2 - Oikeuteni rikostutkinnan aikana ja ennen oikeudenkäynnin alkua

Save as PDF

Please note that the original language version of this page German has been amended recently. The language version you are now viewing is currently being prepared by our translators.

Rikostutkinnan tarkoituksena on selvittää, mitä on tapahtunut, jotta syyttäjä voi päättää, onko nostettava syyte vai voidaanko asian käsittely lopettaa. Jos päätetään nostaa syyte, esitutkinnan tarkoituksena on myös edistää oikeudenkäynnin ripeää loppuunsaattamista.


Rikostutkinnan vaiheet

  • Rikostutkinnan tarkoituksena on selvittää, onko tapahtunut rikos, ja jos on, kuka on syyllinen.
  • Jos tutkimusten perusteella on aiheellista epäillä tekijäksi jotakin tiettyä henkilöä, häntä pidetään epäiltynä.
  • Tuomioistuimen on toteutettava tutkinnan yhteydessä tiettyjä toimenpiteitä. Sen on selvitettävä rikokseen liittyvät tapahtumat ja kuultava ns. kontradiktorisen menettelyn mukaisesti myös epäillyn näkemys asiasta. Näissä menettelyissä ovat mukana syyttäjä ja vastaaja yhdessä puolustusasianajajansa kanssa. Sekä syyttäjä että asianajaja voivat esittää vastaajalle kysymyksiä. Syyttäjä voi myös pyytää tuomioistuinta hyväksymään muita todisteita, jos hän katsoo tämän tarpeelliseksi yleisen edun nimissä.
  • Syyttäjä ja/tai rikostutkijat voivat suorittaa useimmat tutkintatoimet omasta aloitteestaan, ilman tuomioistuimen erillistä hyväksyntää. Tällaisia toimia ovat muun muassa selvitykset ja kuulustelut sekä henkilöllisyyden tarkastukset ja kotietsinnät.
  • Tutkintavankeuden määräämistä ja sen jatkamista varten tarvitaan tuomioistuimen määräys. Sama koskee perusoikeuksien rajoittamista edellyttäviä pakkokeinoja (esim. kotietsintä, pankkitilien tutkinta, puhelinkuuntelu tai puhelutietojen selvittäminen).
  • Jos todetaan, että rikosta ei ole tapahtunut tai jos selvitetyt tosiseikat eivät riitä epäillyn tuomitsemiseen, syyttäjän on lopetettava tutkimukset. Jos tosiseikat on voitu todentaa riittävällä varmuudella, syyttäjän on kaikissa muissa tapauksissa nostettava syyte toimivaltaisessa tuomioistuimessa.
  • Syyttäjä voi päättää syytetoimista luopumisesta (Linkki avautuu uuteen ikkunaanDiversion) tapauksissa, joissa asian käsittelyä ei lopeteta mutta joissa myöskään tuomitseminen ei ole tarpeen siksi, että vastaaja (useimmissa tapauksissa) maksaa sakon. Syytetoimista luopuminen ei ole mahdollista, jos rikos on aiheuttanut uhrin kuoleman tai jos se kuuluu lautamiesoikeuden (Schöffengericht) tai valamiesoikeuden (Geschworenengericht) toimivallan piiriin eli jos siitä voidaan (periaatteessa) määrätä yli viiden vuoden vankeusrangaistus.

Oikeuteni rikostutkinnan aikana

Vastaajan oikeudet riippuvat siitä, mistä tutkinnan vaiheesta on kyse:

Vastaajalla on kuitenkin kaikissa menettelyn vaiheissa seuraavat oikeudet:

  • oikeus saada tietää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa siitä, että hän on rikostutkinnan kohteena, se, mistä rikoksesta häntä epäillään, sekä tärkeimmät prosessuaaliset oikeutensa.
  • oikeus saada valitsemansa puolustusasianajaja tai pyytää oikeusapuna maksuton oikeudenkäyntiavustaja (ks. Linkki avautuu uuteen ikkunaantietosivu 1). Jos asiaan liittyvät oikeudelliset tai tosiseikat ovat monimutkaiset, vastaaja voi pyytää oikeusavustajan nimeämistä oikeusapuna koko menettelyn ajaksi. Kun rikosoikeudenkäyntimenettelyjen kohteena on ulkomaalainen, joka ei tunne Itävallan oikeusjärjestelmää, oikeusapu todennäköisesti myönnetään. Kaikissa tapauksissa, joissa puolustusasianajajan käyttö on Linkki avautuu uuteen ikkunaanpakollista, vastaajalle nimetään oikeusavustaja viran puolesta, ellei hän itse valitse omaa puolustusasianajajaa. Jos vastaajalle ei myönnetä oikeusavustajaa oikeusapuna, hänen on maksettava viran puolesta nimetyn puolustajan palkkio itse.

Puolustajaa tarvitaan erityisesti seuraavissa menettelyvaiheissa: koko tutkintavankeusaika, menettely jossa päätetään alentuneesti syyntakeisen rikoksentekijän hoitoon määräämisestä, menettely lautamiesoikeudessa tai valamiesoikeudessa, tai yhden tuomarin kokoonpanossa käytävä oikeudenkäynti, jos rikoksesta voidaan määrätä yli kolmen vuoden vankeusrangaistus.

  • oikeus tutustua asiakirjakansioonsa;
  • oikeus kommentoida häntä vastaan esitettyjä väitteitä tai oikeus vaieta;
  • oikeus pyytää todisteiden vastaanottamista;
  • oikeus vastustaa syyttäjäviranomaisten tai rikostutkijoiden toimenpiteitä ja tuomioistuimen päätöksiä;
  • oikeus kääntäjän tai tulkin apuun.

Tutkinta ja todisteiden vastaanottaminen (1)

Kuka vastaa rikostutkinnasta?

Rikostutkinnasta vastaavat rikostutkimusosastoa johtavat syyttäjäviranomaiset. Rikostutkimusosasto aloittaa tutkinnan omasta aloitteestaan, asianomistajan poliisille tekemän rikosilmoituksen perusteella tai syyttäjän määräyksestä.

Mitä tietoja minulla on oikeus saada?

Syyttäjäviranomaisten tai rikostutkimusosaston on kaikissa tapauksissa ilmoitettava vastaajalle, että hän on rikostutkinnan kohteena, ja syy tähän. Lisäksi vastaajalle on kerrottava, että epäiltynä hänen ei tarvitse antaa asiasta lausuntoja, mutta että jos hän haluaa esittää lausunnon, sitä voidaan käyttää todisteena häntä vastaan.

Jos vastaaja on tehnyt rikoksen, josta häntä syytetään, ja hän tunnustaa syyllisyytensä, tuomioistuin katsoo tunnustuksen lieventäväksi tekijäksi määrätessään tuomiosta. Tunnustaminen ei kuitenkaan vaikuta oikeudenkäynnin kulkuun.

Entä jos en puhu saksaa?

Jos vastaaja ei osaa riittävästi saksaa, hänellä on oikeus saada maksutta tulkki avustamaan häntä kuulusteluissa. Vastaajan ei tarvitse eikä hänen pidäkään vastata kysymyksiin, ellei tulkki ole paikalla. Tulkki esittää kysymykset vastaajalle kielellä, jota tämä ymmärtää. Tulkki myös kääntää vastaukset saksaksi.

Tulkin on vähintäänkin tulkattava vastaajalle tiedot ja ohjeet niistä oikeudellisista seikoista, jotka vastaajalle on ilmoitettava lain nojalla. Tarvittaessa tulkki voi avustaa vastaajaa myös yhteydenpidossa tälle nimettyyn puolustajaan (mutta ei tämän itsensä valitsemaan asianajajaan).

Jos vastaaja saa tiedon syyttäjän määräyksestä tai tuomioistuimen päätöksestä, hänellä on myös oikeus saada käännös näistä asiakirjoista. Jos vastaaja haluaa tutustua tapausta koskeviin asiakirjoihin, kääntäjä avustaa häntä vain jos vastaajalla ei ole puolustusasianajajaa eikä voida kohtuudella odottaa, että hän pystyisi itse hankkimaan käännöksen tarvittavista asiakirjoista.

Saanko ottaa yhteyttä asianajajaan?

Vastaaja ei välttämättä tarvitse asianajajaa, paitsi jos asian käsittely edellyttää puolustajan nimeämistä. Vastaaja voi kuitenkin halutessaan ottaa milloin tahansa yhteyttä asianajajaan riippumatta siitä, onko hänet pidätetty. Lisäksi on hankittava tulkki avustamaan vastaajaa ja puolustajaa yhteydenpidossa.

Jos vastaaja on pidätetty ja hän tuntee asianajajan, jonka haluaa puolustavan häntä, hän voi myös ottaa tähän yhteyttä poliisin välityksellä. Jos vastaajalla ei ole tiedossa ketään asianajajaa, hän voi pyytää apua asianajajaliiton päivystyksestä (Linkki avautuu uuteen ikkunaantietosivu 1).

Otetaanko minulta sormenjäljet tai DNA-näyte?

Poliisilla on oikeus tutkia vastaajan yllä olevat vaatteet ja hänen hallussaan olevat esineet. Muita ruumiintarkastuksia varten tarvitaan tuomioistuimen hyväksyntään perustuva syyttäjän määräys.

Poliisi voi ottaa vastaajalta sormenjäljet, jos se on tarpeen tämän henkilöllisyyden selvittämistä varten. Rikostutkimusosasto voi ottaa sylkinäytteen DNA-testiä varten. Varsinaisen DNA-analyysin tekemiseen tarvitaan tuomioistuimen lupa.

Voidaanko kodissani, toimistossani tai esimerkiksi autossani tehdä kotietsintä?

Paikkoja tai esineitä voidaan tutkia, jos on oletettavissa, että näin voidaan tavoittaa epäilyksenalaisia henkilöitä tai turvata todisteiden säilyminen. Kotietsinnän tekemiseen kotirauhan piiriin kuuluvissa paikoissa tarvitaan kuitenkin tuomioistuimen lupa. Poliisi voi tutkia myös muita paikkoja ja esineitä syyttäjän määräyksestä.

Saanko tietää, mitä todisteita minua vastaan on esitetty?

Vastaajalla on oikeus tutustua hänestä laadittuun asiakirjakansioon. Näin hän saa tietoa myös häntä vastaan esitetyistä todisteista. Poikkeustapauksissa vastaajalta voidaan kuitenkin evätä oikeus tutustua joihinkin asiakirjoihin. Hänellä on oikeus esittää omia todisteita milloin tahansa.

Mitä oikeussuojakeinoja minulla on käytettävissäni rikostutkinnan aikana?

Vastaaja voi vastustaa mitä tahansa toimenpidettä, jonka rikostutkimusosasto tai syyttäjä toteuttavat rikostutkinnan aikana esittämällä vastineen (vastustamiselle ei ole asetettu määräaikaa), jos hän katsoo että hänen oikeuksiaan on loukattu.

Jos syyttäjä ei puolla vastaajan näkemystä, tuomioistuin käsittelee vastineen. Tuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta ylioikeudelta (Oberlandesgericht). Vastine on esitettävä syyttäjäviranomaisille.

Tuomioistuimen päätöksiin voi hakea muutosta ylioikeudelta (Oberlandesgericht), varsinkin jos päätös vaikuttaa perusoikeuksiin.

Muutoksenhaku syyttäjälle ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle (Landesgericht) on esitettävä 14 vuorokauden kuluessa.

Onko minun oltava läsnä tutkinnan aikana?

Vastaajan ei tarvitse jäädä Itävaltaan koko tutkintamenettelyn ajaksi. Puolustusasianajaja voi (vastaajan pyynnöstä) varmistaa, että tutkinnassa noudatetaan vastaajan oikeuksia.

Vastaajan on saavuttava Itävaltaan kuulusteltavaksi. Videoneuvottelun käytöstä tutkintamenettelyssä ei ole säädetty lainsäädännössä eikä se ole teknisesti mahdollista.

Pidätys ja tutkintavankeus (mukaan lukien eurooppalainen pidätysmääräys) (2)

Millä perusteella minut voidaan määrätä tutkintavankeuteen?

Vastaaja voi joutua tutkintavankeuteen vain jos rikosepäily on vahva ja tutkintavankeus katsotaan aiheelliseksi (esimerkiksi karkaamisriskin vuoksi tai siksi, että hänen pelätään tuhoavan todisteita tai tekevän uusia rikoksia). Rikostutkimusosasto voi pidättää epäillyn vain tuomioistuimen luvalla, paitsi jos hänet on saatu kiinni itse teossa tai asiaan liittyy välitön vaara.

Tutkintavankeuden tulee perustua tuomioistuimen määräykseen, ja se on pantava täytäntöön vankilassa. Rikostutkimusosasto voi pitää epäillyn pidätettynä enintään 48 tuntia, minkä jälkeen hänet on siirrettävä tuomioistuinkäsittelyyn ilman aiheetonta viivytystä.

Laissa ei säädetä erikseen siitä, millä tavoin pidätetty voi ilmoittaa pidätyksestä läheisilleen. Kaikissa vankiloissa työskentelee sosiaalityöntekijöitä, jotka avustavat näissä tilanteissa.

Mitä tietoja minun kuuluu saada, jos joudun tutkintavankeuteen?

Epäillylle on luettava päätös, jossa hänet määrätään tutkintavankeuteen, tarvittaessa tulkin avustuksella. Hänelle on myös annettava päätöksestä kirjallinen jäljennös. Päätöksessä on mainittava, millaisesta rikoksesta häntä epäillään. Lisäksi päätöksessä on mainittava kaikki tosiseikat, jotka tuomioistuimen näkemyksen mukaan oikeuttavat tutkintavankeuteen määräämisen.

Vastaajalla on oltava edustajanaan puolustusasianajaja koko tutkintavankeuden ajan. Jos hän ei itse nimeä puolustusasianajajaa, sellainen määrätään hänelle viran puolesta.

Tuomioistuin tekee päätöksen tutkintavankeuteen määräämisestä suullisessa menettelyssä.

Vastaaja voi hakea muutosta päätökseen tutkintavankeuden määräämisestä tai sen myöhemmästä jatkamisesta ylioikeudelta (Oberlandesgericht).

Kuinka kauan minua voidaan pitää tutkintavankeudessa?

Tutkintavankeutta koskeva päätös tehdään aina rajoitetuksi ajaksi. Ensimmäinen tutkintavankeuteen määräämistä koskeva päätös on voimassa 14 vuorokautta. Päätös tutkintavankeuden jatkamisesta ensimmäisen kerran on voimassa kuukauden. Tämän jälkeen tutkintavankeutta voidaan jatkaa kaksi kuukautta kerrallaan.

Tutkintavankeuden ei pitäisi kestää enempää kuin kuusi kuukautta yhteensä, mutta tätä määräaikaa voidaan pidentää, jos kyseessä on erityisen vakava rikos. Lisätietoja on saatavissa Linkki avautuu uuteen ikkunaantäällä.

Saanko ottaa tutkintavankeuden aikana vastaan vieraita? Saanko lääkärin hoitoa?

Tutkintavangilla on oikeus ottaa vastaan vieraita kaksi kertaa viikossa. Puolustusasianajaja voi vierailla tutkintavangin luona milloin tahansa vierailusäännöistä riippumatta.

Lain mukaan tutkintavangin on saatava tarvittaessa lääketieteellistä hoitoa. Kaikissa vankiloissa on saatavilla lääkärin hoitoa.

Voinko ulkomaalaisena ottaa yhteyttä maani suurlähetystöön?

Ulkomaalaisella tutkintavangilla on oikeus ottaa yhteyttä maansa suurlähetystöön. Osoite löytyy Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä. Poliisilla ja syyttäjäviranomaisilla on velvollisuus ottaa yhteyttä vastaajan diplomaattiedustajaan, jos tämä niin haluaa.

Entä jos minut pidätetään eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla?

Jos jokin jäsenvaltio antaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen, vastaaja voidaan pidättää sen perusteella toisessa jäsenvaltiossa ja luovuttaa sen jälkeen pidätysmääräyksen antaneeseen jäsenvaltioon. Itävallan lain mukaan pidätetty on pidettävä säilössä luovuttamiseen asti. Tuomioistuin antaa tätä koskevan määräyksen. Pidätetyllä on oikeus puolustusasianajajaan ja tarvittaessa tulkkiin istunnossa, jossa asiaa käsitellään.

Rikossyyte (3)

Syyttäjä voi tutkinnan perusteella katsoa, että epäillyn tuomitseminen on todennäköistä. Siinä tapauksessa häntä vastaan nostetaan rikossyyte toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Syyte on esitettävä perustellun syytekirjelmän muodossa lautamiesoikeudelle tai valamiesoikeudelle, jos siinä mainitusta rikoksesta voidaan määrätä yli viiden vuoden vankeusrangaistus. Jos mahdollinen tuomio on lyhyempi, syyttäjä voi esittää syytteen kirjallisesti ilman perusteluja yhden tuomarin kokoonpanossa toimivalle alue- tai piirituomioistuimelle (Landesgericht/Bezirksgericht).

Miten voin puolustautua syytteitä vastaan?

Vastaaja voi kiistää syytteen 14 päivän kuluessa sen tiedoksiantamisesta. Vastineen käsittelee ylioikeus (Oberlandesgericht; lisätietoja vastineen perusteluista on saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä). Vastineen voi esittää kirjallisesti tai suullisesti.

Jos ylioikeus katsoo, että vastine on oikeutettu, se voi keskeyttää rikosoikeudenkäyntimenettelyn tai määrätä syyttäjän jatkamaan tutkintaa.

Jos vastustus hylätään tai jos sitä ei esitetä, rikossyyte tulee voimaan ja asiassa toimivaltainen tuomioistuin ryhtyy valmistelemaan oikeudenkäyntiä.

Jos kanne nostetaan rikossyytteen muodossa, sitä ei voida vastustaa. Lain mukaan sen tuomioistuimen, jossa kanne on nostettu, on kuitenkin arvioitava syytteen todenperäisyyttä. Jos tuomioistuin katsoo, että syyte ei ole oikeutettu laissa säädettyjen perusteiden nojalla, se voi päättää keskeyttää rikosoikeudenkäyntimenettelyn.

Puolustuksen valmistautuminen oikeudenkäyntiin (4)

Mitä tapahtuu ennen oikeudenkäyntiä?

Sen jälkeen kun rikossyyte on nostettu, vastaajan oikeutta tutustua asiakirjoihin ei saa enää rajoittaa. Viimeistään tässä vaiheessa vastaajan on voitava tutustua koko asiakirjakansioon, joka on myös tuomioistuimen saatavilla. Tuomioistuin valmistautuu oikeudenkäyntiin.

Vastaaja voi halutessaan vaatia todisteita, joiden avulla hän voi valmistautua oikeudenkäyntiin. Hän voi erityisesti vaatia todistajain kuulustelua. Pyynnössä on mainittava, mitä tosiseikkoja kyseisten todisteiden avulla halutaan näyttää toteen. Vastaajaa voidaan myös pyytää perustelemaan, miksi hän uskoo vaatimiensa todisteiden olevan asian kannalta merkityksellisiä.

Miten minun pitäisi tehdä yhteistyötä puolustusasianajajani kanssa?

Jos asiassa on laadittu syytekirjelmä, vastaajalla on oltava puolustusasianajaja oikeudenkäynnin ajan. Jos vastaaja ei itse nimeä puolustusasianajajaa, hänelle nimetään sellainen viran puolesta.

Jos oikeudenkäynti tapahtuu yhden tuomarin kokoonpanona toimivassa tuomioistuimessa tai piirituomioistuimessa, puolustusasianajajaa ei ole pakko nimittää. Vastaaja voi kuitenkin milloin tahansa nimetä oman oikeudellisen edustajan tai pyytää, että hänelle nimetään puolustusasianajaja, jos asia on monimutkainen. Yleensä näin onkin silloin kun vastaaja on ulkomaalainen, joka ei tunne Itävallan oikeusjärjestelmää.

Vastaajan tulisi kertoa puolustusasianajajalle kaikista saatavilla olevista todisteista, joiden avulla hän uskoo voivansa puhdistautua syytteistä. Puolustusasianajajan tehtävänä on esittää tarvittavat pyynnöt todisteiden saamiseksi.

Entä jos minut on aiemmin tuomittu tai vapautettu syyttömänä rikoksesta, josta minua nyt syytetään toisessa jäsenvaltiossa?

Jos toisen jäsenvaltion tuomioistuin on jo tehnyt lainvoimaisen päätöksen samasta syytteestä, syytettä ei voida nostaa uudelleen toisessa jäsenvaltiossa.

Vastaajan on tällaisessa tapauksessa esitettävä asiaa koskeva hakemus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (esitutkinnan aikana). Vastaavasti, jos vastaaja on aiemmin tuomittu tai vapautettu syyttömänä jostakin rikoksesta Itävallassa, häntä vastaan ei voida nostaa syytettä samasta rikoksesta toisessa jäsenvaltiossa.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTutkintavankeus

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaki rikosoikeuden nojalla maksettavista korvauksista


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 22/06/2018