jollekin henkilölle, tai päivään, jona asiakirjan nojalla on toteutettu pakkotäytäntöönpanotoimenpiteitä.

7 Kun määräaika on ilmaistu päivissä, tarkoittaako ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai työpäiviä?

Siviiliprosessilain 642 §:n nojalla määräaikaa, joka päättyisi lauantaina, sunnuntaina tai pyhäpäivänä tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetään automaattisesti seuraavaan arkipäivään.

Määräajan kuluminen siis jatkuu sunnuntaisin ja pyhäpäivinä, mutta sitä pidennetään silloin kun se päättyisi lauantaina, sunnuntaina tai pyhäpäivänä tai yleisenä vapaapäivänä.

8 Entä jos määräaika on ilmaistu viikoissa, kuukausissa tai vuosissa?

Siviiliprosessilain 641 §:ssä säädetään, että kun määräaika on ilmaistu kuukausina tai vuosina, se päättyy määräajan viimeisen kuukauden tai vuoden sinä päivänä, jolla on sama järjestysluku kuin päivällä, jona määräajan kulumisen aloittanut asiakirja tai päätös on päivätty tai tapahtuma sattunut tai tiedoksiantaminen suoritettu. Ellei päivämäärältään vastaavaa päivää ole, määräaika päättyy kuun viimeisenä päivänä.

Jos määräaika on ilmaistu kuukausina ja päivinä, lasketaan ensin kuukaudet ja sitten päivät.

Edelliseen kysymykseen viitaten voidaan todeta, että siviililain 642 §:ssä vahvistettua sääntöä sovelletaan kaikkiin määräaikoihin riippumatta siitä, onko ne ilmaistu päivinä, kuukausina vai vuosina.

9 Milloin viikoissa, kuukausissa tai vuosissa ilmaistu määräaika päättyy?

Siviililain 642 §:n nojalla määräaika päättyy sen viimeisenä päivänä klo 24:00, paitsi jos sitä jatketaan silloin kun se päättyisi lauantaina, sunnuntaina tai pyhäpäivänä tai yleisenä vapaapäivänä.

Kuten edellä on jo todettu, määräajan kuluminen alkaa päivästä, jona asianomainen asiakirja tai päätös on päivätty tai tapahtuma sattunut tai tiedoksiantaminen suoritettu.

10 Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään?

Kuten edellä on todettu, määräaikaa, joka päättyisi lauantaina, sunnuntaina tai pyhäpäivänä tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetään seuraavaan arkipäivään.

Määräajan alkamisajankohta on aina määritettävä tai ainakin sen on oltava määritettävissä. Tarvittaessa tuomioistuin voi arvioida asian. Määräajan pidentämistä seuraavaan arkipäivään sovelletaan kaikilla oikeusaloilla ja kaikissa menettelyissä.

11 Onko olemassa tilanteita, joissa määräaikaa pidennetään? Millä edellytyksillä määräaikaan voi saada pidennyksen?

Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee Ranskan Euroopassa sijaitsevalla alueella, pidennetään määräaikoja, jotka koskevat osapuolten esiintymistä oikeudenistunnossa, muutoksenhakua, takaisinsaantia, asian uudelleenkäsittelyä ja kassaatiomuutoksenhakua, siviiliprosessilain 643 §:n mukaisesti seuraavasti:

  • kuukaudella niiden henkilöiden osalta, joiden asuinpaikka on Ranskan merentakaisessa departementissa (département d’outre-mer, DOM), merentakaisella alueella (territoire d’outre-mer, TOM) tai merentakaisessa yhteisössä (collectivité d’outre-mer)
  • kahdella kuukaudella ulkomailla asuvien henkilöiden osalta.

Kun pyyntö esitetään siviiliprosessilain 644 §:n mukaisesti tuomioistuimelle, joka sijaitsee kyseisessä lainkohdassa määritetyllä Euroopan ulkopuolella sijaitsevalla Ranskan alueella, pidennetään määräaikoja, jotka koskevat osapuolten esiintymistä oikeudenistunnossa, muutoksenhakua, takaisinsaantia, asian uudelleenkäsittelyä ja kassaatiomuutoksenhakua, seuraavasti:

  • yhdellä kuukaudella niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tuomioistuimen tuomiopiirissä;
  • kahdella kuukaudella ulkomailla asuvien henkilöiden osalta.

12 Mitä määräaikaa sovelletaan muutoksenhakuun?

Siviiliprosessilain 538 §:n nojalla muutoksenhakumääräaika on periaatteessa riita-asioissa yksi kuukausi ja hakemusasioissa 15 päivää. Tästä periaatteesta kuitenkin poiketaan monissa säännöksissä. Muutoksenhaun määräaika on tämän vuoksi esimerkiksi välitoimia koskevien määräysten, täytäntöönpanosta vastaavan tuomioistuimen päätösten, perhetuomioistuimen määräysten ja huostaanottomääräysten osalta 15 päivää.

13 Voivatko tuomioistuimet muuttaa määräaikaa, erityisesti paikalletulolle asetettua määräaikaa, tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten?

Tuomioistuin voi kiireellisissä tapauksissa lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten. Vastaavasti tuomioistuin voi lykätä asian käsittelyä myöhemmäksi, jotta osapuolet voivat saapua paikalle.

14 Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Kun asiakirja, jonka vastaanottaja on asuinpaikkansa vuoksi oikeutettu määräajan pidennykseen, annetaan hänelle tiedoksi paikassa, jonka asukkailla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, tiedoksiantoon sovelletaan siviiliprosessilain 647 §:n nojalla samoja määräaikoja kuin viimeksi mainittujen osalta.

15 Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Vanhentumisajan päättymisen tai preklusiivisen määräajan loppuun kulumisen seurauksena oikeus toimen toteuttamiseen menetetään. Tästä on seuraamuksena prosessinedellytyksen puuttuminen (fin de non-recevoir), jonka perusteella tuomioistuimen on kanteen sisältöä tutkimatta todettava, että sitä ei voida ottaa käsiteltäväksi.

Lakisääteisen tai tuomioistuimen asettaman määräajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvat seuraamukset vaihtelevat määräajan tarkoituksen ja asianomaisen toimen mukaan. Ennen määräajan päättymistä annettu tuomio mitätöityy, jos vastaaja jättää saapumatta oikeudenistuntoon annetussa määräajassa. Osapuolten toimimattomuudesta seuraa yleensä asian poistaminen tuomioistuimen juttulistalta. Jos menettelyyn kuuluvia toimenpiteitä eli prosessitoimia ei toteuteta, asia raukeaa.

16 Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Jos oikeus toteuttaa jokin oikeudenkäyttöön liittyvä toimi on menetetty, sitä ei voida palauttaa minkään säännöksen nojalla, koska kyseessä on vanhentumisajan tai preklusiivisen määräajan umpeutumisesta johtuva oikeusvaikutus.

Tuomioistuin voi kuitenkin peruuttaa osan määräajan päättymisen vuoksi tapahtuneesta oikeudenmenetyksestä, jos laissa erikseen niin säädetään. Siviiliprosessilain 540 §:ssä säädetään mahdollisuudesta peruuttaa osa muutoksenhakumääräajan umpeutumisesta johtuvasta oikeudenmenetyksestä, kun muutoksenhaun kohteena oleva tuomio on annettu toista osapuolta kuulematta (yksipuolinen tuomio) tai kun tuomio on katsottu annetuksi kontradiktorisessa menettelyssä (vastapuolen kuulemisen jälkeen), ja kun asianosainen on jäänyt vaille tietoa tuomiosta ilman omaa syytään niin pitkään, että hän ei ole voinut käyttää muutoksenhakuoikeuttaan, tai jos sen käyttäminen on ollut mahdotonta.

Tuomioistuimen ratkaisuun, jolla prosessitoimi julistetaan rauenneeksi, voidaan hakea muutosta. Lisäksi on mahdollista hakea ratkaisun kumoamista. Asian raukeaminen johtaa kyseisen käsittelyn lopettamiseen, mutta jättää voimaan oikeuden saattaa asia oikeuden käsiteltäväksi. Asiasta on siis mahdollista nostaa uusi kanne niin kauan kuin se ei ole esimerkiksi vanhentunut, mikä johtaisi siihen, että oikeus toteuttaa kyseinen toimi olisi menetetty.

Päätökseen poistaa asia tuomioistuimen juttulistalta ei voi hakea muutosta. Juttulistalta poistaminen jättää kuitenkin voimaan mahdollisuuden käynnistää asiassa oikeuskäsittely myöhemmin. Haasteen aiheuttama vanhentumisajan tai preklusiivisen määräajan kulumisen keskeytys pysyy siis voimassa. Oikeuskäsittelyn keskeytys, jonka asian poistaminen tuomioistuimen juttulistalta aiheutti, voidaan lopettaa toteuttamalla vaadittu muodollisuus tai pyytämällä asian palauttamista juttulistalle.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLegifrance-verkkosivut – siviiliprosessilaki

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLegifrance-verkkosivut - siviiliprosessilaki englanniksi ja espanjaksi

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLegifrance-verkkosivut – pyhäpäivät


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 23/07/2018