4 – Oikeuteni oikeudenkäynnin päätyttyä

Save as PDF

Voinko hakea muutosta tuomioon?

Tietyistä poliisituomioistuimen (tribunal de police) ja paikallisen tuomioistuimen (juridiction de proximité) rikkomusasioissa antamista tuomioista voi valittaa muutoksenhakutuomioistuimen rikosasioita käsittelevään jaostoon (Chambre des appels correctionnels) 10 päivän kuluessa tuomion julistamisesta.

Vähäisten rikosten tuomioistuimen (tribunal correctionnel) antamista tuomioista voi valittaa muutoksenhakutuomioistuimen rikosasioita käsittelevään jaostoon 10 päivän kuluessa tuomion julistamisesta.

Rikostuomioistuimen (Cour d'Assises) tuomiosta voi valittaa toiseen rikostuomioistuimeen 10 päivän kuluessa tuomion julistamisesta.

Muutosta voi hakea joko tuomion rikosoikeudelliseen osaan (rangaistukseen) tai sen yksityisoikeudelliseen osaan (uhrille myönnetty vahingonkorvaus).

Myös muutoksenhakutuomioistuimen tai viimeisen oikeusasteen antamaan tuomioon voi hakea muutosta kassaatiotuomioistuimen rikosasioita käsittelevältä jaostolta (Chambre criminelle de la Cour de Cassation) viimeistään viiden kokonaisen päivän kuluttua riidanalaisen tuomion julistamisesta.

Kassaatiotuomioistuin on korkein oikeusaste, ja se ottaa määräajassa kantaa valituksen tutkittavaksi ottamiseen: jos se otetaan tutkittavaksi, kassaatiotuomioistuin ei ratkaise riita-asian sisältöä vaan ottaa kantaa ainoastaan oikeuden soveltamiseen.

Muutoksenhakemus on esitettävä riidanalaisen päätöksen antaneen tuomioistuimen kansliaan tai sen rangaistuslaitoksen johtajalle, jossa vastaaja on pidätettynä.

Hakemus on aina ehdottomasti allekirjoitettava.

Miten muutoksenhaku tapahtuu?

Riidanalaisen päätöksen täytäntöönpano keskeytyy sekä muutoksenhaun että kassaatiotuomioistuimeen tehdyn valituksen ja sen käsittelyprosessin ajaksi.

Jos vastaaja on tuomittu vapausrangaistukseen ja hän on vangittuna, riidanalaisesta päätöksestä valittaminen ei kuitenkaan keskeytä vankeutta uuden päätöksen antamiseen asti.

Istunto on pidettävä ”kohtuullisen” ajan kuluessa muutoksenhakemuksen kirjaamisesta siinä tuomioistuimessa, josta muutosta haetaan.

Mitä muutoksenhakukäsittelyssä tapahtuu?

Koska rikosoikeudenkäyntimenettely on suullinen, vastaajalla on oikeus esittää ja käsitellä muutoksenhakukäsittelyssä uutta todistusaineistoa ja uusia todistuskeinoja. Niistä käydään ns. kontradiktorinen näkemystenvaihto, jossa kuullaan molempia osapuolia.

Muutoksenhakutuomioistuimen rikosasioita käsittelevä jaosto ja rikostuomioistuin voivat muutoksenhakutuomioistuimina toimiessaan joko vahvistaa riidanalaisen päätöksen tai kumota sen.

Vastaajan alkuperäistä tuomiota voidaan koventaa tai asianomistajan (uhrin) vaatimaa vahingonkorvausta korottaa vain tietyissä tapauksissa, esimerkiksi silloin, kun syyttäjä on tehnyt valituksen tai vastavalituksen.

Kun kassaatiotuomioistuin ottaa kantaa oikeuden soveltamiseen, se voi riidanalaisen päätöksen mitätöidessään ja kumotessaan joko palauttaa asian tai olla palauttamatta sitä muutoksenhakutuomioistuimen käsiteltäväksi.

Tuomioistuimen päätös saa lainvoiman vasta kun määräajat kaikkien muutoksenhakukeinojen käyttämiseksi ovat kuluneet umpeen.

Jos vastaaja vapautetaan syytteestä alkuperäisestä tuomiosta tehdyn valituksen jälkeen, hän voi tämän muutoksenhakutuomioistuimen päätöksen tultua lainvoimaiseksi tietyin edellytyksin hakea täysimääräistä korvausta aineellisista ja aineettomista vahingoista, joita tämä aiheeton vankeus on aiheuttanut.

Vastaajalle ilmoitetaan oikeudesta saada korvauksia vapauttamispäätöksen tiedoksiantamisen yhteydessä.

Vastaajan on kuuden kuukauden kuluessa vapauttamispäätöksen tiedoksiantamisesta jätettävä korvaushakemus päätöksen tehneen muutoksenhakutuomioistuimen ensimmäiselle puheenjohtajalle.

Tämä tekee korvaushakemuksesta perustellun päätöksen julkisen istunnon perusteella. Tässä istunnossa vastaaja voi pyytää tulla kuulluksi joko henkilökohtaisesti tai asianajajansa välityksellä.

Muutoksenhakutuomioistuimen ensimmäisen puheenjohtajan päätöksestä voi valittaa vankeusaikakorvauksia käsittelevälle kansalliselle lautakunnalle (Commission nationale de réparation des détentions, CNR) 10 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta.

CNR ratkaisee asian itsenäisesti, eikä sen päätökseen voi hakea muutosta.

Valtio maksaa myönnetyt korvaukset.

Mitä tietoja rikosrekisteriin merkitään?

Jos vastaaja tuomitaan muutoksenhaun jälkeen lainvoimaisella tuomiolla rangaistukseen, tuomio merkitään hänen rikosrekisteriinsä, jota tuomitun kotimaan tuomioistuinlaitos säilyttää.

Olen toisen jäsenvaltion kansalainen. Voidaanko minut palauttaa kotimaahan oikeudenkäynnin jälkeen?

Tuomittujen siirtämisestä 21. maaliskuuta 1983 tehdyn yleissopimuksen mukaan siirtämistä kotimaahan voi pyytää joko kotimaa tai tuomiovaltio Ranska.

Siirtäminen edellyttää kuitenkin, että tuomittu antaa siihen suostumuksensa etukäteen, vapaaehtoisesti ja täysin tietoisena siirtämisen oikeudellisista seurauksista.

Tuomittu voi myös itse pyytää siirtämistä kotimaahansa. Pyynnön hyväksyminen edellyttää useiden ehtojen täyttymistä.

Jos minut tuomitaan, voidaanko minua syyttää uudelleen samasta rikoksesta?

Ranskan rikosoikeudessa noudatetun ne bis in idem ‑säännön mukaan jossakin jäsenvaltiossa lainvoimaisella päätöksellä tuomittua ei voida syyttää tai tuomita samasta teosta toisessa jäsenvaltiossa.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 30/01/2017