1 – Selitykset

Save as PDF

Please note that the original language version of this page German has been amended recently. The language version you are now viewing is currently being prepared by our translators.


Oikeudenkäyntimenettelyn keskeyttäminen (1)

Oikeudenkäyntimenettely voidaan keskeyttää (Einstellung) missä menettelyn vaiheessa tahansa. Sen tekee joko syyttäjä tai syytteen nostamisen jälkeen tuomioistuin. Oikeudenkäyntimenettely voidaan keskeyttää eri tavoin. Tärkeimmät käytössä olevat keskeyttämistavat ovat seuraavat.

Oikeudenkäyntimenettely voidaan keskeyttää tilapäisesti, esimerkiksi vastaajan pitkän poissaolon takia. Menettely voidaan keskeyttää myös, jos tutkinnassa ei esitetä riittäviä perusteita syytteen nostamiselle. Tässä tapauksessa yleinen syyttäjä voi milloin tahansa käynnistää menettelyn uudelleen (vanhentumisajan rajoissa), esimerkiksi jos uusia todisteita ilmenee.

Oikeudenkäyntimenettely voidaan myös lopettaa. Näin voi tapahtua rikoksissa, joissa syyllisyyden aste on pieni eikä syyttämisen katsota olevan yleisen edun mukaista. Oikeudenkäyntimenettely voidaan myös keskeyttää ehdollisesti, esimerkiksi sillä ehdolla, että vastaaja maksaa sakon tai noudattaa määräystä, kuten määräystä osallistua tieturvallisuuskurssille.

Rangaistusmääräysmenettely (2)

Vähäistä rikkomusta (Vergehen) koskevan esitutkinnan lopussa yleinen syyttäjä voi syytteen nostamisen sijasta pyytää tuomioistuimelta kirjallisesti rangaistusmääräystä (Strafbefehl). Tuomioistuin voi antaa rangaistusmääräyksen, jos se katsoo, että todisteet ovat riittävät. Rangaistusmääräyksessä kuvataan rikkomus lyhyesti ja määrätään rangaistus. Jos vastaaja ei vastusta määräystä, rangaistusmääräyksellä on sama vaikutus kuin lainvoimaisella tuomiolla.

Rangaistusmääräyksellä on rajoitetut oikeudelliset seuraamukset. Yleensä rangaistusmääräyksellä määrätään sakkoa. Sillä voidaan myös määrätä ajokielto. Jos vastaajalla on puolustusasianajaja, hänelle voidaan myös määrätä enintään vuosi vankeutta, joka on kuitenkin annettava ehdollisena.

Jos vastaaja vastustaa, hänellä on kaksi vaihtoehtoa:

Jos vastaajalle on määrätty sakkoja, hän voi rajoittaa vastustuksensa päiväsakon määrään, jota käytetään sakon laskemiseen. Jos vastaaja ja yleinen syyttäjä ovat samaa mieltä, tuomioistuin voi tehdä päätöksen ilman täysimääräistä oikeudenkäyntiä.

Jos vastaaja ei rajoita vastustustaan, asia viedään oikeuteen. Vastaajan ei tarvitse olla henkilökohtaisesti läsnä, vaan häntä voi edustaa asianajaja. Todistajien ei myöskään tarvitse olla henkilökohtaisesti läsnä. Todistajien kuulemisesta tehty pöytäkirja voidaan lukea ääneen vastaajan suostumuksella, jos hän on läsnä oikeudenkäynnissä.

Lopuksi tuomioistuin antaa tuomion. Tuomioistuin ei ole sidottu rangaistusmääräyksessä määrättyyn rangaistukseen. Se voi myös antaa ankaramman rangaistuksen laissa säädettyjen rangaistusten rajoissa.

Nopeutettu menettely (3)

Jos tosiseikat ovat yksinkertaisia ja näyttö on selkeä, yleinen syyttäjä voi hakea tuomioistuimelta nopeutettua käsittelyä (beschleunigtes Verfahren). Tämänkaltaista menettelyä voidaan käyttää esimerkiksi, jos vastaaja ei asu Saksassa ja on aihetta epäillä, ettei vastaaja saavu myöhemmin pidettävään oikeuden istuntoon.

Jos yleinen syyttäjä hakee nopeutettua menettelyä, oikeudenkäynti pidetään välittömästi tai lyhyen ajan kuluessa. Erillistä päätöstä oikeudenkäynnin aloittamisesta ei tarvita, toisin kuin syytteen kohdalla: välivaiheen käsittelyä ei ole.

Nopeutetussa menettelyssä säännöt ovat yksinkertaisemmat ja tuomioistuin voi evätä tiettyjen todisteiden huomioon ottamista koskevat pyynnöt.

Rangaistusseuraamukset ovat myös rajoitetut. Tuomioistuin voi määrätä sakkoa tai enintään vuoden vankeutta. Tuomioistuin voi myös ottaa vastaajan ajokortin pois.

Tuomioistuimen määräämä asianajaja (4)

Jollei vastaajalla ole edustajanaan asianajajaa, tuomioistuimen on määrättävä hänelle asianajaja seuraavissa tapauksissa: vastaajaa epäillään vakavasta rikoksesta (Verbrechen), todennäköinen seuraamus tuomiosta on yli vuosi vankeutta, vastaajaa pidetään tutkintavankeudessa tai vastaaja ei pysty puolustamaan itseään muusta syystä. Linkki avautuu uuteen ikkunaanNopeutetussa menettelyssä määrätään puolustusasianajaja, jos todennäköinen tuomio on yli kuusi kuukautta vankeutta. Tuomioistuimen velvollisuus määrätä asianajaja ei riipu vastaajan taloudellisesta tilanteesta.

Tuomioistuin määrää asianajajan. Tuomioistuimen on sallittava vastaajan valita itse asianajajansa, jos vastaaja niin haluaa, ja nimetä kyseinen asianajaja tuomioistuimelle. Jos vastaaja ei nimeä asianajajaa, tuomioistuin nimeää hänet.

Tuomioistuimen määräämä puolustusasianajaja voidaan vaihtaa vain poikkeustapauksissa. Vastaaja voi myös valita itse toisen asianajajan, jolloin tuomioistuin peruuttaa yleensä tuomioistuimen nimeämän asianajajan. Jos vastaaja valitsee itse asianajajan, hänen on maksettava kustannukset, paitsi vapauttavassa tuomiossa, jolloin valtion on maksettava kustannukset.

Tietoa tutkinnasta/syytteistä/tuomioista (5)

Mitä tietoja säilytetään?

Poliisilla on omat tietokannat tutkinnan aikana saaduista tiedoista.

Yleisen syyttäjän virastossa säilytetään myös tutkinnan aikana ja sen jälkeen saatuja tietoja. Tutkinnan aikana saatuja tietoja säilytetään myös syytetoimien keskusrekisterissä. Laissa säädetään määräajoista, joiden jälkeen tiedot on hävitettävä.

Rikosasiain tuomiorekisteriä säilytetään Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan liittovaltion keskusrikosrekisterissä(Bundeszentralregister). Vastaaja ei voi vaikuttaa siihen, tallennetaanko tiedot. Tuomiot poistetaan tietyn ajan kuluessa, jos uusia tuomioita ei ole lisätty. Tämän ajan pituus riippuu tuomion ankaruudesta.

Mitkä tiedot otetaan huomioon rikosoikeudenkäyntimenettelyissä ja milloin?

Poliisi ja yleinen syyttäjä voivat käyttää omia tietokantojaan milloin tahansa. Niillä ei ole suoraa pääsyä Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan liittovaltion keskusrikosrekisteriin. Kun tuomioistuin valmistautuu oikeudenkäyntiin, se pyytää otteen rekisteristä.

Onko tiedoilla merkitystä esitutkintavaiheessa?

Jos aiemmasta esitutkinnasta on olemassa tietoja, yleisen syyttäjän viraston on otettava nämä huomioon esimerkiksi tutkiessaan mahdollisuutta keskeyttää oikeudenkäynti rikosprosessilain 153 ja 153a §:n mukaisesti.

Onko tiedoilla merkitystä oikeudenkäyntivaiheessa?

Lain mukaan aiemmat keskusrikosrekisteriin merkityt tuomiot voidaan ottaa huomioon oikeudenkäynnissä. Jos vastaajalla on aiempia tuomioita, niillä voi olla kielteinen vaikutus tuomioon. Tietoja, jotka ovat ainoastaan yleisen syyttäjän tai poliisin hallussa, ei saa ottaa huomioon tuomiota annettaessa.

Miten saan tietää, mitä tietoja minusta on tallennettu ja mitä voin tehdä asian suhteen?

Vastaaja voi saada selville, mitä häntä koskevia tietoja on tallennettu, pyytämällä tietoa tiedot tallentaneilta viranomaisilta.

Vastaaja voi pyytää, että viranomaiset poistavat tiedot. Jos viranomaiset epäävät pyynnön, vastaaja voi viedä päätöksen tuomioistuimen arvioitavaksi.

Lisätietoja

Keskusrikosrekisteriä säännellään Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan liittovaltion keskusrikosrekisteristä annetulla lailla. Yleisen syyttäjän tallentamiin tietoihin sovelletaan rikosprosessilain 483 §:ää ja sitä seuraavia pykäliä; syytetoimien keskusrekisteriin sovelletaan Linkki avautuu uuteen ikkunaanrikosprosessilain 492 §:n 1 momenttia ja tarkennuksia on annettu Linkki avautuu uuteen ikkunaanasetuksessa; poliisitietokantoja säännellään liittovaltion keskusrikospoliisista annetulla lailla ja osavaltioiden (Länder) poliisilainsäädännöllä.

Muutoksenhakukeinot esitutkinnan aikana (6)

Vastaajalla on oikeus riitauttaa esitutkinnan aikana toteutetut toimet. Hän voi tehdä poliisille valituksen tai pyytää, että asia ratkaistaan tuomioistuimessa.

Tällaisesta tuomioistuimen päätöksestä voidaan tehdä valitus (Beschwerde).

Jos poliisi tai yleinen syyttäjä on toteuttanut toimia ilman lupaa, vastaaja voi pyytää, että toimet saatetaan jälkikäteen tuomioistuimen tutkittavaksi. Jos vastaaja vastustaa takavarikkoa, asia saatetaan automaattisesti tuomarin ratkaistavaksi ilman, että vastaajan tarvitse pyytää sitä.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 13/04/2018