1 - Oikeuteni esitutkinnassa

Save as PDF

Milloin ja missä voin tehdä rikosilmoituksen?

Miten voin seurata mitä viranomaiset tekevät rikosilmoitukseni jälkeen?

Miten pääsen osalliseksi rikostutkinnassa?

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Olen alaikäinen. Onko minulla erityisiä oikeuksia?

Mitä informaatiota saan poliisilta tai uhrien tukijärjestöiltä esitutkinnan aikana?

Voinko saada oikeusapua?

Miten voin saada suojaa, jos olen vaarassa?

Mitä palveluja ja millaista apua voin saada esitutkinnan aikana?

Onko minulla mahdollisuus tehdä sovinto rikoksentekijän kanssa?

Miten juttuni etenee esitutkinnan jälkeen?

Voinko valittaa, jos juttua ei viedä oikeuteen?

Olen uIkomaalainen. Miten oikeuteni on suojattu?

Lisätietoja

Milloin ja missä voin tehdä rikosilmoituksen?

 

Voit ilmoittaa rikoksesta poliisille seuraavin tavoin:

  • ilmoitus voidaan tehdä poliisipartiolle sen tullessa rikospaikalle;
  • henkilökohtaisesti millä tahansa poliisiasemalla (riippumatta rikoksentekopaikasta), jossa sinun henkilöllisyytesi voidaan tarkistaa ja mahdolliset vahingot voidaan dokumentoida;
  • puhelimitse Euroopan hätänumero 112,
  • faksin välityksellä tai sähköpostitse (viimeksi mainittu on mahdollista vain vähäisten rikosten yhteydessä) – löydät sähköisen Linkki avautuu uuteen ikkunaanrikosilmoituslomakkeen eri rikoksille suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Jos:

  • olet välittömässä hädässä tai tarvitset poliisia rikospaikalle;
  • kyseessä on murto;
  • et tiedä rikoksentekopaikan nimeä;
  • olet joutunut rikoksen uhriksi ulkomailla.

sinun ei pitäisi käyttää sähköistä rikosilmoitusta. Soita poliisille puhelimitse tai pyydä jotakuta soittamaan ne puolestasi.

Rikosilmoitukseen ei tarvita erityistä lomaketta. Ilmoituksesi tulee kuitenkin sisältää:

  • henkilötietosi, kuten nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi, kansalaisuutesi ja henkilötunnuksesi;
  • kuvaus siitä mitä tapahtui ja miten;
  • tapahtumien tarkka aika ja paikka;
  • rikoksentekijän nimi, jos se on tiedossa;
  • kuvaus rikoksentekijästä (ikä, pituus, ruumiinrakenne, kasvonpiirteet, silmien väri, hampaat, puhetyyli, kädet, kävelytyyli, pukeutuminen), miten ja mihin suuntaan tekijä poistui, oliko tekijällä jokin kulkuväline, sen mahdollinen rekisterinumero ja muut identifointitiedot (kunto, väri, malli), miten vaarallinen tekijä oli (aseistettu, mielentila, uhkaukset, mahdollinen päihteiden käyttö jne.).

Voit tehdä rikosilmoituksen, vaikka et tiedä tekijän henkilöllisyyttä. Voit tehdä ilmoituksen kielellä jota osaat ja ymmärrät, tulkkaus tai käännös järjestetään tarpeen mukaan maksutta. Voit myös ottaa mukaasi ystävän tai perheenjäsenen tulkiksesi.

Rikosilmoituksen tekemisellä ei ole eritystä aikarajaa, mutta tietyn ajan kuluttua rikoksesta syytettä ei voida enää nostaa. Tämä vanhentumisaika vaihtelee kahdesta kahteenkymmeneen vuoteen riippuen rikoksen vakavuusasteesta (sellaiset rikokset, joista voidaan tuomita elinkautinen vankeusrangaistus, eivät kuitenkaan koskaan vanhene). Oman oikeussuojasi ja turvallisuutesi vuoksi on kuitenkin tärkeää ilmoittaa rikoksesta niin pian kuin mahdollista. Mitä nopeammin teet rikosilmoituksen, sitä suuremmat mahdollisuudet poliisilla on ratkaista rikos.

Olet kehotetaan ilmoittamaan rikoksesta, johon olet joutunut niin, että se voidaan tutkia. Poliisi voi kuitenkin tutkia myös rikoksen, jos se ne ovat saaneet tietoja muilla tavoin.

Miten voin seurata mitä viranomaiset tekevät rikosilmoitukseni jälkeen?

Poliisi rekisteröi rikosilmoituksen ja siihen liittyvät tiedot ja aloittaa yleensä esitutkinnan. Kun ilmoitettu rikos on rekisteröity, se saa rikosilmoitusnumeron. Sinulla on oikeus saada kopio rikosilmoituksesta. Sinulla on myös oikeus saada tietää, kuka juttuasi tutkii ja hänen yhteystietonsa. Voit edelleen ottaa yhteyden rikostutkijaan saadaksesi tietoa jutun tilasta. Sinulla on myös oikeus saada tietoosi esitutkinnan tulokset niin pian kuin se on mahdollista ilman että siitä aiheutuu haittaa tutkinnan edistymiselle.

Miten pääsen osalliseksi rikostutkinnassa?

Kun ilmoitat rikoksesta, sinusta tulee prosessin osapuoli. Sinua kuullaan esitutkinnassa ja sinulla on myös mahdollisuus esittää todisteita. Sinun ei kuitenkaan tarvitse hankkia todisteita siitä rikoksesta, jonka uhriksi olet joutunut.

Jos olet jo antanut kaiken tarvittavan tiedon poliisille tehdessäsi rikosilmoituksen tai muutoin, sinua ei välttämättä kuulla esitutkinnassa. Jos olet alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alaisena tai kärsit mielenhäiriöstä, olet shokissa tai muussa vastaavassa tilassa, sinua voidaan kuulustella vain jos se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi. Tarpeen mukaan poliisi voi konsultoida lääkäriä tai jotakuta läheistäsi ennen kuin sinua kuulustellaan.

Sinulla on oikeus käyttää äidinkieltäsi, jos se on suomi tai ruotsi. Jos olet saamenkielinen, saat käyttää saamea saamelaisalueilla. Sinulla on oikeus maksuttomaan tulkkiin, jos et osaa Suomen kansalliskieliä.

Sinua voi edustaa asianajaja tai muu oikeudenkäyntiavustaja (1) tai laillinen edustajasi (kuten esimerkiksi edunvalvoja). Jos olet joutunut läheisväkivallan, seksuaalirikoksen tai jonkin muun väkivaltarikoksen uhriksi, tuomioistuin voi määrätä sinulle tukihenkilön (2). Tutkija (poliisi tai syyttäjä) voi antaa sinulle (tai edustajallesi) mahdollisuuden olla läsnä toisen osapuolen tai todistajan kuulustelussa sekä esittää hänelle kysymyksiä. Jos et ole läsnä, saat kuulustelun tulokset tietoosi muutoin.

Sinulla on oikeus tulla kuulustelluksi rauhallisella ja asianmukaisella tavalla ilman viivytyksiä. Sinun on pysyttävä totuudessa kuulustelun aikana. Avustajasi tai tukihenkilösi saa olla läsnä kun sinua kuulustellaan, jollei tutkinnanjohtaja kiellä tätä tärkeistä rikostutkinnallisista syistä.

Rikoksen uhrina sinulla on oikeus esittää rikoksesta johtuva siviilioikeudellinen vaatimus (3) jos haluat saada korvausta rikoksentekijältä.

Lähes kaikki rikokset ovat virallisen syytteen alaisia. Vain muutamat vähemmän vakavat rikokset ovat niin sanottuja asianomistajarikoksia, joista nostetaan syyte vain jos sinä vaadit tekijälle rangaistusta (tällaisia ovat esimerkiksi näpistys, lievä kavallus, vahingonteko, lievä vahingonteko, kunnianloukkaus, hallinnan loukkaus ja kotirauhan rikkominen). Joidenkin tämän ryhmien rikosten kohdalla syyttäjä voi kuitenkin nostaa syytteen vaikka et sitä vaatisikaan, jos tämä on tarpeen yleisen edun vuoksi.

Ennen kuin esitutkinta lopetetaan sinulle voidaan antaaannetaan mahdollisuus antaa lausunto esitutkinnassa hankitusta kertyneestä materiaalista jos tämä jouduttaisi tai helpottaisi asian käsittelyä tuomioistuimessa . Tämä lausunto liitetään osaksi esitutkinta-asiakirjoja. Sinä ja/tai edustajasi saatte pyydettäessä kopiot asiakirjoista.

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Suomessa sinua ei rikoksen uhrina voida kuulustella todistajana, mutta sinua voidaan kuulla todistelutarkoituksessa.

Olen alaikäinen. Onko minulla erityisiä oikeuksia?

Jos olet alle 18 vuotias, sinua pidetään lapsena ja kaikki esitutkintatoimenpiteet suoritetaan tätä varten erikoistuneen poliisin toimesta, jos vain suinkin mahdollista. Jos sinun ja vanhempiesi edut ovat ristiriidassa, sinua edustaa joku ulkopuolinen. Saatavillasi on myös oikeudellista apua.

Jos on syytä epäillä, että olet joutunut seksuaalirikoksen tai muun vastaavan vakavan rikoksen uhriksi, kuulustelusi esitutkinnassa tulisi nauhoittaa videolle.

Jos olet alle 15 vuotias, huoltajallasi, edunvalvojallasii tai muulla laillisella edustajallasi on oikeus olla läsnä sinua kuulusteltaessa. Jos olet 15 vuotias vajaavaltainen, edustajallasi on oikeus olla läsnä sinua kuulusteltaessa asioissa, joissa tällä on oikeus käyttää puhevaltaa sinun sijastasi tai sinun lisäksesi. Ainoastaan erityisen kiireellisissä tilanteissa sinua voidaan kuulustella ilman edustajaasi. Näissä tapauksissa hänelle ilmoitetaan kuulustelusta niin pian kuin mahdollista. Tutkija voi kieltää edustajasi läsnäolon, jos häntä epäilään tutkinnan kohteena olevasta rikoksesta.

Mitä informaatiota saan poliisilta ja uhrien tukijärjestöiltä esitutkinnan aikana?

Sinulla on oikeus saada tutkinnasta vastaavalta viranomaiselta, tavallisesti poliisilta, tietoa:

  • toimenpiteistä joihin on ryhdytty rikosilmoituksesi tai muuten viranomaisen tietoon tulleen rikoksen vuoksi;
  • jos ilmoitus ei johda esitutkintaan tai jos esitutkinta lopetetaan tai jos asiaa ei saateta edelleen syyttäjälle syyteharkintaa varten;
  • jos esitutkinta jatkuu vain siinä tapauksessa, että sinä vaadit tekijälle rangaistusta;
  • oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi esitutkinnassa;
  • milloin sinulle voidaan määrätä oikeudenkäyntiavustaja tai tukihenkilö(2);
  • oikeudestasi vahingonkorvaukseen;
  • asioista joilla voi poliisin mukaan olla merkitystä turvallisuutesi kannalta, kuten esimerkiksi tekijän vapauttamisesta tutkintavankeudesta

Jos haluat tietää esitutkinnan kulusta, sinun kannattaa ottaa yhteys tutkinnanjohtajaan.

Voinko saada oikeusapua?

Voit saada oikeusapua (4). Jos sinulla on vähäiset tulot tai sinulla ei ole tuloja lainkaan, oikeusapu on maksutonta. Voit ottaa yhteyden Linkki avautuu uuteen ikkunaanvaltion oikeusaputoimistoon saadaksesi tietoa mahdollisuuksistasi saada oikeusapua ja neuvoja hakemuksen tekemiseksi.

Jos asuinpaikkasi on Suomessa tai jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueella, olet oikeutettu oikeusapuun. Lisäksi oikeusapua annetaan, jos sinulla on vireillä juttu suomalaisessa tuomioistuimessa tai jos oikeusavulle on jokin muu erityinen syy. Vähäinen puhelinneuvonta tai muu sähköinen pienimuotoinen konsultaatio on maksutonta.

Jos olet lähisuhdeväkivallan, seksuaalirikoksen tai vakavan väkivallan uhri, tuomioistuin voi määrätä sinulle oikeudenkäyntiavustajan ja/tai tukihenkilön (2) esitutkintaan ja oikeudenkäyntiin riippumatta tuloistasi ja varallisuudestasi. Oikeudenkäyntiavustaja auttaa sinua jutun oikeudellisessa käsittelyssä ja tukihenkilö antaa sinulle henkistä tukea. Heidän kulunsa maksetaan valtion varoista.

Miten voin saada suojaa, jos olen vaarassa?

Poliisi voi poistaa tai tarpeen mukaan ottaa kiinni jokaisen, joka on laittomasti kotisi alueella tai joka muutoin häiritsee sinua (PolL 20 §). Häiriötä aiheuttanut henkilö voidaan pitää kiinni otettuna vain niin kauan kuin on oletettavaa että häirintä jatkuu, mutta ei kuitenkaan yli 24 tuntia kiinniottamisesta. Poliisi voi poistaa henkilön myös muista tiloista, jos voidaan olettaa hänen syyllistyvän henki-, väkivalta- tai omaisuusrikokseen tai vapauteen tai kotirauhaan kohdistuvaan rikokseen. Voit myös hakea lähestymiskieltoa (5).

Jos et halua epäillyn saavan tietoonsa yhteystietojasi, voit pyytää poliisia jättämään tiedot pois esitutkintapöytäkirjasta. Voit myös ottaa yhteyttä paikalliseen rekisteriviranomaiseen ja pyytää, ettei tietojasi luovutettaisi ulkopuolisille. Tämä tarkoittaa, että osoitettasi ei anneta muille kuin viranomaisille. Hakemus on tehtävä kirjallisesti ja sinun on myös perusteltava se. Voit myös tehdä vaatimuksesi henkilökohtaisesti rekisteriviranomaisen luona.

Mitä palveluja ja millaista apua voin saada esitutkinnan aikana?

Peruspalvelut saat kotikunnastasi. Jos olet loukkaantunut rikoksen yhteydessä, sinun on syytä ottaa yhteys lääkäriin niin pian kuin mahdollista. Lääkärintodistus saattaa olla välttämätön oikeudenkäynnissä tai kun haet vahingonkorvausta vakuutusyhtiöltä tai valtiokonttorista. Seksuaalirikosten yhteydessä sinun tulisi välttää peseytymistä ja vaatteiden vaihtamista ennen kuin olet tavannut lääkärin. Jos asuntoosi on murtauduttu, vältä ehdottomasti paikkojen siivoamista ennen poliisin tuloa.

Voit saada myös lääketieteellistä ta psykologista apua, mutta saatat joutua maksamaan siitä, jos sinulla ei ole voimassa olevaa vakuutusta. EU:n jäsenvaltioiden, Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset ovat oikeutettuja käyttämään Linkki avautuu uuteen ikkunaanEurooppalaista sairaanhoitokorttia. Rikoksesta aiheutuneet vahingot, kuten esimerkiksi sairaanhoitokulut ja muut kustannukset, voidaan myös korvata.

Voit myös tukeutua rikoksen uhrien tukijärjestöihin, joissa on koulutettuja ammattilaisia, jotka antavat sinulle oikeudellista neuvontaa, tukea ja muuta apua. Suurin osa palveluista on luottamuksellista ja voit ottaa järjestöihin yhteyden anonyymisti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanVictim Support Finland, Linkki avautuu uuteen ikkunaanMonika-Naiset, Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikunet jne. Linkki avautuu uuteen ikkunaanSuomen Mielenterveysseuralla on valtakunnallinen kriisipuhelin, josta voit saada tukea puhelimitse (01019 5202).

Onko minulla mahdollisuus tehdä sovinto rikoksentekijän kanssa?

Sovitteluun (6) ryhdytään tavallisesti ennen syytteen nostamista. Sovittelu voi johtaa rikosprosessin keskeytymiseen tai lievempään rangaistukseen.

Päätös sovittelun aloittamisesta tehdään paikallisessa sovittelutoimistossa. Sovittelu on maksutonta. Asia voidaan viedä sovitteluun yleensä joko sinun, rikoksentekijän, poliisin tai syyttäjän aloitteesta.

Sovittelutoimistot ja asiaa käsittelevä poliisi antavat sinulle lisätietoa sovittelusta rikosasioissa.

Miten juttuni etenee esitutkinnan jälkeen?

Esitutkintamateriaalin saatuaan syyttäjä päättää nostaako hän jutussa syytteen vai jääkö juttu sillensä. Syyttäjä voi kutsua sinut ja/tai avustajasi (1) keskustelemaan asiasta ennen kuin hän tekee asiassa päätöksen.

Jos syyttäjä päättää olla nostamatta syytettä, hän voi perääntyä päätöksestään vain jos käsillä on uusia todisteita, jotka osoittavat, että syyttäjän alkuperäinen päätös perustui olennaisesti väärään tai puutteelliseen tietoon. Ylempi syyttäjä voi myös avata jutun uudelleen.

Kun syyttäjä on nostanut syytteen, syytettä ei voida peruuttaa ilman erityistä syytä.

Voinko valittaa, jos juttuani ei viedä oikeuteen?

Jos olet sitä mieltä, että syyttäjä on toiminut virheellisesti ollessaan nostamatta syytettä jutussasi, voit valittaa asiasta valtakunnansyyttäjälle. Valitus pitää tehdä kirjallisesti ja siihen pitää liittää lyhyt selostus asiasta: mistä asiasta on kyse, ja mitä haluat sille tehtävän. On myös hyvä, jos liität valitukseesi kaikki asiaa koskevat päätökset ja asiakirjat. Allekirjoituksesi ja yhteystietosi tarvitaan luonnollisesti myös. Voit lähettää valituksesi Linkki avautuu uuteen ikkunaanvaltakunnansyyttäjänvirastoon postitse tai voit toimittaa sen virastoon henkilökohtaisesti. Valtakunnansyyttäjä voi päättää, että asia käsitellään uudelleen.

Jos syyttäjä päättää olla nostamatta syytettä tai olla jatkamatta syytteen ajamista voit nostaa syytteen itse toissijaiseen syyteoikeuteen (7) vedoten. Voit myös nostaa syytteen jutussa, jossa poliisi on päättänyt olla suorittamatta esitutkintaa tai lopettanut sen.

Asianomistajajutuissa poliisi lopettaa esitutkinnan, jos ilmoitat esitutkinnassa, että et haluakaan vaatia tekijälle rangaistusta. Samalla menetät oikeutesi nostaa asiassa syytteen. Kun rangaistusvaatimus on vedetty takaisin, sinä et voi enää tehdä sitä uudelleen. Sinulla ei ole myöskään oikeutta vaatia syyttäjää nostaamaan jutussa syytettä tai valittaa oikeuden päätöksestä. Tämä koskee sekä asianomistajarikoksia että virallisen syytteen alaisia rikoksia. Sinulla on kuitenkin kaikesta huolimatta oikeus tehdä siviilioikeudellinen vaatimus (3).

Olen ulkomaalainen. Miten oikeuteni on suojattu?

Sinulla on oikeus maksuttomaan tulkkiin, jos et osaa kumpaakaan Suomen kansalliskielistä (suomi tai ruotsi). Keskeisistä asiakirjoista voi saada käännöksen maksutta.

Jos olet ihmiskaupan uhri ja sinulla ei ole kotipaikkaa Suomessa, sinulla on oikeus turvautua ihmiskaupan uhreille tarkoitettuun tukijärjestelmään. Tätä kautta sinua voidaan auttaa asunnon järjestämisessä, sosiaali- ja terveyspalveluissa, oikeudellisissa asioissa, turvallisuuteesi liittyvissä kysymyksissä ja muissa asioissa, joissa tarvitset apua ja tukea. Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskukset ovat vastuussa tukijärjestelmän hallinnoinnista. Pääset tukijärjestelmän piiriin, jos on olemassa epäilys siitä, että olet ihmiskaupan uhri. Jos oleskelet Suomessa laittomasti, sinulle voidaan tarjota oleskelulupa, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Tärkeintä on, että teet yhteistyötä viranomaisten kanssa, jotta ihmiskaupasta epäillyt tahot saadaan kiinni. Ennen tätä päätöstä sinulle voidaan tarjota harkinta-aika, joka kestää vähintään 30 päivää ja enintään 6 kuukautta.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanVähemmistövaltuutettu tarjoaa myös oikeudellista apua ja tukea. Apuaan tarjoavat myös monet kansalaisjärjestöt, kuten Linkki avautuu uuteen ikkunaanrikosuhripäivystys, Linkki avautuu uuteen ikkunaanMonika-Naiset, Linkki avautuu uuteen ikkunaanPro-Tukipiste.

Lisätietoja:

1. Asianajaja/oikeudenkäyntiavustaja
Oikeudenkäyntiasiamiehenä tai oikeudenkäyntiavustajana saa yleensä toimia vain asianajaja tai oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut, rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.
Määräyksiä asianajajan oikeudesta toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai oikeudenkäyntiavustajana sovelletaan myös henkilöön, joka saa harjoittaa asianajajan tointa jossakin Euroopan talousalueen valtiossa tai muussa valtiossa, jonka kanssa Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet sopimuksen asianajajan ammattipätevyyden vastavuoroisesta tunnustamisesta.
Oikeudenkäyntiasiamiehen on esitettävä asiakkaan omakätisesti allekirjoittama valtakirja, jollei asiakas ole valtuuttanut häntä asiamieheksi suullisesti tuomioistuimessa. Asianajajan tai julkisen oikeusavustajan taikka asianomistajan siviilioikeudellista vaatimusta ajavan syyttäjän tulee esittää valtakirja ainoastaan silloin, jos tuomioistuin niin määrää.
Oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa kuitenkin toimia asianosaisen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja hänen sisaruksensa sekä asianosaisen aviopuoliso, vaikka hän ei olisikaan suorittanut edellä mainittua tutkintoa. Jos sinulla on laillinen edustaja (esimerkiksi alaikäisen huoltaja), hän saa hoitaa asioita puolestasi. Tämä riippuu kuitenkin siitä, asiasta mitä kulloinkin käsitellään. Laillisen edustajan toimivalta ei perustu osapuolen valtuutukseen, vaan lakiin tai viranomaisen määräykseen.

2. Tukihenkilö
Tukihenkilö tarjoaa sinulle henkistä tukea esitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana. Tukihenkilösi saa esimerkiksi olla läsnä sinua kuulusteltaessa, jollei tutkinnanjohtaja kiellä tätä tutkintaan liittyvistä tärkeistä syistä. Jos lakiin kirjatut ehdot täyttyvät, sinulle voidaan määrätä tukihenkilö tuloistasi riippumatta. Tukihenkilön palkkio maksetaan valtion varoista.

3. Siviilioikeudellinen vaatimus
Jos haluat saada rikoksentekijältä vahingonkorvausta, sinun on ilmoitettava vahingoista poliisille ja kerrottava, että sinulla on korvausvaatimuksia. Jos haluat syyttäjän ajavan siviilioikeudellista vaatimustasi oikeudenkäynnissä, sinun tulisi pyytää tätä kirjallisesti syyttäjältä, mahdollisuuksien mukaan jo esitutkintavaiheessa. Sinun tulisi joka tapauksessa ainakin ilmoittaa esitutkinnassa tai syyttäjälle, että sinulla on asiaan liittyvä siviilioikeudellinen vaatimus, jotta sinulle varataan mahdollisuus esittää se oikeudessa, vaikka syyttäjä ei sitä ajaisikaan.
Korvausta voidaan vaatia esimerkiksi menetetystä tai vahingoittuneesta omaisuudesta, lääkekuluista ja lääkäreiden palkkioista sekä rikoksesta johtuvasta kivusta ja särystä sekä henkisestä kärsimyksestä. Sinun on kyettävä osoittamaan sinulle aiheutuneet kulut ja ne olosuhteet, joihin vaatimus perustuu. Periaatteessa sinun ei tarvitse esittää todisteita siviilioikeudellisen vaatimuksesi tueksi, mutta ilman mitään todisteita vaatimus ei välttämättä menesty. Voit osoittaa rikoksella aiheutetun vahingon määrän esittämällä kuitit kaikista rikoksen aiheuttamista kuluista. Säilytä myös kuitit vakuutuksen omavastuuosuudesta ja mahdollisista esitutkintaan liittyvistä matkakuluista. Rikoksentekijältä voidaan vaatia korvausta niistäkin.
Voit esittää vaatimuksesi rikosasian käsittelyn yhteydessä, jos niin haluat tai jos syyttäjä ei esitä niitä puolestasi. Jos suinkin mahdollista, korvausvaatimus olisi hyvä esittää jo esitutkintavaiheessa. Voit myös esittää siviilioikeudelliset vaatimuksesi rikosasian käsittelystä erillään, tavallisessa siviilioikeudellisessa käsittelyssä. Tämä on kuitenkin paljon

4. Oikeusapu
Jos tarvitset oikeudellista apua, mutta sinulla ei ole siihen varaa, voit saada oikeusapua valtion varoista. Apu voi olla joko osittaista tai kattaa kaikki kulut. Oikeusapua on saatavilla kaikissa prosessin vaiheissa. Apu kattaa oikeudellisen neuvonnan, tarpeelliset toimenpiteet oikeudenkäynnissä ja muiden viranomaisten luona. Se myös oikeuttaa vapautukseen asian hoitamiseen liittyvistä kuluista. Periaatteessa oikeusapu kattaa kaikki tarpeelliset oikeudellisen avustajan palvelut ja kaikki rikosasian käsittelyyn liittyvät välttämättömät maksut.
Avustajasi voi olla Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja, asianajaja tai muu juristi. Jos sinulle myönnetään oikeusapua, valtio korvaa avustajan kulut kokonaan tai osittain tuloistasi ja omaisuudestasi riippuen. Avustajan työtä korvataan korkeintaan 80 tunnilta. Erityistilanteissa tuomioistuin voi myöntää vapautuksen tästä ylärajasta.
Oikeusapua ei yleensä myönnetä, jos sinulla on oikeusturvavakuutus, joka kattaa kyseessä olevan asian. Oikeusturvavakuutus voi sisältyä kotivakuutukseen, ammattiyhdistyksen myöntämään vakuutukseen tai muuhun vakuutukseen.
Oikeusapua haetaan Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeusaputoimistolta. Oikeusaputoimisto arvioi taloudelliset olosuhteesi ja sinun tulee antaa niihin liittyvät tarpeelliset tiedot. Sinun on myös selvitettävä mihin asiaan oikeusapua haetaan. Oikeusapua voi antaa oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja tai muu sopiva juristi.
Oikeusapu voidaan myöntää hakupäivästä lähtien tai jos edellytykset täyttyvät, myös takautuvasti kattamaan jo aiheutuneet kustannukset. Oikeusapu on voimassa kaikissa oikeusasteissa asiaa käsiteltäessä.
Oikeusapu myönnetään kuukausittaisten käytettävissä olevien tulojesi ja omaisuutesi perusteella. Tämä lasketaan tulojesi, menojesi ja elatusvelvollisuutesi pohjalta. Puolisosi käytettävissä olevat tulot otetaan yleensä myös huomioon. Oikeusavun saajana maksat tietyn prosenttiosuuden avustajasi taksasta. Tämä osuus on riippuvainen käytettävissäsi olevista kuukausittaisista tuloista.
Jos olet yksin elävä henkilö, jonka kuukausittaiset käytettävissä olevat tulot ovat alle 600 euroa, oikeusapu on sinulle täysin maksutonta. Jos vastaavasti käytettävissä olevat tulosi ylittävät 1300 euroa (yksin elävä), tai 1200 per henkilö (elät parisuhteessa), et voi saada oikeusapua.

5. Lähestymiskielto
Jos joku uhkailee tai häiritsee sinua, voit hakea hänelle lähestymiskieltoa. Lähestymiskiellon tarkoituksena on suojata henkeäsi, terveyttäsi, vapauttasi tai rauhaasi siten, että sinua uhkailevaa henkilöä kielletään ottamasta sinuun yhteyttä. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa.
Hakemuksen voi tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti poliisille tai käräjäoikeudelle. Kiellosta päättää käräjäoikeus. Heti voimaan tulevan väliaikaisen lähestymiskiellon voi määrätä pidättämiseen oikeutettu virkamies (päällystöön kuuluva poliisimies tai syyttäjä) tai käräjäoikeus.
Jos olet tilanteessa, jossa sinua uhkaillaan ja koet, että lähestymiskielto voisi olla avuksi, saat apua ja neuvoja poliisilta, sosiaaliviranomaisilta, syyttäjältä ja vapaaehtoisjärjestöiltä.

6.Sovittelu
Rikosten sovittelu tarjoaa sinulle ja rikoksentekijälle mahdollisuuden keskustella tapahtuneesta rikoksesta, rikoksentekijän motiiveista sekä henkisestä ja aineellisesta vahingosta, joita rikos on sinulle aiheuttanut. Sovittelussa sinua ja rikoksentekijää autetaan löytämään yhteinen sopimus siitä, miten mahdolliset vahingot korvataan.
Sovittelu on mahdollinen vain vapaaehtoisten osapuolten välillä ja se perustuu heidän suostumukseensa. Ennen sovittelua osapuolille on selitettävä heidän oikeutensa ja asemansa sovitteluprosessissa sekä sovittelun merkitys rikosoikeusprosessissa.. Molemmilla osapuolilla on oikeus peruuttaa suostumuksensa sovitteluun missä tahansa sovittelun vaiheessa, jolloin rikosasian käsittely siirtyy oikeusviranomaisille..
Vapaaehtoiset, tehtäväänsä koulutetut sovittelijat toteuttavat sovittelun luottamuksellisesti ja puolueettomasti.
Jos osapuolet pääsevät sopimukseen, sovittelija laatii tästä asiakirjan. Sovittelussa saavutettu sovinto voi johtaa syyttämättä jättämiseen, tuomitsematta jättämiseen tai lievempään rangaistukseen. Sovittelu on mahdollista, vaikka asia käsiteltäisiin myös oikeusprosessissa.
Niissä lievissä rikoksissa, jotka ovat ns. asianomistajarikoksia eli rikoksia, joissa syytettä ei voi nostaa vasten tahtoasi, sovittelussa saavutettu sopimus johtaa yleensä rikosprosessin keskeytymiseen. Jos et enää vaadi rikoksentekijälle rangaistusta, syytettä ei voida nostaa. Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa tekijöitä tai uhreja on useita tai joissa yleinen etu vaatii syytteen nostamista.
Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa sopimus otetaan huomioon syyteharkinnassa. Syyttäjällä on aina oikeus päättää, nostaako hän syytteen vai ei. Jos syyttäjä nostaa syytteen, sovittelun tulos voidaan ottaa huomioon rangaistusta määrättäessä.
Pahoinpitelyt, varkaudet ja vahingonteot soveltuvat hyvin sovittelumenettelyyn, mutta sovittelussa voidaan käsitellä myös muita rikoksia, jos niiden arvioidaan soveltuvan soviteltaviksi.

7. Toissijainen Syyteoikeus
Voit käyttää toissijaista syyteoikeuttasi vain, jos syyttäjä päättää olla nostamatta syytettä. Syyttämättäjättämispäätöksen perustelut kannattaa lukea erittäin huolellisesti, jotta voit arvioida, onko syytteelläsi mahdollisuuksia menestyä. Sinun tulee myös miettiä toimenpiteeseen liittyviä taloudellisia riskejä. Oikeudenkäyntikulut, kuten esimerkiksi osapuolten asianajokulut, tulevat usein hävinneen puolen maksettaviksi.
Syyte nostetaan toimittamalla kirjallinen haastehakemus käräjäoikeuden kansliaan. Haastehakemuksessa on ilmoitettava:
rikoksentekijä;
teko josta syytetään, teon aika ja paikka ja muut teon kuvaamiseksi tarvittavat tiedot;
rikos, johon katsot tekijän syyllistyneen;
rangaistusvaatimus ja mahdollinen menettämisvaatimus sekä säännökset, joihin nämä vaatimukset perustuvat;
muut uhrin vaatimukset ja niiden perusteet;
syyttäjän syyttämättäjättämispäätös tai poliisin tai syyttäjän päätös esitutkinnan toimittamatta jättämisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta;
todisteet ja mitä niillä aiotaan näyttää toteen ja
seikat, joihin tuomioistuimen toimivalta perustuu, jollei toimivalta muutoin ilmene haastehakemuksesta.
Tämän lisäksi hakemuksessa tulee mainita tuomioistuimen ja osapuolten nimet sekä heidän edustajiensa, asiamiestensä tai avustajiensa yhteystiedot. Tuomioistuimelle tulee myös antaa osapuolten, todistajien ja muiden kuultavien yhteystiedot. Sinun tai hakemuksen laatijan pitää allekirjoittaa hakemus. Sinun tulee toimittaa tuomioistuimelle myös ne kirjalliset todisteet, joihin vetoat sekä jutun esitutkintapöytäkirja, sikäli kun asiassa on suoritettu esitutkinta.
Toissijaiselle syyteoikeudelle ei ole asetettu erityistä aikarajaa. Oikeus on voimassa niin kauan kunnes syyteoikeus muutoinkin vanhenisi.

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 14/10/2018