3 – Oikeuteni oikeudenkäynnin aikana

Save as PDF

Tällä sivulla kerrotaan vastaajan oikeuksista oikeudenkäynnin aikana.


Perusoikeudet

Rikosoikeudenkäynnin aikana vastaajalla on oikeus

  • odottaa rikosprosessista vastaavien viranomaisten työskentelevän mahdollisimman nopeasti ja noudattavan täysimääräisesti vastaajan oikeuksia ja perusvapauksia.
  • pyytää, että rikosprosessista vastaavat viranomaiset toimivat niin, ettei asianmukaisen ratkaisun kannalta oleellisista tosiseikoista jää varteenotettavaa epäilystä. Viranomaisten on arvioitava yhtä huolellisesti vastaajan eduksi esitettyjä todisteita kuin häntä vastaan esitettyjä.
  • saada rikosprosessista vastaavilta viranomaisilta ohjeita vastaajan oikeuksista ja saada tilaisuus käyttää kyseisiä oikeuksia täysimääräisesti.
  • ilmaista mielipiteensä kaikista häntä vastaan esitetyistä syytteistä ja niiden tueksi esitetyistä todisteista.
  • kieltäytyä todistamasta.
  • tutkia asiakirjat, saada niistä otteita ja tehdä muistiinpanoja sekä ottaa kopioita omalla kustannuksella.
  • osallistua asian käsittelyyn oikeudenkäynnin aikana sekä muutoksenhaun julkisissa istunnoissa.
  • antaa loppulausunto oikeudenkäynnin aikana sekä muutoksenhaun julkisessa istunnossa ja esittää viimeinen pyyntö.
  • esittää puolustusta tukevat seikat ja todisteet.
  • esittää pyyntöjä (todisteiden tutkimisesta ja päätösmenetelmistä) ja esittää hakemuksia.
  • vaatia oikaisua (tavanomainen eli kantelu, valitus, vastalause ja poikkeuksellinen pyyntö oikeudenkäynnin uusimisesta), panna vireille kantelu lain rikkomisesta ja hakea muutosta.
  • valita puolustusasianajaja (jos vastaaja ei valitse asianajajaa itse, valinnan voi tehdä perheenjäsen tai muu osallisena oleva henkilö) ja pyytää tältä neuvoa jopa niiden toimien yhteydessä, jotka suorittaa vain rikosprosessista vastaava viranomainen.
  • keskustella puolustusasianajajan kanssa kahden, jos vastaaja on tutkintavankeudessa tai suorittaa vankeusrangaistusta.
  • pyytää, että vastaajaa kuulustellaan puolustusasianajajan läsnä ollessa ja että puolustusasianajaja osallistuu valmistelun muihin vaiheisiin.
  • käyttää äidinkieltään tai muuta osaamansa kieltää rikosprosessista vastaavien viranomaisten edessä, jos vastaaja ilmoittaa, ettei osaa tšekkiä.

Oikeudenkäynti tuomioistuimessa

Syytteen alustava käsittely

Jos syyte nostetaan, oikeuden puheenjohtajana toimiva tuomari tutkii syytteen ja päättää, tarvitaanko alustavaa käsittelyä vai voidaanko oikeudenkäynti määrätä.

Syytteen alustavan käsittelyn päätteeksi tuomioistuin voi tehdä päätöksen

  • asian siirtämisestä tuomioistuimen toimivaltaa koskevan ratkaisun tekemiseksi
  • asian siirtämisestä toiselle viranomaiselle (jos kyseessä ei ole rikos vaan rikkomus tms.)
  • syytteen käsittelyn lopettamisesta
  • syytteen käsittelyn lykkäämisestä
  • asian palauttamisesta syyttäjälle lisätutkintaa varten
  • syytteen käsittelyn ehdollisesta lykkäämisestä tai sovinnon hyväksymisestä.

Missä oikeudenkäynti pidetään?

Rikoksen vakavuuden mukaan ensimmäisen oikeusasteen oikeudenkäynti pidetään siinä piirituomioistuimessa (okresní soud) tai alueoikeudessa (krajský soud), jolla on toimivalta paikassa, jossa rikos on tehty, jossa syytetty asuu tai jossa rikos paljastui.

Onko oikeudenkäynti julkinen?

Kyllä, oikeudenkäynti on julkinen. Joissakin tapauksissa yleisöä ei välttämättä päästetä paikalle.

Kuka ratkaisee asian?

Asian ratkaisee joko yksi tai useampi tuomari.

Voinko esittää vastalauseen tuomarista?

Kyllä, ks. Linkki avautuu uuteen ikkunaantietosivu 2.

Voivatko syytteet muuttua oikeudenkäynnin aikana?

Oikeudenkäynti pidetään ainoastaan syytteessä kuvatun teon ratkaisemiseksi. Jos käy kuitenkin ilmi, että vastaaja on suorittanut muitakin tekoja, syytteen alustavan käsittelyn aikana tai oikeudenkäynnin lopussa voidaan päättää, että asia palautetaan syyttäjälle lisätutkimuksia varten.

Tarkistettu syyte sisältää uudet väitteet. Tuomioistuin voi ratkaista, onko teosta, josta vastaajaa syytetään, nostettava lievemmät vai raskaammat syytteet kuin syyttäjä on nostanut.

Entä jos tunnustan syyllisyyteni kaikkiin syytteisiin tai osaan niistä oikeudenkäynnin aikana?

Vaikka vastaaja tunnustaisi syyllisyytensä, tuomioistuin kuitenkin jatkaa vastaajan eduksi puhuvien henkilöiden esittämien todisteiden tutkimista ja arviointia.

Mitkä ovat oikeuteni oikeudenkäynnin aikana?

Ks. kohta ”Linkki avautuu uuteen ikkunaanPerusoikeudet” tämän sivun alussa. Yksittäisissä prosesseissa vastaajalla voi olla myös muita erityisiä oikeuksia.

Onko minun oltava läsnä oikeudenkäynnissä? Voidaanko oikeudenkäynti pitää ilman minua?

Oikeudenkäynti voidaan pitää vastaajan poissa ollessa, paitsi jos

  • vastaaja on tutkintavankeudessa
  • vastaaja suorittaa vankeusrangaistusta
  • asia koskee rikosta, josta vastaajalle voidaan määrätä yli viiden vuoden vankeusrangaistus. Vastaajan ei kuitenkaan tarvitse olla läsnä oikeudenkäynnissä edes tämäntyyppisessä asiassa, jos vastaaja pyytää tuomioistuinta pitämään oikeudenkäynnin hänen poissa ollessaan.

Jos puolustus on välttämätöntä (ks. Linkki avautuu uuteen ikkunaantietosivu 1), oikeudenkäyntiä ei voida pitää, ellei puolustusasianajaja ole läsnä.

Jos asun toisessa jäsenvaltiossa, voinko osallistua videoneuvottelun välityksellä?

Oikeudenkäyntiin ei ole mahdollista osallistua videoneuvottelun välityksellä.

Olenko läsnä koko oikeudenkäynnin ajan?

Vastaaja on läsnä koko oikeudenkäynnin ajan. Vastaajan ei tarvitse olla läsnä oikeudenkäynnin ulkopuolella tapahtuvissa menettelyissä, mutta vastaajalla tai hänen puolustusasianajajallaan on oikeus osallistua näihin menettelyihin, jos vastaaja haluaa.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en ymmärrä, mitä tapahtuu?

Kyllä. Ks. kohta ”Linkki avautuu uuteen ikkunaanPerusoikeudet” tämän sivun alussa.

Onko minulla pakko olla asianajaja? Hankitaanko minulle asianajaja? Voinko vaihtaa asianajajaa?

Rikosprosessilaissa luetellaan tapaukset, joissa puolustus on välttämätöntä. Ks. Linkki avautuu uuteen ikkunaantietosivu 1.

Voinko puhua oikeudenkäynnissä ja pitääkö minun puhua oikeudenkäynnissä?

Oikeudenkäynnissä vastaajalla on oikeus puolustukseen eli oikeus puolustaa itseään tai oikeus puolustautumiseen puolustusasianajajan avulla. Tuomioistuin antaa koko oikeudenkäynnin ajan vastaajan tai tämän puolustusasianajajan ilmaista mielipiteensä kaikista prosessin vaiheista. Vastaajan ei tarvitse käyttää puolustautumisoikeuttaan, ja hän voi kieltäytyä todistamasta.

Mitä seuraa, jos en kerro totuutta oikeudenkäynnin aikana?

Syytetyllä ei ole velvollisuutta kertoa totuutta oikeudessa. Jos syytetty kuitenkin kertoo tahallaan asioita totuudenvastaisesti saadakseen syytteen kohdistumaan johonkuhun toiseen, häntä voidaan syyttää myöhemmin kunnianloukkauksesta.

Mitkä ovat oikeuteni minua vastaan esitettävään todistusaineistoon nähden?

Vastaajalla on oikeus ilmaista mielipiteensä todisteista ja ehdottaa lisätodisteita tai puolustusta tukevia todisteita.

Vastaajalla on mahdollisuus ilmaista loppulausunnossa mielipiteensä todistusaineistosta, kun jokainen todiste on tutkittu.

Millaisia todisteita voin esittää omasta puolestani? Missä olosuhteissa?

Oman lausuntonsa lisäksi vastaaja voi esittää todisteita, jotka voivat osoittavat syyllisyyden vääräksi tai lieventävät syyllisyyttä, mukaan luettuina todistajien kuuleminen, todisteiden kyseenalaistaminen, todistajien tunnistaminen, rikospaikan rekonstruktio, asiantuntijoiden kuuleminen, asiakirjatodisteet, kotietsintä jne.

Vastaajalla on oikeus ehdottaa tuomioistuimelle tällaisia todisteita tutkittavaksi. Tuomioistuin päättää, tutkitaanko ne vai ei. Kun puheenjohtajana toimiva tuomari julistaa todistelun päättyneeksi, oikeudenkäynnissä ei voida enää esittää lisätodisteita.

Voinko käyttää yksityisetsivää todisteiden hankkimisessa?

Yksityisetsivän palvelujen käyttö on mahdollista. Etsivän on kuitenkin toimittava lakia noudattaen, jotta hankittuja todisteita voidaan käyttää oikeudenkäynnissä. Yksityisetsivä ei saa vaikuttaa todistajiin.

Voinko pyytää todistajia puhumaan edukseni?

Vastaaja voi ehdottaa, että tiettyä henkilöä kuullaan, jos henkilön esittämistä todisteista on vastaajan mielestä hänelle etua. Vastaaja ei saa kuitenkaan vaikuttaa todistajiin.

Otetaanko rikosrekisteritietoni huomioon oikeudenkäynnissä?

Vastaajan rikosrekisteri voidaan ottaa huomioon tuomitsemisen yhteydessä edellyttäen, ettei tuomio ole vanhentunut.

Mitä tapahtuu oikeudenkäynnin päätyttyä?

Oikeudenkäynti voi päättyä seuraavasti:

  • Asia voidaan palauttaa syyttäjälle lisätutkintaa varten.
  • Jos teko ei ole rikos mutta se voisi olla rikkomus, asia voidaan siirtää. Rikossyytteen käsittely voidaan lopettaa.
  • Rikossyytteen käsittely voidaan lopettaa ehdollisesti tai sovintoratkaisu voidaan hyväksyä.
  • Tuomioistuin voi todeta vastaajan syylliseksi tai syyttömäksi.

Tuomiot ja asianomistajan oikeudet

Minkä tuomion voin saada?

Rikoslain mukaisesti rikoksen tekijälle voidaan määrätä seuraavia rangaistuksia:

  • vankeus, joka voi olla ehdoton, ehdollinen tai valvotusti ehdollinen, ellei laissa nimenomaisesti muuta säädetä. Myös poikkeuksellinen rangaistus on mahdollinen. Tällöin kyse on 20–30 vuoden vankeusrangaistuksesta tai elinkautisesta.
  • kotiaresti
  • yhdyskuntapalvelu
  • omaisuuden menettäminen
  • rahamääräinen sakko
  • esineen tai muun varallisuuden menettäminen
  • tietyn toiminnan kieltäminen
  • oleskelukielto
  • kielto osallistua urheilu- tai kulttuuritapahtumiin tai muihin sosiaalisiin tapahtumiin
  • arvonimien tai ‑merkkien menettäminen
  • sotilasarvon menettäminen
  • karkotus.

Mikä on rikoksen uhrin (asianomistajan) rooli oikeudenkäynnissä?

Asianomistajalla eli rikoksen uhrilla, jolle on aiheutunut rikoksesta omaisuus- tai henkilövahinko tai muu vahinko, on oikeus

  • olla asiamiehen edustama. Jos rikoksen uhri osoittaa olevansa varaton, asianajaja voi antaa maksutonta oikeusapua
  • pyytää lisätodisteita
  • tutkia asiakirjoja
  • osallistua oikeudenkäyntiin ja muutoksenhaun julkiseen istuntoon
  • ilmaista mielipiteensä asiasta ennen oikeudenkäynnin päättymistä
  • vaatia syytetyltä korvausta, jos rikoksen uhrilla on lain mukaan oikeus vahingonkorvaukseen ja syytetty tuomitaan syylliseksi. Vaatimus on esitettävä viimeistään ennen todistelun alkamista oikeudenkäynnissä.
  • pyytää välitöntä tietoa syytetyn vapauttamisesta, pakenemisesta tai muusta vastaavasta tilanteesta, jos rikoksen uhri saattaa olla vaarassa syytetyn tai tuomitun päästessä vapaaksi.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanYleistietoa rikosoikeudesta

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikoksen uhreille tarjottava apu


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 03/07/2019