Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

Navigointipolku

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Tuomion täytäntöönpanomenettelyt - Ranska

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpano kattaa kaikki menettelyt, joilla täytäntöönpanokelpoiset velvoitteet voidaan täyttää vastoin velallisen tahtoa. Tällä tarkoitetaan pakkotäytäntöönpanoa, sillä velallisen vapaaehtoisesti täyttämät velvoitteet eivät kuulu minkään erityisen menettelyn piiriin. Ranskan oikeudessa tunnetaan kolme yksityisoikeudellisten velvoitteiden ryhmää: maksaminen, tekeminen tai kielto tehdä jotakin ja luovuttaminen tai palauttaminen.

Täytäntöönpano-oikeus koskee velallisen omaisuutta; henkilöä koskevaa täytäntöönpanoa ei ole. Tietynlaisten velvoitteiden (elatusvelvoitteiden) laiminlyönti on kuitenkin rikos, jonka takia velallista vastaan voidaan nostaa syyte ja hänet voidaan tuomita vankeusrangaistukseen. Sama koskee tilannetta, jossa velallinen on vilpillisesti hankkiutunut maksukyvyttömäksi.

Täytäntöönpanotoimenpiteitä koskeva oikeus järjestyy saman velvoitteiden kolmijaon mukaisesti: maksaminen, tekeminen, luovuttaminen.

Maksuvelvoitteet pannaan täytäntöön ulosotolla. Jos ulosotto koskee rahamäärää, ulosmitattava määrä tilitetään velkojalle (esimerkiksi pankkitiliä koskeva ulosmittaustoimenpide). Jos ulosmitataan velalliselle kuuluva esine, ulosmittaus johtaa sen pakkomyyntiin ja myyntihinta suoritetaan velkojalle tämän saatavan osalta.

Luovuttamis- tai palauttamisvelvoitteet vaihtelevat omaisuuden luonteen mukaan. Jos kyseessä on irtain omaisuus, se otetaan haltuun takavarikolla, jotta se voidaan palauttaa lailliselle omistajalleen. Kiinteän omaisuuden omistajan käyttöoikeus palautetaan häätämällä henkilö, joka pitää omaisuutta hallussaan.

Tekemis- tai kieltovelvoitteen täytäntöönpano toteutetaan uhkasakolla. Se on rahamäärä, joka velallisen on maksettava sen lisäksi, että hän täyttää velvoitteen. Tuomarin asettaman uhkasakon määrä lasketaan suhteessa aikaan, jona velvoite on jätetty täyttämättä (tekemisvelvoitteissa), tai rikkomusten määrän perusteella, kun kyseessä on kieltovelvoite. Koska myös maksu-, luovuttamis- tai palauttamisvelvoitteita voidaan pitää tekemisvelvoitteina, uhkasakko voidaan määrätä myös muiden pakkotäytäntöönpanotoimien lisäksi.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Periaatteessa ainoastaan ulosottomiehillä (huissiers de justice) on valtuudet pakkotäytäntöönpanoon. Kahteen täytäntöönpanotoimeen tarvitaan kuitenkin aina tuomioistuimen ennakkolupa:

  • palkan ulosmittaaminen, johon antaa luvan velallisen kotipaikan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (tribunal d'instance), tai jos velallisen kotipaikka on ulkomailla tai tuntematon, tertiusvelallisen (eli velallisen velallisen) kotipaikan tuomioistuin
  • kiinteistön ulosmittaaminen, josta päättää kiinteän omaisuuden sijaintipaikan täytäntöönpanotuomari (juge de l'exécution).

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

3.1 Menettely

Pakkotäytäntöönpanotoimet voivat perustua mihin tahansa täytäntöönpanoperusteeseen eli perusteeseen, joka oikeuttaa pakkotäytäntöönpanoon. Perusteet määritellään yksityisoikeudellisista täytäntöönpanomenettelyistä annetun lain L. 111-3 §:ssä (code des procédures civiles d’exécution):

  • yleisen tai hallintotuomioistuimen täytäntöönpanokelpoinen tuomio ja sopimus, jonka täytäntöönpanokelpoisuuden tuomioistuin on vahvistanut
  • päätöksellä täytäntöönpanokelpoiseksi julistettu ulkomainen asiakirja tai tuomio ja välitystuomio, jos täytäntöönpanopäätökseen ei voida hakea täytäntöönpanon keskeyttävää muutosta
  • ote tuomarin ja asianosaisten allekirjoittamasta sovittelua koskevasta pöytäkirjasta
  • notaarin vahvistama asiakirja, johon on lisätty täytäntöönpanolauseke
  • maksamatta jätettyyn sekkiin perustuva ulosottomiehen antama täytäntöönpanopäätös
  • laissa julkisoikeudelliseksi oikeushenkilöksi määritetyn tahon antama asiakirja tai päätös, jolle annetaan laissa tuomion vaikutukset.

Oikeuden päätös, johon ei voida hakea täytäntöönpanon keskeyttävää muutosta, on suoraan täytäntöönpanokelpoinen; täytäntöönpanoon ei tarvita mitään erillistä päätöstä. Tällaisiin päätöksiin, samoin kuin notaarin vahvistamiin asiakirjoihin, lisätään täytäntöönpanolauseke, joka todistaa niiden olevan täytäntöönpanokelpoisia. Täytäntöönpanolausekkeen lisää tapauksen mukaan joko tuomioistuimen kirjaaja tai notaari. Muuta välimenettelyä ei tarvita täytäntöönpanon aloittamiseksi.

Ellei oikeuden päätöstä ole, velkoja voi saada turvaamistoimena tuomioistuimelta vakuutta tai takavarikkoa koskevan luvan. Tällaiset toimenpiteet raukeavat nopeasti, ellei niitä ole annettu tiedoksi toiselle asianosaiselle (kahdeksan päivän kuluessa) ja ellei velkoja ole nostanut kannetta pääasiassa saadakseen oikeudelta päätöksen, jossa hänen saatavansa vahvistetaan.

Ulosottomiehen on käynnistettävä irtainta omaisuutta ja rahamääriä sekä häätöä koskevat pakkotäytäntöönpanotoimet. Ulosottomies on oikeusministeriön alainen virkamies eli oikeusministerin nimittämä täytäntöönpanoviranomainen. Ulosottomies hoitaa tehtäviään yksityisoikeuden sääntöjen mukaisesti, mutta hänellä on täytäntöönpanossa julkisoikeudellisia valtuuksia, joita säännellään yksityiskohtaisesti ja joita ohjaa tiukasti valvottu ammattieettinen säännöstö.

Kiinteän omaisuuden ulosottoon sovelletaan erityistä menettelyä, jota ohjaa alioikeuden (tribunal de grande instance) täytäntöönpanotuomari. Velkojalla on oltava menettelyssä asianajaja.

Täytäntöönpanotoimista aiheutuvat kulut ovat periaatteessa viime kädessä velallisen vastuulla, joten tämä joutuu maksamaan ne velkansa lisäksi.

Täytäntöönpanokuluista on laadittu hinnasto, jossa vahvistetaan ulosottomiehelle kustakin täytäntöönpanotoimesta maksettava palkkio. Ulosottomiesten palkkiohinnasto on vahvistettu 12. joulukuuta 1996 annetulla asetuksella nro 96-1080. Siinä on määritelty kertakorvaus tapauksen mukaan kumulatiivisesti tai vaihtoehtoisesti kiinteinä tai suhteellisina maksuina, joihin lisätään tarvittaessa menettelyn aloittamisesta perittävä maksu.

Velallinen vastaa kiinteistä maksuista. Velkoja ja velallinen vastaavat kumpikin osaltaan suhteellisista maksuista, jotka lasketaan perittäviin määriin sovellettavan alenevan maksutaulukon mukaan.

Jos perittävä saatava olisi esimerkiksi 10 000 euroa, täytäntöönpanotoimista perittäisiin erilaisia maksuja seuraavasti:

  • pankkitilin ulosmittaus: kiinteät maksut veroineen 187,53 euroa
  • irtaimen omaisuuden ulosmittaus: kiinteät maksut veroineen 66,98 euroa
  • ajoneuvon ulosmittaus tekemällä ilmoitus prefektinvirastoon: kiinteät maksut veroineen 133,95 euroa
  • kiinteän omaisuuden ulosmittausta koskeva määräys: kiinteät maksut veroineen 80,37 euroa.

Näihin kiinteisiin maksuihin lisätään suhteelliset maksut, jotka ovat esimerkkisaatavan koko määrältä yhteensä 723,44 euroa veroineen, mistä määrästä olisi velallisen vastuulla 121,35 euroa ja velkojan vastuulla 602,09 euroa.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Täytäntöönpanoperusteen pohjalta tehtäviin täytäntöönpanotoimiin ei tarvita tuomioistuimen lupaa.

Jos velkojalla ei vielä ole täytäntöönpanoperustetta, velkojan hyväksi toteutettavien turvaamistoimien lupakriteerit ovat seuraavat: saatava vaikuttaa periaatteessa oikeutetulta ja sen periminen vaikuttaa olevan uhattuna. Toimivalta hyväksyä turvaamistoimenpide on täytäntöönpanotuomarilla (alioikeuden tuomari) tai kauppatuomioistuimen (tribunal de commerce) toimivaltaan kuuluvissa asioissa kauppatuomioistuimen presidentillä.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Velkoja voi vaatia suoritusta velallisen koko omaisuudesta, joten periaatteessa kaikki velalliselle kuuluva omaisuus voidaan ulosmitata. Seuraavanlaisesta omaisuudesta on annettu erityissääntöjä: saatavat (vuokrat, palkat, pankkitilillä olevat varat), kaikenlainen irtain omaisuus, kiinteä omaisuus ja esineoikeudet, arvopaperit ja niihin liittyvät oikeudet, maalla, vedessä ja ilmassa kulkevat ajoneuvot, tekijänoikeudet, kassakaapissa olevat rahamäärät.

Laissa voidaan kuitenkin säätää, ettei tietynlaista omaisuutta saa ulosmitata. Tällaista omaisuutta ovat muun muassa

  • elatukseen tarvittavat rahamäärät (erityisesti osa palkasta; tämä suojaosuus lasketaan perheen tulojen ja menojen perusteella alenevan taulukon mukaan, ja se arvioidaan uudelleen vuosittain)
  • velallisen tavanomainen koti-irtaimisto ja työvälineet, joita ei saa ulosmitata muutoin kuin kyseisen omaisuuden hinnan maksamiseksi tai jos omaisuuden arvo on huomattava
  • sairauden tai vamman takia tarpeellinen omaisuus.

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Omaisuutta ja saatavia koskevat täytäntöönpanotoimet toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensin ulosottomies ulosmittaa omaisuuden tai rahamäärät. Ulosmittauksessa omaisuus asetetaan määräämiskieltoon, mutta velallisella on edelleen omaisuuteen käyttöoikeus, mikä tekee hänestä omaisuuden valvojan. Jos hän kavaltaa tätä omaisuutta, hän syyllistyy rikokseen. Rahamäärät pysyvät jäädytetyllä tilillä, mutta virtuaalisesti ne tilitetään heti ulosottoa hakevalle velkojalle.

Ulosmittauksesta ilmoitetaan velalliselle. Jos velallinen ei riitauta ulosmittausta viemällä sen täytäntöönpanotuomarin käsiteltäväksi, ulosottomies voi edetä ulosmittauksen toiseen vaiheeseen eli ottaa omaisuuden haltuunsa myydäkseen sen huutokaupalla tai pyytää velallisen velallista eli ns. tertiusvelallista (yleensä pankkia) tilittämään ulosmitatut määrät.

Pankilla on velvollisuus antaa ulosoton yhteydessä ulosottomiehelle tiedot kaikista rahamääristä, joita se säilyttää velallisen puolesta. Jos pankki ei täytä tätä velvollisuutta tai jos se palauttaa ulosmitatut määrät velalliselle, tuomioistuin voi velkojan hakemuksesta määrätä pankin maksamaan velan velallisen sijasta.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Täytäntöönpanoperuste on täytäntöönpanokelpoinen kymmenen vuoden ajan, ja täytäntöönpanotoimet on aloitettava tässä määräajassa (yksityisoikeudellisista täytäntöönpanomenettelyistä annetun lain L. 111-4 §).

Täytäntöönpanotuomarin antama lupa takavarikoida omaisuutta turvaamistoimena raukeaa, ellei turvaamistointa ole toteutettu kolmen kuukauden kuluessa määräyksen antamisesta.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Kysymyksellä on merkitystä vain turvaamistoimien yhteydessä. Täytäntöönpanoperustetta koskeva muutoksenhaku liittyy itse saatavan riitauttamiseen tuomioistuimessa.

Sen jälkeen, kun turvaamistoimesta on päätetty ja siitä on ilmoitettu velalliselle, tämä voi viedä turvaamistoimen sen täytäntöönpanotuomarin käsiteltäväksi, joka on antanut luvan turvaamistoimeen, ja riitauttaa luvan antamiseen johtaneet edellytykset. Kanne voidaan nostaa niin kauan kuin saatavaa ei ole vahvistettu tuomioistuimessa; sen jälkeen turvaamistoimi muuttuu ulosotoksi.

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Täytäntöönpanoperuste vanhenee periaatteessa kymmenessä vuodessa.

Lisäksi täytäntöönpanomenettelyt on rajoitettava siihen, mikä on välttämätöntä saatavan perimiseksi, eikä toimenpiteiden valintaa saa käyttää väärin.

Vaikka velkoja voi periaatteessa ulosmitata kaiken velalliselle kuuluvan omaisuuden, siihen kohdistuu kuitenkin rajoituksia. Laissa nimittäin säädetään tietynlaisen omaisuuden ulosmittauskelvottomuudesta. Tämä koskee periaatteessa elatusapua, irtainta omaisuutta, jota velallinen tarvitsee jokapäiväisessä elämässään ja työssään, vammaisen henkilön välttämättömiä apuvälineitä, tiettyjä sosiaalisia vähimmäisetuuksia ja perhelisiä, joita ei saa ulosmitata. Kun rahasaatava ulosmitataan pankkitililtä, on lisäksi otettava huomioon, että pankkitilille on jäätävä vähintään yhden henkilön vähimmäistuloa vastaava määrä, joksi on määritetty aktiiviseen työnhakuun kannustava työttömyyskorvaus (revenu de solidarité active). Palkkaa ei myöskään saa periaatteessa ulosmitata kuin asetuksella määrätyissä rajoissa. Ulosmitattava määrä määritetään asetuksen mukaan velallisen palkan ja tämän huollettavina olevien henkilöiden määrän mukaan.

Yksinyrittäjä saa lisäksi tietyissä tapauksissa erityissuojelua, joka koskee yrittäjän koko omaisuutta tai sen osaa.

Täytäntöönpanotoimia saa sitä paitsi toteuttaa vain arkipäivinä klo 06.00–21.00; sunnuntaisin ja yleisinä vapaapäivinä niitä voi toteuttaa vain täytäntöönpanotuomarin ennakkoluvalla. Myös alle 535 euron ulosmittaaminen asuintiloissa edellyttää täytäntöönpanotuomarin ennakkolupaa.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLegifrance

Linkki avautuu uuteen ikkunaanChambre Nationale des Huissiers de Justice


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 14/08/2017