2 – Oikeuteni rikostutkinnan aikana ja ennen oikeudenkäynnin alkua

Save as PDF

Rikostutkinnan tarkoitus

Rikostutkinnassa kerätään ja säilötään todisteita ja pyritään saamaan talteen kaikki rikospaikalle jääneet jäljet.

Rikostutkinnan vaiheet

Esitutkinta / alustava rikostutkinta / rikostutkinta

Esitutkinnassa syyttäjä selvittää, onko syyttäminen perusteltua ja miten todennäköisesti rikos on tapahtunut.

Alustava rikostutkinta tehdään lähinnä niissä tapauksissa, joissa epäilty on saatu kiinni itse teossa tai jos tutkinnan viivästymisestä aiheutuisi välitön riski.

Rikostutkinta tehdään vain, kun kyseessä on törkeä rikos.

Pidätys/pakkokeinot/tutkintavankeus

Epäilty voidaan pidättää ilman pidätysmääräystä, jos hänet on saatu kiinni itse teossa tai hänet pidätetään viimeistään rikoksen tekohetkeä seuraavana päivänä.

Pidätysmääräys tarvitaan, jos epäiltyä ei ole saatu kiinni itse teossa.

Pidätetty viedään syyttäjälle 24 tunnin kuluessa.

Pakkokeinoista (kuten takuut, vastaajan velvollisuus ilmoittautua poliisilaitokselle säännöllisin väliajoin, maastapoistumiskielto) määrätään uusien rikosten tekemisen estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että vastaaja on läsnä poliisikuulusteluissa ja oikeudenkäynnissä.

Jos edellä mainitut pakkokeinot eivät riitä ja kyseessä on törkeä rikos, epäilty voidaan määrätä tutkintavankeuteen. Tutkintavankeus voi kestää enintään 18 kuukautta, kun kyse on erittäin törkeästä rikoksesta, tai 12 kuukautta törkeästä rikoksesta ja kuusi kuukautta taposta, jos kyseessä on rikoksen uusiminen. Tutkintavankeus suoritetaan vankilassa.

Menettelyt syytejaostoissa

Syytejaostoista voi hakea pakkokeinojen purkamista tai tutkintavankeudesta vapauttamista, tai niihin voi valittaa epäkohdista oikeudenkäyntiä edeltäneessä menettelyssä.

Kuka vastaa mistäkin vaiheesta?

Esitutkinnan suorittavat rikostutkijat ja syyttäjä.

Alustavaan rikostutkintaan osallistuu edellä mainittujen henkilöiden lisäksi tutkintatuomari, ja varsinaisen rikostutkinnan tai kuulustelun tekee vain tutkintatuomari.

Pidätysmääräyksen antaa syytejaosto tai tutkintatuomari. Jos epäilty saadaan kiinni itse teossa, paikalla olevilla rikostutkijoilla ja poliiseilla on velvollisuus pidättää epäilty. Myös kaikilla kansalaisilla on oikeus pidättää itse teossa kiinni saatu epäilty. Vapautta rajoittavista pakkokeinoista ja tutkintavankeudesta määräävät tutkintatuomari syyttäjän suostumuksella sekä syytejaosto.

Syytejaosto kokoontuu kolmen tuomarin kokoonpanossa syyttäjän läsnä ollessa.

Oikeuteni rikostutkinnan aikana

Alla olevien linkkien kautta löytyy tarkempia tietoja epäillyn oikeuksista rikostutkinnan aikana.

Esitutkinta / alustava rikostutkinta / rikostutkinta (1)

Näiden menettelyjen tarkoitus

Esitutkinnassa syyttäjä selvittää, onko syyttäminen perusteltua, ja päättää rikosprosessin aloittamisesta.

Alustava rikostutkinta suoritetaan, jos epäilty on saatu kiinni itse teossa tai jos tutkinnan viivästymisestä aiheutuisi välitön riski (esim. jalanjälkien tai sormenjälkien häviäminen).

Rikostutkinta suoritetaan vain, kun kyseessä on törkeä rikos tai muu kuin lievä rikos. Alustavan rikostutkinnan ja varsinaisen rikostutkinnan tarkoituksena on etsiä, kerätä ja säilöä todisteita sekä saada rikoksen jäljet talteen.

Kuka vastaa tästä vaiheesta?

Esitutkinnan suorittavat rikostutkijat ja syyttäjä.

Alustavaan rikostutkintaan osallistuu edellä mainittujen henkilöiden lisäksi tutkintatuomari.

Rikostutkinnan tekee yksin tutkintatuomari.

Esitutkintaa ja alustavaa rikostutkintaa valvoo rikostuomioistuimen syyttäjä ja rikostutkintaa muutoksenhakutuomioistuimen syyttäjä.

Määräajat

Esitutkinta kestää 4–8 kuukautta. Rikostutkinta kestää enintään 18 kuukautta. Mahdollinen lisätutkinta kestää 3–5 kuukautta.

Suurissa kaupungeissa näitä määräaikoja voidaan pidentää. Määräaikojen ylittymisestä ei rangaista.

Määräaika lausunnon antamiselle esitutkintavaiheessa ja prosessiväitteen esittämiselle alustavan rikostutkinnan ja varsinaisen rikostutkinnan aikana on vähintään 48 tuntia, ja sitä voidaan pidentää.

Rangaistuksia ei määrätä, vaikka epäilty ei noudattaisi näiden kahden menettelyn määräaikoja. Jos asetettua määräaikaa ei kuitenkaan noudateta varsinaisessa rikostutkinnassa, tutkintatuomarilla on oikeus määrätä vastaaja tuotavaksi pakkokeinoin oikeuteen ja/tai pidätettäväksi.

Miten saan tietää, mitä tapahtuu?

Kun epäilty kutsutaan edellä kuvattuihin menettelyihin, hänellä on oikeus

  • pyytää rikostutkijalta omakustanteisia valokopioita kaikista merkityksellisistä oikeudellisista asiakirjoista sekä kuvaus syytteistä
  • pyytää vähintään 48 tunnin määräaikaa
  • nimittää asianajaja.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en puhu kieltä?

Kyllä. Tulkki tulkkaa sekä epäillyn lausunnon rikostutkijoille että rikostutkijoiden kysymykset epäillylle.

Milloin voin keskustella asianajajan kanssa?

Kun epäilty saapuu rikostutkijan luo, hän voi pyytää, että asiasta ilmoitetaan hänen asianajajalleen tai että hän saisi ottaa yhteyttä asianajajaansa. Epäillyllä on myös oikeus kieltäytyä antamasta lausuntoa ennen asianajajan saapumista.

Viranomaisilla on velvollisuus varmistaa, että tulkki on käytettävissä kuulustelun aikana. Muina aikoina epäillyn on järjestettävä tulkin palvelut asianajajansa kanssa.

Onko minulla oltava asianajaja? Voinko valita asianajajani?

Asianajaja on oltava vain törkeissä rikoksissa. Epäilty voi valita asianajajansa. Jos epäillyllä ei ole asianajajaa ja kyse on törkeästä rikoksesta, tutkintatuomari nimittää epäillylle asianajajan rikostutkinnan ajaksi.

Pyydetäänkö minulta tietoja? Pitääkö minun antaa tietoja?

Epäillyltä voidaan kysyä syytteistä. Epäillyllä on oikeus vaieta osittain tai kokonaan, ja hänellä on oikeus olla saattamatta itseään syytteeseen. Epäilty voi kieltäytyä vastaamasta kaikkiin kysymyksiin, joista saattaisi olla hänelle haittaa.

Voinko ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään?

Epäillyllä on oikeus olla yhteydessä perheeseensä tai ystäviinsä puhelimitse. Perheenjäsenet ja poikkeustapauksissa myös ystävät voivat vierailla epäillyn luona.

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Jos epäillyllä on terveysongelma, hän voi pyytää saada tavata lääkärin.

Voinko ottaa yhteyttä kotimaani suurlähetystöön?

Ulkomaalainen voi ottaa yhteyttä kotimaansa suurlähetystöön.

Asun ulkomailla. Onko minun oltava läsnä rikostutkinnan aikana?

Epäillyn läsnäolo rikostutkinnan aikana ei ole välttämätöntä.

Voinko osallistua videoyhteyden välityksellä?

Kreikan laissa ei säädetä osallistumisesta videoyhteyden välityksellä.

Voidaanko minut palauttaa kotimaahan?

Epäiltyä ei voida karkottaa kotimaahan tässä vaiheessa.

Missä olosuhteissa minut voidaan määrätä tutkintavankeuteen tai vapauttaa?

Epäilty pidetään tutkintavankina, jos on olemassa vahvat viitteet siitä, että hän on tehnyt törkeän rikoksen ja

  • epäillyllä ei ole tiedossa olevaa osoitetta Kreikassa
  • epäilty on yrittänyt lähteä maasta
  • epäilty on pakoillut oikeutta aiemmin
  • epäilty on tuomittu vankilapaosta tai vangitun auttamisesta pakenemaan taikka asuinpaikkaa koskevien rajoitusten rikkomisesta sekä jos
  • on syytä epäillä, että epäilty aikoo paeta
  • epäilyllä on aiempia tuomioita, minkä vuoksi on todennäköistä, että hän tekee uusia rikoksia.

Epäiltyyn voidaan määrätä sovellettavaksi myös pakkokeinoja tai hänet voidaan vapauttaa.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia minulla on?

Epäilty saa tutustua tutkinta-aineistoon ja nimittää enintään kaksi asianajajaa. Epäillyn on oltava läsnä rikostutkinnassa henkilökohtaisesti, eikä pelkän asianajajan läsnäolo riitä.

Jos tutkintatuomari päättää, että epäilty on määrättävä tilapäisesti tutkintavankeuteen, epäilty voi valittaa päätöksestä viiden päivän kuluessa syytejaostoon. Epäilty voi valittaa myös tutkintatuomarille itselleen tai syytejaostolle ja pyytää tutkintavankeuteen määräämistä koskevan päätöksen kumoamista tai korvaamista muilla pakkokeinoilla.

Voinko poistua maasta rikostutkinnan aikana?

Epäilty voi poistua maasta, ellei häntä ole määrätty maastapoistumiskieltoon.

Kotietsintä, henkilöntarkastus, sormenjäljet ja DNA

Lisätietoja näihin liittyvistä oikeuksista on kohdassa Kotietsintä, henkilöntarkastus, sormenjäljet ja DNA (4).

Voinko valittaa menettelyistä?

Jos oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn aikana on tapahtunut jotain epäasianmukaista, epäilty voi valittaa asiasta syytejaostoon ja pyytää epäasianmukaisen toimen mitätöintiä ja oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn suorittamista uudelleen.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni kaikkiin syytteisiin tai osaan niistä ennen oikeudenkäyntiä?

Epäilty voi tunnustaa syyllisyytensä milloin tahansa ennen oikeudenkäyntiä. Epäilty voi myös perua tunnustuksen. Tuomioistuin voi joka tapauksessa arvioida tunnustusta vapaasti.

Voivatko syytteet muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Syytteet eivät voi muuttua, vain niiden sanamuotoa voidaan tarkentaa. Uusia syytteitä ei voi lisätä.

Voidaanko minua syyttää rikoksesta, josta minua on jo syytetty toisessa jäsenvaltiossa?

Epäiltyä voidaan syyttää samasta rikoksesta siinä tapauksessa, että ulkomailla tehty rikos on kohdistunut Kreikan kansalaiseen ja rikos luokitellaan Kreikan laissa törkeäksi rikokseksi tai rikokseksi. Törkeissä rikoksissa Kreikan lakeja sovelletaan kaikkiin riippumatta siitä, mitkä lait ovat voimassa rikospaikalla.

Saanko tietää, ketkä ovat todistaneet minua vastaan?

Epäillyllä on oikeus saada tällaiset tiedot, sillä hänelle voidaan antaa kaikki tutkinta-aineistoon kuuluvat asiakirjat, myös todistajanlausunnot. Tiedot voidaan antaa epäillylle ennen puolustautumista, ja myös sen jälkeen.

Saanko tietää, mitä muita todisteita minua vastaan on esitetty?

Rikostutkijalla on velvollisuus toimittaa epäillylle valokopiot tutkinta-aineistosta ja näyttää epäillylle kaikki merkityksellinen aineisto, ennen kuin tämä antaa lausuntonsa.

Pyydetäänkö minulta rikosrekisteritietojani?

Tutkintatuomari saa epäillyn rikosrekisteriotteen automaattisesti rikostutkintavaiheessa.

Pidätys / vapauteen kohdistuvat pakkokeinot / tutkintavankeus (2)

Näiden toimien tarkoitus

Jos rikoksentekijä on saatu kiinni itse teossa, hänen pidättämisellään pyritään varmistamaan, että hänet saadaan oikeuden eteen. Muussa yhteydessä tapahtuvalla pidätyksellä, tutkintavankeuteen määräämisellä ja liikkumisen vapautta rajoittavilla pakkokeinoilla pyritään varmistamaan, että epäilty saadaan tutkinta- ja oikeusviranomaisten eteen.

Kuka vastaa näistä toimista?

Pidätysmääräyksen antaa joko syytejaosto tai tutkintatuomari. Syytejaosto tai tutkintatuomari määrää myös tutkintavankeudesta ja pakkokeinoista. Jos rikoksentekijä saadaan kiinni itse teossa, pidätyksen voivat tehdä rikostutkijat tai poliisit.

Määräajat

Kun epäilty pidätetään, hänet on vietävä syyttäjälle 24 tunnin kuluessa. Tämän määräajan laiminlyönti ei aiheuta epäillylle mitään seurauksia. Määräaika on asetettu myös edellytykselle, joka koskee epäillyn säännöllistä ilmoittautumista poliisiasemalla. Jos epäilty ei noudata tätä määräaikaa, hänet voidaan määrätä ilmoittautumisvelvollisuuden sijasta tutkintavankeuteen.

Miten saan tietää, mitä tapahtuu?

Kun rikoksesta itse teossa kiinni saatu henkilö pidätetään, poliisin on kerrottava hänelle välittömästi pidätyksen syy. Jos pidätetty viedään tutkintatuomarille, hänelle kerrotaan syytteistä tyhjentävästi. Sama pätee, jos epäiltyyn määrätään sovellettavaksi vapautta rajoittavia pakkokeinoja tai hänet määrätään tutkintavankeuteen.

Tutkintatuomarin on annettava epäillylle on kaikki merkitykselliset oikeudelliset asiakirjat ennen näistä asioista tehtävää päätöstä.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en puhu kieltä?

Jos epäilty ei puhu kieltä, hänen on kerrottava asiasta heti ja pyydettävä tulkkia. Tulkki tulkkaa kaiken, mitä epäilty sanoo, kaikki epäillylle esitetyt kysymykset ja kaikki hänelle näytetyt asiakirjat.

Milloin voin keskustella asianajajan kanssa?

Jos epäilty pidätetään, hän voi pyytää, että asiasta ilmoitetaan hänen asianajajalleen tai että hän saisi soittaa puhelun. Epäillyllä on myös oikeus kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin, jos asianajajaa ei ole paikalla.

Jos epäilty ei tunne asianajajaa, hän voi ottaa yhteyttä kotimaansa suurlähetystöön tai paikalliseen asianajajaliittoon. Epäillyn itsensä on hankittava tulkki asianajajansa kanssa käymiinsä keskusteluihin, tutkintaviranomaiset eivät tätä tee. Epäillyn kannattaa keskustella asianajajansa kanssa ennen, kuin liikkumisen vapautta rajoittavia pakkokeinoja aletaan soveltaa tai hänet määrätään tutkintavankeuteen. Asianajaja edustaa epäiltyä ja on läsnä rikostutkinnan aikana.

Onko minulla oltava asianajaja? Voinko valita asianajajani?

Asianajaja on oltava vain, kun kyseessä on törkeä rikos. Epäillyllä on oikeus valita asianajajansa. Jos kyseessä on törkeä rikos eikä asianajajaa ole, epäillylle kuitenkin nimetään pyynnöstä asianajaja rikostutkinnan aikana.

Voidaanko minulta pyytää mitä tahansa tietoja? Onko minun annettava kaikki minulta pyydetyt tiedot?

Epäillyltä kysytään syytteistä. Hän voi kieltäytyä vastaamasta kaikkiin kysymyksiin, joista voisi olla hänelle haittaa.

Voinko ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään?

Epäillyllä on oikeus pyytää rikostutkijoilta, että saisi ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään.

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Epäilty voi tavata lääkärin, jos hänellä on terveysongelmia.

Voinko ottaa ulkomaalaisena yhteyttä kotimaani suurlähetystöön?

Epäilty voi ottaa yhteyttä kotimaansa suurlähetystöön.

Asun ulkomailla. Onko minun oltava läsnä rikostutkinnan aikana?

Epäillyn ei ole välttämätöntä olla läsnä, ellei hänelle jouduta tekemään henkilöntarkastusta.

Voinko osallistua videoyhteyden välityksellä?

Osallistumisesta rikostutkintaan videoyhteyden välityksellä ei ole vielä säädetty laissa.

Voidaanko minut lähettää takaisin kotimaahan?

Tässä vaiheessa epäiltyä ei voida karkottaa kotimaahansa.

Missä olosuhteissa minut voidaan määrätä tutkintavankeuteen tai vapauttaa?

Epäilty määrätään tutkintavankeuteen, jos tutkintatuomari on asiasta yhtä mieltä syyttäjän kanssa tai jos syytejaosto niin määrää. Epäilty määrätään tutkintavankeuteen, jos on olemassa vahvat viitteet siitä, että hän on tehnyt törkeän rikoksen ja

  • epäillyllä ei ole tiedossa olevaa osoitetta Kreikassa
  • epäilty on valmistellut maasta lähtöä
  • epäilty on pakoillut oikeutta aiemmin
  • epäilty on tuomittu vankilapaosta tai vangitun avustamisesta pakenemaan taikka asuinpaikkaa koskevien rajoitusten rikkomisesta ja jos
  • on syytä uskoa epäillyn yrittävän paeta
  • epäillyllä on aiempia tuomioita.

Epäiltyyn voidaan määrätä sovellettavaksi myös pakkokeinoja tai hänet voidaan vapauttaa.

Mitkä ovat oikeuteni ja velvollisuuteni?

Epäillyllä on oikeus saada tutustua tutkinta-aineistoon ja nimittää enintään kaksi asianajajaa. Jos epäilty on tutkintavankina, hän voi valittaa tutkintatuomarin tekemästä tutkintavankeuspäätöksestä syytejaostoon viiden päivän kuluessa. Epäilty voi valittaa myös itse tutkintatuomarille tai syytejaostolle ja pyytää tutkintavankeuspäätöksen kumoamista tai korvaamista liikkumisen vapautta rajoittavilla pakkokeinoilla.

Voinko poistua maasta rikostutkinnan aikana?

Epäilty voi poistua maasta pidätysajan päätyttyä, ellei häntä ole kielletty poistumasta Kreikasta.

Kotietsintä, henkilöntarkastus, sormenjäljet ja DNA

Lisätietoja epäillyn oikeuksista on kohdassa Kotietsintä, henkilöntarkastus, sormenjäljet ja DNA (4).

Voinko valittaa menettelyistä?

Jos oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä on toimittu epäasianmukaisesti, epäilty voi valittaa syytejaostoon ja pyytää epäasianmukaisen toimen mitätöintiä ja oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn suorittamista uudelleen.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni kaikkiin syytteisiin tai osaan niistä ennen oikeudenkäyntiä?

Epäillyllä on oikeus myöntää syyllisyytensä, eikä tästä pitäisi aiheutua hänelle lain mukaan myönteisiä eikä kielteisiä seurauksia.

Voivatko syytteet muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Syytteet eivät voi muuttua, vain niiden sanamuotoa voidaan tarkentaa. Uusia syytteitä ei voida lisätä.

Voidaanko minua syyttää rikoksesta, josta minua on jo syytetty toisessa jäsenvaltiossa?

Vastaajaa voidaan syyttää, jos ulkomailla tehty teko on kohdistunut Kreikan kansalaiseen. Jos kyseessä on törkeä rikos, Kreikan lakeja sovelletaan kaikkiin riippumatta siitä, mitkä lait ovat voimassa rikospaikalla.

Saanko tietää, ketkä ovat todistaneet minua vastaan?

Ilman muuta. Epäillylle on kerrottava nämä tiedot, kun hänet pidätetään ja viedään kuultavaksi alustavaa rikostutkintaa tai varsinaista rikostutkintaa varten, ennen kuin hän antaa oman lausuntonsa.

Saanko tietää, mitä muita todisteita minua vastaan on esitetty?

Rikostutkijalla on velvollisuus antaa epäillylle valokopiot kaikista tutkinta-aineistoon sisältyvistä asiakirjoista, ennen kuin epäilty antaa oman lausuntonsa.

Pyydetäänkö minulta rikosrekisteritietojani?

Ei pyydetä, vaan tiedot haetaan asiasta vastaavasta yksiköstä.

Menettelyt syytejaostossa (3)

Vaiheen tarkoitus

Syytejaostot ovat oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä toimivaltaisia oikeuslaitoksen elimiä. Ne valvovat rikostutkijoiden toimien laillisuutta, päättävät tutkintavankeudesta ja liikkumisen vapautta rajoittavista pakkokeinoista, tekevät päätöksiä muista oikeudenkäyntiä edeltäviin menettelyihin vaikuttavista arkaluonteisista kysymyksistä ja ratkaisevat, onko epäiltyä syytettävä oikeudessa vai onko hänet vapautettava.

Kuka vastaa tästä vaiheesta?

Syytejaostossa on kolme tuomaria, ja syytejaostoja ovat rikostuomioistuimen syytejaosto, muutoksenhakutuomioistuimen syytejaosto ja kassaatiotuomioistuimen syytejaosto.

Määräajat

Määräaikoja on asetettu, ja jos epäilty ei noudata niitä, hän ei voi käyttää oikeuksiaan.

Miten saan tietää, mitä tapahtuu?

Epäilty saa tietoja asian etenemisestä tuomioistuimen kansliasta, ja hänelle ilmoitetaan asianmukaisesti kaikista päätöksistä.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en puhu kieltä?

Jos epäilty on läsnä syytejaostossa, hänellä on oikeus tulkkiin.

Milloin voin keskustella asianajajan kanssa?

Epäillyllä on oikeus oikeudelliseen neuvontaan ja hän voi olla yhteydessä asianajajaansa menettelyn kaikissa vaiheissa. Epäilty tai hänen asianajajansa huolehtii tulkkauksen järjestämisestä tarvittaessa.

Onko minulla oltava asianajaja? Voinko valita asianajajani?

Asianajajan käyttö ei ole pakollista. Halutessaan epäilty voi edustaa itseään, tai asianajaja voi edustaa häntä. Epäilty voi valita asianajajansa, paitsi jos hänelle nimetään asianajaja.

Voidaanko minulta pyytää mitä tahansa tietoja? Onko minun vastattava?

Epäiltyä voidaan pyytää toimittamaan tietoja rikoksesta, josta häntä syytetään. Epäillyllä on oikeus vaieta ja olla saattamatta itseään syytteeseen. Hän voi kieltäytyä vastaamasta kaikkiin kysymyksiin, joista voi olla hänelle haittaa.

Voinko ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään?

Epäilty voi ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään. Tutkintavanki voi tehdä näin vierailuaikoina.

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Epäilty voi tavata lääkärin, jos hänellä on terveysongelmia.

Voinko ottaa ulkomaalaisena yhteyttä kotimaani suurlähetystöön?

Epäillyllä on oikeus ottaa yhteyttä kotimaansa suurlähetystöön.

Asun ulkomailla. Onko minun oltava läsnä rikostutkinnan aikana?

Vain jos epäilty pyytää ja tuomioistuin antaa luvan.

Voinko osallistua videoyhteyden tai muun vastaavan välityksellä?

Videoyhteyden välityksellä osallistumisesta ei ole vielä säädetty laissa.

Voidaanko minut lähettää takaisin kotimaahan?

Tässä vaiheessa epäiltyä ei voida karkottaa kotimaahan.

Missä olosuhteissa minut voidaan määrätä tutkintavankeuteen tai vapauttaa?

Syytejaosto voi määrätä epäillyn tutkintavankeuteen. Epäiltyyn voidaan määrätä sovellettavaksi myös liikkumisen vapautta rajoittavia pakkokeinoja, tai hänet voidaan vapauttaa.

Voinko poistua maasta rikostutkinnan aikana?

Epäilty voi poistua maasta pidätysajan päätyttyä, ellei häntä ole kielletty poistumasta Kreikasta.

Pyydetäänkö minulta sormenjäljet, DNA-näyte (esim. hius- tai sylkinäyte) tai muita ruumiinnesteitä?

Syytejaosto voi antaa tällaisen määräyksen.

Tehdäänkö henkilöntarkastus?

Syytejaosto ei määrää henkilöntarkastuksesta, mutta rikostutkijat tai alustavasta rikostutkinnasta vastaavat tutkijat voivat näin tehdä. Tällöin epäillyllä on oikeus pyytää, että hänen asianajajansa on läsnä henkilöntarkastuksen aikana.

Voidaanko kodissani, liiketiloissani tai esimerkiksi autossani tehdä kotietsintä?

Tämäntyyppisiä kotietsintöjä ei voida määrätä tehtäväksi siinä vaiheessa, jossa syytejaosto on mukana.

Voinko valittaa?

Syytejaoston päätöksistä on mahdollista valittaa.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni kaikkiin syytteisiin tai osaan niistä ennen oikeudenkäyntiä?

Epäillyllä on oikeus myöntää syyllisyytensä antamalla kirjallisen tunnustuksen syytejaostolle. Tällaiset lausunnot ovat sitovia, ja ne voivat vaikuttaa oikeuden tuomioon.

Voivatko syytteet muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Syytteet eivät voi muuttua. Syytejaosto voi ainoastaan täsmentää niiden sanamuotoa. Uusia syytteitä ei voida lisätä.

Voidaanko minua syyttää rikoksesta, josta minua on jo syytetty toisessa jäsenvaltiossa?

Vastaajaa voidaan syyttää, jos teko on kohdistunut Kreikan kansalaiseen. Jos kyseessä on törkeä rikos, Kreikan lakeja sovelletaan kaikkiin riippumatta siitä, mitkä lait ovat voimassa rikospaikalla.

Saanko tietää, ketkä ovat todistaneet minua vastaan?

Epäilty saa luonnollisesti nämä tiedot sekä tässä vaiheessa että jo sitä ennen. Hänellä on oikeus saada yksityiskohtaiset tiedot tutkinta-aineistosta.

Pyydetäänkö rikosrekisteritietojani?

Rikosrekisteritietoja ei pyydetä, vaan ne haetaan asiasta vastaavasta yksiköstä.

Kotietsintä, henkilöntarkastus, sormenjäljet ja DNA (4)

Pyydetäänkö minulta sormenjäljet, DNA-näyte (esim. hius- tai sylkinäyte) tai muita ruumiinnesteitä?

Pidätetyltä pyydetään sormenjäljet, ja hänellä on velvollisuus ne antaa. Myös DNA-näytteen antaminen on pakollista, jos on olemassa vahvat viitteet siitä, että pidätetty on tehnyt törkeän rikoksen. Jos DNA-näyte osoittautuu positiiviseksi, pidätetyllä on oikeus pyytää uusimaan testi. Jos pidätetty ei näin tee, DNA-näyte tuhotaan.

Tehdäänkö henkilöntarkastus?

Epäillylle voidaan tehdä henkilöntarkastus, jos rikostutkinnan suorittava henkilö katsoo sen olevan tarpeen. Henkilöntarkastus ei saa loukata epäillyn ihmisarvoa, ja se on tehtävä sellaisessa paikassa, jossa henkilön yksityisyys voidaan turvata. Naisille henkilöntarkastuksen tekee nainen. Jos epäiltyä pyydetään luovuttamaan jokin esine tai asiakirja ja epäilty noudattaa pyyntöä, henkilöntarkastusta ei pitäisi tehdä.

Voidaanko kodissani, liiketiloissani tai esimerkiksi autossani tehdä kotietsintä?

Oikeuden virkamies ja rikostutkija voivat tehdä kotietsinnän kodissa alustavan rikostutkinnan tai varsinaisen rikostutkinnan yhteydessä. Autossa tehdään kotietsintä, jos on vahvat perusteet epäillä, että rikos on tapahtunut, tai jos se on ehdottoman välttämätöntä.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 25/06/2018