3 – Oikeuteni esitutkinnan aikana

Save as PDF

Please note that the original language version of this page German has been amended recently. The language version you are now viewing is currently being prepared by our translators.

 

There is no official translation of the language version you are viewing.
You can access a machine translated version of this content here. Please note that it is only provided for contextual purposes. The owner of this page accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to the quality of this machine translated text.

Tällä tietosivulla kerrotaan esitutkintavaiheesta, jonka alussa lainvalvontaviranomaiset suorittavat ensimmäiset tutkimuksensa ja jonka lopussa yleinen syyttäjä nostaa syytteen tai keskeyttää oikeudenkäyntimenettelyn.


Rikostutkinnan vaiheet

Syyttäjäviranomainen (joko yleinen syyttäjä tai poliisi) aloittaa esitutkinnan, jos henkilöä epäillään rikoksesta. Esitutkinnan tarkoituksena on selvittää, onko rikosepäily perusteltu vai ei. Viranomaisen on myös tutkittava epäillyn puolesta puhuvia seikkoja. Jos yleinen syyttäjä katsoo, että epäily on perusteltu, hän nostaa syytteen epäiltyä vastaan (tai pyytää Linkki avautuu uuteen ikkunaanrangaistusmääräystä (Strafbefehl)).

Asiaa tutkiessaan poliisi ja yleinen syyttäjä voivat suorittaa monenlaisia toimenpiteitä. Olosuhteista riippuu, mitä toimia toteutetaan ja milloin. Epäilty voidaan esimerkiksi pidättää välittömästi rikokseen syyllistymisen jälkeen. Pidätys voi johtaa tutkintavankeuteen.

Jos epäilty katsoo, että esitutkintatoimenpide vaikuttaa häneen kielteisesti, hän voi riitauttaa sen tuomioistuimessa kyseisellä hetkellä tai jälkikäteen.

Aiempia esitutkintoja ja tuomioita koskevia tietoja voidaan pyytää. Yksityiskohtaisia tietoja on saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä.

Oikeuteni tutkinnan aikana

Epäillyllä on oikeus asianajajaan koko tutkinnan ajan. Tietoa asianajajan löytämisestä ja asianajajaan liittyvistä kustannuksista on Linkki avautuu uuteen ikkunaantäällä. Jos epäilty ei osaa saksaa, hän voi pyytää tulkkia asianajajan tapaamisia varten.

Epäillyllä ei ole oikeutta tutustua omaan asiakirjakansioonsa. Hän voi kuitenkin saada tietoja asiakirjoista, jos tämä ei vaaranna tutkintaa tai riko kolmansien osapuolten oikeuksia. Kun tutkinta on päättynyt, puolustusasianajaja voi tutustua asiakirjoihin. Tätä ennen asiakirjoihin tutustuminen on sallittu ainoastaan, jos se ei vaaranna tutkinnan tarkoitusta.

Epäillyn oikeuksista eri esitutkintatoimenpiteiden yhteydessä kerrotaan seuraavissa kohdissa:

Jos olen ulkomaalainen, miten tämä vaikuttaa esitutkintamenettelyihin?

Epäillyllä on yleensä oikeus lähteä Saksasta rikostutkinnan aikana. Epäilty ei saa lähteä maasta vain siinä tapauksessa, että hänet on pidätetty tai pidätysmääräyksen täytäntöönpano on keskeytetty esimerkiksi sillä ehdolla, ettei epäilty poistu asuinpaikalta ilman oikeuden lupaa.

Jos epäilty tietää olevansa tutkinnan kohteena, hänen pitäisi varmistaa, että yleinen syyttäjä ja tuomioistuin saavat häneen yhteyden postitse.

Hän voi ottaa yhteyden oman maansa konsulinvirastoon milloin tahansa tutkinnan aikana.

Kuulustelu (1)

Jos henkilöä epäillään rikoksesta, poliisi tai yleinen syyttäjä kuulustelee häntä syytteestä sen varmistamiseksi, että hänen asiaansa käsitellään asianmukaisesti. Joissakin tapauksissa tuomari voi kuulustella epäiltyä yleisen syyttäjän pyynnöstä.

Mitä minun on tehtävä, jos minut on pyydetty kuulusteluun?

Jos yleinen syyttäjä tai tuomioistuin on pyytänyt epäiltyä kuulusteltavaksi (Vernehmung), hänellä on velvollisuus olla läsnä. Jos epäilty ei vastaa pyyntöön, hänet voidaan tuoda pakolla syyttäjän tai tuomioistuimen kuulusteltavaksi. Jos poliisi pyytää epäiltyä kuulusteltavaksi, hänellä ei ole läsnäolovelvollisuutta.

Mitä minulle kerrotaan ennen kuulustelua?

Ennen kuulustelua vastaajalle kerrotaan, mistä häntä syytetään ja mitä lakeja hän on mahdollisesti rikkonut. Hänelle kerrotaan, että hänellä on oikeus olla vastaamatta kysymyksiin, että hän voi neuvotella asianajajan kanssa ennen kuulustelua ja että hän voi pyytää, että hänen puolestaan puhuva näyttö otetaan huomioon.

Jos en puhu saksaa, saanko tulkin?

Jos vastaaja ei osaa riittävästi saksaa, hänellä on oikeus tulkkaukseen. Tämä ei maksa hänelle mitään. Tulkki on läsnä kuulustelussa ja kääntää kysymykset, vastaajan vastaukset ja kuulustelupöytäkirjan.

Voinko puhua asianajan kanssa?

Epäilty voi keskustella Linkki avautuu uuteen ikkunaanpuolustusasianajajan kanssa kahdestaan tai tulkin ollessa läsnä. Jos yleinen syyttäjä tai tuomari kuulustelee vastaajaa, puolustusasianajaja voi olla läsnä, mutta jos poliisi suorittaa kuulustelun, puolustusasianajaja ei voi olla läsnä.

Kuulustellaanko minua? Pitäisikö minun antaa tietoja?

Ennen esitutkinnan loppua poliisin tai yleisen syyttäjän on kuulusteltava vastaajaa, paitsi jos menettely keskeytetään. Jos tapaus on selkeä, vastaajaa voidaan kuulustella kirjallisesti.

Kun vastaajaa kuulustellaan, hänen on annettava henkilötietonsa. Tämä koskee myös kirjallista kuulustelua. Henkilötietoja ovat etunimet, sukunimi, alkuperäinen sukunimi, syntymäpaikka ja -aika, siviilisääty, ammatti, osoite ja kansalaisuus.

Vastaajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta vastata syytteeseen tai antaa tapaukseen liittyvää tietoa. Vastaaja voi itse päättää, mitä sanoa ja kuinka paljon, ja hän voi halutessaan puhua ensin asianajajansa kanssa.

Mitä tapahtuu, jos sanon jotakin vastoin omaa etuani?

Kaikki, mitä vastaaja sanoo kuulustelun aikana, merkitään pöytäkirjaan. Jos vastaaja sanoo jotakin oman etunsa vastaista, tieto menee tuomioistuimelle, joka käsittelee vastaajaa vastaan nostettua syytettä. Vaikka vastaaja haluaisi myöhemmässä vaiheessa olla vastaamatta kysymyksiin tai perua lausuntonsa, tuomioistuin voi tuomiossaan ottaa huomioon kaiken, mitä vastaaja on aiemmin sanonut.

Kerrotaanko minulle esitutkinnan vaiheista, kun minua kuulustellaan?

Yleinen syyttäjä päättää, kerrotaanko vastaajalle esitutkinnan vaiheista. Yleinen syyttäjä ei kuitenkaan saa antaa vastaajalle harhaanjohtavaa tietoa.

Mitä menetelmiä ei saa käyttää?

Vastaajaa ei saa kohdella huonosti tai käsitellä muutoin fyysisesti kuulustelun aikana. Vastaajaa ei saa uhkailla, eikä hänelle saa luvata jotain sellaista, mikä lain mukaan ei ole sallittua. Vastaajan edellä mainituissa olosuhteissa esittämiä lausuntoja ei saa ottaa huomioon, ei edes hänen suostumuksellaan.

Lisätietoja

Epäiltyjen kuulustelua koskevat säännöt on annettu Linkki avautuu uuteen ikkunaanrikosprosessilain136, 136a ja 163a §:ssä.

Tunnistamismenettely / henkilöntarkastus / verinäytteet jne. (2)

Näiden toimenpiteiden riitauttamisesta saa tietoa Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä.

Mitä tunnistamismenettelyyn sisältyy? Milloin tämä tehdään?

Tunnistamismenettelyn (Erkennungsdienstliche Behandlung, ED-Behandlung) tarkoituksena on tunnistaa vastaaja, jotta voidaan auttaa todistamaan hänen syyllisyytensä tai syyttömyytensä vireillä olevassa rikosoikeudenkäynnissä. Vastaaja voidaan valokuvata, hänen sormenjälkensä tai kämmenjälkensä voidaan ottaa talteen ja hänen erityispiirteistään, kuten tatuoinneista, voidaan tehdä merkintä.

Tuomioistuin, yleinen syyttäjä tai poliisi voi määrätä tunnistamismenettelyn. Sen suorittaa yleensä poliisi.

Tunnistamismenettely voidaan suorittaa käyttämällä pakkokeinoja, mikä tarkoittaa, että poliisi voi pidättää vastaajan ja esimerkiksi suoristaa hänen kätensä tai sormensa sormenjälkien ottamista varten.

Voidaanko tunnistamismenettely suorittaa, jos se ei ole tarpeen esillä olevassa asiassa (esim. jos on ilmeistä, että olen rikoksen tekijä)?

Tunnistamismenettelyt voidaan suorittaa myös tulevia rikosoikeudenkäyntejä varten, ts. ei vireillä olevaa tapausta varten, vaan vastaajan tiedot voidaan säilyttää myöhemmin mahdollisesti esiin tulevia tapauksia varten. Tällöin on oltava syytä epäillä, että vastaaja voi olla tulevaisuudessa toisen rikosoikeudenkäynnin kohteena.

Ovatko henkilöön kohdistuvat etsinnät sallittuja?

Henkilöön kohdistuva etsintä voidaan määrätä rikosoikeudenkäynnille olennaisten tosiseikkojen osoittamiseksi.

Poliisin tekemässä henkilöön kohdistuvassa etsinnässä tutkitaan, onko kyseisen henkilön ruumiiseen kätketty jotakin. Jos tällainen etsintä on vastaajan mielestä kiusallista, sen tekee samaa sukupuolta oleva henkilö tai lääkäri. Ennen etsintää vastaajalle on kerrottava, että hän voi pyytää uskottua henkilöä olemaan läsnä, ja jos hänellä on perusteltu syy, hän voi valita etsinnän suorittavan henkilön sukupuolen. Vastaajan on sallittava etsintä, mutta kukaan ei voi pakottaa häntä osallistumaan siihen aktiivisesti.

Voidaanko verestäni, muista ruumiinnesteistäni tai DNA:stani (esimerkiksi hiuksista tai syljestä) ottaa näyte?

Verta tai muita ruumiinnesteitä voidaan ottaa esimerkiksi veren alkoholipitoisuuden tarkastamiseksi tai DNA:n vertaamiseksi rikospaikalta löytyneisiin DNA-jälkiin. Ainoastaan lääkäri (ei poliisi) voi ottaa tällaiset näytteet. Kun näytteitä ei enää tarvita rikosoikeudenkäyntiä varten, ne on hävitettävä. Vastaajan DNA-rakenne voidaan säilyttää tiedostossa, jos on aihetta epäillä, että vastaajaa syytetään tulevaisuudessa vakavasta rikoksesta.

Jos epäilty ei suostu henkilöön kohdistuvaan etsintään tai DNA-testiin, tuomioistuin määrää ne tehtäväksi. Jos viivästymisestä aiheutuu vaaraa, ja asia on siksi kiireellinen, yleinen syyttäjä tai poliisi voi antaa kyseisen määräyksen. Pakkoa voidaan käyttää.

Lisätietoja

Tunnistamismenettelyjä säännellään rikosprosessilain 81b §:ssä, henkilöön kohdistuvaa etsintää ja verinäytteitä säännellään 81a ja 81d §:ssä, ja DNA-testejä säännellään 81e, 81f ja 81g §:ssä.

Kotietsintä/takavarikko/salakuuntelu (3)

Näiden toimenpiteiden riitauttamisesta saa tietoa Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä.

Voidaanko kodissani, toimistossani tai esimerkiksi autossani tehdä kotietsintä?

Jos henkilöä epäillään rikoksesta, yleinen syyttäjä tai poliisi voi tehdä kotietsinnän epäillyn kodissa tai muissa tiloissa, myös autossa, jos he epäilevät löytävänsä sieltä todisteita tai jos heillä on syytä pidättää hänet.

Etsintä edellyttää yleensä tuomioistuimen määräystä. Jos viivästymisestä aiheutuu vaaraa ja asia on siksi kiireellinen, yleinen syyttäjä tai poliisi voi antaa määräyksen.

Epäilty voi olla läsnä etsinnän aikana. Myös epäillyn puolustusasianajaja voi olla läsnä. Jos tuomari tai syyttäjä ei voi osallistua kotietsintään, kaksi paikallista virkamiestä on mahdollisuuksien mukaan kutsuttava paikalle. Epäilty voi kuitenkin olla vaatimatta heidän läsnäoloaan. Kun kotietsintä on ohi, epäillylle on pyydettäessä toimitettava asiakirja, jossa mainitaan kotietsinnän syyt ja rikos, josta epäiltyä syytetään.

Voidaanko omaisuuttani takavarikoida?

Syyttäjäviranomaiset voivat ottaa talteen epäillylle kuuluvia esineitä, jos ne ovat tärkeitä todisteita. Jos epäilty ei luovuta niitä vapaaehtoisesti, ne voidaan takavarikoida. Omaisuuden takavarikointi edellyttää tuomioistuimen määräystä. Jos viivästymisestä aiheutuu vaaraa ja asia on siksi kiireellinen, yleinen syyttäjä tai poliisi voi antaa määräyksen. Epäilty voi riitauttaa määräyksen tuomioistuimessa milloin tahansa, myös silloin, kun etsintä on jo suoritettu.

Jos esineitä on otettu talteen tai takavarikoitu kotietsinnän aikana, epäillyllä on oikeus saada pyynnöstä kyseisiä esineitä koskeva luettelo.

Voidaanko ajokorttini takavarikoida?

Tuomioistuin voi peruuttaa epäillyn ajokortin määräajaksi, jos on olemassa pakottava syy olettaa, että tuomioistuin määrää ajokiellon liikennerikkomusta koskevassa myöhemmässä tuomiossa. Tätä sovelletaan yleensä, jos henkilö on tehnyt liikennerikkomuksen, joka osoittaa, ettei hän ole sovelias ajamaan ajoneuvoa. Peruuttamalla ajokortin määräajaksi tuomioistuin vahvistaa ajokortin aiemman takavarikoinnin. Poliisi tai yleinen syyttäjä voi takavarikoida ajokortin, jos viivästyksestä aiheutuu vaaraa ja ajo-oikeuden peruuttamiselle on pakottavia syitä.

Onko salakuuntelu sallittu?

Vastaajan kotona tapahtuvaa viestintää (esim. puhelimitse) ja käytävää keskustelua voidaan seurata ja tallentaa edellyttäen, että laissa mainitut tiukat ehdot täyttyvät. Tämä edellyttää kuitenkin, että vastaajaa epäillään vakavasta tai erittäin vakavasta rikoksesta. Molemmat toimenpiteet edellyttävät oikeuden määräystä. Jos viivästymisestä aiheutuu vaaraa ja asia on siksi kiireellinen, yleinen syyttäjä voi antaa kyseisiä toimenpiteitä koskevan määräyksen. Epäillylle on kerrottava toimenpiteistä jälkikäteen.

Lisätietoja

Kotietsintää ja takavarikkoa säännellään Linkki avautuu uuteen ikkunaanrikosprosessilain 102 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä sekä 94 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä, ajokortin määräaikaista peruuttamista (ajokortin takavarikkoa) säännellään 111a §:ssä ja salakuuntelua 100a §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä.

Pidätys (4)

Yleinen syyttäjä tai poliisi voi pidättää epäillyn väliaikaisesti, jos hänet saadaan kiinni rikospaikalta tai hänen epäillään yrittävän paeta poistuessaan rikospaikalta. Yleinen syyttäjä tai poliisi voi myös pidättää epäillyn, jos viivästymisestä aiheutuu vaaraa ja asia on siksi kiireellinen, edellyttäen, että pidätysmääräyksen ehdot täyttyvät. Tämä edellyttää, että on olemassa pakottavia syitä epäillä henkilöä rikoksesta ja erityiset pidätysperusteet täyttyvät. Epäillyn pidätyshetkellä tuomari on jo voinut antaa pidätysmääräyksen yleisen syyttäjän pyynnöstä tai se voidaan antaa pidätyksen jälkeen.

Pidätysmääräys voidaan antaa myös, jos tietyt tutkintatoimenpiteet, kuten kuulustelu tai henkilöön kohdistuva etsintä, on suoritettava käyttämällä pakkoa.

Kerrotaanko minulle, miksi minut on pidätetty?

Epäillylle kerrotaan aina pidättämisen perusteet. Jos on annettu pidätysmääräys, epäillylle on annettava siitä jäljennös pidätyksen yhteydessä.

Miten pitkään minua voidaan pitää pidätettynä?

Jos epäilty pidätetään sellaisen pidätysmääräyksen nojalla, joka on jo annettu tai jota ei ole vielä haettu, pidätykseen on sovellettava näitä määräaikoja.

Jos epäilty on pidätetty, jotta tutkintatoimenpiteet voidaan suorittaa käyttämällä pakkoa, ne on tehtävä välittömästi ja epäilty on vapautettava, kun ne on saatu päätökseen. Tarvittava aika määräytyy olosuhteiden mukaan. Tällaisissa tapauksissa epäilty on joka tapauksessa vapautettava viimeistään pidätyspäivää seuraavan päivän lopussa.

Jos epäilty pidätetään ja myöhemmin käy ilmi, että hänelle on jo määrätty vankeusrangaistus, jota ei ole vielä pantu täytäntöön, epäilty voidaan pidätyksen jälkeen vangita.

Voinko ottaa yhteyttä kehenkään?

Kun epäilty pidätetään, hänellä on milloin tahansa oikeus pyytää puolustusasianajajaa, jonka hän valitsee itse. Epäilty voi kertoa pidätyksestä perheenjäsenelle tai uskotulle henkilölle, jos tämä ei vaaranna esitutkinnan tarkoitusta. Hän voi myös pyytää, että asiasta ilmoitetaan hänen oman maansa konsulinvirastolle.

Jos tarvitsen lääkärinhoitoa, saanko sitä?

Vastaaja voi pyytää, että hänen valitsemansa lääkäri tutkii hänet.

Mikä on eurooppalainen pidätysmääräys ja miten voin riitauttaa sen?

Eurooppalaisen pidätysmääräyksen tarkoituksena on määrätä sellaisen henkilön pidätyksestä ja luovutuksesta, joka halutaan EU:n jäsenvaltioon syytteeseenpanoa varten tai kärsimään vankeusrangaistusta tai muuta vapausrangaistusta. Jos henkilöstä on annettu eurooppalainen pidätysmääräys, hänet voidaan pidättää missä tahansa jäsenvaltiossa ja siirtää määräyksen antaneeseen jäsenvaltioon.

Jos epäilty pidätetään Saksassa eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla, häntä kuulustellaan ensin lähimmässä käräjäoikeudessa (Amtsgericht) hänen henkilökohtaisesta tilanteestaan ja kuullaan, vastustaako epäilty luovuttamista. Vastustusta koskeva päätös tehdään osavaltion ylioikeudessa (Oberlandesgericht).

Epäillyllä on oikeus oikeudelliseen avustajaan menettelyn jokaisessa vaiheessa.

Jos epäilty suostuu luovutukseen, hänet luovutetaan välittömästi ('yksinkertaistettu luovutusmenettely’). Epäillylle kerrotaan, että hän voi luopua ’erityissäännöstä’. Jos hän luopuu säännöstä, hänet voidaan panna syytteeseen määräyksen antaneessa maassa myös muussa kuin määräyksessä tarkoitetussa menettelyssä. Yksinkertaistettua luovutusmenettelyä tai erityissäännöstä luopumista koskevaa suostumusta ei voida peruuttaa.

Jos epäilty ei anna siihen suostumustaan, osavaltion ylioikeus päättää luovutuksen pätevyydestä 60 päivän kuluessa. Ylioikeuden päätöksestä ei voi valittaa.

Lisätietoja on saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä ja Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä.

Tutkintavankeus (5)

Milloin minulle on kerrottava pidätysmääräyksestä?

Jos epäilty on pidätetty pidätysmääräyksen nojalla, määräys on annettava epäillylle pidätyksen yhteydessä. Jos epäilty on pidätetty väliaikaisesti, hänet on tuotava oikeuteen viimeistään pidätyksen jälkeisenä päivänä. Jos oikeus antaa tällöin pidätysmääräyksen, epäillylle ilmoitetaan asiasta. Jos oikeus ei anna pidätysmääräystä, epäilty vapautetaan.

Milloin minut voidaan pitää tutkintavankeudessa ennen oikeudenkäyntiä?

Epäilty voidaan pitää tutkintavankeudessa, jos on olemassa pakottavia syitä epäillä häntä ja jokin vangitsemisen edellytys täyttyy. Näitä ovat erittäin vakava rikos, pakoyritys, pakenemisen vaara, rikoksen uusimisvaara tai sen vaara, että epäilty vaikeuttaa rikoksen selvittämistä, esimerkiksi hävittämällä todisteita tai vaikuttamalla todistajiin. Voidaan katsoa, että epäilty lähtee todennäköisesti pakoon, jos hänellä ei ole vakituista asuntoa, vakituista työpaikkaa eikä läheisiä ihmissuhteita.

Miten voin riitauttaa tutkintavankeutta koskevan määräyksen?

Epäilty voi valittaa tutkintavankeutta koskevasta määräyksestä seuraavaan ylempään oikeuteen. Hän voi myös pyytää, että määräyksen antanut tuomioistuin tarkistaa sen. Jos epäilty pyytää pidätysmääräyksen tarkistamista, hän ei voi samalla valittaa määräyksestä ylempään oikeuteen.

Miten kauan minut voidaan pitää tutkintavankeudessa?

Epäilty voidaan pitää tutkintavankeudessa, kunnes rikosoikeudenkäynti on päättynyt. Hänet voidaan vapauttaa aiemmin, jos määräys peruutetaan tai tutkintavankeus keskeytetään. Vankeuden keskeyttämiselle voidaan asettaa ehtoja: esimerkiksi epäillyn on tallennettava takuusumma tai ilmoittauduttava poliisille säännöllisesti.

Epäilty voidaan pitää tutkintavankeudessa yli kuusi kuukautta ainoastaan erityisissä olosuhteissa (esim. jos tutkinta on erityisen vaikea tai epätavallisen laaja, tai muiden tärkeiden syiden takia), jotka yleisen syyttäjän tai tuomioistuimen on tutkittava viran puolesta.

Mitä minulle kerrotaan pidätyksen yhteydessä?

Kun henkilö pidätetään, hänelle on kerrottava hänen ymmärtämällään kielellä, että

  • hänet tuodaan oikeuden eteen välittömästi tai viimeistään pidätyksen jälkeisenä päivänä;
  • hänellä on oikeus esittää näkemyksensä syytteestä tai pysyä vaiti;
  • hänellä on oikeus pyytää, että hänen puolestaan puhuvat todisteet otetaan huomioon, ja muutoin pysyä vaiti;
  • hän voi neuvotella valitsemansa asianajajan kanssa milloin tahansa, myös ennen virallista kuulustelua;
  • hänellä on oikeus pyytää, että hänen valitsemansa lääkäri tutkii hänet; ja
  • hän voi kertoa asiasta perheenjäsenelle tai uskotulle henkilölle, jos se ei vaaranna esitutkinnan tarkoitusta.

Epäillylle on kerrottava, että hän voi pyytää maksutonta tulkkauspalvelua ja että hän voi ilmoittaa pidätyksestä oman maansa konsulinvirastolle, jolla on oikeus käydä kirjeenvaihtoa hänen kanssaan. Kun epäiltyä kuulustellaan virallisesti, hänelle on kerrottava häntä vastaan puhuvista seikoista. Hänelle on annettava mahdollisuus kumota epäilyn ja pidätyksen perusteet ja kiinnittää huomiota hänen puolestaan puhuviin seikkoihin. Lopuksi hänelle on kerrottava hänen oikeudestaan valittaa pidätyksestä samaan tai ylempään tuomioistuimeen.

Voinko tutkintavankeuden aikana ottaa vastaan vieraita, saada postia, käyttää omia vaatteita jne.?

Yleensä epäilty voi vastaanottaa vieraita ja postia tutkintavankeuden aikana. Tiettyjä rajoituksia on kuitenkin olemassa. Esimerkiksi tutkintavangin on ehkä pyydettävä lupa vastaanottaa vieraita ja käyttää televiestintälaitteita. Vaatimuksena voi olla, että vierailuja, televiestintää ja postia ja paketteja seurataan tai että esineiden vastaanottamiseen vierailujen aikana on pyydettävä lupa. Näistä rajoituksista voi valittaa. Toisaalta puolustusasianajajan kanssa käydylle suulliselle tai kirjalliselle viestinnälle ei yleensä aseteta rajoituksia. Tutkintavankeutta koskevat säännöt voivat vaihdella osavaltiosta (Land) toiseen.

Syyte (6)

Jos tutkinnassa paljastuu riittävästi perusteita syytteen nostamiseksi, yleinen syyttäjä laatii syytekirjelmän, jossa ilmoitetaan epäiltyä vastaan nostettu syyte (Anklage), tai hakee Linkki avautuu uuteen ikkunaanrangaistusmääräystä (Strafbefehl) asianomaiselta tuomioistuimelta. Muussa tapauksessa syyttäjä keskeyttää menettelyn. Syytekirjelmässä yleinen syyttäjä esittää lyhyesti, mistä vastaajaa syytetään, mitä lakeja hän on rikkonut ja mitkä todisteet ovat.

Mitä se merkitsee, jos tuomioistuin lähettää minulle syytekirjelmän?

Välivaiheen menettelyssä tuomioistuimen on harkittava, pitäisikö asia viedä pääasian käsittelyvaiheeseen ts. oikeuteen. Tuomioistuin antaa vastaajalle ensin jäljennöksen syytekirjelmästä. Se pyytää vastaajaa ilmoittamaan tietyn ajan kuluessa, onko vastaajalla muuta näyttöä, joka voidaan lukea hänen hyväkseen, ja vastustaako hän asian viemistä pääkäsittelyyn.

Nopeutetussa menettelyssä syytettä käsitellään eri tavalla, lisätietoja saa Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä.

Mitä voin tehdä, jos en ymmärrä syytettä, koska en osaa saksaa?

Jos epäiltyä vastaan nostetaan syyte, joka on laadittu kielellä, jota hän ei ymmärrä, hän voi pyytää, että syyte käännetään maksutta ja annetaan hänelle uudestaan tiedoksi.

Mitä voin tehdä, jos syyte on mielestäni väärä?

Tuomioistuin antaa vastaajalle tietyn ajan, jonka kuluessa hän voi ilmoittaa perusteet sille, miksi hän katsoo syytteen olevan väärä. Hän voi myös pyytää, että tuomioistuin ottaa huomioon todisteet, joiden hän katsoo puhuvan hänen puolestaan.

Voiko tuomioistuin hylätä syytteen?

Jos tuomioistuin katsoo, ettei vastaajaa luultavasti tuomita syytekirjelmän perusteella, esimerkiksi jos se katsoo, etteivät todisteet ole riittäviä, se ei anna viedä asiaa oikeuteen. Yleinen syyttäjä voi valittaa välittömästi tästä päätöksestä.

Voidaanko syytekirjelmää muuttaa ennen oikeudenkäyntivaihetta?

Yleinen syyttäjä voi peruuttaa syytekirjelmän tai muuttaa sitä milloin tahansa ennen kuin tuomioistuin antaa viedä asian oikeuteen. Syyttäjä voi milloin tahansa rikosoikeudenkäynnin aikana esittää uusia todisteita.

Voiko minua syyttää rikoksesta, josta minua on jo syytetty toisessa jäsenvaltiossa?

Vastaajan asettaminen syytteeseen toisessa jäsenvaltiossa ei estä syytteeseen asettamista Saksassa. Vastaajaa ei voida asettaa uudelleen syytteeseen rikoksesta, josta hänet on jo aiemmin tuomittu.

Ilmoitetaanko minulle minua vastaan todistamaan kutsutuista todistajista ja minua vastaan esitetyistä todisteista?

Syytekirjelmässä yleinen syyttäjä luettelee syytettä puoltavat todisteet. Vastaajan puolustusasianajaja voi tutustua aineistoon viimeistään esitutkinnan lopussa ja ennen syytteen nostamista. Vastaajalla on oikeus saada tietoa asiakirjakansiosta ja jäljennöksiä yksittäisistä asiakirjoista.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 30/08/2019