Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnissä - Viro

Rikoksen uhriksi katsotaan henkilö, jolle on aiheutunut rikoksesta fyysistä, aineellista tai henkistä vahinkoa. Uhri on siis henkilö, jolle on aiheutunut vamma tai jonka omaisuudelle on aiheutunut vahinkoa taikka jonka omaisuutta on anastettu kansallisen lainsäädännön mukaan rikokseksi luokiteltavassa tapahtumassa. Rikoksen uhrilla on lain mukaan tiettyjä henkilökohtaisia oikeuksia ennen oikeudenkäyntiä, sen aikana ja sen jälkeen.

Virossa rikosoikeudenkäyntimenettelyyn kuuluu yleensä poliisin ja syyttäjän toteuttama esitutkinta, jonka aikana hankitaan rikosta ja rikoksesta epäiltyä koskevia todisteita. Jos todisteet ovat riittävät, aloitetaan oikeudenkäynti. Oikeudenkäynnin päätteeksi tuomioistuin antaa vastaajalle langettavan tai vapauttavan tuomion. Jos tuomio on langettava, tuomioistuin käsittelee myös mahdollisen siviilikanteen. Jos tuomio on vapauttava, siviilikanne jätetään käsittelemättä. Tällöin on mahdollista vaatia vahingonkorvauksia siviilioikeudellisessa menettelyssä. Tuomioistuin voi ratkaista siviilikanteen kantajan hyväksi kokonaan tai osittain, hylätä kanteen tai jättää kanteen käsittelemättä. Tuomioon voi hakea muutosta ylemmistä tuomioistuimista.

Tarvittavat tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta

Linkki avautuu uuteen ikkunaan1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Linkki avautuu uuteen ikkunaan2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Linkki avautuu uuteen ikkunaan3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Linkki avautuu uuteen ikkunaan4 - Korvaus

Linkki avautuu uuteen ikkunaan5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 04/01/2019

1 - Rikoksen uhrin oikeudet


Mitä tietoja rikoksen uhri saa viranomaisilta (esim. poliisilta tai syyttäjältä), jo ennen kuin rikosilmoitus on tehty?

Viranomaisilta saa tietoa ja apua seuraavien osalta:

  • Miten tehdään rikosilmoitus
  • Millaista uhrien tukipalvelua voi saada vaikka rikosilmoitusta ei ole tehty

Ohjeita on saatavilla myös Linkki avautuu uuteen ikkunaanpoliisin verkkosivustolla.

Rikoksen uhri (unionin kansalainen tai unionin ulkopuolisen maan kansalainen) ei asu maassa, jossa rikos tapahtui. Miten hänen oikeuksiaan suojellaan?

Oikeuksia suojellaan riippumatta siitä, missä EU:n jäsenvaltiossa rikos tapahtui. Uhrilla on oikeus tehdä rikosilmoitus ja saada tarvittaessa tukipalvelua sekä siinä maassa, jossa rikos tapahtui, että omassa asuinmaassaan.

Mitä tietoja hänelle annetaan, jos hän tekee rikosilmoituksen?

Rikosilmoituksen tekijällä on oikeus seuraaviin tietoihin:

  • kirjallinen todistus rikosilmoituksen tekemisestä annetaan pyynnöstä
  • tieto rikosprosessin aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä annetaan kymmenen päivän kuluessa
  • jos rikosoikeudenkäynti aloitetaan, rikoksen uhria kuullaan, ja hänellä on oikeus saada tietoa epäillyn vangitsemisesta tai vapautumisesta sekä tuomioistuinkäsittelyn ajankohdasta ja paikasta
  • esitutkinnan päätyttyä syyttäjä ilmoittaa rikoksen uhrille, että tällä on oikeus tutustua rikostutkinta-aineistoon.

Onko rikoksen uhrilla oikeus maksuttomiin käännös- ja tulkkauspalveluihin (poliisin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessa tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Jos rikoksen uhri ei osaa viroa, hänelle järjestetään oikeudenkäynnissä tulkkaus. Rikosoikeudenkäynnin päätyttyä tehdään rikoksen uhrin pyynnöstä käännökset teksteistä, jotka ovat olennaisia päätöksen tai tuomion sisällön ymmärtämisen tai menettelyn oikeudenmukaisuuden turvaamisen kannalta.

Miten viranomaiset huolehtivat siitä, että rikoksen uhri ymmärtää heitä ja he uhria (jos kyseessä on lapsi tai vammainen henkilö)?

Viranomaisilla on velvollisuus varmistaa, että rikoksen uhri ymmärtää, mitä on sanottu, ja että hän tulee ymmärretyksi. Poliisilla ja syyttäjänvirastolla on selkokielisiä esitteitä ja koulutettuja asiantuntijoita. Myös viittomakielitulkkausta järjestetään.

Rikoksen uhrien tukipalvelut

Mitä kautta uhri voi saada tukea?

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSosiaalivakuutuslaitos tarjoaa rikoksen uhreille tukipalveluja.

Väkivallan naispuoliset uhrit voivat hakea apua Linkki avautuu uuteen ikkunaannaisten turvakodeista.

Ohjaako poliisi uhrin automaattisesti tukipalvelujen piiriin?

Poliisi kertoo uhrien tukipalveluista ja ohjaa tarvittaessa tukipalvelujen tarjoajan luo. Monilla poliisiasemilla työskentelee tukihenkilöitä.

Miten rikoksen uhrin yksityisyyttä suojellaan?

Kaikki rikosprosessin aikana kerätyt tiedot ovat salaisia eikä niitä julkisteta ennen julkista oikeuskäsittelyä. Tuomioistuin voi uhrin suojelemiseksi määrätä oikeudenistunnon pidettäväksi suljetuin ovin. Tällöin oikeudessa käsiteltyjä tietoja ei julkisteta.

Edellyttääkö tukipalvelujen saaminen rikosilmoituksen tekemistä?

Uhrien tukipalvelu on avoin kaikille, eikä sen käyttäminen edellytä rikosilmoituksen tekemistä. Tukipalveluun kuuluu kuitenkin erikoispalveluja, jotka edellyttävät rikosilmoituksen tekemistä. Näitä ovat muun muassa väkivallan uhreille maksettavat korvaukset ja psykologisen avun käytöstä maksettavat korvaukset.

Uhrin henkilökohtainen suojelu, jos häntä uhkaa vaara.

Millaista suojelua on saatavissa?

Uhri voi hakea tuomioistuimelta syyttäjän välityksellä epäillylle väliaikaista lähestymiskieltoa, jolla tuomioistuin kieltää rikoksesta epäiltyä oleskelemasta tietyissä paikoissa, lähestymästä tiettyjä henkilöitä ja olemasta tekemisissä tiettyjen henkilöiden kanssa.

Uhrin suojelemiseksi voidaan soveltaa myös todistajansuojelutoimenpiteitä, joista huolehtii poliisi syyttäjänlaitoksen ohjeiden perusteella.

Kuka suojelua antaa?

Vaaran uhatessa asiasta tulee ilmoittaa poliisille, joka varmistaa ilmoittajan turvallisuuden.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa hänelle lisävahinkoa?

Poliisilla on velvollisuus arvioida jokainen tapaus erikseen ja varmistaa hätätilanteen uhan poistaminen.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko hänelle aiheutua lisävahinkoa rikosoikeudenkäyntimenettelyn vuoksi (rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Kaikkien menettelyn osapuolten on aina otettava huomioon uhrin etu ja estettävä lisävahingon aiheutuminen rikosoikeudenkäynnin aikana.

Millaista suojelua erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Jos rikos on vakava, uhria voidaan kuulla oikeudenkäynnissä ilman hänen läsnäoloaan tai näkösuojan takaa.

Onko alaikäisillä uhreilla erityisiä oikeuksia?

Alaikäistä uhria kuultaessa menettelyyn voidaan kutsua lastensuojeluviranomainen, sosiaalityöntekijä tai psykologi. Vakavissa rikoksissa kutsuminen on pakollista, jos asian käsittelijällä itsellään ei ole vastaavaa erikoiskoulutusta.

Jos alaikäisen uhrin etu on ristiriidassa hänen vanhempiensa tai laillisen edustajansa edun kanssa, asian käsittelijä voi määrätä uhrille ilmaisen asianajajan oikeusapupalvelun kautta.

Jos alaikäisellä uhrilla on mielenterveysongelmia, jos uhri on alle kymmenvuotias lapsi tai jos perhe- tai seksuaaliväkivallan uhri on alle 14-vuotias, häntä ei kuulla tuomioistuimessa vaan poliisilaitoksella järjestetty kuuleminen tallennetaan videolle, jota voidaan käyttää tuomioistuimessa todisteena.

Kun rikos johtaa uhrin kuolemaan, mitkä ovat perheenjäsenten oikeudet?

Jos perheenjäsen on kuollut rikoksen seurauksena, muilla perheenjäsenillä on oikeudenkäynnissä uhrin oikeudet.

Mitkä ovat rikoksen uhrin perheenjäsenten oikeudet?

Jos perheenjäsen on joutunut rikoksen uhriksi, muilla perheenjäsenillä on mahdollisuus käyttää uhrien tukipalveluja samalla tavalla kuin rikoksen uhriksi joutuneella perheenjäsenellä.

Voiko rikoksen uhri osallistua sovitteluun? Millä ehdoin? Onko rikoksen uhri turvassa sovittelun aikana?

Syyttäjä voi uhrin ja epäillyn suostumuksella päättää, että rikosprosessi ratkaistaan sovittelumenettelyllä. Sovittelumenettelyn hoitaa uhrien tukipalvelujen tarjoaja.

Uhri voi milloin tahansa päättää, ettei haluakaan osallistua sovitteluun.

Missä rikoksen uhrin oikeuksia koskeva laki on saatavilla?

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosoikeudenkäyntilaki

Linkki avautuu uuteen ikkunaanUhreille tarjottavaa tukea koskeva laki


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 04/01/2019

2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Tämän sivun alkukielistä versiota viro on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.


Miten rikosilmoitus tehdään?

Rikoksesta voi ilmoittaa soittamalla poliisille numeroon 112 (hätätapauksissa), tekemällä kirjallisen ilmoituksen lähimmällä poliisilaitoksella tai lähettämällä ilmoituksen vastaavan poliisipiirin sähköpostiin. Lisätietoa rikosilmoituksen tekemisestä on Linkki avautuu uuteen ikkunaantäällä.

Mistä voi selvittää, miten asia etenee?

Kun rikosilmoitus on tehty, ilmoituksen tekijään otetaan yhteyttä ja hänelle annetaan tietoa seuraavista vaiheista. Ilmoituksen tekijä esimerkiksi kutsutaan kuultavaksi, häneltä pyydetään tietoa mahdollisista todistajista tai apua todisteiden keruuta varten jne. Lisäksi annetaan tietoa uhrien tukipalveluista ja muista suojelutoimenpiteistä.

Kuulemisen jälkeen on hyvä kirjoittaa muistiin rikosasian numero ja tutkijan nimi, jotta jatkossa on helpompi pyytää poliisilta tietoja.

Onko rikoksen uhrilla oikeus saada oikeusapua (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Rikoksen uhrilla on oikeus ottaa prosessitoimea varten asianajaja, ja hän voi varojen puuttuessa hakea tuomioistuimelta valtion oikeusapua.

Alaikäiselle uhrille, jonka etu on ristiriidassa hänen laillisen edustajansa edun kanssa, annetaan aina valtion oikeusapua.

Voiko rikoksen uhri saada korvauksia kuluista (jotka aiheutuvat osallistumisesta rikostutkintaan/oikeudenkäyntiin)? Millä ehdoin?

Uhri ja todistajat voivat saada korvauksia rikosprosessiin osallistumisesta aiheutuvista kuluista ja tulonmenetyksistä. Korvausta voi hakea esimerkiksi matkakustannuksista tai jos palkkaa jää saamatta kuulemiseen osallistumisen vuoksi. Korvausten saamiseksi on otettava yhteyttä siihen viranomaiseen, joka kutsui kuulemiseen. Viranomainen antaa lisätietoja.

Jos asian käsittely päätetään lopettaa ennen kuin asia menee tuomioistuimen käsiteltäväksi, voiko uhri hakea tällaiseen päätökseen muutosta?

Kun rikosoikeudenkäynti on päättynyt, uhrille tai hänen edustajalleen toimitetaan viipymättä jäljennös rikosasiassa tehdystä päätöksestä. Uhrilla on oikeus 10 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta pyytää lupaa tutustua rikostutkinta-aineistoon. Samaten jos uhri haluaa valittaa syyttäjänvirastoon rikosprosessin lopettamisesta, valitus on tehtävä 10 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta.

Voiko uhri osallistua oikeudenkäyntiin?

Uhri on oikeudenkäynnissä samanarvoinen osapuoli muiden menettelyn osapuolten kanssa eli hänellä on oikeus osallistua oikeudenkäyntiin.

Mikä on uhrin virallinen rooli oikeudenkäynnissä? Voiko uhri valita roolinsa tai onko uhri automaattisesti jokin seuraavista: uhri, todistaja, asianomistaja, toissijaista syyteoikeutta käyttävä asianomistaja?

Rikoksen kohteeksi joutunut henkilö on rikosprosessissa uhri, jolla on myös oikeus nostaa samassa prosessissa siviilikanne.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia tähän rooliin liittyy?

Rikosprosessilain mukaan uhrilla on oikeus

  1. valittaa syyttämättäjättämispäätöksestä tai rikosprosessin lopettamisesta,
  2. esittää tutkintaviranomaisen tai syyttäjänviraston kautta siviilikanne,
  3. antaa todistajanlausuntoja tai kieltäytyä todistamasta läheisiään vastaan,
  4. toimittaa todisteita,
  5. toimittaa pyyntöjä ja valituksia,
  6. tutustua prosessitoimen pöytäkirjaan ja esittää prosessitoimen edellytyksiä, etenemistä ja tuloksia sekä pöytäkirjaa koskevia vastineita, jotka kirjataan pöytäkirjaan,
  7. tutustua rikostutkinta-aineistoon esitutkinnan päätyttyä,
  8. ottaa osaa oikeudenkäyntimenettelyyn,
  9. antaa suostumus sovintomenettelyn soveltamiseen tai kieltäytyä siitä sekä antaa lausuntoja syytteestä, rangaistuksesta, syytteessä mainitun vahingon suuruudesta ja siviilikanteesta,
  10. antaa suostumus lähestymiskiellon soveltamiseen tai pyytää lähestymiskieltoa,
  11. pyytää, että häntä kuulee samaa sukupuolta oleva henkilö, kun kyse on seksuaalisesta tai sukupuoleen perustuvasta väkivallasta tai läheisväkivaltaan liittyvästä rikoksesta, paitsi jos tällainen järjestely estäisi menettelyn etenemisen tai jos kuulemisen toteuttaa syyttäjä tai tuomari.

Uhrilla on velvollisuus

  1. saapua paikalle tutkintaviranomaisen, syyttäjän tai tuomioistuimen kutsusta,
  2. osallistua menettelytoimiin ja noudattaa tutkintaviranomaisen, syyttäjän ja tuomioistuimen määräyksiä.

Voiko uhri antaa oikeudenkäynnin aikana lausuman tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Uhrilla on oikeus esittää oikeudenkäynnin aikana huomautuksia ja omia kantojaan. Hänellä on myös oikeus antaa lausuntoja kun syyttäjä pyytää uhrin kuulemista.

Mitä tietoja uhrille annetaan oikeudenkäynnin aikana?

Tuomioistuin ilmoittaa oikeusistuntojen ajankohdan ja paikan sekä tuomioistuimen päätöksen. Jos rikoksen uhri ei ole paikalla tuomiota julistettaessa, se toimitetaan hänelle kirjepostina.

Voiko rikoksen uhri tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin?

Oikeudenkäyntiasiakirjoihin voi tutustua syyttäjänvirastossa esitutkinnan tai rikosoikeudenkäynnin päätyttyä. Syyttäjä antaa tiedon tästä oikeudesta ja neuvoo, miten oikeudenkäyntiasiakirjoihin voi tutustua.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 04/01/2019

3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen


Voiko tuomioistuimen päätökseen hakea muutosta?

Uhri voi asianosaisena hakea päätökseen muutosta piirituomioistuimessa 30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

Mitkä ovat uhrin oikeudet tuomion antamisen jälkeen?

Uhrilla on oikeus menettelyn aikana pyytää, että hänelle ilmoitetaan, jos rikoksesta tuomittu vapautuu vankilasta ennen määräaikaa.

Onko uhrilla oikeus saada tukea tai suojelua oikeudenkäynnin jälkeen? Kuinka kauan?

Uhrien tukipalvelujen kestoa ei ole rajattu rikosoikeudenkäyntimenettelyn kestoon, vaan niitä voidaan tarjota myös menettelyn päätyttyä määräämättömän ajan.

Mitä tietoja uhrille annetaan siinä tapauksessa, että rikoksentekijä tuomitaan?

Uhrille toimitetaan tuomioistuimen päätös, josta ilmenee syyllisen saama rangaistus. Uhri voi pyytää, että hänelle ilmoitetaan, jos rikoksesta tuomittu vapautuu vankilasta ennen määräaikaa.

Ilmoitetaanko uhrille, jos rikoksentekijä vapautuu (myös ennen määräaikaa tai ehdonalaiseen) tai pakenee vankilasta?

Uhrille ilmoitetaan tuomitun vapautumisesta tai pakenemisesta, jos hän on esittänyt kuulemisen yhteydessä tätä koskevan pyynnön.

Voiko uhri osallistua vapauttamista tai ehdonalaiseen pääsyä koskevien päätösten tekemiseen? Voiko uhri esimerkiksi antaa tässä yhteydessä lausunnon tai hakea päätöksiin muutosta?

Kun vapautumishakemusta käsitellään, uhrilta voidaan kysyä hänen mielipidettään, mutta hänellä ei ole päätöksen suhteen valitusoikeutta.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 04/01/2019

4 - Korvaus


Miten uhri voi hakea vahingonkorvausta rikoksentekijältä? (esim. esittämällä vaateen rikosoikeudenkäynnissä, nostamalla erillisen vahingonkorvauskanteen tai panemalla vireille liitännäismenettelyn)

Uhri voi nostaa rikosoikeudellisessa menettelyssä syytettyä vastaan siviilikanteen rikoksesta aiheutuneen vahingon perusteella. Uhrin on esitettävä tällainen vahingonkorvauskanne 10 päivän kuluessa siitä kun hän on tutustunut rikostutkinta-aineistoon. Määräajan pidentämistä voi hakea syyttäjältä.

Tuomioistuin on määrännyt rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvausta. Miten uhri voi varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen?

Jos rikoksesta tuomittu ei ole maksanut päätöksessä määrättyä korvausta, uhrilla on oikeus ottaa yhteys haastemieheen, joka toteuttaa täytäntöönpanomenettelyn.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa uhrille etumaksua tämän sijasta? Millä ehdoin?

Valtio ei maksa vahingonkorvausta rikoksentekijän sijasta.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta valtiolta?

Rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai väkivaltarikoksen uhri, joka on saanut rikoksen vuoksi yli neljä kuukautta kestävän terveyshaitan, voi hakea korvausta valtiolta seuraavista kustannuksista:

  1. työkyvyttömyydestä tai työkyvyn alenemisesta aiheutuva vahinko;
  2. uhrin henkilövahinkoon liittyvät kustannukset;
  3. uhrin kuolemasta aiheutuva vahinko;
  4. silmälaseille, hammasproteeseille, piilolinsseille ja muille vastaaville apuvälineille tai vaatteille aiheutunut vahinko;
  5. uhrin hautauskustannukset.

Korvauksen saaminen edellyttää, että poliisille on tehty rikosilmoitus 15 päivän kuluessa rikoksen tapahtumisesta tai siitä, kun rikoksesta ilmoittaminen oli uhrin kannalta mahdollista.

Korvaushakemus tulee esittää sosiaalivakuutuslaitokselle kolmen vuoden kuluessa rikoksen tapahtumisesta tai uhrin kuolinpäivästä, pois lukien seuraavat tapaukset:

  1. uhrin huollettava sai tietää uhrin kuolemasta yli vuosi kuolinpäivän jälkeen ja hakemus on jätetty kolmen vuoden kuluessa siitä, kun hakija sai tiedon uhrin kuolemasta;
  2. korvauksen hakijan terveyshaitta kesti yli vuoden eikä hakija voinut jättää hakemusta määräajassa terveydentilansa vuoksi ja hakemus on jätetty kolmen vuoden kuluessa terveydentilan kohenemisesta.
  3. korvausta haetaan alaikäiseen kohdistuneen seksuaalirikoksen johdosta ja hakemus on jätetty kolmen vuoden kuluessa uhrin täysi-ikäistymisestä, jos rikosoikeudenkäynnin peruste ei tullut ilmi ennen uhrin täysi-ikäistymistä.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta, jos rikoksentekijää ei tuomita?

Rikoksen uhri voi hakea valtiolta korvausta myös silloin kun rikoksentekijää ei pystytä oikeudenkäynnissä tunnistamaan.

Jos rikoksesta syytetty henkilö vapautetaan syytteestä, mutta uhri katsoo tämän aiheuttaneen hänelle vahinkoa, hän voi nostaa siviilikanteen.

Onko mahdollista saada etumaksua sillä aikaa kun korvaushakemusta käsitellään?

Päätöstä väkivallan uhreille maksettavasta valtion korvauksesta lykätään, kunnes käräjäoikeus tekee päätöksensä, jos

  1. hakijan oikeus saada korvausta rikoksesta aiheutuneesta vahingosta vastuussa olevalta henkilöltä on epäselvä tai
  2. on ilmeistä, että rikoksesta aiheutuneesta vahingosta vastuussa oleva henkilö suostuu ja kykenee korvaamaan vahingon.

Jos korvauspäätöstä lykätään, sosiaalivakuutuslaitos voi maksaa korvauksen hakijalle tämän pyynnöstä etumaksua, jos oikeus korvaukseen on ilmeinen ja hakijan taloudellinen tilanne on vaikea.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 04/01/2019

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua


Olen joutunut rikoksen uhriksi – mihin voin ottaa yhteyttä, jotta saan apua ja tukea?

  1. Linkki avautuu uuteen ikkunaanSosiaalivakuutuslaitoksen rikoksen uhrien tukipalveluosasto
  2. Linkki avautuu uuteen ikkunaanNaisten tukikeskukset
  3. Linkki avautuu uuteen ikkunaanPoliisi

Rikoksen uhrien neuvontapuhelin

  1. Rikoksen uhrien neuvontapuhelin - 612 1360 tai 16106 (ma-pe klo 9–17)
  2. Lastenavun neuvontapuhelin - 16111 (apua tarvitsevasta lapsesta ilmoittaminen, ympärivuorokautinen palvelu)

Voiko uhri saada tukea maksutta?

Uhrien tukipalvelut ovat maksuttomia.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada valtiolta tai viranomaisilta?

Valtion tarjoama rikoksen uhrien tukipalvelu sisältää seuraavat palvelut:

  1. uhrien neuvonta
  2. uhrien auttaminen valtion tai paikallisviranomaisten ja oikeushenkilöiden kanssa asioinnissa
  3. turvallisen majoittumisen järjestäminen
  4. asianmukainen ateriointi
  5. tarvittavien terveydenhoitopalvelujen järjestäminen
  6. tarvittava aineellinen apu
  7. tarvittava psykologinen apu
  8. tarvittavat tulkkipalvelut tukipalvelun palveluja varten
  9. muut palvelut, jotka ovat tarpeen uhrin fyysisen ja psykososiaalisen kuntoutumisen varmistamiseksi.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada kansalaisjärjestöiltä?

Valtion tarjoama uhrien tukipalvelu opastaa soveltuvan kansalaisjärjestön löytämisessä.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanNaisten turvakodit


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 04/01/2019