A. Missä oikeudenkäynti pidetään?

Rikoksen vakavuudesta riippuen oikeudenkäynti pidetään siinä piirituomioistuimessa tai alueoikeudessa, jonka tuomiopiirissä rikos on tehty. Jos rikoksen tekopaikkaa ei voida selvittää tai jos rikos on tehty ulkomailla, oikeudenkäynti pidetään siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä vastaaja asuu, työskentelee tai oleskelee. Jos näitä paikkoja ei voida määrittää tai ne ovat Tšekin tasavallan alueen ulkopuolella, oikeudenkäynti pidetään siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä teko tuli ilmi (osoitettiin tapahtuneeksi).

B. Voidaanko syytteitä muuttaa? Jos voidaan, mitkä ovat vastaajan tiedonsaantioikeudet?

Oikeudenkäynnin ainoana tavoitteena on päättää, mikä on syytteen teonkuvaus. Kun syyte on nostettu, yleinen syyttäjä ei voi muuttaa sitä. Se voidaan ainoastaan peruuttaa.

Jos oikeudenkäynnin tulokset viittaavat siihen, että asian olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet, asian selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia tai käy ilmi, että vastaaja on tehnyt muitakin rikoksia ja yleinen syyttäjä pyytää asian palauttamista valmisteluun yhteistä käsittelyä varten, tuomioistuin palauttaa asian valmisteluun. Tämän jälkeen yleinen syyttäjä nostaa uuden syytteen, jossa otetaan huomioon tapahtuneet muutokset. Jäljennös uudesta syytteestä annetaan aina tiedoksi vastaajalle ja hänen puolustusasianajajalleen viimeistään haasteen tai haasteen tiedoksiantamisen yhteydessä. Vastaaja saa jäljennöksen syytteestä sekä oikeuden puheenjohtajalta tietoa oikeudestaan kommentoida syytteessä esitettyjä seikkoja puheenjohtajan asettamassa määräajassa. Kommentoitavia asioita ovat erityisesti seuraavat:

• tunteeko vastaaja itsensä syyttömäksi tai syylliseksi syytteessä esitettyyn tekoon tai johonkin syytteessä esitetyistä teoista ja miksi
• haluaako vastaaja tehdä yleisen syyttäjän kanssa syyllisyyttä ja rangaistusta koskevan sopimuksen tai haluaako hän myöntää syyllisyytensä oikeudenkäynnissä
• onko vastaaja samaa mieltä teon kuvauksesta ja sen oikeudellisesta luokittelusta sekä ehdotetusta tuomiosta tai turvaamistoimenpiteestä sekä
• mitä seikkoja vastaaja pitää kiistattomina.

Oikeuden puheenjohtaja kertoo vastaajalle myös tällaisten lausuntojen seurauksista sekä siitä, että myös puolustaja voi antaa vastaajan puolesta lausuntoja syytteestä, lukuun ottamatta tunnustusta tai syyllisyyden myöntämistä.

Puheenjohtaja myös pyytää vastaajaa ilmoittamaan tuomioistuimelle hyvissä ajoin pyynnöistä lisätodisteiden vastaanottamiseksi oikeudenkäynnissä ja ilmoittamaan seikat, joita kyseisten todisteiden on määrä selvittää.

Tuomioistuinta ei kuitenkaan sido syytteeseen sisältyvä teon oikeudellinen luokittelu. Tuomioistuin voi luokitella teon muuksi rikokseksi (enemmän tai vähemmän vakavaksi) tai päätellä, että teko ei ole rikos vaan rikkomus. Jos tuomioistuin pitää tekoa rikoksena, josta rankaistaan ankarammin kuin teosta, josta syyte on nostettu, tuomioistuimen on ilmoitettava vastaajalle muutoksesta ja varmistettava, että vastaajalla on mahdollisuus vastata puolustuksessaan muutokseen ja että hänellä on riittävästi aikaa muuttaa puolustustaan.

C. Vastaajan oikeudet tuomioistuinkäsittelyssä

Vastaajalla on oikeus

• saada lainvalvontaviranomaisilta tietoa oikeuksistaan ja käyttää oikeuksiaan täysin
• tunnustaa, myöntää syyllisyytensä tai ehdottaa syyllisyyttä ja rangaistusta koskevan sopimuksen tekemistä ennen todisteiden vastaanottamista
• kommentoida häntä vastaan esitettyjä syytöksiä
• kieltäytyä todistamasta
• tutustua tutkinta-aineistoon, saada siitä otteita tai tehdä muistiinpanoja sekä ottaa tutkinta-aineistosta tai sen osista jäljennöksiä omalla kustannuksellaan
• osallistua asian käsittelyyn varsinaisessa oikeudenkäynnissä ja julkisissa istunnoissa
• antaa loppulausunto oikeudenkäynnissä ja muutoksenhaun julkisessa istunnossa
• käyttää oikeudenkäynnissä viimeinen puheenvuoro
• esittää puolustusta tukevia seikkoja ja todisteita
• esittää huomautuksensa jokaisesta vastaanotetusta todisteesta ja vastustaa niiden vastaanottotapaa
• esittää kysymyksiä kuultavalle henkilölle
• esittää pyyntöjä ja ehdotuksia (todisteiden vastaanottamisen ja päätöksenteon osalta)
• turvautua muutoksenhakukeinoihin, sekä varsinaisiin (kantelut, valitukset ja vastineet) että ylimääräisiin (purkamista koskevat hakemukset, valitusten tutkintaa koskevat hakemukset), tai ehdottaa lainvastaisuutta koskevan kantelun tekemistä
• valita puolustaja (jos vastaaja ei valitse puolustajaa itse, valinnan voi suorittaa esimerkiksi hänen perheenjäsenensä) ja kysyä puolustajalta neuvoja myös lainvalvontaviranomaisen toimien yhteydessä
• keskustella puolustajan kanssa ilman kolmannen osapuolen läsnäoloa
• pyytää tulla kuulustelluksi puolustajan läsnä ollessa ja pyytää puolustajaa osallistumaan kaikkiin rikosoikeudellisen menettelyn vaiheisiin
• käyttää äidinkieltään tai muuta osaamaansa kieltä asioidessaan lainvalvontaviranomaisten kanssa, jos vastaaja on ilmoittanut, että ei osaa tšekin kieltä.

i. Onko vastaajan oltava läsnä oikeudenkäynnissä? Millä edellytyksillä vastaaja voi olla poissa oikeudenkäynnistä?

Varsinainen oikeudenkäynti voidaan pitää vastaajan poissa ollessa vain, jos tuomioistuin katsoo, että asia voidaan ratkaista luotettavasti ja rikosoikeudellinen menettely saattaa tarkoituksenmukaisesti päätökseen myös ilman vastaajan läsnäoloa, ja

• vastaaja on saanut syytteen ja kutsun oikeudenkäyntiin asianmukaisesti ja hyvissä ajoin ja
• lainvalvontaviranomainen on jo kuulustellut vastaajaa syytteen perustana olevasta teosta, syytteen nostamista koskevia säännöksiä on noudatettu ja vastaajalle on kerrottu mahdollisuudesta tutustua tutkinta-asiakirjoihin ja esittää pyyntöjä tutkinnan täydentämiseksi.

Haasteessa on mainittava tiedot siitä, mitä seurauksia oikeudenkäyntiin osallistumatta jättämisellä on.

Oikeudenkäynti voidaan siis pitää vastaajan poissa ollessa, paitsi jos

• vastaaja on tutkintavankeudessa
• vastaaja suorittaa vankeusrangaistusta
• asia koskee rikosta, josta vastaajalle voidaan määrätä yli viisi vuotta vankeutta.

Vastaajan ei kuitenkaan tarvitse olla läsnä oikeudenkäynnissä edes tämäntyyppisessä asiassa, jos hän erikseen pyytää tuomioistuinta pitämään oikeudenkäynnin hänen poissa ollessaan. Näin ei kuitenkaan voida toimia, jos tuomioistuin katsoo vastaajan läsnäolon välttämättömäksi.

Jos vastaajalle on määrätty pakollinen puolustus, oikeudenkäyntiä ei voida pitää ilman puolustajan läsnäoloa.

ii. Oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin

Jos vastaaja ilmoittaa, että hän ei osaa tšekin kieltä, hänellä on oikeus käyttää lainvalvontaviranomaisten kanssa asioidessaan äidinkieltään tai muuta osaamaansa kieltä.

Jos on tarpeen tulkata asiakirjan, todistajanlausunnon tai muun menettelyn sisältö tai jos vastaaja ilmoittaa, että hän ei osaa tšekin kieltä, hänelle nimetään tulkki rikosoikeudellista menettelyä varten. Nimetty tulkki voi vastaajan pyynnöstä tulkata myös puolustajan kanssa käydyt keskustelut, jos keskustelu koskee suoraan oikeudenkäyntiin liittyviä toimia. Tulkki voi myös tulkata oikeudenkäyntiin liittyvien toimien aikana käytävät keskustelut.

Tällaisessa tapauksessa lainvalvontaviranomaisten on toimitettava kirjallinen käännös laissa määritellyistä asiakirjoista (esimerkiksi määräämisestä tutkintavankeuteen, tuomiosta, rangaistusmääräyksestä ja muutoksenhakupäätöksistä). Vastaaja voi luopua oikeudestaan käännöksiin.

Vastaajalla on oikeus pyytää tuomioistuimelta myös muiden asiakirjojen kääntämistä tai tulkkausta, jos niillä on merkitystä puolustautumisoikeuden käyttämisen kannalta.

iii. Oikeus asianajajaan

• Rikoksesta syytetyllä on oikeus puolustajaan. Jos vastaaja ei valitse puolustajaa itse, hänen perheenjäsenensä voi valita puolustajan tai vastaaja voi puolustaa itse itseään. Tietyissä tapauksissa vastaajalla on kuitenkin oltava puolustaja (tätä kutsutaan ”pakolliseksi puolustukseksi”). Tällöin tuomari määrää puolustajan, ellei vastaaja ole valinnut puolustajaa itse tietyn määräajan kuluessa. Vastaajalla on oltava oikeudenkäynnissä seuraavissa tapauksissa puolustaja, kunnes päätös menettelyn päättymisestä on lainvoimainen:
  • jos vastaaja on tutkintavankeudessa, suorittaa vankeusrangaistusta, häneen sovelletaan turvaamistoimenpidettä, johon liittyy vapaudenmenetys, tai hän on lääkärin tarkkailussa
  • jos vastaajan oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu (esimerkiksi psyykkisen haitan vuoksi)
  • karannutta vastaan tapahtuvassa oikeuskäsittelyssä (jos vastaaja on paennut ja käsittely tapahtuu hänen poissa ollessaan)
  • jos menettely koskee rikosta, josta voidaan määrätä yli viiden vuoden vankeusrangaistus
  • jos tuomioistuin katsoo sen vastaajan tilanteen huomioon ottaen tarpeelliseksi, koska tuomioistuin epäilee hänen kykyään puolustaa itseään asianmukaisesti
  • jos kyseessä on nuori rikoksentekijä (15-18-vuotias)
  • oikeuskäsittelyn aikana, jos vastaaja on vangittu
  • menettelyissä, jotka koskevat ennalta ehkäisevän vangitsemisen määräämistä tai sen ehtojen muuttamista taikka oikeuslääketieteellisen hoidon määräämistä tai sen ehtojen muuttamista, lukuun ottamatta alkoholismin hoitoa vankisairaalassa.

• Vastaajalla on oltava puolustaja täytäntöönpanomenettelyssä, jossa tuomioistuin tekee päätöksen julkisessa istunnossa, mikäli
  • vastaajan oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu
  • vastaaja on tutkintavankeudessa
  • on epäilyksiä vastaajan kyvystä puolustaa itseään asianmukaisesti.

• Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja (lainvastaisuuksia koskevat kantelut, valitusten tutkintaa koskevat hakemukset, purkamista koskevat hakemukset) koskevissa menettelyissä vastaajalla on oltava puolustaja,
  • jos vastaaja on tutkintavankeudessa, suorittaa vankeusrangaistusta, häneen sovelletaan turvaamistoimenpidettä, johon liittyy vapaudenmenetys, tai hän on lääkärin tarkkailussa
  • jos vastaajan oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu
  • jos kyseessä on rikos, josta voidaan määrätä yli viiden vuoden vankeusrangaistus
  • jos on epäilyksiä vastaajan kyvystä puolustaa itseään asianmukaisesti.

• Jos oikeudenkäynnissä käsitellään rikosta, josta voidaan määrätä yli viiden vuoden vankeusrangaistus, vastaaja voi luopua oikeudestaan puolustajaan, jos rikoksesta ei voida määrätä poikkeuksellista rangaistusta (elinkautinen vankeusrangaistus tai 20–30 vuoden vankeusrangaistus). Vastaaja voi luopua oikeudestaan puolustajaan myös, jos hänet on otettu kiinni ja oikeudenkäynti on määrä järjestää.

iv. Mitä muita prosessuaalisia oikeuksia vastaajalla on (esim. epäiltyjen esittäminen oikeudenkäynnissä)?

Oikeussalissa kaikki istuvat paikoillaan koko oikeudenkäynnin ajan. Kysymyksiä ja lausuntoja voidaan esittää vain oikeuden puheenjohtajan (yhden tuomarin kokoonpanon) suostumuksella. Tuomaria puhuteltaessa on noustava seisomaan, myös lyhyiden puheenvuorojen yhteydessä (puheenjohtaja voi kuitenkin sallia, että henkilö esittää puheenvuoronsa ja todistajanlausuntonsa istuen, jos tämän ikä tai terveydentila sitä edellyttää). Oikeuden puheenjohtaja (yhden tuomarin kokoonpano) pyytää kaikkia läsnäolijoita nousemaan ylös tuomiolauselman lukemisen ajaksi. Tšekissä sekä oikeushenkilöiden että muiden läsnä olevien henkilöiden on puhuteltava toisiaan lisäämällä ilmaus pane/paní/slečno (herra/rouva/neiti) ennen puhuteltavan henkilön tehtävää tai asemaa oikeuskäsittelyssä (esim. pane předsedo, pane přísedící, pane doktore, paní státní zástupkyně, pane znalče tai pane svědku, kun puhutellaan oikeuden puheenjohtajaa, lautamiestä, puolustajaa, lakimiestä/lääkäriä, yleistä syyttäjää, asiantuntijaa tai todistajaa). Oikeussalissa ei saa puhua ilman oikeuden puheenjohtajan (yhden tuomarin kokoonpanon) lupaa. Oikeussalissa syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty, myös taukojen aikana. Oikeussalissa läsnä olevien henkilöiden on pidättäydyttävä kaikesta, mikä voi häiritä istunnon kulkua tai arvokkuutta, mukaan lukien tyytyväisyyden tai tyytymättömyyden ilmaukset liittyen istunnon kulkuun, todistajanlausuntoihin tai julistettuihin tuomioihin. Myös kaikki laitteet (erityisesti matkapuhelimet) on kytkettävä pois päältä, mikäli ne voivat häiritä istunnon kulkua ja arvokkuutta.

Tuomioistuinkäsittelyssä saa lähettää kuvaa tai ääntä ja tehdä kuvatallenteita ainoastaan oikeuden puheenjohtajan (yhden tuomarin kokoonpanon) ennalta antamalla suostumuksella. Äänitallenteita saa tehdä, jos asiasta on ilmoitettu oikeuden puheenjohtajalle tai yhden tuomarin kokoonpanolle. Oikeuden puheenjohtaja tai yhden tuomarin kokoonpano voi kieltää tallennuksen, jos tallentamistapa voisi häiritä istunnon kulkua tai arvokkuutta.

Oikeussaliin ei saa tuoda aseita.

D. Mahdolliset tuomiot

• Kotiaresti
• yhdyskuntapalvelu
• varojen menetys
• sakko
• esineen menetys
• toimintakielto
• eläinten pitämis- ja kasvatuskielto
• oleskelukielto
• kielto osallistua urheilu- tai kulttuuritapahtumiin ja muihin sosiaalisiin tapahtumiin
• arvonimien tai -merkkien menetys
• sotilasarvon menetys
• maastapoistaminen.

Turvaamistoimenpiteet ovat luonteeltaan ennaltaehkäiseviä, ja niitä voidaan määrätä tekijän syyntakeettomuuden tai alaikäisyyden vuoksi myös teoista, jotka muuten olisivat rangaistavia. Turvaamistoimenpiteitä voidaan määrätä joko erikseen tai rangaistuksen lisäksi, jos kaikki laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Turvaamistoimenpiteitä ovat

• oikeuslääketieteellinen hoito
• pakkolaitokseen eristäminen
• esineiden takavarikointi
• varallisuuden osan takavarikointi
• ennaltaehkäisevä kasvatus.