Aizvērt

IR PIEEJAMA PORTĀLA BETA VERSIJA!

Apmeklējiet Eiropas e-tiesiskuma portāla BETA versiju un sniedziet atsauksmes par savu pieredzi!

 
 

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Erikoistuomioistuimet - Saksa

Šīs lapas saturs ir mašīntulkojums, kura kvalitāti nevar garantēt.

Šī tulkojuma kvalitāte ir novērtēta kā: apšaubāma

Vai šis tulkojums palīdz?

Tässä osiossa on tietoa Saksan erityistuomioistuimista.


Erityistuomioistuimet

Työtuomioistuin

Työtuomioistuimet käsittelevät pääasiassa työoikeudellisia riita-asioita, jotka johtuvat työntekijöiden ja työnantajien välisistä sopimussuhteista (työlainsäädäntö). Ne käsittelevät myös työehtosopimukseen liittyviä riita-asioita, kuten ammattiyhdistysten ja työnantajajärjestöjen edustajia, tai työnantajan ja jonkin työvaliokunnan välisiä riita-asioita.

Työtuomioistuimet ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia (osavaltioiden tuomioistuimina). Työtuomioistuimen raati on täysistuntosali. Tuomarina toimii periaatteessa puheenjohtaja ja kaksi maallikkotuomaria, joista yksi on työntekijöiden ja toinen työnantajien palveluksessa. Puheenjohtaja tekee ratkaisut asioissa, joihin ei liity suullista käsittelyä, ilman maallikkotuomareita.

”Korkea-asteen työtuomioistuimet” (Landesarbeitsgerichte, joka on myös osavaltioiden tuomioistuimet) ovat vastuussa muutoksenhakua ja työtuomioistuimen tuomioita koskevien valitusten käsittelystä. Näihin tuomioistuimiin kuuluu myös yksi ammattituomari ja kaksi maallikkotuomaria (toinen tuomarin työalasta ja toinen työnantajan alueesta).

Viimeisenä oikeusasteena liittovaltion Linkki avautuu uuteen ikkunaantyötuomioistuin (Bundesarbeitsgericht) on tehnyt asiassa päätöksen. Välimiesoikeudessa on puheenjohtaja, kaksi muuta ammattituomaria ja yksi maallikkotuomari työntekijöiden ja työnantajien kreivikunnista.

Hallintotuomioistuimet

Hallinnollisten päätösten arvioinnista vastaavat tuomioistuinten kolme eri haaraa: yleiset hallintotuomioistuimet sekä sosiaali- ja rahoitusasiat. Yleisiä hallintoasioita ja sosiaalioikeuden asioita sekä verotusasioita koskevien toimivaltojen tärkeä piirre on se, että toimivaltaa käytetään viran puolesta. Tämä virallinen tutkinta edellyttää, että tuomioistuimet velvoitetaan tutkimaan tosiseikat viran puolesta (eli ei ainoastaan osapuolen pyynnöstä tai osapuolten toimittaman näytön perusteella), koska oikeuden päätösten aineellinen totuus vaikuttaa yleiseen etuun.

Yleiset hallintotuomioistuimet

Yleinen hallintotuomioistuin (instances) on jaettu yleisille hallintotuomioistuimille.

  1. Ensimmäinen oikeusaste: Hallintotuomioistuimet
  2. Toinen oikeusaste: Yksittäisten osavaltioiden korkein hallinto-oikeus (tai hallintotuomioistuimet)
  3. viimeinen esimerkki: Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion hallinto-oikeus.

Ensimmäisenä oikeusasteena hallintotuomioistuimet ovat periaatteessa toimivaltaisia. Ylemmän oikeusasteen hallintotuomioistuimet ovat pääasiassa muutoksenhakutuomioistuimia, jotka käsittelevät ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten päätöksiä oikeudellisesti ja tosiasiallisesti. Liittovaltion korkein hallinto-oikeus (Federal Administrative Court) on hyvin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta muutoksenhakutuomioistuin (Revision).

Yleinen hallintooikeusjärjestelmä on yleensä vastuussa kansalaisten ja hallinnon välisistä riidoista, jotka koskevat hallinnollisten lakien ja hallinnollisten päätösten asianmukaista soveltamista. Hallintotuomioistuinten sijaan toimivaltaiset tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, jos hallinto ei ole suorittanut julkisia viranomaisia asiassa vaan toimivat yksityisenä yrityksenä. Tämä koskee kaikkia tästä toiminnasta syntyviä riita-asioita. Lisäksi kaikki riita-asiat jätetään yleisen hallintooikeusjärjestelmän ulkopuolelle, jonka osalta eri tuomioistuin on toimivaltainen lainsäädännön nojalla (kuten verotuomioistuin, sosiaalituomioistuin tai yleiset tuomioistuimet).

Hallinto-oikeuksien jaostot ovat jaostoja, joihin kuuluvat yleensä kolme ammattituomaria ja kaksi maallikkotuomaria. Ylemmässä hallinto-oikeudessa on yleensä kolme ammattituomaria. Liittovaltion hallinto-oikeuden ylähuone täyttää periaatteessa viisi ammattituomaria. Hallintotuomioistuimissa asioita voidaan siirtää yhdelle tuomarille.

Sosiaalituomioistuimet

Sosiaalioikeusjärjestelmä jakautuu kolmeen eri oikeusasteeseen samalla tavalla kuin yleinen hallintooikeusjärjestelmä ja siihen liittyvä työnjako. Sosiaalituomioistuimet ovat lähtökohtaisesti toimivaltaisia ensimmäisenä oikeusasteena. Muutoksenhakutuomioistuimet ovat 14 valtion sosiaalituomioistuinta. Linkki avautuu uuteen ikkunaan Bundessozialgericht on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta muutoksenhakutuomioistuin.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tuomioistuimilla on ensisijainen toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat sosiaaliturvaa (eläkkeitä, onnettomuuksia, sairaus- ja pitkäaikaishoitovakuutuksia), työttömyysturvaa, työnhakijoiden perusvakuutuksia ja sosiaalista hyvinvointia (erityisesti sosiaalitukea, turvapaikanhakijoiden etuuksia koskevan lain mukaisia etuuksia, tiettyjä vammaislainsäädäntöön liittyviä asioita). Kamareita, kuten sosiaalituomioistuinten paneeleissa, työskentelee ammattituomari ja kaksi maallikkotuomaria. Senaatti toimii korkeimman hallinto-oikeuden ja Bundessozialgerichtin kokoonpanossa kolme ammattituomaria ja kaksi maallikkotuomaria.

Verotuomioistuimet

Rahoitusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluu ensimmäisen oikeusasteen rahoitustuomioistuimet ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanliittovaltion rahoitustuomioistuin, joka toimii muutoksenhakutuomioistuimena. Rahoitustuomioistuinten toimivalta kattaa pääasiassa riitoja, jotka koskevat julkisia maksuja, veroja ja tulleja. Verotuomioistuimen lautakunnissa on oltava kolme ammattituomaria ja kaksi maallikkotuomaria. Liittovaltion rahoitustuomioistuimen senaatti koostuu periaatteessa viidestä ammattituomarista. Ensimmäisen oikeusasteen rahoitustuomioistuimissa asioita voidaan käsitellä myös yksittäisen tuomarin kokoonpanossa.

Muut erikoistuomioistuimet

Liittovaltion perustuslakituomioistuin

Liittovaltion Linkki avautuu uuteen ikkunaanperustuslakituomioistuin varmistaa, että perustuslakia noudatetaan liittovaltion tasolla. Sen päätökset perustuvat perustuslakioikeuteen (Grundgesetz). Ylivoimaisesti suurin osa liittovaltion perustuslakituomioistuimen menettelyistä on perustuslakia koskevia valituksia. Nämä ovat sellaisia kansalaisia, jotka väittävät, että tuomio, hallituksen toimi tai säädös rikkoo heidän perusoikeuksiaan. Perustuslaillinen valitus voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos kaikki muut toimivaltaiset tuomioistuimet ovat tuloksetta valittaneet, toisin sanoen valitukset, jotka koskevat viimeisenä keinona tehtyjä päätöksiä. Perustuslakia koskevaan kanteluun voidaan vedota suoraan lakia vastaan vain poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Menettelyjä on useita. Näitä ovat erityisesti lainsäädännön perustuslainmukaisuutta koskeva abstrakti tai aineellinen oikeudellinen tarkastelu sekä menettelyt sen tarkistamiseksi, ovatko perustuslailliset instituutiot toimineet oman toimivaltansa ulkopuolella. Tietyillä liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätöksillä voi olla laki. Tuomioistuin koostuu kahdesta jaostosta (senaatti), joissa kussakin on kahdeksan tuomaria. Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ratkaisee asian jaostoissa, joihin kuuluu kolme tuomaria tai senaatti. useimmissa tapauksissa ilman kuulemista.

Osavaltion perustuslakituomioistuimet/osavaltioiden korkeimmat oikeudet

”Alueelliset perustuslakituomioistuimet” ovat osavaltioiden perustuslakituomioistuimia. Ne ratkaisevat pääasiassa osavaltion lain (Landesrecht) perustuslaillisia kiistoja, jotka koskevat myös niiden käytännön kokoonpanoa, hallinnollisia menettelyjä ja toimivaltaa.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion työtuomioistuin

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion hallinto-oikeus

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBundessozialgericht

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBundesfinanzhof

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion perustuslakituomioistuin


Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Päivitetty viimeksi: 16/09/2019