menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Vähäiset vaatimukset - Viro


TOIMIVALTAISTEN TUOMIOISTUINTEN/VIRANOMAISTEN HAKU

Seuraavan hakutoiminnon avulla voi hakea tuomioistuimia/viranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia tietyn EU-tason oikeudellisen välineen suhteen. Huom. Vaikka annettujen tietojen täsmällisyys on pyritty varmistamaan kaikin mahdollisin keinoin, saattaa toimivallan määrittelyssä poikkeustapauksissa olla puutteita.

Viro

Eurooppalaiset rajat ylittävät menettelyt – vähäiset vaatimukset


25 artiklan 1 kohdan a alakohta – Toimivaltaiset tuomioistuimet

25 artiklan 1 kohdan b alakohta – Toimitustavat

25 artiklan 1 kohdan c alakohta – Käytännön apua tarjoavat viranomaiset tai organisaatiot

25 artiklan 1 kohdan d alakohta – sähköiset tiedoksianto- ja yhteydenpitotavat sekä niiden hyväksymismenettelyt

25 artiklan 1 kohdan e alakohta – Henkilöt tai ammatit, joiden on hyväksyttävä, että asiakirjojen tiedoksianto tai muu kirjallinen yhteydenpito tapahtuu sähköisesti

25 artiklan 1 kohdan f alakohta – Oikeudenkäyntimaksut ja niiden maksutavat

25 artiklan 1 kohdan g alakohta – Muutoksenhakumenettely ja toimivaltaiset muutoksenhakutuomioistuimet

25 artiklan 1 kohdan h alakohta – Tuomion uudelleentutkimismenettely ja uudelleen tutkimisessa toimivaltaiset tuomioistuimet

25 artiklan 1 kohdan i alakohta – Hyväksytyt kielet

25 artiklan 1 kohdan j alakohta – Toimivaltaiset täytäntöönpanoviranomaiset

25 artiklan 1 kohdan a alakohta – Toimivaltaiset tuomioistuimet

Kun kyseessä on eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely, toimivaltaa koskevan päätöksen tekee Virossa toimivaltainen käräjäoikeus (maakohus).

25 artiklan 1 kohdan b alakohta – Toimitustavat

Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä varten hyväksytyt ja tuomioistuinten käytössä olevat toimitustavat ovat henkilökohtainen toimitus, posti, faksi ja sähköiset viestintävälineet. Asiakirjojen toimituksessa on noudatettava siviiliprosessilain 334-336 pykälässä säädettyjä muotovaatimuksia.

Niiden mukaan tuomioistuimelle jätettävän hakemuksen on oltava A4-kokoa ja kirjoitus- tai tietokoneella selkeästi kirjoitettu. Tämä koskee omakätisellä allekirjoituksella varustettuja asiakirjoja. Lain mukaan osapuolten on mahdollisuuksien mukaan toimitettava tuomioistuimelle kirjallisina toimittamansa oikeudenkäyntiasiakirjat myös sähköisinä. Tähän riittää tavallinen sähköposti, jota ei tarvitse allekirjoittaa digitaalisesti tai varmentaa muulla tavalla; näin asiakirjojen käsittely tuomioistuimissa on yksinkertaisempaa.

Jos asiakirjat lähetetään määrättyyn osoitteeseen faksilla tai sähköpostilla tai muussa muodossa, joka voidaan muuntaa kirjalliseksi asiakirjaksi, alkuperäiskappale on toimitettava tuomioistuimelle viipymättä lähettämisen jälkeen ja viimeistään silloin kun asiaa käsitellään tuomioistuimessa tai asiakirjojen jättämiselle kirjallisessa menettelyssä vahvistetun määräajan puitteissa. Tällöin katsotaan, että kirjallisen hakemuksen tai valituksen jättämiselle vahvistettua määräaikaa on noudatettu.

Hakemuksia ja muita asiakirjoja, joiden on oltava kirjallisessa muodossa, voidaan toimittaa tuomioistuimelle myös sähköisessä muodossa silloin, kun tuomioistuin voi tulostaa ja kopioida ne. Tällöin asiakirjassa on oltava lähettäjän digitaalinen allekirjoitus tai se on lähetettävä muulla vastaavalla suojatulla tavalla, joka mahdollistaa lähettäjän tunnistamisen. Sähköinen asiakirja katsotaan toimitetuksi tuomioistuimelle silloin kun se on tallennettu vastaanotettujen oikeudenkäyntiasiakirjojen tietokantaan. Oikeusministeriö on vahvistanut säädöksellä yksityiskohtaisemmat säännöt, jotka koskevat sähköisten asiakirjojen toimittamista tuomioistuimille, sekä asiakirjojen muotoa koskevat vaatimukset.

Tuomioistuin voi pitää osapuolen sähköpostilla lähettämää hakemusta tai muuta oikeudenkäyntiasiakirjaa riittävänä, vaikka sitä ei olisikaan omakätisesti tai digitaalisesti allekirjoitettu, jos tuomioistuimella ei ole lähettäjän henkilöllisyyttä eikä asiakirjan lähettämistä koskevia epäilyksiä – erityisesti jos sama osapuoli on lähettänyt tuomioistuimelle samasta sähköpostiosoitteesta samassa menettelyssä digitaalisella allekirjoituksella varustettuja asiakirjoja tai jos tuomioistuin on antanut luvan lähettää hakemuksia tai muita asiakirjoja myös tällä tavalla.

Hakemus katsotaan toimitetuksi sähköisesti myös silloin kun se on jätetty sähköisten tiedostojen käsittelyjärjestelmässä, johon pääsee osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.e-toimik.ee/. Kun hakemus jätetään sähköisten tiedostojen käsittelyjärjestelmässä, sitä ei tarvitse toimittaa tuomioistuimelle erikseen sähköpostilla.

Eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä tuomioistuin voi poiketa siitä, mitä laissa säädetään oikeudenkäyntiasiakirjojen toimittamisesta ja osapuolten esittämiä asiakirjoja koskevista muotovaatimuksista, lukuun ottamatta menettelyä vaatimuksen tiedoksiantamiseksi vastaajalle.

25 artiklan 1 kohdan c alakohta – Käytännön apua tarjoavat viranomaiset tai organisaatiot

Eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä varten saa käytännön apua tuomioistuinten kanslioista. Yhteystiedot on esitetty a alakohdassa.

25 artiklan 1 kohdan d alakohta – sähköiset tiedoksianto- ja yhteydenpitotavat sekä niiden hyväksymismenettelyt

Viron tuomioistuimilla on menettelyssä hyväksyttävistä sähköisistä tiedoksianto- ja yhteydenpitotavoista käytettävissään sähköisten tiedostojen käsittelyjärjestelmä (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.e-toimik.ee/) sekä asiakirjojen tiedoksiantaminen sähköpostilla tai faksilla.

Kun tuomioistuin antaa menettelyasiakirjan tiedoksi sähköisten tiedostojen käsittelyjärjestelmässä, se lähettää ilmoituksen asiakirjan tiedoksiantamisesta sen tiedossa olevaan vastaanottajan sähköpostiosoitteeseen tai puhelinnumeroon (siviiliprosessilain 3111 §:n 1 momentti). Tuomioistuin voi lähettää ilmoituksen asiakirjan tiedoksiantamisesta myös avoimesta tietokoneverkosta löytyneeseen puhelinnumeroon tai sähköpostiosoitteeseen taikka virtuaalisen sosiaalisen verkoston oletetulle käyttäjätilin sivulle tai muulle virtuaalisen ympäristön sivulle, jota vastaanottajan uskotaan avoimessa tietokoneverkossa jaettujen tietojen perusteella käyttävän tai jolle lähetetyt tiedot vastaanottajan uskotaan voivan saada. Tuomioistuin lähettää ilmoituksen asiakirjan tiedoksiantamisesta virtuaalisen sosiaalisen verkoston oletetulle käyttäjätilin sivulle tai muulle virtuaalisen ympäristön sivulle mahdollisuuksien mukaan niin, ettei kukaan muu kuin vastaanottaja voi nähdä ilmoitusta. Oikeudenkäyntiasiakirja katsotaan tiedoksiannetuksi silloin, kun vastaanottaja avaa sen tietojärjestelmässä tai vahvistaa vastaanottaneensa asiakirjan avaamatta sitä. Tämä pätee myös silloin, kun järjestelmää käyttää toinen henkilö, jolle vastaanottaja on antanut luvan tutustua tietojärjestelmässä oleviin asiakirjoihin. Asiakirjan tiedoksianto rekisteröityy tietojärjestelmään automaattisesti.

Jos vastaanottajan ei voida olettaa osaavan käyttää sähköisten tiedostojen käsittelyjärjestelmää tai jos tiedoksianto sen välityksellä ei ole teknisesti mahdollista, tuomioistuin voi antaa oikeudenkäyntiasiakirjoja tiedoksi sähköisesti myös sähköpostilla tai faksitse. Siinä tapauksessa asiakirja katsotaan tiedoksiannetuksi silloin, kun vastaanottaja vahvistaa kirjeitse, faksilla tai sähköisesti vastaanottaneensa sen. Vahvistuksesta on käytävä ilmi asiakirjan vastaanottamispäivä, ja siinä on oltava vastaanottajan oma tai hänen edustajansa allekirjoitus. Sähköisesti laaditussa vahvistuksessa on oltava lähettäjän sähköinen allekirjoitus, tai se on lähetettävä jollakin muulla suojatulla tavalla siten, että siitä käyvät ilmi lähettäjän nimi ja lähetysajankohta, paitsi jos tuomioistuimella ei ole mitään syytä epäillä, ettei ilman sähköistä allekirjoitusta saatu vahvistus ole vastaanottajan itsensä tai hänen edustajansa lähettämä. Tuomioistuimelle voi lähettää sähköisen vahvistuksen sähköpostilla, jos vastaanottajan sähköpostiosoite on tuomioistuimen tiedossa ja voidaan olettaa, ettei muilla kuin valtuutetuilla henkilöillä ole pääsyä kyseiseen sähköpostiin. Sähköisen vahvistuksen voi lähettää sähköpostilla myös silloin kun tuomioistuin on lähettänyt sähköpostiosoitteeseen asiakirjoja saman oikeudenkäynnin aikana tai kun osapuoli on itse antanut tuomioistuimelle oman sähköpostiosoitteensa.

Suostumuksen sähköisten tiedoksiantojen käyttämiseen voi antaa sähköisten tiedostojen käsittelyjärjestelmässä, sähköpostilla tai faksilla. Suostumuksen voi antaa tuomioistuimelle esimerkiksi eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä esitettävän hakemuksen tai siihen annettavan vastauksen yhteydessä.

25 artiklan 1 kohdan e alakohta – Henkilöt tai ammatit, joiden on hyväksyttävä, että asiakirjojen tiedoksianto tai muu kirjallinen yhteydenpito tapahtuu sähköisesti

Asianajajille, notaareille, haastemiehille, konkurssipesän hoitajille sekä valtion ja kunnanvirastojen virkamiehille oikeudenkäyntiasiakirjat on yleensä annettava tiedoksi sähköisten tiedostojen käsittelyjärjestelmässä. Tiedoksiantaminen muulla tavoin on sallittua ainoastaan, jos siihen on pätevä syy. Muiden henkilöiden osalta laissa ei ole säädetty tiedoksiantamistapaa koskevista velvollisuuksista.

25 artiklan 1 kohdan f alakohta – Oikeudenkäyntimaksut ja niiden maksutavat

Kun käräjäoikeudelle esitetään hakemus eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä, peritään valtion käsittelymaksu. Käsittelymaksun määrä riippuu riita-asian arvosta, joka määritellään rahamääräisen saatavan mukaan. Riita-asian arvoa määriteltäessä ensisijainen maksuvaatimus ja toissijaiset maksuvaatimukset lasketaan yhteen. Jos eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä esitettävässä hakemuksessa vaaditaan maksettavaksi korkoa, joka ei ole hakemuksen esittämishetkellä erääntynyt maksettavaksi, määrään on lisättävä summa, joka vastaa yhdelle vuodelle laskettua korkoa. Valtion käsittelymaksun suuruus määritellään lopullisen rahamäärän (riita-asian arvo) ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanvaltion käsittelymaksusta annetun lain 59 §:n 1 momentin Linkki avautuu uuteen ikkunaanliitteessä 1 olevan taulukon perusteella.

Kun tehdään takaisinsaantihakemus, on asetettava vakuus. Vakuuden määrä vastaa valtion käsittelymaksua hakemuksen rahallisen arvon puolikkaalta. Valtion käsittelymaksu on vähintään 100 euroa ja enintään 1 500 euroa.

Kun tuomioon haetaan muutosta, valtion käsittelymaksu on samansuuruinen kuin se, joka oli maksettava esitettäessä käräjäoikeudelle hakemus eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä, ottaen huomioon valituksen laajuus.

Myös kassaatiovalituksen ja uudelleenkäsittelyä koskevan hakemuksen (teistmisavaldus) jättäminen edellyttää vakuuden asettamista. Vakuuden määrää määritettäessä perusteeksi otetaan rahamääräisen saatavan määrä, josta yksi prosentti katsotaan riita-asian arvoksi. Valtion käsittelymaksu on vähintään 100 euroa ja enintään 3 000 euroa.

Kun haetaan muutosta piirituomioistuimelta tai korkeimmalta oikeudelta, valtion käsittelymaksu on 50 euroa.

Valtion käsittelymaksun voi maksaa tilisiirtona valtionvarainministeriön pankkitilille:
SEB-pankki – a/a EE571010220229377229 (SWIFT: EEUHEE2X); Swedbank – a/a EE062200221059223099 (SWIFT: HABAEE2X); Danske Bank – a/a EE513300333522160001 (SWIFT: FOREEE2X); Nordea Bank – a/a EE221700017003510302 (SWIFT: NDEAEE2X).

Valtion käsittelymaksu on maksettava aina ennen hakemuksen jättämistä. Hakemuksen yhteydessä tuomioistuimelle on esitettävä todiste valtion käsittelymaksun suorittamisesta tai tiedot, joiden perusteella tuomioistuin voi valvoa maksun suorittamista (esim. maksupäivä, maksun suuruus, maksun suorittaja jne).

25 artiklan 1 kohdan g alakohta – Muutoksenhakumenettely ja toimivaltaiset muutoksenhakutuomioistuimet

Eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä annettuun tuomioon voidaan hakea muutosta valitusmenettelyllä (apellatsioonmenetlus), jos käräjäoikeuden tuomiossa on annettu muutoksenhakulupa. Käräjäoikeus antaa tällaisen luvan ennen kaikkea silloin kun se katsoo, että muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisu on tarpeen piirituomioistuimen lausunnon saamiseksi jostakin oikeuskysymyksestä. Jos käräjäoikeuden päätöksessä ei ole annettu muutoksenhakulupaa, hovioikeudelle voi esittää valituksen, mutta hovioikeus ottaa valituksen käsiteltäväksi vain, jos käräjäoikeuden tuomiota annettaessa on selvästi sovellettu väärin aineellisen oikeuden säännöstä tai on selvästi rikottu oikeudenkäyntimenettelyä koskevaa lainsäädäntöä tai todisteita on selvästi arvioitu väärin, ja tämä voi vaikuttaa merkittävästi ratkaisuun.

Valitus esitetään sille hovioikeudelle, jonka tuomiopiirissä eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä tuomion antanut käräjäoikeus sijaitsee.

Muutosta on haettava 30 päivän kuluessa siitä, kun tuomio on annettu tiedoksi muutoksenhakijalle, tai viiden kuukauden kuluessa ensimmäisen asteen tuomioistuimen tuomion julkistamisesta. Jos käräjäoikeuden tuomiossa ei ole kuvailevaa osaa ja perusteluosaa ja asianosainen hakee käräjäoikeudelta tuomion täydentämistä kuvailevalla osalla ja perusteluosalla, valituksen määräaika alkaa täydellisen tuomion tiedoksiantamisesta. Muutosta ei voi hakea, jos molemmat osapuolet ovat luopuneet valitusoikeudesta tuomioistuimelle jätetyssä hakemuksessa.

Valitusmenettelyssä annetusta tuomiosta voi esittää korkeimmalle oikeudelle kassaatiovalituksen (siviiliprosessilain 66 luku). Asianosainen voi esittää kassaatiovalituksen korkeimmalle oikeudelle silloin kun hovioikeus on vakavasti rikkonut oikeudenkäyntimenettelyä koskevaa lainsäädäntöä tai soveltanut väärin aineellisen oikeuden säännöstä.

Kassaatiovalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä kun tuomio on annettu tiedoksi asianosaiselle, tai viimeistään viiden kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion julkistamisesta. Kassaatiovalitusta ei voi tehdä, jos molemmat osapuolet ovat luopuneet valitusoikeudesta tuomioistuimelle jätetyssä hakemuksessa.

Lainvoiman saaneen tuomion uudelleen tutkimiseksi voidaan tiettyjen uusien olosuhteiden ilmetessä poikkeuksellisesti esittää korkeimmalle oikeudelle uudelleenkäsittelyä koskeva hakemus asianosaisen tekemän hakemuksen perusteella siviiliprosessilain 68 luvun mukaisesti. Uudelleenkäsittelyä koskeva hakemus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun tieto uudelleenkäsittelyn perusteen olemassaolosta on saatu. Jos asianosainen ei ollut edustettuna menettelyssä, uudelleenkäsittelyä koskeva hakemus voidaan tehdä kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona tuomio annettiin tiedoksi asianosaiselle, tai kun kyseessä on siviiliprosesseissa oikeustoimikelvoton osapuoli, tämän lailliselle edustajalle. Tällöin huomioon ei oteta huomioon tuomion julkistamista. Uudelleenkäsittelyä koskevaa hakemusta ei voida esittää, jos sen kohteena olevan tuomion voimaantulosta on kulunut viisi vuotta. Jos tuomion voimaantulosta on kulunut kymmenen vuotta, uudelleenkäsittelyä koskevaa hakemusta ei voida esittää sillä perusteella, että osapuoli ei osallistunut menettelyyn tai ei ollut siinä edustettuna, tai kun on kyse siviiliprosessilain 702 pykälän 2 momentin 8 alamomentissa tarkoitetusta tapauksesta.

25 artiklan 1 kohdan h alakohta – Tuomion uudelleentutkimismenettely ja uudelleen tutkimisessa toimivaltaiset tuomioistuimet

Tuomion uudelleentutkimismenettely vastaa siviiliprosessilaissa säädettyä takaisinsaantimenettelyä (siviiliprosessilain 415 §). Tuomion uudelleentutkimista koskeva hakemus on jätettävä sille tuomioistuimelle, joka antoi tuomion eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä jätetystä hakemuksesta. Hakemus on tehtävä kirjallisena, ja sen on sisällettävä seuraavat tiedot: sen tuomion viitetiedot, jonka uudelleen tutkimista haetaan tuomion uudelleentutkimista koskeva hakemus tuomion uudelleen tutkimista tukevat tosiseikat ja perusteet. Tuomioistuin antaa hakemuksen tiedoksi vastapuolelle ja vahvistaa määräajan vastauksen antamiselle. Tuomioistuin voi järjestää hakemuksen käsittelemiseksi oikeusistunnon. Tuomioistuin tekee hakemuksesta kirjallisen päätöksen. Jos hakemus hyväksytään, eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä esitetyn hakemuksen käsittely jatkuu siitä tilanteesta, joka vallitsi ennen tuomion antamista. Jos tuomioistuin hylkää uudelleentutkimishakemuksen, sen päätöksestä voi valittaa piirituomioistuimelle. Piirituomioistuimen valituksen osalta tekemästä päätöksestä voi valittaa korkeimmalle oikeudelle vain, jos piirituomioistuin on hylännyt valituksen.

25 artiklan 1 kohdan i alakohta – Hyväksytyt kielet

Asetuksen 21 a artiklan a alakohdan nojalla hyväksytyt kielet ovat viro ja englanti.

25 artiklan 1 kohdan j alakohta – Toimivaltaiset täytäntöönpanoviranomaiset

Eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä annetun tuomion panevat Virossa täytäntöön ulosottomiehet, jotka ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia. Hakemus täytäntöönpanomenettelyn aloittamiseksi tehdään velallisen asuin- tai kotipaikan taikka tavaran sijaintipaikan ulosottovirastoon. Ulosottovirastojen luettelo on nähtävillä ulosottomiesten ja konkurssipesän hoitajien liiton Linkki avautuu uuteen ikkunaanverkkosivulla.

Jos eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä annettuun tuomioon on haettu muutosta, asetuksen 23 artiklassa säädetyt toimenpiteet panee täytäntöön se hovioikeus, jolle muutoksenhakemus on osoitettu. Jos haetaan takaisinsaantia, hakemus tulee toimenpiteiden soveltamiseksi jättää takaisinsaantihakemuksen käsittelevälle tuomioistuimelle.

Jos tuomioon ei ole vielä haettu muutosta, asetuksen 23 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet panee täytäntöön asiassa päätöksen tehnyt tuomioistuin. Asetuksen 23 artiklan c alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen osalta toimivalta on sillä käräjäoikeudella, jonka tuomiopiirissä täytäntöönpano tapahtuu. Linkki avautuu uuteen ikkunaanTäytäntöönpanomenettelyä koskevan lain 46 pykälässä säädetyissä tapauksissa täytäntöönpanon keskeyttämisestä voi tuomioistuimen lisäksi päättää täytäntöönpanomenettelyä toteuttava ulosottomies.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 15/08/2019