Useiden Euroopan unionin säädösten mukaisesti on mahdollista soveltaa lakisääteistä korkoa siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvissä asioissa. EU:n säädöksissä ei kuitenkaan ole yksityiskohtaisia säännöksiä lakisääteisestä korosta, vaan peruskoron laskutavasta säädetään kansallisessa lainsäädännössä.

Sääntelyä koskevilla yksityiskohdilla voi olla merkitystä valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa, joten on tärkeää, että tiedot ovat saatavilla. Siksi siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto julkaisee jäsenvaltiokohtaiset tietosivut. Niillä kerrotaan, säädetäänkö lakisääteisestä korosta ylipäätään kunkin jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä ja jos säädetään, millä oikeusperustalla, miten lakisääteinen korko määritellään ja mikä on koron suuruus. Lisäksi sivuilla annetaan tietoja tilanteista, joissa lakisääteinen korko määrätään maksettavaksi, edellytyksistä koron soveltamiselle ja koron laskutavasta.

Tietoa kunkin jäsenvaltion oikeusjärjestelmästä saa napsauttamalla kyseisen valtion lippua.

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteisellä korolla tarkoitetaan velkapääomaan perustuvaa prosenttiosuutta, joka velallisen on maksettava velkojalle, jos hän ei ole maksanut velkaa takaisin määräajassa.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Yksityisoikeudellisissa asioissa (eli kahden yksityishenkilön keskinäisissä asioissa tai yksityishenkilön ja kauppiaan välisissä asioissa) lakisääteinen korko on 12 kuukauden Euribor-korko, johon lisätään 2 prosenttiyksikköä.

Liiketoimiin (kauppiaiden ja/tai yritysten välillä) sovelletaan 2 päivänä elokuuta 2002 annettua lakia liiketoimiin liittyvien maksuviivästysten torjumisesta. Lakisääteistä korkoa sovelletaan, elleivät liiketoimen osapuolet ole sopineet muuta (sopimukseen perustuva korko).

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Liiketoimiin sovellettavaa lakisääteistä korkoa mukautetaan puolivuosittain, ja se julkaistaan Belgian virallisessa lehdessä (Belgische Staatsblad / Moniteur belge, ks. verkkosivusto http://www.ejustice.just.fgov.be)

Lisätietoja on saatavilla talousasioista vastaavan liittovaltion viraston (Federale Overheidsdienst Economie) verkkosivustolla (https://economie.fgov.be)

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Lisätietoja on saatavilla maksutta talousasioista vastaavan liittovaltion viraston (Federale Overheidsdienst Economie) verkkosivustolla (https://economie.fgov.be)

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteistä korkoa säännellään Bulgariassa, vaikka kyseistä käsitettä ei tällä hetkellä määritellä lainsäädännössä.

Oikeusoppineiden mukaan lakisääteisellä korolla tarkoitetaan korkoa, joka ei perustu sopimukseen (siinä tapauksessa kyse olisi sopimussakosta) vaan johonkin oikeudelliseen säännökseen. Lakisääteistä viivästyskorkoa on maksettava silloin kun rahamääräistä velkaa ei suoriteta ajallaan. Jos rahamääräistä velkaa ei makseta takaisin, velkojalla on aina oikeus korvauksiin, joiden määrä vastaa lakisääteistä korkoa ja joita peritään ensimmäisestä viivästyspäivästä alkaen (velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain 86 §:n 1 momentti). Korkeimman kassaatiotuomioistuimen (Varhoven kasatsionen sad) yhdenmukaisen oikeuskäytännön mukaan rahamääräisen velvoitteen laiminlyönti katsotaan aina maksuviivästykseksi ja se oikeuttaa velkojan vaatimaan viivästyskorkoa, jonka määrä on velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain 86 §:n 1 momentissa säädetyn yleisen säännön mukaan lakisääteinen korko viivästyspäivästä lähtien. Silloin kun kyseessä on määräaikainen velvoite, velallisen katsotaan syyllistyneen laiminlyöntiin määräajan päätyttyä. Jos täytäntöönpanopäivää ei ole määrätty, velallisen katsotaan syyllistyneen laiminlyöntiin silloin, kun velkoja lähettää hänelle maksukehotuksen velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain 84 §:n 2 momentin nojalla. Näin ollen oikeus lakisääteiseen korkoon syntyy tietyissä olosuhteissa, joihin sisältyvät seuraavat: ensisijainen rahamääräinen velvoite, velvoitteen erääntyminen ja maksun laiminlyönti, velvoitteen tarkoitus eli sellaisen vahingon korvaaminen, joka on objektiivisesti ja loogisesti aiheutunut laiminlyönnistä. Korkovaatimus on toissijainen, mutta eräiltä osin itsenäinen suhteessa päävaatimukseen, ja velkojan oikeus esittää tällainen vaatimus perustuu olennaisesti laiminlyöntiin eli siihen, että velallinen ei ole asianmukaisesti suorittanut ensisijaista velvoitetta.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Jos velallinen laiminlyö rahamääräisen velan maksamisen, hänen on velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain 86 §:n 1 momentin mukaan maksettava lakisääteistä korkoa heti ensimmäisestä viivästyspäivästä alkaen. Lakisääteisen koron suuruuden vahvistaa ministerineuvosto.

Ministerineuvosto antoi velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain 86 §:n 2 momentin mukaisesti 29. toukokuuta 2012 asetuksen nro 100, joka koskee Bulgarian leveinä vahvistettuihin ja ulkomaan valuutan määräisiin maksuviivästyksiin sovellettavan lakisääteisen koron määräytymistä (asetus tuli voimaan 1.7.2012, mutta se on sittemmin kumottu), ja 18. joulukuuta 2014 asetuksen nro 426, joka koskee maksuviivästyksiin sovellettavan lakisääteisen koron määräytymistä (tuli voimaan 1.1.2015). Asetuksilla pantiin täytäntöön kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16 päivänä helmikuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/7/EU (EUVL L 48, 23.2.2011, s. 1), ja niiden mukaan lakisääteinen korko on Bulgarian keskuspankin vahvistama peruskorko koko viivästyksen ajalta, lisättynä 10 prosenttiyksiköllä. Maksuviivästyksiin sovellettava vuotuinen lakisääteinen viivästyskorko vastaa Bulgarian keskuspankin peruskorkoa, jota sovelletaan joko kuluvan vuoden 1. päivästä tammikuuta tai 1. päivästä heinäkuuta, lisättynä 10 prosenttiyksiköllä. Vastaava maksuviivästyksiin sovellettava päiväkohtainen lakisääteinen viivästyskorko on 1/360 vuosikorosta. Kuluvan vuoden 1. päivänä tammikuuta voimassa olevaa korkokantaa sovelletaan vuoden alkupuoliskolla ja 1. päivänä heinäkuuta voimassa olevaa korkokantaa vuoden jälkipuoliskolla.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Bulgarian keskuspankki laskee kullakin ajanjaksolla sovellettavan peruskoron johtokuntansa vahvistaman menetelmän mukaisesti ja julkaisee sen Bulgarian virallisessa lehdessä. Peruskorko ja sen muutokset julkaistaan myös Bulgarian keskuspankin verkkosivuilla osoitteessa http://www.bnb.bg/. Sieltä löytyy myös peruskoron laskemisessa käytettävä menetelmä.

Velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain 10 §:n 3 momentin mukaan viivästyskorolle maksettava korko (koronkorko) lasketaan noudattaen Bulgarian keskuspankin antamia ohjeita. Näitä ohjeita ei ole julkaistu.

Kauppalain (Targovski zakon) 294 §:n 2 momentin mukaan viivästyskorolle voidaan liiketoimen yhteydessä laskea korkoa, jos osapuolet ovat nimenomaisesti sopineet asiasta.

Jos kauppaoikeudellisen riita-asian yhteydessä esitetään lakisääteistä korkoa koskeva vaatimus, hakemukseen on liitettävä asiakirja, jossa esitetään tarvittavat laskelmat vaaditun koron määrän vahvistamista varten. Tämä siviiliprosessilain (Grazhdanski protsesualen kodeks) 366 §:ssä säädetty asiakirja on hakemuksen sääntöjenmukaisuuden edellytys. Ellei sitä toimiteta, hakijaa kehotetaan korjaamaan puute viikon kuluessa asian tiedoksiantamisesta. Jos tätä kehotusta ei noudateta, hakemus, jossa lakisääteistä korkoa koskeva vaatimus esitetään, palautetaan hakijalle.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Tietoa peruskorosta ja sen muutoksista on saatavilla Bulgarian keskuspankin verkkosivuilla osoitteessa http://www.bnb.bg/, myös englanniksi.

Velvoitteita ja sopimuksia koskeva laki, kauppalaki ja muut edellä mainitut säädökset ovat saatavilla bulgariaksi osoitteessa https://lex.bg.

Velvoitteita ja sopimuksia koskeva laki, kauppalaki ja 18. joulukuuta 2014 annettu ministerineuvoston asetus nro 426 maksuviivästyksiin sovellettavan lakisääteisen koron määräytymisestä ovat saatavilla bulgariaksi myös osoitteessa https://www.tita.bg/.

Seuraavien verkosta löytyvien sähköisten laskurien avulla voi maksutta laskea lakisääteisen koron määrän syöttämällä laskuriin sekä erääntyneen pääoman määrän että viivästyksen keston (alkamis- ja päättymispäivän) – https://www.calculator.bg/1/lihvi_zadaljenia.html, http://balans.bg.

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Kyllä. Korosta säädetään yleisesti lain 89/2012 (siviililain) 1802–1806 §:ssä. Se määritellään taloudelliseksi seuraamukseksi, joka määrätään koron muodossa ilman eri toimenpiteitä ex lege, jos velallisen rahallinen suoritus viivästyy. Lakisääteisen koron suuruus määräytyy johdetun oikeuden (tällä hetkellä hallituksen asetuksen 351/2013) mukaan.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Lakisääteisen koron suuruus lasketaan sinä päivänä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, jona velallisen suorituksen laiminlyönti alkoi.

Tšekin hallituksen asetus 351/2013 annettiin 16. lokakuuta 2013, ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 2014. Asetuksessa määritellään laiminlyöntikoron suuruus, suorituksen perimiseen liittyvät kustannukset ja selvitysmiehelle, hallinnoijalle ja tuomioistuimen nimeämälle oikeussubjektia edustavan elimen jäsenelle kuuluva palkkio sekä säädetään tietyistä viralliseen lehteen (Obchodní věstník) ja oikeus- ja luonnollisten henkilöiden julkisiin rekistereihin liittyvistä kysymyksistä. Asetuksen mukaan vuotuinen viivästyskorko perustuu Tšekin kansallisen keskuspankin sen kalenterikauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevaan repokorkoon, jona laiminlyönti tapahtui, korotettuna kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Tämä korko pysyy vakiona koko laiminlyönnin ajan.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Ennen hallituksen asetuksen 351/2013 voimaantuloa alkaneesta laiminlyönnistä perittävään korkoon sovelletaan aiemmin voimassa ollutta lainsäädäntöä eli hallituksen asetusta 142/1994, jolloin viitataan aina laiminlyönnin ensimmäisenä päivänä voimassa olleeseen toisintoon.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

http://www.psp.cz/sqw/sbirka.sqw?cz=351&r=2013

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Kyllä. Koron suuruuden perussääntö on siviililain (BGB) 246 §:ssä: jos velasta peritään korkoa lain tai oikeustoimen perusteella, korko on 4 prosenttia, ellei ole toisin määrätty.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

(*) Saksan lainsäädännön mukainen peruskorko EI ole sama kuin EKP:n peruskorko. Koron laskentatavasta kerrotaan kohdassa 3.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Saksan lainsäädännön mukainen peruskorko ei ole sama kuin EKP:n peruskorko. Se lasketaan BGB:n 247 §:n mukaisesti, ja korkoa tarkistetaan joka vuosi 1.1. ja 1.7. Ajallinen katsaus peruskorkoon saksaksi ja englanniksi:

https://www.bundesbank.de/de/bundesbank/organisation/agb-und-regelungen/basiszinssatz-607820

BGB:n 289 §:n mukaan viivästyskorolle ei saa laskea korkoa (koronkoron kielto).

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Siviililaki (Bürgerliches Gesetzbuch, BGB) saksaksi ja englanniksi:

http://www.gesetze-im-internet.de/bgb/index.html

Muut mainitut säädökset saksaksi:

http://www.gesetze-im-internet.de/zpo/index.html (siviiliprosessilaki, Zivilprozessordnung)

http://www.gesetze-im-internet.de/hgb/index.html (kauppalaki, Handelsgesetzbuch)

http://www.gesetze-im-internet.de/scheckg/index.html (sekkilaki, Scheckgesetz)

http://www.gesetze-im-internet.de/wg/index.html (vekselilaki, Wechselgesetz)

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Velvoiteoikeuslain 113 §:ssa säädetään, että jos rahasumman maksaminen on viivästynyt, velkojalla on oikeus periä velalliselta viivästyskorkoa alkaen maksun erääntymisestä siihen asti kun se maksetaan.

Jos viivästyskoron määrää ei ole määritelty sopimuksella, velkoja voi periä korkoa laissa säädetyn mukaisesti. Velvoiteoikeuslain 113 §:n 1 momentin toisen virkkeen mukaan lakisääteinen viivästyskorko on kyseisen lain 94 §:ssä säädetty korko, johon lisätään 8 % vuodessa.  Velvoiteoikeuslain 94 §:n 1 momentin mukaan korkoa sovelletaan puolivuosittain, ja korko on yhtä suuri kuin Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin vuoden 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta sovellettu korko.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Velvoiteoikeuslain 94 §:ssä säädetty korko julkaistaan kaksi kertaa vuodessa Viron pankin verkkosivulla ja Ametlikud Teadaanded -julkaisussa. Lakisääteinen korko lasketaan lisäämällä kyseiseen korkoon velvoiteoikeuslain 113 §:n 1 momentin mukaisesti 8 % vuodessa.

Vuoden 2019 toisella vuosipuoliskolla velvoiteoikeuslain 94 §:ssä säädetty korko oli 0,00 %, joten lakisääteinen korko oli 0,00 % + 8 % = 8,00 %.

Virossa ei ole säädetty muista lakisääteisen koron määristä. Velvoiteoikeuslain 113 §:ää sovelletaan yhdenmukaisesti rahasumman maksamisen viivästymiseen.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Lisätietoa lakisääteisen koron laskemisesta löytyy viroksi esimerkiksi kuluttajaportaalista ja lainopillisia neuvoja tarjoavasta portaalista.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Velvoiteoikeuslaki on saatavilla Riigi Teatajan verkkosivulla ja sen englanninkielinen käännös täällä.

Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioonsa soveltama korko on nähtävissä Viron pankin verkkosivulla.

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Laissa säädetään koron perimisestä monissa eri tilanteissa. Sitä voidaan periä muun muassa liiketoimia koskevista maksuviivästyksistä, tuomioistuimen päätöksellä vahvistetuista veloista sekä maksamattomista tai erääntyneistä veroveloista.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Seuraavassa taulukossa esitettyjä lakisääteisiä korkoja sovelletaan siviili- ja kauppaoikeudellisiin vaateisiin:

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Ks. edellisessä kohdassa oleva taulukko.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Lainsäädäntö on luettavissa maksutta verkkosivustolla http://www.irishstatutebook.ie/eli/1996/act/33/enacted/en/html?q=Divorce

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Kreikan lainsäädännössä säädetään lakisääteisestä korosta. Lakisääteisellä korolla tarkoitetaan laissa suoraan säädettyä tietyltä ajalta maksettavaa korkoa eli prosenttiosuutta pääomasta. Yleisin lakisääteinen korko on viivästyskorko eli korko, joka velallisen on suoritettava, jos maksun suoritus viipyy yli sopimuksen edellyttämän ajankohdan. Kaikista lakisääteisistä koroista säädetään siviililain 301, 346 ja 529 §:ssä sekä 720 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Myöhästyneistä maksuista johtuvan lakisääteisen koron määrä on yleensä kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin sopimuksessa asetettu korko. Aikaisemmin siitä päätti Kreikan keskuspankin johtaja, kunnes se yhdenmukaistettiin vuodesta 2001 Euroopan keskuspankin vastaavan koron kanssa (Kreikan rahapoliittisen neuvoston säädös 47/2000, lain 2842/2000 3 §:n 2 momentti). On myös hyvä tietää, että muiden kuin pankkien viivästyskorko vaihteli 12 ja 44 prosentin välillä (12 % yhtäjaksoisesti vuosina 1946–1979 ja peräti 44 % vuonna 1992, jolloin se alkoi asteittain laskea). Se on nykyisin 7,30 prosenttia.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Muiden kuin pankkien viivästyskoroista laadittu taulukko (vuodesta 1946) on Kreikan keskuspankin verkkosivuilla (http://www.bankofgreece.gr/Pages/el/Statistics/rates_markets/monetary/exotrapezika.aspx). Sivuilla ei kuitenkaan ole tarjolla menetelmää viivästyskoron laskemiseksi automaattisesti, vaikka sellainen on tarjolla muilla sivustoilla, kuten ΝΟΜΟS ja ΙSΟΚRΑΤIS (dsanet).

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Se on Kreikan keskuspankin saatavissa, muttei muiden, koska kyseessä on tilattava palvelu.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: .

Korot - Espanja

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteinen korko on Espanjassa yksi keino saada vahingonkorvausta, jos velallisen maksu myöhästyy eikä osapuolten välillä ole sopimusta. Siitä säädetään siviililain (Código Civil) 1108 §:ssä. Laissa edellytetään, että maksamaton velka on rahaa tai että se on muutettu rahaksi.

Lakisääteiselle korolle ei ole Espanjassa yksiselitteistä määritelmää.

Lakisääteisiä korkoja on monenlaisia. Tavallisin on edellä mainittu siviililain mukainen lakisääteinen korko. Sen lisäksi lainsäädännössä säädetään muilla aloilla sovellettavista erityisistä koroista, jotka saadaan lisäämällä lakisääteiseen korkoon tietty prosenttimäärä. Silloin kuin tällaisia korkoja sovelletaan, ne voidaan katsoa lakisääteisiksi koroiksi, koska niistä on säädetty laissa. Esimerkkejä lakisääteisistä koroista:

– Kiinnityksistä annetun lain (Ley Hipotecaria) 114 §:ää muutettiin lailla 1/2013 siten, että vakituisen asunnon hankintaa varten otettuun lainaan sovellettavan viivästyskoron enimmäismääräksi vahvistettiin lakisääteisen koron määrä kolminkertaisena silloin, kun kyseinen asunto on kiinnelainan vakuutena. Kiinnelainojen viivästyskorko on nykyisin 9 prosenttia.

Asuntoluottosopimuksista annetulla lailla (Ley Reguladora de Los contratos de Crédito inmobiliario) muutettiin 114 §:n tekstiä, joka tuli voimaan uudessa muodossaan 16. kesäkuuta 2019 ja jossa vahvistetaan viivästyskoroksi pääomalle maksettava korko lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä siltä ajalta, jolta maksuja ei ole suoritettu. Tämä koskee luonnollisten henkilöiden ottamia lainoja tai luottoja, joiden vakuutena on kiinnitys asunto-omaisuuteen. Viivästyskorkoa ei voida pääomittaa missään tapauksessa. Tämän viivästyskorkoa koskevan säännöksen vastaiset sopimukset ovat pätemättömiä.

– Kulutusluottosopimuksista annetun lain 16/2011 (Ley de contratos de crédito al consumo) 20.4 §:ssä säädetään tällaisiin sopimuksiin sovellettavan koron ylärajaksi 2,5 kertaa lakisääteinen korko.

– Kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta annetun lain 3/2004 (Ley de lucha contra la morosidad en las operaciones mercantiles) 7 §:ssä säädetään, että ellei toisin ole sovittu, velalliselta perittävän viivästyskoron lakisääteinen korkokanta on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kuluvan puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko lisättynä kahdeksalla prosenttiyksiköllä.

Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioissaan soveltamana korkona pidetään korkoa, jota sovelletaan, kun tällaiset operaatiot ovat kiinteäkorkoisia huutokauppoja. Jos perusrahoitusoperaatiossa on sovellettu vaihtuvakorkoista huutokauppamenettelyä, tällä korolla tarkoitetaan kyseisen huutokaupan lopputuloksena olevaa marginaalikorkoa.

Tämän pykälän mukaisesti määritettyä lakisääteistä viivästyskorkoa sovelletaan kuuden kuukauden ajan sen vahvistamisesta.

– Vakuutussopimuksista annetun lain 50/1980 (Ley de contrato de seguro) 20.4 §:n mukaisesti sellaiset vakuutusyhtiöt, jotka ovat aiheetta viivytelleet korvausten maksamista vakuutussopimusten suojaamille vahingon kärsineille, joutuvat maksamaan vuosikorkoa, joka vastaa korvauksen syntymisen aikaan voimassa ollutta lakisääteistä korkoa korotettuna 50 prosentilla. Jos korvausta ei ole suoritettu kahden vuoden aikana korvausvaatimuksen syntymisestä, tuomioistuimen on määrättävä vakuutusyhtiö maksamaan vähintään 20 prosentin vuosikorko.

– Niin kutsutusta prosessikorosta (interés procesal) säädetään siviiliprosessilain 1/2000 (Ley de Enjuiciamiento Civil) 576 §:ssä. Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut käteismaksun suorittamista koskevan tuomion tai päätöksen, velkojalle on maksettava myös summalle kertynyt vuosikorko, joka on lakisääteinen korko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä, tai osapuolten sopima korko tai lain erityissäännöksellä vahvistettu korko.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Vuotuisista korkotasoista säädetään talousarviolaeissa.

Vuoden 2017 korkotasosta säädettiin 27. kesäkuuta 2016 annetun valtion talousarviolain 3/2017 (Ley de Presupuestos Generales del Estado para el año 2017) lisäsäännöksessä nro 34, jonka mukaan se on

– 3,00 prosenttia kyseisen talousarvion voimassaoloaikana.

– Samana ajanjaksona 17. joulukuuta 2003 annetun yleisen verolain 58/2003 (Ley General Tributaria) 26 §:ssä tarkoitettu viivästyskorko on 3,75 prosenttia.

– Samana ajanjaksona 17. marraskuuta 2003 annetun yleisen valtiontukilain 38/2003 (Ley General de Subvenciones) 38.2 §:ssä tarkoitettu viivästyskorko on 3,75 prosenttia.

Korkokannan kehitystä voi seurata Espanjan keskuspankin sivustolla:

https://clientebancario.bde.es/pcb/es/menu-horizontal/productosservici/relacionados/tiposinteres/

Kuten vastauksessa edelliseen kysymykseen todettiin, siviililain 1108 §:ssä säädetyn, maksamattomaan rahavelkaan sovellettavan vahingonkorvauksen omaisen lakisääteisen koron lisäksi on myös muunlaisia lakisääteisiä korkoja. Esimerkkejä lakisääteisistä koroista:

– Kiinnityksistä annetun lain 114 §:ää muutettiin lailla 1/2013 siten, että vakituisen asunnon hankintaa varten otettuun lainaan sovellettavan viivästyskoron enimmäismääräksi vahvistettiin lakisääteisen koron määrä kolminkertaisena silloin, kun kyseinen asunto on kiinnelainan vakuutena.

Asuntoluottosopimuksista annetulla lailla muutettiin 114 §:n tekstiä, joka tuli voimaan uudessa muodossaan 16. kesäkuuta 2019 ja jossa vahvistetaan viivästyskoroksi pääomalle maksettava korko lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä siltä ajalta, jolta maksuja ei ole suoritettu. Tämä koskee luonnollisten henkilöiden ottamia lainoja tai luottoja, joiden vakuutena on kiinnitys asunto-omaisuuteen. Viivästyskorkoa ei voida pääomittaa missään tapauksessa. Tämän viivästyskorkoa koskevan säännöksen vastaiset sopimukset ovat pätemättömiä.

– Kulutusluottosopimuksista annetun lain 16/2011 20.4 §:ssä säädetään tällaisiin sopimuksiin sovellettavan koron ylärajaksi 2,5 kertaa lakisääteinen korko.

– Kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta annetun lain 3/2004 7 §:ssä säädetään, että ellei viivästyskorosta ole sovittu, velalliselta perittävän viivästyskoron lakisääteinen korkokanta on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kuluvan puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko lisättynä kahdeksalla prosenttiyksiköllä.

Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioissaan soveltamana korkona pidetään korkoa, jota sovelletaan, kun tällaiset operaatiot ovat kiinteäkorkoisia huutokauppoja. Jos perusrahoitusoperaatiossa on sovellettu vaihtuvakorkoista huutokauppamenettelyä, tällä korolla tarkoitetaan kyseisen huutokaupan lopputuloksena olevaa marginaalikorkoa.

Tämän pykälän mukaisesti määritettyä lakisääteistä viivästyskorkoa sovelletaan kuuden kuukauden ajan sen vahvistamisesta.

– Vakuutussopimuksista annetun lain 50/1980 20.4 §:n mukaisesti sellaiset vakuutusyhtiöt, jotka ovat aiheetta viivytelleet korvausten maksamista vakuutussopimusten suojaamille vahingon kärsineille, joutuvat maksamaan vuosikorkoa, joka vastaa korvauksen syntymisen aikaan voimassa ollutta lakisääteistä korkoa korotettuna 50 prosentilla. Jos korvausta ei ole suoritettu kahden vuoden aikana korvausvaatimuksen syntymisestä, tuomioistuimen on määrättävä vakuutusyhtiö maksamaan vähintään 20 prosentin vuosikorko.

– Niin kutsutusta prosessikorosta säädetään siviiliprosessilain 1/2000 576 §:ssä. Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut käteismaksun suorittamista koskevan tuomion tai päätöksen, velkojalle on maksettava myös summalle kertynyt vuosikorko, joka on lakisääteinen korko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä, tai osapuolten sopima korko tai lain erityissäännöksellä vahvistettu korko.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Korkokannan kehitystä voi seurata vastauksessa edelliseen kysymykseen mainitulla sivustolla:

https://clientebancario.bde.es/pcb/es/menu-horizontal/productosservici/relacionados/tiposinteres/

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Kyllä. Se on saatavissa verkkosivustolla

https://clientebancario.bde.es/pcb/es/menu-horizontal/productosservici/relacionados/tiposinteres

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: .

Korot - Kroatia

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Kyllä. Lakisääteinen korko on korko, joka velallisen on maksettava erääntyneestä rahasaatavasta. Velallisen on siis maksettava velkasumman lisäksi korkoa maksun viivästymisestä.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Lakisääteisestä korosta säädetään sopimusvelvoitteita koskevan lain (Zakon o obveznim odnosima, Kroatian virallisen lehden (Narodne novine) nrot 35/05, 41/08, 125/11, 78/15 ja 29/18) 29–31 §:ssä. Kyseistä lakia sovelletaan, ellei erityislainsäädännössä säädetä tiettyjen henkilöiden tai sopimussuhteiden osalta toisin. Sen mukaan kaupallisiin sopimuksiin sekä elinkeinonharjoittajan ja julkisoikeudellisen elimen välisiin sopimuksiin sovellettava lakisääteinen korko vahvistetaan puolivuosittain nostamalla kuluvaa puolivuotiskautta edeltävällä viiteajanjaksolla muille kuin rahoitusalan yrityksille yli vuodeksi myönnettyjen lainojen keskikorkoa 5 prosenttiyksiköllä. Muissa tapauksissa keskikorkoa nostetaan 3 prosenttiyksiköllä.

Keskuspankki vahvistaa viitekoron ja julkaisee sen virallisessa lehdessä kaksi kertaa vuodessa, 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta.

Lakisääteisen koron laskemisessa puolivuotiskaudella 1.1.–30.6.2020 käytetty keskikorko oli 3,11 prosenttia. Näin ollen kaupallisiin sopimuksiin sekä elinkeinonharjoittajan ja julkisoikeudellisen elimen välisiin sopimuksiin kyseisellä viitekaudella sovellettu korko oli 8,11 prosenttia ja muissa tapauksissa – esim. kuluttajasopimukset ja muut siviilioikeudelliset sopimukset, muut kuin sopimukseen perustuvat suhteet (vahingonkorvaus ja perusteeton etu) – 6,11 prosenttia.

Edellä mainitulla erityislainsäädännöllä viitataan lakiin rahoitustoimista ja akordimenettelystä (Zakon o financijskom poslovanju i predstečajnoj nagodbi, virallisen lehden nrot 108/12, 144/12, 81/13, 112/13, 71/15 ja 78/15). Sillä on saatettu osaksi Kroatian lainsäädäntöä kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16. helmikuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/7/EU. Kyseistä lakia sovelletaan maksuviiveisiin yritysten keskinäisissä tai yrityksen ja julkisoikeudellisen elimen (velallinen) välisissä liiketoimissa, joissa on kyse tavaroiden toimittamisesta tai palvelujen tarjoamisesta korvausta vastaan. Sen mukaan lakisääteinen viivästyskorko vastaa viitekorkoa, jota on nostettu 8 prosenttiyksiköllä. Viitekorko vastaa puolestaan keskikorkoa, joka on saatu laskemalla kuluvaa puolivuotiskautta edeltävällä viiteajanjaksolla muille kuin rahoitusalan yrityksille yli vuodeksi myönnettyjen lainojen keskikorkoa 3 prosenttiyksiköllä.

Keskuspankki vahvistaa viitekoron ja julkaisee sen virallisessa lehdessä kaksi kertaa vuodessa, 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta.

Lakisääteisen koron laskemisessa puolivuotiskaudella 1.1.–30.6.2020 käytetty viitekorko oli 0,11 prosenttia. Näin ollen maksuviiveisiin yritysten keskinäisissä ja yrityksen ja julkisoikeudellisen elimen (velallinen) välisissä liiketoimissa kyseisellä viitekaudella sovellettu korko oli 8,11 prosenttia.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Keskuspankki vahvistaa viitekoron ja julkaisee sen virallisessa lehdessä kaksi kertaa vuodessa, 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta.

Virallinen lehti on luettavissa osoitteessa https://narodne-novine.nn.hr/

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Virallinen lehti on luettavissa maksutta osoitteessa https://narodne-novine.nn.hr/

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Italian velvoiteoikeudessa erotetaan toisistaan lakisääteiset korot, viivästyskorot ja hyvityskorot. Lakisääteiset korot (interessi corrispettivi) ovat velallisen maksama korvaus velkojalle, joka on lainaamalla antanut hänen käyttöönsä rahaa. Viivästyskorot (interessi moratori) taas perustuvat maksun myöhästymiseen ja velalliselle osoitettuun maksukehotukseen. Hyvityskorot (interessi compensativi) ovat velkojalle maksettava korvaus vahingosta, joka hänelle aiheutuu siitä, että velallinen ei maksa ajoissa velkaansa takaisin, mistä velallinen puolestaan hyötyy itse. Korvaus perustuu kohtuusharkintaan, ja korkoa kertyy riippumatta siitä, onko velka rahassa määritelty ja erääntynyt vai ei. Lakisääteiset korot (interessi legali) perustuvat lakiin ja liittyvät maksuvelvoitteisiin: velallisen on maksettava velan erääntymispäivää seuraavasta päivästä alkaen velkojalle lakisääteistä korkoa, vaikka korkoa ei olisi aiemmin ollut ja vaikka velkoja ei osoittaisi kärsineensä vahinkoa (siviililain 1224 §:n I alakohta). Maksuvelvollisuuksiin liittyviä vahinkoja koskevassa siviililain 1224 §:ssä säädetään lisäksi, että jos ennen lakisääteistä korkoa peritty korko oli sitä suurempi, lakisääteinen korko peritään saman suuruisena. Jos velkoja osoittaa kärsineensä maksuviivästyksen seurauksena erityisen suurta vahinkoa (rahan arvon heikkenemisen vuoksi), hänelle voidaan myöntää lisäkorvaus. Tällaista korvausta ei myönnetä, jos on sovittu viivästyskoron soveltamisesta.

Siviililain 1282 §:n mukaan rahassa määritellyistä ja erääntyneistä saamisista kertyy automaattisesti korkoa, ellei laista tai sopimuksesta muuta johdu.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Talous- ja valtiovarainministeriö (Ministero dell’Economia e delle Finanze) määrittää lakisääteisen koron vuosittain asetuksella (decreto), joka julkaistaan viimeistään 15. joulukuuta. Osapuolet voivat myös itse määrittää sopimusperusteisen korkoprosentin kirjallisella sopimuksella. Korko ei saa olla suurempi kuin koronkiskonnan vastaisessa laissa (7.3.1996 annettu laki nro 108) sallittu enimmäismäärä. Tätä suurempi korko katsotaan koronkiskonnaksi ja sen perusteella mitättömäksi, minkä seurauksena korkoa ei peritä lainkaan (siviililain 1815 §). Jos osapuolet ovat sopineet, että sovelletaan sopimusperusteista korkoa, mutta sen suuruutta ei ole määritetty, sovelletaan lakisääteistä korkoa. Italian oikeusjärjestyksen mukaan viivästyskorko on hieman eri asia kuin lakisääteinen korko. Viivästyskorko on luonteeltaan seuraamus (velallisen kannalta) tai korvaus (velkojan kannalta), joka määrätään sen vuoksi, että rahamääräisen velvoitteen suoritus on laiminlyöty tai se on myöhässä lakisääteisestä tai osapuolten sopimasta määräajasta. Velkoja voi vaatia viivästyskorkoa, jos velallisen suoritus on myöhässä. Suorituksen katsotaan olevan myöhässä, jos velallinen ei ole täyttänyt velvoitettaan asetetussa määräajassa siitä huolimatta, että velkoja on muistuttanut velallista velvoitteen täyttämisestä maksukehotuksella. Siviililain mukaan viivästyskorko on yhtä kuin lakisääteinen korko tai muu lakiin perustuva korko. Jos ennen maksukehotusta peritty korko on suurempi kuin lakisääteinen korko, myös viivästyskorko on saman suuruinen (siviililain 1224 §).

Siviililain 1284 §:n mukaan lakisääteisen korkoprosentin määrittää talous- ja valtiovarainministeriö Italian tasavallan virallisessa lehdessä (Gazzetta Ufficiale della Repubblica Italiana) julkaistavalla asetuksella, jossa korkoprosentti määritetään enintään 12 kuukauden valtion joukkovelkakirjalainojen keskimääräisen vuotuisen bruttotuoton perusteella ottaen huomioon vuotuinen inflaatioprosentti. Asetus annetaan koron soveltamisvuotta edeltävänä vuonna viimeistään 15. joulukuuta. Jos uutta lakisääteistä korkoa ei ole määritetty kyseiseen päivään mennessä, seuraavana vuonna sovelletaan samaa korkoa kuin edellisenä vuonna.

Lakisääteinen korko on 1.1.2021 alkaen 0,01 prosenttia.

Lakisääteistä korkoa suurempi korko on määritettävä kirjallisesti, muussa tapauksessa sovelletaan lakisääteistä korkoa.

Kaupallisiin liiketoimiin liittyvien viivästysten yhteydessä sovelletaan EU:n oikeuteen perustuvia sääntöjä, eli 9 päivänä lokakuuta 2002 annettua Italian lakiasetusta nro 231, sellaisena kuin se on muutettuna 9 päivänä marraskuuta 2012 annetulla lakiasetuksella nro 192, jolla direktiivi 2011/7/EU saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, 11 päivänä marraskuuta 2011 annetun lain nro 180 10 §:n 1 alakohdan mukaisesti. Jos osapuolet eivät ole määrittäneet korkoa, sovelletaan kanteen vireillepanosta alkaen korkoa, josta säädetään kaupallisiin toimiin liittyviä maksuviivästyksiä koskevassa erityislainsäädännössä (ks. jäljempänä). Viimeksi mainittua sääntöä sovelletaan myös välimiesmenettelyn käynnistävään asiakirjaan.

Kaupallisiin toimiin liittyviä maksuviivästyksiä koskeva erityislainsäädäntö Direktiivi 2000/35/EY kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta on saatettu osaksi Italian lainsäädäntöä asetuksella (decreto legislativo) 231/2002, sellaisena kuin se on muutettuna. Sen nojalla kaupallisiin toimiin liittyvistä maksuviivästyksistä perittävä viivästyskorko on lakisääteistä korkoa suurempi. Mainitun asetuksen mukaan kaupallisilla toimilla tarkoitetaan ”yritysten tai yritysten ja viranomaisten välisiä sopimuksia, jotka koskevat yksinomaan tai pääasiallisesti tavaroiden toimittamista tai palvelujen suorittamista korvausta vastaan”. Asetuksen mukaan velkojalla, jolle aiheutuu vahinkoa maksuviivästyksen takia ilman hänen omaa syytään, on kaupallisen toimen yhteydessä automaattisesti oikeus viivästyskorkoon, joka alkaa kertyä ilman muodollista maksukehotusta seuraavana päivänä sen jälkeen kun maksu on erääntynyt, paitsi jos velallinen voi osoittaa, että maksuviivästys johtuu hänestä itsestään riippumattomista syistä. Asetuksen mukaan kaupallisten toimien yhteydessä sovellettava viivästyskorko määräytyy valtiovarainministeriön vuosittain antaman säädöksen nojalla. Nämä korot esitetään seuraavassa taulukossa, johon liittyy seuraava täsmennys: a) ensimmäisen vuosipuoliskon aikana sovelletaan korkoa, joka on voimassa kyseisen vuoden tammikuun 1. päivänä; b) toisen vuosipuoliskon aikana sovelletaan korkoa, joka on voimassa kyseisen vuoden heinäkuun 1. päivänä.

Taulukko, josta käy ilmi lakisääteisen koron vaihtelu vuodesta 2002:

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Talous- ja valtiovarainministeriön verkkosivut (Ministero dell’Economia e delle Finanze): https://www.mef.gov.it

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Monilla verkkosivuilla on ilmaisia ohjelmistoja lakisääteisen koron ja viivästyskoron laskemista varten.

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Kyproksen kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä lakisääteisestä korosta. Tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa tuomarilla on kuitenkin toimivalta määrätä, että lakisääteistä korkoa maksetaan ennalta määritetyn prosenttiosuuden mukaisesti asian vireillepanopäivästä päätöksen antamispäivään, silloin kun asiaa koskevassa lainsäädännössä ei säädetä koron maksamisesta tai kun sopimuksessa ei nimenomaisesti määrätä korosta tapauksissa, jotka liittyvät sopimuksen rikkomiseen.

Tällä hetkellä koron suuruudeksi on vahvistettu 2 prosenttia valtiovarainministerin päätöksellä. Ministerillä on myös valtuudet muuttaa korkoa.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Katso vastaus kysymykseen 1. Voimassaoleva korko on 2 prosenttia.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Ei sovelleta. Katso vastaus kysymykseen 1.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Ei sovelleta. Katso vastaus kysymykseen 1.

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Viivästyneistä maksuista perittävistä koroista ja seuraamusmaksuista säädetään seuraavissa laeissa:

Liettuan siviililaki, 6. kirja,

Liettuan laki maksuviivästysten ehkäisemisestä kauppasopimuksissa.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Siviililain 6.37 §:n nojalla korko voidaan määrätä lainsäädännön tai osapuolten välisen sopimuksen ehtojen perusteella. Velallisen on myös maksettava lakisääteistä korkoa maksettavalle summalle siitä päivästä alkaen, kun asia tulee vireille tuomioistuimessa, siihen päivään saakka, kunnes tuomioistuimen ratkaisu on pantu täysimääräisesti täytäntöön.

Seuraamusmaksu on Liettuan siviililain 6.71 §:n nojalla lain, sopimuksen tai tuomioistuimen ratkaisun perusteella määrätty rahamäärä, joka velallisen on maksettava velkojalle, jos jotakin velvoitetta ei ole täytetty tai se on täytetty puutteellisesti (sakko, viivästyskorko). Seuraamusmaksu voi olla tietty rahamäärä tai osuus maksun perustana olevasta velasta. Seuraamusmaksu voidaan määrätä, mikäli velvoitetta ei ole täytetty määräajassa. Sen määrä lasketaan sen perusteella, kuinka monella päivällä, viikolla, kuukaudella jne. määräaika on ylitetty.

Siviililain 6.210 §:n nojalla velallisen, joka ei ole suorittanut maksuvelvoitettaan määräajassa, on maksettava jäljellä olevalle velalle 5 prosentin vuotuista korkoa, ellei muuta korkoa ole lain tai sopimuksen nojalla määrätty. Jos kumpikin sopimuspuoli on yrittäjä tai yksityinen oikeushenkilö, sovelletaan jäljellä olevaan velkaan 6 prosentin vuotuista korkoa, ellei muuta korkoa ole lain tai sopimuksen nojalla määrätty.

Maksuviivästysten ehkäisemisestä kauppasopimuksissa annetun lain tarkoitus on määrittää kauppasopimuksen nojalla myydyistä tavaroista, tarjotuista palveluista ja tehdyistä urakoista suoritettavien maksujen eräpäivä, maksun viivästymisestä suoritettavan koron määrä ja koron laskemisperuste sekä velkojan oikeudet maksun viivästyessä. Kyseistä lakia sovelletaan kaikkiin talouden toimijoiden tai talouden toimijoiden ja julkisyhteisöjen välisiin kauppasopimuksiin, joiden nojalla toimitetaan tavaroita, tarjotaan palveluita tai tehdään urakoita maksua vastaan ja suoritetaan maksuja. Tämän lain nojalla viivästyskorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioonsa soveltama korko korotettuna 8 prosenttiyksiköllä, mikäli kyseinen operaatio on toteutettu kiinteäkorkoisena huutokauppana, tai marginaalikorko, mikäli Euroopan keskuspankin viimeisin perusrahoitusoperaatio on toteutettu vaihtuvakorkoisena huutokauppana.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Tarvittaessa lisätietoja saa oikeusapua tarjoavilta henkilöiltä.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

On.

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteinen korko on laissa vuosittain vahvistettava korko, jota sovelletaan maksuviivästyksiin, jos osapuolet eivät etukäteen ole sopineet minkään muun koron soveltamisesta.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Kaupallisiin toimiin sovellettava viivästyskorko määritellään 18. huhtikuuta 2004 annetulla lailla, jolla 29 päivänä kesäkuuta 2000 annettu direktiivi 2000/35/EY saatetaan osaksi Luxemburgin kansallista lainsäädäntöä (kaupalliset toimet ovat yritysten keskinäisiä tai yritysten ja viranomaisten välisiä toimia, jotka johtavat tavaroiden toimittamiseen tai palvelujen suorittamiseen korvausta vastaan). Viivästyskorko määritetään viittaamalla viitekorkoon, joka on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioonsa ennen kyseisen puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama vaihtuvakorkoisen tarjouskilpailun lopputuloksena oleva marginaalikorko. Jos maksusuoritus on myöhässä, tähän korkoon lisätään marginaali (paitsi jos sopimuksessa määrätään toisin, maksuihin sovellettavista määräajoista ja viivästyskoroista 18. huhtikuuta 2004 annetun lain, sellaisena kuin se on muutettuna, 3 jakson mukaisesti).

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

–

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

LEGILUX

Oikeusministeri

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Kyllä. Siviililaista vuonna 2013 annetun lain V (A Polgári Törvénykönyvről szóló 2013. évi V. törvény) 6:47 §:ssä säädetään lakisääteisen koron määrästä, johon sovelletaan keskuspankin korkosääntöjä. Forinttimääräisestä velasta perittävä lakisääteinen korko perustuu keskuspankin peruskorkoon, jonka vahvistaa Unkarin keskuspankin rahaneuvosto. Kun on kyse ulkomaanvaluutassa olevasta velasta, lakisääteinen korko määräytyy kyseisen valuutan liikkeeseen laskevan keskuspankin vahvistaman peruskoron mukaan. Jos peruskorkoa ei ole määritetty, sovelletaan rahamarkkinakorkoa.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Koron oikeusperusta on siviililaki. Sen mukaan korko on hinta, joka velallisen on maksettava toiselta osapuolelta lainaamastaan rahamäärästä, elleivät osapuolet ole keskenään toisin sopineet (esim. koroton laina, lyhennysvapaa). Velasta maksettava lakisääteinen korko lasketaan kullekin kalenterivuoden puoliskolle kerrallaan. Puolivuotiskauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevaa korkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan riippumatta siitä, muuttuuko keskuspankin peruskorko sinä aikana.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Ei ole.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Siviililakiin voi tutustua verkossa Kansallisen säädöskokoelman sivuilla. Tietoa keskuspankin peruskorosta löytyy Unkarin keskuspankin verkkosivuilta.

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Maltan lainsäädännössä ei ole määritelty ”lakisääteistä korkoa” (statutory interest), vaan sen sijaan käytetään termiä ”laillinen viivästyskorko” (legal interest for late payment). Maltan kauppalaissa tämä ilmaisu määritellään ”yksinkertaiseksi viivästyskoroksi, joka muodostuu viitekorosta, johon lisätään vähintään 8 prosenttiyksikköä”.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Maltan lainsäädännössä säädetään vain yhdestä koron määrästä, joka on 8 prosenttia. Tämän koron oikeusperusta on Maltan kauppalain 13 luku ja erityisesti sen II osaston IA alaosasto.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Velkojalla on oikeus viivästyskorkoon sopimuksessa määrättyä maksupäivää tai siinä määrätyn maksuajan päättymistä seuraavasta päivästä lukien. Jos maksupäivää tai maksuaikaa ei ole määrätty sopimuksessa, velkojalla on oikeus viivästyskorkoon jonkin seuraavassa mainitun määräajan päätyttyä:

• 30 kalenteripäivän kuluessa siitä päivästä, jona velallinen on vastaanottanut laskun;
• 30 kalenteripäivän kuluttua tavaran tai palvelun vastaanottamisesta, jos ei ole varmuutta laskun vastaanottopäivästä;
• 30 kalenteripäivän kuluttua tavaran tai palvelun vastaanottamisesta, kun velallinen vastaanottaa laskun ennen tavaraa tai palvelua;
• 30 kalenteripäivän kuluttua päivästä, jona tuote on lain tai sopimuksen mukaan hyväksyttävä tai tarkastettava, kun velallinen vastaanottaa laskun samana päivänä kuin kyseinen hyväksyminen tai tarkastus tapahtuu tai sitä ennen.

Asianomaisen vuoden ensimmäisellä puoliskolla sovellettava viitekorko on kyseisen vuoden tammikuun 1. päivänä voimassa oleva korko. Vuoden toisella puoliskolla sovellettava viitekorko on kyseisen vuoden heinäkuun 1. päivänä voimassa oleva korko.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Maltan kauppalain 13 luku on maksutta saatavilla verkossa.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Korot - Alankomaat

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Alankomaissa on käytössä lakisääteinen korko. Lakisääteinen korko on korko, jonka velkoja voi lain nojalla vaatia velalliselta maksuviivästyksen perusteella.

Lakisääteinen korko on erilainen sen mukaan, onko kyseessä muu kuin kaupallinen toimi (siviililain 6:119 §) vai kaupallinen toimi (siviililain 6:119 a §).

Muihin kuin kaupallisiin toimiin sovellettavaa korkoa sovelletaan kaikkiin yksityishenkilöiden tai kuluttajien tekemiin sopimuksiin.

Kaupallisiin toimiin sovellettavaa korkoa sovelletaan kaikkiin yritysten ja hallintoelinten tekemiin sopimuksiin.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Muihin kuin kaupallisiin toimiin sovellettava lakisääteinen korko on 2 %. Kaupallisiin toimiin sovellettava lakisääteinen korko on 8 %.

Lakisääteisen koron määrä voi vaihdella.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteisestä korosta säädetään yleisen siviililain (Allgemeines bürgerliches Gesetzbuch, ABGB) 1000 §:ssä, viivästyskorosta ABGB:n 1333 §:ssä ja – kun on kyse yritystoimintaan liittyvistä oikeustoimista yritysten välillä ja yritysten ja julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden välillä – yrityslain (Unternehmensgesetzbuch, UGB) 456 §:ssä.

ABGB:n 1000 §:ää sovelletaan korkoihin, joista on sovittu koron suuruutta määrittämättä tai joita peritään lain nojalla. ABGB:n 1000 §:n 2 momentissa säädetään myös tapauksista, joissa voidaan periä korkoa korolle.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

ABGB:n 1000 §:n 1 momentin mukaan lakisääteinen korko on neljä prosenttia vuodessa. Tämä koskee myös lakisääteisiä viivästyskorkoja, joista säädetään ABGB:n 1333 §:n 1 momentissa ja 1000 §:n 1 momentissa. Samaa korkoa sovelletaan myös yksipuolisiin liiketoimiin.

UGB:n 456 §:n mukaan yritystoimintaan liittyvissä oikeustoimissa yritysten välillä ja yritysten ja julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden välillä sovelletaan rahavaateen maksamisen viivästyessä viivästyskorkoa, joka on ns. peruskorko lisättynä 9,2 prosenttiyksiköllä. Kunkin puolivuotiskauden korko määräytyy sen ensimmäisen kalenteripäivän peruskoron mukaan. Peruskorko julkaistaan Itävallan keskuspankin verkkosivuilla http://www.oenb.at kohdassa ”Allgemeines”/ ”Wichtige Zinssätze”.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

ABGB:n 1000 §:n 2 momentin mukaan velkoja voi vaatia rahavaateen korolle korkoa, jos osapuolet ovat tästä nimenomaisesti sopineet. Jos erääntyneitä korkoja vaaditaan maksettavaksi, korolle voidaan periä korkoa neljä prosenttia vuodessa asian vireillepanosta (kanteen tiedoksianto vastaajalle) lukien myös ilman tällaista osapuolten välistä sopimusta. Itävallan lainsäädännössä ei ole koronkoron kieltoa.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Edellä mainitut yleisen siviililain (ABGB) ja yrityslain (UGB) säännökset ovat maksutta saatavilla liittokanslerinviraston verkkosivuilla (http://www.ris.bka.gv.at/ tietokannassa ”Bundesrecht”/”Bundesrecht konsolidiert”.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Korot - Puola

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Korkoa voidaan Puolan lainsäädännön mukaan periä vain oikeustoimen taikka lain, tuomioistuimen päätöksen tai muun toimivaltaisen viranomaisen päätöksen nojalla (23 päivänä huhtikuuta 1964 annetun siviiliprosessilain 359 §:n 1 momentti, Puolan säädöskokoelma Dziennik Ustaw 2014, kohta 121, sellaisena kuin se on muutettuna). Jos koron määrää ei ole muutoin määritelty, sovelletaan lakisääteistä korkoa eli Puolan kansallispankin (Bank Narodowy Polski) viitekorkoa, johon lisätään 3,5 prosenttiyksikköä.

Jos sen sijaan siviiliprosessilain 481 §:n 2 momentissa säädettyä viivästyskorkoa ei ole muutoin määritelty, sovelletaan lakisääteistä viivästyskorkoa, joka on Puolan kansallispankin viitekorko, johon lisätään 5,5 prosenttiyksikköä. Jos velkapääomaan sovelletaan tätä suurempaa korkoa, velkoja voi kuitenkin vaatia, että myös viivästyskorko on samansuuruinen.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Siviiliprosessilain 359 §:n mukaan lakisääteinen korko on Puolan kansallispankin viitekorko, johon lisätään 3,5 prosenttiyksikköä. Oikeusministeri vahvistaa lakisääteisen koron Puolan virallisessa lehdessä (Monitor Polski) julkaistavalla ilmoituksella. Tällä hetkellä lakisääteinen korko on oikeusministerin 7. tammikuuta 2016 julkaiseman ilmoituksen mukaisesti 1. tammikuuta 2016 alkaen 5 % vuodessa ja lakisääteinen viivästyskorko 7 % vuodessa.

Liiketoimien yhteydessä sovellettava korko sen sijaan määritellään liiketoimiin sovellettavista maksuajoista 8 päivänä maaliskuuta 2013 annetussa laissa (säädöskokoelma 2019, kohta 118, sellaisena kuin se on muutettuna). Korko määritellään elinkeino- ja teknologiaministerin säännöllisesti antamilla ilmoituksilla. Liiketoimiin sovellettava lakisääteinen viivästyskorko on tällä hetkellä 9,50 % (14.1.2019 julkaistun ilmoituksen mukaisesti ajanjaksolla 1.1.2019–30.6.2019).

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Lisätietoja Puolan kansallispankin soveltamista koroista, mm. viitekorosta, on Puolan kansallispankin verkkosivustolla osoitteessa http://www.nbp.pl/home.aspx?f=/dzienne/stopy.htm

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Lakisääteisiä korkoja koskevat oikeusministerin ja (liiketoimien osalta) kehitysministerin ilmoitukset ovat saatavilla valtion lainsäädäntökeskuksen (Rządowe Centrum Legislacji) verkkosivustolla osoitteessa http://www.monitorpolski.gov.pl/Wyszukiwanie/tabid/114/Title/odsetki/Default.aspx

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Korot - Portugali

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteinen korko

Portugalin lainsäädännössä säädetään lakisääteistä korosta.

Korko voi perustua joko osapuolten sopimukseen tai lainsäädäntöön. Jos korko on osapuolten sopima, sitä kutsutaan sopimusperusteiseksi koroksi. Jos korko perustuu lainsäädäntöön, sitä kutsutaan lakisääteiseksi koroksi.

Kumpi tahansa korko voi olla luonteeltaan joko siviili- tai kauppaoikeudellinen.

Koron tarkoitus

Yleisesti ottaen korkoja on kahta päätyyppiä: velalle maksettava korko (esim. myönnetystä lainasta perittävä korko) ja viivästyskorko (esim. maksuvelvoitteen laiminlyönnistä eräpäivän jälkeen maksettava korko).

Lakisääteinen viivästyskorko

Jos velallinen ei täytä maksuvelvoitettaan, pääsääntönä on, että tällöin perittävä viivästyskorko vastaa tasoltaan lakisääteistä korkoa ja sitä lasketaan kertyväksi eräpäivää seuraavalta ajalta. Maksuvelvoitteella tarkoitetaan velvollisuutta maksaa rahaa toiselle osapuolelle.

Maksun viivästymisen ajankohta

Velallisen suoritettavana oleva maksu katsotaan viivästyneeksi sen jälkeen, kun velallista on oikeudellisilla tai muilla tiedoksiantokeinoilla kehotettu suorittamaan maksu.

Maksun voidaan katsoa viivästyneen jo ennen maksukehotusta, jos

1. maksuvelvoitteelle oli asetettu määräaika
2. maksuvelvoite johtui lainvastaisesta teosta
3. velallinen välttelee maksukehotuksen vastaanottamista; tällöin velallisen katsotaan saaneen maksukehotuksen päivänä, jolloin se olisi normaalisti voitu antaa hänelle tiedoksi.

Jos saatava on epälikvidi, maksua ei katsota viivästyneeksi ennen saatavan muuttamista likvidiksi, ellei epälikvidi muoto johdu velallisesta. Jos velallinen on vastuussa lainvastaisesta teosta tai vahingonvaarasta, maksu katsotaan viivästyneeksi maksukehotuksen tiedoksiantopäivänä, ellei sen katsota viivästyneen jo edellä esitettyjen syiden perusteella.

Korkosaatavien maksuvelvoitteen raukeaminen tai keskeytyminen

Korkosaatavat eivät ole muodostumishetkestään alkaen välttämättä sidoksissa pääsaatavaan. Kumpaa tahansa saatavaa koskeva maksuvelvollisuus voi raueta tai keskeytyä toisesta riippumatta.

Osittaisen maksun jakaminen eri saataville

Jos maksuvelvoite täytetään vain osittain, Portugalin lainsäädännössä vahvistetaan, miten osittainen maksu jaetaan kattamaan eri saatavat. Tätä koskevat seuraavat säännöt:

i) Kun velallisen on pääoman takaisinmaksun lisäksi maksettava kuluja, korkoa tai viivästyskorkoa eikä maksettu määrä riitä hyvittämään saatavien koko määrää, maksu jaetaan kattamaan saatavat seuraavassa järjestyksessä: kulut, viivästyskorko, korko ja pääoma.

ii) Pääoma maksetaan takaisin viimeisenä, ellei velkojan kanssa toisin sovita.

Koron maksaminen korolle

Tietyissä tilanteissa korolle voi kertyä korkoa (koronkorko).

Ennen kuin korolle voi alkaa kertyä korkoa,

1. velalliselle on annettava oikeudellisin keinoin tiedoksi, että kertyvä korko on pääomitettava tai korko maksettava, ettei sitä pääomiteta.

Korot voidaan pääomittaa vasta sitten, kun maksettavaa korkoa on kertynyt vähintään vuoden ajalta. Näitä koronkorkoa koskevia rajoituksia ei sovelleta, jos ne olisivat vastoin alan sääntöjä tai yleistä käytäntöä (esim. rahoituslaitosten myöntämät lainat, sillä rahoituslaitoksia koskevat erityissäännöt).

Kansallisen oikeuskäytännön mukaan maksamatta jääneelle viivästyskorolle ei voi kertyä viivästyskorkoa. Näin ollen maksuvelvoitteen suorittamisen viivästymisestä johtuvalle lakisääteiselle korolle ei voi periaatteessa kertyä korkoa. Tämä periaate ei kuitenkaan sido oikeuskäytännön mahdollisia tulevia tulkintoja. Se ei myöskään vaikuta laissa säädettyyn mahdollisuuteen määrätä velvoittavia taloudellisia seuraamuksia, jos tuomioistuimen tuomiossa määrätään velvollisuudesta maksaa tietty rahasumma.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Lakisääteisen koron suuruus vaihtelee sen mukaan, onko kyse siviilioikeuden vai kauppaoikeuden alaan kuuluvasta korosta.

Lakisääteinen korko siviilioikeudellisissa asioissa

Tämä korko vahvistetaan Portugalin siviililain (Código Civil) 559 §:n 1 momentin mukaisesti oikeus- ja valtiovarainministeriöiden yhteisellä päätöksellä. Tätä sivua laadittaessa siviilioikeudellisissa asioissa sovellettava lakisääteinen korko on vahvistettu päätöksessä nro 291/03 (annettu 8.4.2003), joka on yhä voimassa.

Lakisääteinen korko kauppaoikeudellisissa asioissa

Kauppaoikeudellisissa asioissa sovellettavaa lakisääteistä korkoa peritään yleensä yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien maksettavana olevista saatavista ja erityisesti asetuksessa nro 62/2013 (annettu 10.5.2013) mainituista saatavista.

Kauppaoikeudellisiin asioihin sovellettava lakisääteinen korko vahvistetaan Portugalin kauppalain (Código Comercial) 102 §:n 3–5 momentin mukaisesti oikeus- ja valtiovarainministeriöiden yhteisellä päätöksellä. Tätä sivua laadittaessa kauppaoikeudellisissa asioissa sovellettavaa lakisääteistä korkoa säänneltiin päätöksellä nro 277/13 (annettu 26.8.2013), jonka mukaan korko vahvistetaan kaksi kertaa vuodessa.

Jokaisen asetuksessa nro 277/2013 (annettu 26.8.2013) tarkoitetun kauppaoikeudellisissa asioissa sovellettavan lakisääteisen koron määrä vahvistetaan valtiovarainviraston (Direcção Geral do Tesouro e Finanças) ilmoituksella. Se julkaistaan Portugalin virallisen lehden (Diário da República) sarjassa 2 vuosittain 15. tammikuuta ja 15. kesäkuuta mennessä.

Päätöksessä nro 277/2013 säädetään kahdesta kauppaoikeudellisiin asioihin sovellettavasta viivästyskorosta, jota peritään kyseessä olevasta liiketoimesta riippuen:

1. viivästyskorko, jota peritään liikeyritysten välisiin tai liikeyrityksen ja julkisyhteisön välisiin liiketoimiin liittyvien maksujen viivästymisestä asetuksen nro 62/2013 (annettu 10.5.2013) mukaisesti;
2. viivästyskorkoon lisättävä korotus, jota sovelletaan muihin toimiin, jotka liittyvät saatavan perimiseen yritykseltä tai itsenäiseltä ammatinharjoittajalta Portugalin kauppalain (Código Comercial) 102 §:n 3 momentin mukaisesti.

Niin siviili- kuin kauppaoikeuden alankin lakisääteinen korko vaihtelevat ajan mittaan. Tästä syystä korkoa laskettaessa tulisi ottaa huomioon eri korotasot, joita sovelletaan viivästysaikana.

Käytännön syistä tällä sivulla mainitaan vain viime vuosina voimassa olleet lakisääteiset korot. Tiedot esitetään vain tiedotustarkoituksessa. Käytännössä kannattaa aina tarkistaa sovellettava korko voimassa olevasta lainsäädännöstä.

Lakisääteistä viivästyskorkoa korotetaan pakollisella 5 prosentin lisällä, jos rahamääräinen maksuvelvoite perustuu tuomioistuimen tuomioon. Tällöin 5 prosentin vuosikorkoa sovelletaan automaattisesti tuomion täytäntöönpanopäivästä alkaen, eikä tuomioistuimen tarvitse antaa asiasta erillistä tuomioita. Tämä velvoittava taloudellinen seuraamus lisätään viivästyskorkoon tai perittäviin korvauksiin Portugalin siviililain (Código Civil) 829-A §:n 4 momentin mukaan.

Lakisääteinen korko siviilioikeuden alalla 5.8.1980 alkaen:

Lakisääteinen korko kauppaoikeuden alalla 28. syyskuuta 1995 alkaen:

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta on valtiovarainviraston (Direcção-Geral do Tesouro e Finanças) ja valtiovarainministeriön (Ministério das Finanças) verkkosivuilla:

http://www.dgtf.pt/avisos-e-circulares/taxas-de-juros-moratorios

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Kysymykseen 3 annetussa vastauksessa mainitun verkkosivuston käyttö on maksutonta.

Sovellettava lainsäädäntö

Siviililaki (Código Civil): https://www.pgdlisboa.pt/leis/lei_mostra_articulado.php?nid=775&tabela=leis

Kauppalaki (Código Comercial): https://www.igf.gov.pt/leggeraldocs/CODIGO_COMERCIAL_LIVRO_1.htm

Päätös nro 291/2003: https://dre.pt/pesquisa/-/search/223663/details/maximized

Huomautus:

Tämän tietosivun tiedot ovat luonteeltaan yleisiä. Ne eivät sido Portugalin yhteysviranomaista, Euroopan siviili- ja kauppaoikeudellista verkostoa, tuomioistuimia tai muita asianomaisia tahoja. Tässä esitettyjen tietojen lisäksi on aina perehdyttävä sovellettavaan lainsäädäntöön.

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Rahallisten velvoitteiden lakisääteisestä koroista ja viivästyskoroista ja tietyistä pankkialan finanssi- ja verotoimenpiteistä annetussa hallituksen määräyksessä nro 13/2011 säädetään seuraavista lakisääteisten korkojen oikeudellisista järjestelyistä:

- varsinainen korko (joka velallisen on maksettava tiettyyn määräaikaan mennessä ja joka on laskettu velkasumman erääntymispäivää edeltävältä ajalta) ja

- viivästyskorko (joka velallisen on maksettava, mikäli edellä mainittua erääntymispäivää ei noudateta).

Hallituksen määräyksen nro 13/2011 2 §:ssä vahvistetaan, että lakisääteistä korkoa maksetaan aina, kun tästä mainitaan säädöksissä tai sopimusvelvoitteissa tai jos osapuolet eivät ole sopineet maksettavan koron määrästä erikseen.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Lakisääteisiä ja tavanomaisia korkoja sekä viivästyskorkoja koskevasta oikeudellisesta järjestelmästä säädetään rahallisten velvoitteiden lakisääteisestä koroista ja viivästyskoroista ja tietyistä pankkialan finanssi- ja verotoimenpiteistä annetun hallituksen määräyksen nro 13/2011 3–5 §:ssä seuraavasti:

3 §: – 1. Lakisääteisten korkojen määrä vahvistetaan Romanian pankin (Banca Naţională a României) viitekoron perustella. Se on ohjauskorko, joka vahvistetaan Romanian pankin hallintoneuvoston päätöksellä.

2. Lakisääteinen viivästyskorko on viitekorko lisättynä neljällä prosenttiyksiköllä.

2.1 Kun kyse on ammattihenkilöiden välisistä tai ammattihenkilöiden ja hankintaviranomaisten välisistä oikeudellisista suhteista, lakisääteinen viivästyskorko on viitekorko lisättynä kahdeksalla prosenttiyksiköllä.

3. Kun kyse on siviililaista annetun lain nro 287/2009, sellaisena kuin se on julkaistuna uudelleen, 3 §:n 3 momentissa tarkoitetuista oikeudellisista suhteista, jotka eivät liity voittoa tavoittelevan yrityksen toimintaan, lakisääteinen korko on 1 ja 2 kohdassa vahvistettu korko vähennettynä 20 prosentilla.

4. Romanian pankki julkaisee viitekorkonsa Romanian virallisen lehden I osassa aina, kun se muuttaa ohjauskorkoa.

4 §: – Kun kyse on rajatylittävistä oikeudellisista suhteista, jossa sovelletaan Romanian lainsäädäntöä ja maksut suoritetaan muiden maiden valuutoissa, lakisääteinen korko on 6 prosenttia vuodessa.

5 §: – 1. Kun kyse on siviililaista annetun lain nro 287/2009, sellaisena kuin se on julkaistuna uudelleen, 3 §:n 3 momentissa tarkoitetuista oikeudellisista suhteista, jotka eivät liity voittoa tavoittelevan yrityksen toimintaan, korko ei saa ylittää lakisääteistä korkoa yli 50 prosentilla vuodessa.

2. Kaikki lausekkeet, joilla rikotaan 1 kohtaa, ovat mitättömiä. Tällaisessa tapauksessa velkoja menettää oikeuden periä lakisääteistä korkoa.

3. Tavanomaisen koron määrä määritetään sen lakisääteisen koron mukaan, joka on voimassa vahvistamispäivänä.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Rahallisten velvoitteiden lakisääteisestä koroista ja viivästyskoroista ja tietyistä pankkialan finanssi- ja verotoimenpiteistä annetun hallituksen määräyksen nro 13/2011 3 §:n 1 momentissa säädetään, että lakisääteinen korko on sama kuin Romanian pankin viitekorko, joka on Romanian pankin hallintoneuvoston päätöksellä vahvistettava ohjauskorko. Se julkaistaan Romanian pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.bnr.ro/Monetary-Policy--3318.aspx

Eri tapauksissa sovellettavan lakisääteisen koron määrän laskeminen, ks. edellä.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Rahallisten velvoitteiden lakisääteisestä koroista ja viivästyskoroista ja tietyistä pankkialan finanssi- ja verotoimenpiteistä annettu hallituksen määräys nro 13/2011 on saatavilla romaniaksi sähköisesti Romanian pankin verkkosivuilla; ks. http://www.bnr.ro/apage.aspx?pid=404&actId=324573

Romanian pankin viitekorko esitetään englanniksi Romanian pankin verkkosivuilla; ks. https://www.bnr.ro/Monetary-Policy--3318.aspx

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Koron käsite määritellään velvoitelain 374 §:ssä (Obligacijski zakonik, OZ, Slovenian virallinen lehti 97/07, virallinen konsolidoitu teksti, ja perustuslakituomioistuimen päätös 64/16), jossa säädetään, että velallisen on pääoman lisäksi maksettava myös korkoa, jos laissa näin säädetään tai jos velkoja ja velallinen näin sopivat.

Jos velallinen myöhästyy maksuvelvollisuuden täyttämisessä, hänen on velvoitelain 378 §:n ensimmäisen momentin mukaan pääoman lisäksi maksettava myös viivästyskorkoa.

Sopimuskorosta säädetään velvoitelain 382 §:ssä, jonka mukaan sopimuksen osapuolet voivat sopia, että velallinen maksaa velan syntymisestä sen erääntymiseen asti pääoman lisäksi myös sopimuskorkoa.

Koronkoron periminen on Sloveniassa kielletty, mikä tarkoittaa, että erääntyneille mutta maksamattomille koroille ei lasketa korkoa, ellei laissa toisin säädetä. Näin ollen sopimusmääräys, jonka mukaan maksamattomalle erääntyneelle korolle lasketaan korkoa, on mitätön. Sopimuksessa voidaan kuitenkin sopia, että korko on suurempi, jos velallinen ei maksa erääntynyttä korkoa ajoissa.

Kuluttajansuojalain (Zakon o varstvu potrošnikov, ZUE, Slovenian virallinen lehti 98/04 – virallinen konsolidoitu teksti, 114/06 – 126/07, 86/09, 78/11, 38/14 ja 19/15) 27 §:ssä kuitenkin säädetään, että velvoitteita koskevasta yleisestä säännöstä huolimatta sopimuksen osapuolet eivät voi sopia, että kuluttajalta peritään maksun myöhästyessä velvoitelaissa säädettyä viivästyskorkoa korkeampaa korkoa.

Velvoitelaissa säädetään, että jos viivästys- tai sopimuskorko on yli 50 prosenttia korkeampi kuin lakisääteinen korko, kyseessä on koronkiskonta, ellei velkoja pysty osoittamaan, että hän ei ole käyttänyt hyväkseen velallisen ahdinkoa, vaikeaa taloudellista tilaa, kokemattomuutta, ajattelemattomuutta tai riippuvuutta tai että hyöty, jota hänelle tai jollekin toiselle on koitunut, ei ole epäsuhdassa siihen, mitä hän itse on antanut tai luvannut antaa tai tehdä. Tämä ei koske liikesopimuksia eli sopimuksia, joita talouden toimijat (yritykset ja muut oikeushenkilöt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, sekä elinkeinonharjoittajat) tekevät keskenään.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Velvoitelain 378 §:n toisessa momentissa säädetään, että viivästyskorko on 8 prosenttia vuodessa, ellei laissa muuta säädetä. Velvoitelain 379 §:n mukaan velkoja ja velallinen voivat sopia, että viivästyskorko on matalampi tai korkeampi kuin laissa säädetty viivästyskorko (sopimuksessa sovittava korko). Kuten jo edellä korostettiin, korkeammasta viivästyskorosta ei ole mahdollista sopia, jos on kyse sopimuksen kuluttajaosapuolen maksun viivästymisestä.

Viivästyskorosta säädetään laissa lakisääteisestä viivästyskorosta (Zakon o predpisani obrestni meri zamudnih obresti, ZPOMZO-1, Slovenian virallinen lehti 11/07 – virallinen konsolidoitu teksti). Lain 2 §:ssä säädetään, että lakisääteinen viivästyskorko on kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 29. kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/35 (EYVL L 200, 8.8.2000, s. 35) huomioon ottaen ohjauskorko lisättynä 8 prosenttiyksiköllä. Lakisääteinen korko on voimassa aina kuusi kuukautta 1. tammikuuta tai 1. heinäkuuta lukien. Ohjauskorko on Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioissa ennen kuuden kuukauden jakson ensimmäistä kalenteripäivää käyttämä korko. Valtion varoista vastaava ministeri julkaisee lakisääteisen viivästyskoron ja sen muutokset Slovenian virallisessa lehdessä. Lakisääteinen viivästyskorko, jota sovellettiin 1. tammikuuta 2017 lukien kuusi kuukautta, oli 8 prosenttia.

Velvoitelain 382 §:n mukaan tapauksissa, joissa on sovittu sopimuskorosta mutta ei sen suuruudesta eikä erääntymisajankohdasta, vuotuinen korko on 6 prosenttia, ja se maksetaan samaan aikaan kuin pääoma. Sopimuskorko lakkaa juoksemasta, kun erääntynyt maksamatta oleva korko on suurempi kuin pääoma.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Peruskoron ja viivästyskoron suuruudesta on tietoa myös Slovenian keskuspankin verkkosivuilla

Slovenian korkeimman oikeuden verkkosivuilla on korkolaskuri.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Slovenian velvoitelaki

Laki lakisääteisestä viivästyskorosta

Kuluttajansuojalaki

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Viivästyskorko on velkasuorituksen laiminlyönnistä aiheutuva seuraamus. Se lisätään velkasuoritukseen prosenttiosuutena maksamatta olevasta velan osasta. Laiminlyönnin lakisääteisenä seurauksena on sisällöllinen muutos velkojan oikeuksiin ja velallisen velvollisuuksiin, jolloin velan maksuvelvollisuuden lisäksi syntyy uusia oikeuksia ja velvollisuuksia riippumatta siitä, onko laiminlyönti velallisen syy vai ei.

Slovakian oikeusjärjestys tekee eron sen mukaan, onko kyse siviililain 40/1964 (Občianský zákonník) 517 §:n 2 momentin vai kauppalain (Obchodný zákonník) 369 §:n mukaisesta lakisääteisestä korosta. Siviilioikeudellisissa suhteissa koron suuruutta ei voi neuvotella sopimusteitse eli sopimuspuolet eivät voi sopia lakisääteisen tason ylittävästä korosta – toisin kuin kauppaoikeudellisissa suhteissa, joissa yritykset yleensä sopivat koron suuruudesta keskenään ja joissa velkojalla on oikeus lakisääteiseen korkoon tapauksissa, joissa korosta ei ole sovittu.

Lakisääteinen korko on siis yksinkertainen viivästyskorko, jonka suuruus määräytyy lain perusteella sen mukaan, onko tapauksessa kyse siviili- vai kauppaoikeudellisesta suhteesta. Siviilioikeudellinen korko voi olla enintään laissa säädetyn suuruinen (korko voi alittaa laissa säädetyn), ja jos korkoa ei määritetä sopimuksella, korko on velkojan sitä vaatiessa suuruudeltaan automaattisesti lakisääteinen. Kauppaoikeudellisissa suhteissa korko voi olla laissa säädettyä suurempi tai pienempi, ja lakisääteinen korko tulee kysymykseen siinä tapauksessa, ettei korosta määrätä sopimuksessa.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Lakisääteinen korko määritetään siviililain 517 §:n 2 momentin nojalla asetuksessa 87/1995 tasolle, joka vastaa velkasuorituksen laiminlyönnin ensimmäisenä päivänä voimassa olevaa Euroopan keskuspankin (EKP) peruskorkoa korotettuna viidellä prosenttiyksiköllä. Kyseessä on siis EKP:n perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korkokanta korotettuna viidellä prosenttiyksiköllä. EKP:n korkokannat kulloisillakin ajanjaksoilla käyvät ilmi tältä Slovakian keskuspankin sivulta. Laiminlyönnin ensimmäisenä päivänä voimassa olevaa korkoa sovelletaan laiminlyönnin koko keston ajan eikä EKP:n ohjauskoron mahdollisilla myöhemmillä muutoksilla ei ole vaikutusta korkoon.

Kauppaoikeudessa lakisääteisestä korosta säädetään kauppalain 369 §:ssä, jonka mukaan velkojalla, joka on täyttänyt lain ja sopimuksen mukaiset velvoitteensa, on laiminlyönnin tapauksessa oikeus vaatia viivästyskorkoa sopimuksessa määrätyn suuruisena ilman, että sen tarvitsee tehdä tästä erillistä ilmoitusta. Kuten edellä todetaan, kauppaoikeudellisissa suhteissa koron suuruutta voidaan muuttaa sopimuksella. Kuitenkin myös sopimuskoron tapauksessa korossa on noudatettava hyvän kauppatavan periaatteita. Jos näin ei ole, tällaisen sopimuksen mukaiselle oikeudelle ei voida myöntää suojaa. Toisin sanoen tuomioistuin ei voi määrätä korkoa suoritettavaksi kyseisten periaatteiden vastaisesti, vaikka korosta olisikin sovittu sopimuksessa. Toinen poikkeus ovat kuluttajasopimuksesta johtuvat velat, joissa velallinen on kuluttaja ja joissa korko voi olla enintään siviilioikeudessa säädetyn suuruinen.

Mainitun 369 §:n mukaan tapauksissa, joissa korosta ei ole sovittu, velallinen on velvollinen maksamaan korkoa Slovakian hallituksen asetuksessa 21/2013 säädetyn suuruisena. Lainsäädäntö sallii kiinteät ja vaihtelevat korot. Kiinteä korko on laiminlyönnin ensimmäisenä päivänä sovellettava EKP:n peruskorko korotettuna yhdeksällä prosenttiyksiköllä. Näin määritettyä korkoa sovelletaan velkasuorituksen laiminlyönnin keston ajan. EKP:n peruskoron myöhemmillä muutoksilla ei ole vaikutusta korkoon (minkä vuoksi sitä kutsutaan kiinteäksi koroksi). Kiinteän koron sijasta velkoja voi kuitenkin vaatia velalliselta ns. vaihtelevaa korkoa, joka vastaa EKP:n asianomaisen puolivuotiskauden ensimmäisenä päivänä soveltamaa peruskorkoa korotettuna kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Jos velkoja valitsee vaihtelevan koron, koron laskentatapaa (ei siis laiminlyönnin alussa määritettyä korkoa vaan sen laskentatapaa) sovelletaan koko laiminlyönnin ajan. Vaihteleva korko merkitsee näin ollen sitä, että korko voi muuttua riippuen EKP:n asianomaisen puolivuotiskauden ensimmäisenä päivänä eli tammikuun 1. päivänä ja heinäkuun 1. päivänä soveltamista peruskoroista. EKP:n korkokannat kulloisillakin ajanjaksoilla käyvät ilmi tältä Slovakian keskuspankin sivulta.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Koron laskentatapa käy selvästi ja ymmärrettävästi ilmi laista. Voimassa olevan korkokannan julkaisee virallisesti Slovakian oikeusministeriö verkkosivustollaan. Sen voi tarkistaa epävirallisesti myös sivulta https://www.najpravo.sk/, jota Slovakian velalliset ja velkojat tai näiden edustajat usein käyttävät. Tällä sivulla voi myös helposti laskea koron tähän tarkoitukseen suunnitellun laskurin avulla.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Edellä mainittujen linkkien ohella käytössä on sivusto https://www.slov-lex.sk/domov, jolta löytyvät sovellettavien lakien (siviililain ja kauppalain) ja asetusten (87/1995 ja 21/2013) voimassa olevat tekstit.

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

"Lakisääteisellä korolla" tarkoitetaan Suomen lainsäädännössä sekä velalle eräpäivää edeltävältä ajalta maksettavaa korkoa että viivästyskorkoa. Molemmista säädetään korkolaissa (633/1982). Velvollisuus maksaa korkoa ja viivästyskorkoa määräytyy korkolain mukaan, jollei muuta johdu velallisen sitoumuksesta tai kauppatavasta tai asiasta ei ole toisin säädetty (korkolaki 2 § 1 mom.)

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Velasta maksettava korko: Velallinen ei ole velvollinen maksamaan korkoa velan eräpäivää edeltävältä ajalta (korkolaki 3 § 1 mom.) Koron maksamisesta voidaan kuitenkin sopia. Jos velasta on sovittu maksettavaksi korkoa korkokantaa määrittelemättä, korko määräytyy korkolain 12 §:ssä määritellyn viitekoron mukaisesti (korkolaki 3 § 2 mom.)

Kuluttajansuojalaissa (38/1978) on kuluttajavelallisten osalta tarkempia säännöksiä lakisääteisistä koroista erityisesti kuluttajaluottoihin perustuvien rahavelkojen osalta.

1.9.2019 voimaan tulleen kuluttajansuojalain muutoksen mukaan kuluttajavelallisen nostamalle luotolle perittävää luoton korkoa ei saa sopia 20:tä prosenttia suuremmaksi (kuluttajansuojalaki 7 luku 17 a §). Mainittua sääntelyä sovelletaan 1.9.2019 tai sen jälkeen tehtäviin luottosopimuksiin tietyin soveltamisalapoikkeuksin. Syyskuussa 2019 voimaan tullutta sääntelyä edelsi luoton todelliseen vuosikorkoon sidottu korkokatto (korkolain 12 §:ssä viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä), mutta sen soveltamisalan ulkopuolelle oli rajattu muun ohella vähintään 2 000 euron suuruiset luotot.

Lisäksi koronavirustilanteen johdosta kuluttajansuojalakiin tehtiin muutos, jolla osassa kuluttajaluotoista enimmäiskorko laskettiin väliaikaisesti 10 prosenttiin (kuluttajansuojalaki 7 luku 17 c §). Edellä mainittu säännös on voimassa 1.7.2020–30.9.2021.

Edellä mainitut korkotasot voivat tulla sovellettavaksi rinnakkain riippuen muun ohella siitä, minkälaisesta luotosta on kyse (kertaluotto vai toistaiseksi voimassa oleva luotto) ja siitä, milloin luotto on myönnetty tai milloin toistaiseksi voimassa olevasta luotosta tehdään nosto.

Viivästyskorko: Kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain (30/2013) soveltamisalaan kuuluvissa sopimuksissa lakisääteinen viivästyskorko on 8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva viitekorko (korkolaki 4a § 1 mom.) eli tällä hetkellä 8,0 % (tilanne syksyllä 2020). Muissa sopimuksissa lakisääteinen viivästyskorko on 7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin voimassa oleva viitekorko (korkolaki 4§) eli tällä hetkellä 7,0 % (tilanne syksyllä 2020).

Kuluttajasaatavien osalta viivästyskorkoa koskevat korkolain säännökset ovat pakottavaa oikeutta, eikä tätä korkeammasta viivästyskorosta voida sopia (korkolaki 2 § 2 mom.) On kuitenkin huomattava, että jos viivästyskorko on alempi kuin velalle eräpäivää edeltäneeltä ajalta maksettava korko, viivästyskorkoa on maksettava saman perusteen mukaan kuin ennen eräpäivää. Jos velallisen sitoumus liittyy kulutusluottosopimukseen, viivästyskorkoa on kuitenkin maksettava saman perusteen mukaan kuin ennen eräpäivää enintään 180 vuorokauden ajan siitä, kun velka on kokonaisuudessaan erääntynyt. Jos velkaa koskeva tuomioistuimen tuomio annetaan ennen mainitun ajanjakson päättymistä, korkoa on maksettava saman perusteen mukaan kuin ennen eräpäivää tuomion antamiseen. (korkolaki 4 § 2 mom.)

Muiden kuin kuluttajasaatavien osalta viivästyskoron tasosta voidaan sopia. Kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain soveltamisalaan kuuluvissa sopimuksissa ei kuitenkaan voida sopia siitä, ettei velkojalla ole oikeutta viivästyskorkoon eikä velallisen ollessa hankintayksikkö voida sopia korkolain 4a § 1 mom. mukaan määräytyvää alemmasta viivästyskorosta (laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista 8 §). Myös kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain soveltamisalaan kuuluvissa maksuissa viivästyskorkoa on maksettava saman perusteen mukaan kuin ennen eräpäivää, jos viivästyskorko on alempi kuin velalle eräpäivää edeltäneeltä ajalta maksettava korko (korkolaki 4 a § 2 mom.).

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Korkolain mukainen viitekorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön (korkolaki 12 §).

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Korkolain epävirallinen englanninkielinen käännös löytyy osoitteesta: https://finlex.fi/en/laki/kaannokset/1982/en19820633_20130032.pdf

Suomen- ja ruotsinkieliset lait löytyvät osoitteesta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820633

Kaupallisten sopimusten maksuehdoista annettu laki löytyy suomeksi ja ruotsiksi osoitteesta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130030

Kuluttajansuojalaki löytyy suomeksi ja ruotsiksi osoitteesta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Korosta säädetään Ruotsissa korkolaissa (1975:635). Korkolain säännöksiä sovelletaan, ellei ole toisin sovittu, luvattu tai erikseen säädetty. Laissa on kuitenkin tiettyjä säännöksiä pätemättömistä sopimusehdoista.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Maksun palautusvaatimus

Maksun palautusvaatimukselle esim. sopimusrikkomuksen vuoksi lasketaan korko, jonka suuruus on viitekorko (0 % helmikuussa 2016) lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä. Korkoa peritään maksun suorittamispäivästä maksun palautuspäivään tai, jos palautus viivästyy, siihen päivään, josta lukien korkoa aletaan periä viivästyskorkona.

Erääntyneet saamiset

Erääntyneille saamisille lasketaan korko, jonka suuruus on viitekorko (0 % helmikuussa 2016) lisättynä kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Pääperiaatteet ovat seuraavat:

a) Jos kyseessä on vaatimus, jonka erääntymispäivä on määrätty etukäteen, korko lasketaan erääntymispäivästä lukien.

b) Jos kyseessä on vaatimus, joka perustuu jonkun velvollisuuteen tilittää varat, jotka hän on saanut päämieheltään tai kolmannelta, korko lasketaan tilityspäivästä tai, jos tilitys viivästyy, siitä päivästä, jona tilitys olisi pitänyt tehdä.

c) Muiden erääntyneiden saamisten kohdalla pääsääntö on, että korkoa aletaan laskea 30 päivän kuluttua siitä, kun velkoja on lähettänyt laskun tai muulla tavalla esittänyt määrättyä summaa koskevan maksuvaatimuksen ja ilmoittanut, että maksun laiminlyönti johtaa koronmaksuvelvollisuuteen. Velallinen ei ole velvollinen maksamaan korkoa ajalta ennen laskun tai vaatimuksen saamista.

Velkasuhteissa, joita syntyy liiketoiminnassa elinkeinonharjoittajien välille, maksetaan korkoa, vaikka maksuvaatimuksessa ei tarvitsekaan ilmoittaa, että maksun laiminlyönti johtaa koronmaksuvelvollisuuteen. Näin on myös silloin, kun elinkeinonharjoittaja vaatii liiketoiminnassaan viranomaiselta tai muulta viralliselta elimeltä maksua tavaroista tai palveluista.

Jos kyseessä on vahingonkorvausta tai muuta vastaavaa korvausta koskeva vaatimus, jota ei voida todeta ilman erityistä selvitystä, erääntyneelle summalle aletaan laskea korkoa 30 päivän kuluttua siitä, kun velkoja on esittänyt korvausvaatimuksen ja sellaisen selvityksen, jota häneltä voidaan kohtuudella edellyttää. Velallinen ei ole velvollinen maksamaan korkoa ajalta ennen vaatimuksen ja selvityksen esittämistä.

Korkoa maksetaan erääntyneestä vaatimuksesta viimeistään siitä päivästä, jona maksamismääräyshakemus tai haaste saamisen maksamista koskevassa asiassa annetaan tiedoksi, riippumatta siitä, mitä muutoin sovelletaan.

Jos vaatimus koskee vahingonkorvausta, joka liittyy tuottamuksellisesti tehtyyn rikokseen, eikä vaatimusta suoriteta elinkorkona, korkoa maksetaan siitä päivästä, jona vahinko aiheutui.

Saamiset, joista kertyy korkoa ennen eräpäivää

Jos vaatimukselle lasketaan korkoa sen erääntyessä eikä maksua suoriteta ajoissa, jatkossa sovelletaan samaa korkoa kuin eräpäivänä. Korko ei voi kuitenkaan koskaan olla pienempi kuin sellaisen erääntyneen saamisen, josta ei ole kertynyt korkoa ennen eräpäivää.

Koron kohtuullistaminen

Jos velallinen ei ole voinut maksaa ajoissa sairauden, työttömyyden tai muun sellaisen seikan vuoksi, johon hän ei ole voinut vaikuttaa, ja velvollisuus maksaa koko viivästyskorko olisi kohtuutonta, korkoa voidaan kohtuullistaa.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Ei.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Korkolain epävirallinen versio

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteinen korko on korko, jota lain mukaan voidaan soveltaa tietyn rahasumman maksamattomaan määrään. Englannin ja Walesin lainsäädännössä säädetään lakisääteisen koron soveltamisesta asianmukaisissa tapauksissa.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Korkoa voidaan vaatia saatavan erääntymispäivästä alkaen vaatimuksen esittämiseen asti ja edelleen samansuuruisena tuomion antamispäivään asti. Korkoa voidaan vaatia samansuuruisena myös High Court -tuomioistuimen osalta kaikensuuruisia määriä koskevien ja County Court -tuomioistuimen osalta 5 000 punnan ylittävien tuomioiden antamispäivästä alkaen. Tällöin sovelletaan vain yksinkertaista korkoa. Siviiliprosessisääntöjen 44 §:n 2 momentin 6 kohdan g alakohdassa annetaan tuomioistuimelle oikeus määrätä korkoa ennen tuomion antamista aiheutuneille kustannuksille.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Asiaa koskeva lainsäädäntö on saatavilla seuraavien linkkien kautta:

Judgments Act 1838 -laki

Supreme Court Act -laki, joka on nimetty uudelleen Senior Courts Act -laiksi (1981)

County Courts Act 1984 -laki

Late Payments of Commercial Debt (Interest) Act 1998 -laki

The County Courts (Interest on Judgment Debts) Order 1991 -laki, jota on muutettu the County Courts (Interest on Judgment Debts) (Amendment) Order 1996 -lailla

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Kuten Englannissa ja Walesissa, lakisääteinen korko on korko, jota lain mukaan voidaan soveltaa liiketoimista aiheutuvien saatavien maksamattomaan määrään. Lakisääteistä korkoa voidaan vaatia Late Payment of Commercial Debts (Interest) Act 1998 -lain nojalla. Lakisääteistä korkoa ei sovelleta, kun on kyse kuluttajakaupasta. Lakisääteistä korkoa sovelletaan vain silloin kun sekä myyjä että ostaja ovat kaupallisia toimijoita.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Koron laskeminen on yksinkertainen prosessi. Ensin lasketaan koko vuoden korko. Tämä tehdään kertomalla velan määrä kokonaiskorolla (peruskorko + 8 %). Sitten lasketaan päiväkohtainen korko jakamalla vuotuinen korko 365:llä. Vaadittava korko lasketaan kertomalla päiväkohtainen korko myöhästymispäivien lukumäärällä. Korkoa peritään velan bruttomäärästä, myös mahdollisesta arvonlisäveron osuudesta, mutta koroista ei makseta arvonlisäveroa.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Asiaa koskeva lainsäädäntö on saatavilla seuraavien linkkien kautta:

Late Payments of Commercial Debt (Interest) Act 1998 -laki

The Late Payment of Commercial Debts (Rate of Interest) (No.3) Order 2002 -laki

The Late Payment of Commercial Debts Regulations 2002 -laki

The County Courts (Northern Ireland) Order 1980 -laki

The Judicature (Northern Ireland) Act 1978 -laki

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteinen korko on korko, jota lain mukaan voidaan soveltaa tietyn rahasumman maksamattomaan määrään. Skotlannin lainsäädännössä säädetään lakisääteisen koron soveltamisesta asianmukaisissa tapauksissa.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Korkoa voidaan vaatia saatavan erääntymispäivästä alkaen. Yleensä sovelletaan yksinkertaista korkoa. Yhdistyneen kuningaskunnan korkein oikeus (Supreme Court) voi Inner House of the Court of Session -tuomioistuimen valitusta käsitellessään määrätä sopivaksi katsomansa yksinkertaisen koron tai koronkoron.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Asiaa koskeva lainsäädäntö on saatavilla seuraavien linkkien kautta:

Sheriff Courts (Scotland) Extracts Act 1892 -laki

Act of Sederunt (Interest in Sheriff Court Decrees and Extracts) 1993 -laki

Court of Session Act 1988 -laki

Employment Tribunals (Interest) Order 1990 -laki

Act of Sederunt (Rules of the Court of Session) 1994 -laki

Employment Tribunals (Interest on Awards in Discrimination Cases) 1996 -laki

Interest on Damages (Scotland) Act 1958 -laki

Late Payments of Commercial Debt (Interest) Act 1998 -laki

Late Payment of Commercial Debts (Rate of Interest) (Scotland) Order 2002 -laki

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteinen korko on korko, jota lain mukaan voidaan soveltaa tietyn rahasumman maksamattomaan määrään. Gibraltarin lainsäädännössä säädetään lakisääteisen koron soveltamisesta asianmukaisissa tapauksissa.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Korkoa voidaan tiettyjen velkojen osalta vaatia saatavan erääntymispäivästä alkaen vaatimuksen esittämiseen asti ja edelleen samansuuruisena tuomion antamispäivään asti. Korkoa voidaan vaatia myös tuomion antamispäivästä alkaen sillä korkotasolla, joka tällaisille veloille vahvistetaan määräajoin High Court in England -tuomioistuimessa – tällä hetkellä vuosikorko on 8 prosenttia. Tällöin sovelletaan vain yksinkertaista korkoa.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Asiaa koskeva lainsäädäntö on saatavilla seuraavien linkkien kautta:

Supreme Court Act 1960 -laki

Judgment Debts (Rates of Interest) Order 2000 -laki

Late Payments of Commercial Debt (Interest) Act 2003 -laki