4 – Oikeuteni tuomioistuimessa

Save as PDF

Yleinen syyttäjä toimittaa syytekirjelmän tuomioistuimelle, joka päättää välivaiheen menettelyssä, edetäänkö pääasian käsittelyyn eli oikeudenkäyntiin.

Jos tuomioistuin sallii asian viemisen tuomioistuinkäsittelyyn, pääasian käsittely aloitetaan oikeuden istunnolla. Oikeuden istunnot voivat kestää yhden tai useamman päivän. Syytettä voidaan käsitellä myös Linkki avautuu uuteen ikkunaannopeutetussa menettelyssä, johon sovelletaan eri sääntöjä.

Miten oikeudenkäynti etenee?

Ensin tuomioistuin vahvistaa läsnäolijat: yleinen syyttäjä, vastaaja ja hänen puolustusajajansa (jos vastaajalla on puolustusasianajaja) sekä todistajat. Tämän jälkeen todistajia pyydetään odottamaan istuntosalin ulkopuolella.

Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan henkilötietonsa. Hänen on ilmoitettava nimensä, osoitteensa, syntymäaikansa ja -paikkansa, kansalaisuutensa, siviilisäätynsä ja ammattinsa. Vastaajan ei tarvitse ilmoittaa ansiotulojaan.

Tämän jälkeen syyte luetaan ääneen.

Vastaaja voi esittää näkemyksensä syytteistä. Vastaajan ei tarvitse sanoa mitään: hän voi pysyä vaiti. Tuomioistuin ei saa tehdä vastaajan vaikenemisesta tälle epäedullisia päätelmiä. Tämän jälkeen esitetään todisteet, eli todistajia kuulustellaan, asiantuntijatodistajia kuullaan ja/tai asiakirjoja luetaan ääneen.

Yleinen syyttäjä ja vastaajan puolustusasianajaja (jos hänellä on puolustusasianajaja) esittävät tämän jälkeen arvionsa todisteista ja ehdottavat joko vastaajan tuomitsemista tai vapauttamista.

Vastaajalla on viimeinen puheenvuoro.

Tuomioistuin antaa tämän jälkeen tuomionsa ja esittää tuomion perusteet.

Missä oikeudenkäynti pidetään?

Oikeudenkäynti pidetään paikkakunnalla, jossa yleinen syyttäjä nosti syytteen. Oikeudenkäyntipaikkaa säännellään erityissäännöillä. Oikeudenkäynti pidetään yleensä siinä tuomioistuimessa, jonka lainkäyttöalueella rikos tehtiin.

Se, pidetäänkö oikeudenkäynti käräjäoikeudessa (Amtsgericht), osavaltion alioikeudessa (Landgericht) vai osavaltion ylioikeudessa (Oberlandesgericht), riippuu rikoksen todennäköisestä rangaistuksesta. Jos rikoksesta on odotettavissa sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta, asia käsitellään käräjäoikeudessa yhden tuomarin kokoonpanossa. Jos odotettavissa oleva tuomio on kahdesta neljään vuotta vankeutta, asia käsitellään käräjäoikeudessa kolmen tuomarin kokoonpanossa. Näistä yksi on ammattituomari ja kaksi maallikkotuomareita (Schöffen). Jos odotettavissa oleva tuomio on yli neljä vuotta vankeutta, asia käsitellään osavaltion alioikeudessa kahden tai kolmen ammattituomarin ja kahden maallikkotuomarin kokoonpanossa. Kansallista turvallisuutta koskevat asiat käsitellään osavaltion ylioikeudessa kolmen ammattituomarin kokoonpanossa.

Onko oikeudenkäynti julkinen?

Oikeudenkäynti on julkinen. Vain poikkeustapauksissa yleisö ei pääse seuraamaan oikeudenkäyntiä, esim. todistajien suojelemiseksi.

Voidaanko syytteitä muuttaa oikeudenkäynnin aikana?

Syytteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia tuomioistuimen ohjeesta. Lisäsyytteitä voidaan esittää oikeudenkäynnin aikana. Lisäsyytteet käsitellään kuitenkin vain, jos vastaaja ja tuomioistuin suostuvat siihen.

Mitä tapahtuu, jos myönnän syyllisyyteni joihinkin tai kaikkiin syytekohtiin oikeudenkäynnin aikana?

Tunnustaminen ei johda oikeudenkäynnin päättymiseen. Tuomioistuin voi kuitenkin päättää, ettei joitakin todisteita tarvitse käsitellä, jos se katsoo, että vastaajan tunnustus on luotettava, esimerkiksi koska jo esitetty todistusaineisto tukee tätä. Jos vastaaja myöntää jotkin syytekohdat, tuomioistuin voi lieventää rangaistusta. Joissakin tapauksissa syytteen myöntäminen voi olla osa Linkki avautuu uuteen ikkunaansyytekauppaa. Syytekauppa liittyy rangaistukseen eikä syyllisyyttä tai syyttömyyttä koskevaan päätökseen.

Mitkä ovat oikeuteni oikeudenkäynnin aikana?

Vastaajan on oltava läsnä oikeudessa. Jos vastaajaa ei ole vapautettu läsnäolovelvollisuudesta eikä hän ole läsnä, oikeudenkäyntiä lykätään ja vastaajasta voidaan antaa pidätysmääräys. Linkki avautuu uuteen ikkunaanRangaistusmääräystä koskeva menettely on poikkeus tähän sääntöön.

Jos vastaaja ei osaa kieltä riittävän hyvin, tuomioistuin hankkii tulkin, joka tulkkaa oikeudenkäynnin keskeisen sisällön ja tärkeimmät oikeudenkäynnissä esitetyt lausunnot.

Vastaaja voi nimittää asianajajan puolustamaan itseään. Joissakin tapauksissa vastaajalla on oltava puolustusasianajaja. Jos vastaaja ei valitse asianajajaa, tuomioistuin nimittää Linkki avautuu uuteen ikkunaantuomioistuimen määräämän puolustusasianajajan.

Voinko riitauttaa todisteet, jotka esitetään minua vastaan?

Kun vastaajaa vastaan esitetään todisteita, vastaaja voi esittää niistä oman näkemyksensä. Hän voi riitauttaa todisteet, jotka on hänen mielestään esitetty aiheettomasti häntä vastaan.

Hän voi myös pyytää lisätodisteita. Vastaaja voi esittää omat todisteensa, mutta hänellä ei ole samoja valtuuksia kuin poliisilla. Vastaaja ei esimerkiksi voi salakuunnella puhelinkeskusteluja eikä esittää tallenteita todisteena.

Vastaaja voi pyytää todistajia esiintymään oikeudessa ja kertomaan, mitä he tietävät, sekä tuoda heidät oikeuteen. Vastaajan pitää kuitenkin muistaa, että näiden todistajien velvollisuutena on kertoa totuus.

Todistajia kuulustelee ensin tuomari tai tuomarit ja tämän jälkeen yleinen syyttäjä. Vastaaja ja hänen asianajajansa voivat kuulustella heitä tämän jälkeen.

Ote vastaajan Linkki avautuu uuteen ikkunaanrikosrekisteristä ja mahdolliset merkinnät luetaan yleensä ääneen. Jos vastaaja on jo tuomittu rikoksesta, joka on samanlainen kuin nyt käsiteltävässä asiassa, myös aikaisempi tuomio voidaan lukea ääneen. Rikosrekisteristä ei käy ilmi muissa EU:n jäsenvaltioissa aiemmin annettuja tuomioita. Jos tuomioistuin saa kuitenkin tietää muulla tavoin aiemmista tuomioista, se saattaa ottaa ne huomioon.

Mitä tapahtuu oikeudenkäynnin päätyttyä?

Oikeudenkäynti päättyy tuomioon, tai oikeudenkäynti voidaan Linkki avautuu uuteen ikkunaankeskeyttää.

Suurin osa tapauksista päättyy tuomioon. Tuomioistuin ratkaisee todisteiden perusteella, onko vastaaja syyllinen vai syytön. Tuomiossa voidaan määrätä sakkoa tai vankeutta. Tietyissä laissa säädetyissä olosuhteissa tuomioistuin voi esimerkiksi määrätä sijoituksesta psykiatriseen sairaalaan tai huumevieroitukseen tai ennalta ehkäisevästä säilöönotosta. Tuomioistuin voi myös peruuttaa vastaajan ajokortin. Ajokielto voidaan määrätä oheisrangaistuksena.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSakko lasketaan päiväsakkoina (Tagessätze, esim. 50 päiväsakkoa, kukin 15 euroa). Päiväsakko on aina yksi kolmaskymmenesosa kuukausituloista. Sakon voi myös maksaa tekemällä työtä. Jos vastaaja ei maksa sakkoja eikä suorita sitä tekemällä työtä, sakko voidaan muuntaa vankeudeksi siten, että yksi päiväsakko vastaa yhtä päivää vankeutta. Jos sakko on enintään 180 päiväsakkoa, se voidaan määrätä ehdollisena. Tämä tarkoittaa, että vastaajalle annetaan varoitus ja että hänen on maksettava sakko vain, jos hän tekee uuden rikoksen tuomion antamisen jälkeen tai muutoin rikkoo tuomioistuimen antamia määräyksiä.

Enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdollisena. Jos vastaaja ei täytä ehdollisen rangaistuksen ehtoja, tuomio voidaan panna täytäntöön.

Rangaistukseen voidaan liittää muita toimenpiteitä ja oheisrangaistuksia.

Mikä on rikoksen uhrin rooli oikeudenkäynnissä?

Useimmissa tapauksissa uhri on tärkeä todistaja, ja häntä kuullaan siinä ominaisuudessa.

Tiettyjen rikosten uhrit voivat myös osallistua aktiivisesti oikeudenkäyntiin, jos heillä on oikeus nostaa siviilikanne rikosoikeudenkäynnissä. Uhrit voivat tällöin itse esittää kysymyksiä tai pyytää todisteiden huomioonottamista tai heitä edustava asianajaja voi tehdä sen heidän puolestaan. Uhri tai hänen asianajajansa voi ehdottaa oikeudenkäynnin lopussa esittämässään loppupuheenvuorossa tiettyä rangaistusta.

Lisätietoja

Pääasian käsittelyä säännellään Linkki avautuu uuteen ikkunaanrikosprosessilailla ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeuslaitoslailla.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 30/08/2019