Lakisääteinen korko

Tietoa lakisääteisen koron laskutavasta EU-maissa.


Useiden Euroopan unionin säädösten mukaisesti on mahdollista soveltaa lakisääteistä korkoa siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvissä asioissa. EU:n säädöksissä ei kuitenkaan ole yksityiskohtaisia säännöksiä lakisääteisestä korosta, vaan peruskoron laskutavasta säädetään kansallisessa lainsäädännössä.

Sääntelyä koskevilla yksityiskohdilla voi olla merkitystä valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa, joten on tärkeää, että tiedot ovat saatavilla. Siksi siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto julkaisee jäsenvaltiokohtaiset tietosivut. Niillä kerrotaan, säädetäänkö lakisääteisestä korosta ylipäätään kunkin jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä ja jos säädetään, millä oikeusperustalla, miten lakisääteinen korko määritellään ja mikä on koron suuruus. Lisäksi sivuilla annetaan tietoja tilanteista, joissa lakisääteinen korko määrätään maksettavaksi, edellytyksistä koron soveltamiselle ja koron laskutavasta.

Tietoa kunkin jäsenvaltion oikeusjärjestelmästä saa napsauttamalla kyseisen valtion lippua.


Tätä sivustoa ylläpitää Euroopan komissio. Sivuston tiedot eivät välttämättä edusta Euroopan komission virallista kantaa. Komissio ei ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. EU:n sivustoihin sovellettavat tekijänoikeussäännöt löytyvät oikeudellisesta huomautuksesta.

Päivitetty viimeksi: 18/01/2019

Lakisääteinen korko - Belgia


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteisellä korolla tarkoitetaan velkapääomaan perustuvaa prosenttiosuutta, joka velallisen on maksettava velkojalle, jos hän ei ole maksanut velkaa takaisin määräajassa.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Yksityisoikeudellisissa asioissa (eli kahden yksityishenkilön keskinäisissä asioissa tai yksityishenkilön ja kauppiaan välisissä asioissa) lakisääteinen korko on 12 kuukauden Euribor-korko, johon lisätään 2 prosenttiyksikköä.

Liiketoimiin (kauppiaiden ja/tai yritysten välillä) sovelletaan 2 päivänä elokuuta 2002 annettua lakia liiketoimiin liittyvien maksuviivästysten torjumisesta. Lakisääteistä korkoa sovelletaan, elleivät liiketoimen osapuolet ole sopineet muuta (sopimukseen perustuva korko).

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Liiketoimiin sovellettavaa lakisääteistä korkoa mukautetaan puolivuosittain, ja se julkaistaan Belgian virallisessa lehdessä (Belgische Staatsblad / Moniteur belge, ks. verkkosivusto Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.ejustice.just.fgov.be)

Lisätietoja on saatavilla talousasioista vastaavan liittovaltion viraston (Federale Overheidsdienst Economie) verkkosivustolla (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://economie.fgov.be/)

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Lisätietoja on saatavilla maksutta talousasioista vastaavan liittovaltion viraston (Federale Overheidsdienst Economie) verkkosivustolla (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://economie.fgov.be/)


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 03/02/2017

Lakisääteinen korko - Bulgaria


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteistä korkoa säännellään Bulgariassa, vaikka kyseistä käsitettä ei tällä hetkellä määritellä lainsäädännössä.

Oikeusoppineiden mukaan lakisääteisellä korolla tarkoitetaan korkoa, joka ei perustu sopimukseen vaan johonkin oikeudelliseen säännökseen. Lakisääteistä viivästyskorkoa on maksettava silloin kun rahamääräistä velkaa ei suoriteta ajallaan. Jos rahamääräistä velkaa ei makseta takaisin, velkojalla on aina oikeus korvauksiin, joiden määrä vastaa lakisääteistä korkoa ja joita peritään ensimmäisestä viivästyspäivästä alkaen (velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain 86 §:n 1 momentti).

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Jos velallinen laiminlyö rahamääräisen velan maksamisen, hänen on velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain 86 §:n 1 momentin mukaan maksettava lakisääteistä korkoa heti ensimmäisestä viivästyspäivästä alkaen. Lakisääteisen koron suuruuden vahvistaa ministerineuvosto.

Kauppalain 294 §:n 1 momentin mukaan kauppiaiden välillä peritään korkoa, ellei toisin ole sovittu.

Ministerineuvosto antoi 18. joulukuuta 2014 velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain 86 §:n 2 momentin mukaisesti asetuksen nro 426, joka koskee maksuviivästyksiin sovellettavan lakisääteisen koron määräytymistä ja jolla lisäksi pannaan täytäntöön kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16 päivänä helmikuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/7/EU (EUVL L 48, 23.2.2011, s. 1). Asetus tuli voimaan 1. tammikuuta 2015. Maksuviivästyksiin sovellettava vuotuinen lakisääteinen viivästyskorko vastaa Bulgarian keskuspankin peruskorkoa, jota sovelletaan joko kuluvan vuoden 1. päivästä tammikuuta tai 1. päivästä heinäkuuta, lisättynä 10 prosenttiyksiköllä. Vastaava maksuviivästyksiin sovellettava päiväkohtainen lakisääteinen viivästyskorko on 1/360 vuosikorosta. Kuluvan vuoden 1. päivänä tammikuuta voimassa olevaa korkokantaa sovelletaan vuoden alkupuoliskolla ja 1. päivänä heinäkuuta voimassa olevaa korkokantaa vuoden jälkipuoliskolla.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Bulgarian keskuspankki laskee kullakin ajanjaksolla sovellettavan peruskoron johtokuntansa vahvistaman menetelmän mukaisesti ja julkaisee sen Bulgarian virallisessa lehdessä. Peruskorko ja sen muutokset julkaistaan myös Bulgarian keskuspankin verkkosivuilla osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.bnb.bg/. Sieltä löytyy myös peruskoron laskemisessa käytettävä menetelmä.

Velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain 10 §:n 3 momentin mukaan viivästyskorolle maksettava korko (koronkorko) lasketaan noudattaen Bulgarian keskuspankin antamia ohjeita. Näitä ohjeita ei ole julkaistu.

Kauppalain 294 §:n 2 momentin mukaan koronkorkoa kertyy vain, jos osapuolet ovat niin sopineet.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Tietoa peruskorosta ja sen muutoksista on saatavilla Bulgarian keskuspankin verkkosivuilla osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.bnb.bg/, myös englanniksi.

Velvoitteita ja sopimuksia koskeva laki, kauppalaki ja muut edellä mainitut säädökset ovat saatavilla bulgariaksi osoitteessa www.lex.bg.

Velvoitteita ja sopimuksia koskeva laki, kauppalaki ja 18. joulukuuta 2014 annettu ministerineuvoston asetus nro 426 maksuviivästyksiin sovellettavan lakisääteisen koron määräytymisestä ovat saatavilla bulgariaksi myös osoitteessa www.tita.bg.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 25/05/2018

Lakisääteinen korko - Tšekki


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Kyllä. Korosta säädetään yleisesti lain 89/2012 (siviililain) 1802–1806 §:ssä. Se määritellään taloudelliseksi seuraamukseksi, joka määrätään koron muodossa ilman eri toimenpiteitä ex lege, jos velallisen rahallinen suoritus viivästyy. Lakisääteisen koron suuruus määräytyy johdetun oikeuden (tällä hetkellä hallituksen asetuksen 351/2013) mukaan.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Lakisääteisen koron suuruus lasketaan sinä päivänä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, jona velallisen suorituksen laiminlyönti alkoi.

Tšekin hallituksen asetus 351/2013 annettiin 16. lokakuuta 2013, ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 2014. Asetuksessa määritellään laiminlyöntikoron suuruus, suorituksen perimiseen liittyvät kustannukset ja selvitysmiehelle, hallinnoijalle ja tuomioistuimen nimeämälle oikeussubjektia edustavan elimen jäsenelle kuuluva palkkio sekä säädetään tietyistä viralliseen lehteen (Obchodní věstník) ja oikeus- ja luonnollisten henkilöiden julkisiin rekistereihin liittyvistä kysymyksistä. Asetuksen mukaan vuotuinen viivästyskorko perustuu Tšekin kansallisen keskuspankin sen kalenterikauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevaan repokorkoon, jona laiminlyönti tapahtui, korotettuna kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Tämä korko pysyy vakiona koko laiminlyönnin ajan.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Ennen hallituksen asetuksen 351/2013 voimaantuloa alkaneesta laiminlyönnistä perittävään korkoon sovelletaan aiemmin voimassa ollutta lainsäädäntöä eli hallituksen asetusta 142/1994, jolloin viitataan aina laiminlyönnin ensimmäisenä päivänä voimassa olleeseen toisintoon.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.psp.cz/sqw/sbirka.sqw?cz=351&r=2013


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 06/03/2019

Lakisääteinen korko - Saksa

Tämän sivun alkukielistä versiota saksa on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Kyllä. Koron suuruuden perussääntö on siviililain (BGB) 246 §:ssä: jos velasta peritään korkoa lain tai oikeustoimen perusteella, korko on 4 prosenttia, ellei ole toisin määrätty.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Lakisääteisen koron suuruus

Soveltamiskriteerit

(tarvittaessa)

Oikeusperusta

4 %

Perusnormi, jollei ole tarkempaa määräystä tai jollei ole tehty tästä poikkeavaa sopimusta

Siviililain (BGB)

246 §

5 %

Kahdenvälisissä liiketoimissa, lukuun ottamatta viivästyskorkoa ja jollei ole tarkempaa määräystä

Kauppalain 352 §

Saksan lainsäädännön mukainen peruskorko lisättynä 5 prosenttiyksiköllä (*)

Rahavelan maksun viivästyessä

BGB:n 288 §:n 1 momentti

Saksan lainsäädännön mukainen peruskorko lisättynä 9 prosenttiyksiköllä (*)

Saatavan maksun viivästyessä, kun taustalla olevassa oikeustoimessa ei ole osallisena kuluttajaa

BGB:n 288 §:n 2 momentti

Saksan lainsäädännön mukainen peruskorko lisättynä 5 prosenttiyksiköllä (*)

Kuluttajaluoton maksun viivästyessä, jollei ole kyse kiinteistöluotosta

BGB:n 497 §:n 1 momentin 1 kohta

Saksan lainsäädännön mukainen peruskorko lisättynä 5 tai 9 prosenttiyksiköllä (*)

Rahavelat oikeudenkäynnin vireillepanosta (syytekirjelmän/maksamismääräyksen tiedoksianto) lukien, kuitenkin aikaisintaan eräpäivästä

BGB:n 291 §

Saksan lainsäädännön mukainen peruskorko lisättynä 5 prosenttiyksiköllä (*)

Oikeudenkäyntikulut niiden vahvistamista koskevan vaatimuksen esittämisestä ja erääntymisestä lukien; jollei oikeudenkäyntikulujen vahvistamista koskevaa vaatimusta tarvita, tuomion julistamisesta lukien

Siviiliprosessilain 104 §:n 1 momentin 2 kohta

Saksan lainsäädännön mukainen peruskorko lisättynä 2 prosentilla, kuitenkin vähintään 6 %

Sekki- tai vekselikauppojen yhteydessä, jolloin kuutta prosenttia korkeampi lakisääteinen korko tulee kysymykseen vain kotimaisten sekkien/vekseleiden yhteydessä

Sekkilain 45 ja 46 §

Vekselilain 28, 48 ja 49 §

(*) Saksan lainsäädännön mukainen peruskorko EI ole sama kuin EKP:n peruskorko. Koron laskentatavasta kerrotaan kohdassa 3.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Saksan lainsäädännön mukainen peruskorko ei ole sama kuin EKP:n peruskorko. Se lasketaan BGB:n 247 §:n mukaisesti, ja korkoa tarkistetaan joka vuosi 1.1. ja 1.7. Ajallinen katsaus peruskorkoon saksaksi ja englanniksi:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.bundesbank.de/Navigation/EN/Statistics/Money_and_capital_markets/money_and_capital_markets.html?https=1

BGB:n 289 §:n mukaan viivästyskorolle ei saa laskea korkoa (koronkoron kielto).

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Siviililaki (Bürgerliches Gesetzbuch, BGB) saksaksi ja englanniksi:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.gesetze-im-internet.de/bgb/index.html

Muut mainitut säädökset saksaksi:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.gesetze-im-internet.de/zpo/index.html (siviiliprosessilaki, Zivilprozessordnung)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.gesetze-im-internet.de/hgb/index.html (kauppalaki, Handelsgesetzbuch)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.gesetze-im-internet.de/scheckg/index.html (sekkilaki, Scheckgesetz)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.gesetze-im-internet.de/wg/index.html (vekselilaki, Wechselgesetz)


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 15/03/2017

Lakisääteinen korko - Viro

Tämän sivun alkukielistä versiota viro on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: englanti.


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Velvoiteoikeuslain (võlaõigusseadus) 113 §:ssa säädetään, että jos rahasumman maksaminen on viivästynyt, velkojalla on oikeus periä velalliselta viivästyskorkoa alkaen maksun erääntymisestä siihen asti kun se maksetaan.

Jos viivästyskoron määrää ei ole määritelty sopimuksella, velkoja voi periä korkoa laissa säädetyn mukaisesti. Velvoiteoikeuslain 113 §:n 1 momentin toisen virkkeen mukaan lakisääteinen viivästyskorko on kyseisen lain 94 §:ssä säädetty korko, johon lisätään 8 % vuodessa.  Velvoiteoikeuslain 94 §:n 1 momentin mukaan korkoa sovelletaan puolivuosittain, ja korko on yhtä suuri kuin Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin vuoden 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta sovellettu korko.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Velvoiteoikeuslain 94 §:ssä säädetty korko julkaistaan kaksi kertaa vuodessa Viron pankin verkkosivulla ja Ametlikud Teadaanded -julkaisussa. Lakisääteinen korko lasketaan lisäämällä kyseiseen korkoon velvoiteoikeuslain 113 §:n 1 momentin mukaisesti 8 % vuodessa.

Vuoden 2015 toisella vuosipuoliskolla velvoiteoikeuslain 94 §:ssä säädetty korko oli 0,05 %, joten lakisääteinen korko oli 0,05 % + 8 % = 8,05 %.

Virossa ei ole säädetty muista lakisääteisen koron määristä. Velvoiteoikeuslain 113 §:ää sovelletaan yhdenmukaisesti rahasumman maksamisen viivästymiseen.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Lisätietoa lakisääteisen koron laskemisesta löytyy viroksi esimerkiksi Linkki avautuu uuteen ikkunaankuluttajaportaalista ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanlainopillisia neuvoja tarjoavasta portaalista.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Velvoiteoikeuslaki on saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaanRiigi Teatajan verkkosivulla ja sen englanninkielinen käännös Linkki avautuu uuteen ikkunaantäällä.

Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioonsa soveltama korko on nähtävissä Linkki avautuu uuteen ikkunaanViron pankin verkkosivulla.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 19/02/2018

Lakisääteinen korko - Irlanti


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Laissa säädetään koron perimisestä monissa eri tilanteissa. Sitä voidaan periä muun muassa liiketoimia koskevista maksuviivästyksistä, tuomioistuimen päätöksellä vahvistetuista veloista sekä maksamattomista tai erääntyneistä veroveloista.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Seuraavassa taulukossa esitettyjä lakisääteisiä korkoja sovelletaan siviili- ja kauppaoikeudellisiin vaateisiin:

Lakisääteisen koron määrä/taso

Lakisääteisen koron soveltamisperusteet

(tarvittaessa esim. viivästys, kuluttajasopimus jne.)

Oikeusperusta

8 %

Tuomioistuimen päätöksellä vahvistettuun velkaan tuomion voimaantulopäivästä alkaen sovellettava korko

S. 26 Debtors (Ireland) Act 1840 (laki velallisista)

S. 20 Courts Act 1981 (tuomioistuinlaki)

ja

S.I. 12/1989 - Courts Act 1981 (Interest on Judgments Debts) Order, 1989 (tuomioistuinlakiin perustuva asetus tuomioistuimen päätöksellä vahvistettuihin velkoihin sovellettavista koroista)

8 %

Jos tuomioistuin määrää henkilöä maksamaan rahasaatavan, se voi joissakin tapauksissa samalla määrätä tämän maksamaan korkoa koko saatavasta tai sen erääntyneestä osasta tai saatavan perusteena olevan tapahtuman ja tuomion voimaantulopäivän väliseltä ajalta.

S. 1 Courts Act 1981 (tuomioistuinlaki),

S. 50 Courts and Courts Officers Act 1995 (laki tuomioistuimista ja niiden virkailijoista)

ja

S.I. 12/1989 - Courts Act 1981 (Interest on Judgments Debts) Order, 1989

8 %

Korkoa peritään oikeudenkäyntikuluista, jotka tuomioistuin on määrännyt korvattaviksi, siitä päivästä, jona näiden kulujen määrä on vahvistettu (joko osapuolten sopimuksella tai tuomioistuimen virkailijan laskelman perusteella)

S. 30 Courts and Courts Officers Act 2002 sellaisena kuin se on muutettuna lailla S. 41 Civil Liability and Courts Act 2004 (laki siviilioikeudellisesta vastuusta ja tuomioistuimista)

ja

S.I 544/2004 (voimaantulosäädös)

Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaation korko (joka julkaistaan vuosittain 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta) korotettuna kahdeksalla prosenttiyksiköllä

Velkojalla on oikeus vaatia lakisääteistä viivästyskorkoa 16. maaliskuuta 2013 jälkeen tehtyihin kauppasopimuksiin liittyvistä maksuviivästyksistä

Statutory Instrument (S.I.) No. 580/2012 – European Communities (Late Payments in Commercial Transactions) Regulations 2012 (maksuviivästysasetus)

Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaation korko (joka julkaistaan vuosittain 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta) korotettuna seitsemällä prosenttiyksiköllä

Velkojalla on oikeus vaatia lakisääteistä viivästyskorkoa 7. elokuuta 2002 – 15. maaliskuuta 2013 tehtyihin kauppasopimuksiin liittyvistä maksuviivästyksistä, jos vaadittu korko on enemmän kuin viisi euroa

Statutory Instrument (S.I.) No. 388/2002 – European Communities (Late Payments in Commercial Transactions) Regulations 2002

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Ks. edellisessä kohdassa oleva taulukko.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Lainsäädäntö on luettavissa maksutta verkkosivustolla Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.irishstatutebook.ie/eli/1996/act/33/enacted/en/html?q=Divorce


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 13/12/2017

Lakisääteinen korko - Kreikka


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Kreikan lainsäädännössä säädetään lakisääteisestä korosta. Lakisääteisellä korolla tarkoitetaan laissa suoraan säädettyä tietyltä ajalta maksettavaa korkoa eli prosenttiosuutta pääomasta. Yleisin lakisääteinen korko on viivästyskorko eli korko, joka velallisen on suoritettava, jos maksun suoritus viipyy yli sopimuksen edellyttämän ajankohdan. Kaikista lakisääteisistä koroista säädetään siviililain 301, 346 ja 529 §:ssä sekä 720 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Myöhästyneistä maksuista johtuvan lakisääteisen koron määrä on yleensä kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin sopimuksessa asetettu korko. Aikaisemmin siitä päätti Kreikan keskuspankin johtaja, kunnes se yhdenmukaistettiin vuodesta 2001 Euroopan keskuspankin vastaavan koron kanssa (Kreikan rahapoliittisen neuvoston säädös 47/2000, lain 2842/2000 3 §:n 2 momentti). On myös hyvä tietää, että muiden kuin pankkien viivästyskorko vaihteli 12 ja 44 prosentin välillä (12 % yhtäjaksoisesti vuosina 1946–1979 ja peräti 44 % vuonna 1992, jolloin se alkoi asteittain laskea). Se on nykyisin 7,30 prosenttia.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Muiden kuin pankkien viivästyskoroista laadittu taulukko (vuodesta 1946) on Kreikan keskuspankin verkkosivuilla (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.bankofgreece.gr/Pages/el/Statistics/rates_markets/monetary/exotrapezika.aspx). Sivuilla ei kuitenkaan ole tarjolla menetelmää viivästyskoron laskemiseksi automaattisesti, vaikka sellainen on tarjolla muilla sivustoilla, kuten ΝΟΜΟS ja ΙSΟΚRΑΤIS (dsanet).

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Se on Kreikan keskuspankin saatavissa, muttei muiden, koska kyseessä on tilattava palvelu.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 07/02/2017

Lakisääteinen korko - Espanja

Tämän sivun alkukielistä versiota espanja on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteinen korko on Espanjassa yksi keino saada vahingonkorvausta, jos velallisen maksu myöhästyy eikä osapuolten välillä ole sopimusta. Siitä säädetään siviililain (Código Civil) 1108 §:ssä. Laissa edellytetään, että maksamaton velka on rahaa tai että se on muutettu rahaksi.

Lakisääteiselle korolle ei ole Espanjassa yksiselitteistä määritelmää.

Lakisääteisiä korkoja on monenlaisia. Tavallisin on edellä mainittu siviililain mukainen lakisääteinen korko. Sen lisäksi lainsäädännössä säädetään muilla aloilla sovellettavista erityisistä koroista, jotka saadaan lisäämällä lakisääteiseen korkoon tietty prosenttimäärä. Silloin kuin tällaisia korkoja sovelletaan, ne voidaan katsoa lakisääteisiksi koroiksi, koska niistä on säädetty laissa. Esimerkkejä lakisääteisistä koroista:

– Kiinnityksistä annetun lain (Ley Hipotecaria) 114 §:ää muutettiin lailla 1/2013 siten, että vakituisen asunnon hankintaa varten otettuun lainaan sovellettavan viivästyskoron enimmäismääräksi vahvistettiin lakisääteisen koron määrä kolminkertaisena silloin, kun kyseinen asunto on kiinnelainan vakuutena. Kiinnelainojen viivästyskorko on nykyisin 11,5 prosenttia.

– Kulutusluottosopimuksista (Ley de Contratos de Crédito al Consumo) annetun lain 16/2011 20.4 §:ssä säädetään tällaisiin sopimuksiin sovellettavan koron ylärajaksi 2,5 kertaa lakisääteinen korko.

– Kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta (Ley de lucha contra la morosidad en las operaciones mercantiles) annetun lain 3/2004 7 §:n mukaisesti Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kuluvan puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltamaan korkoon (nykyisin 0,250 %) lisätään 8 prosenttiyksikköä (7 prosenttiyksikköä vuoteen 2013 asti).

– Vakuutussopimuksista (Ley de contrato de seguro) annetun lain 50/1980 20.4 §:n mukaisesti sellaiset vakuutusyhtiöt, jotka ovat aiheetta viivytelleet korvausten maksamista vakuutussopimusten suojaamille vahingon kärsineille, joutuvat maksamaan vuosikorkoa, joka vastaa korvauksen syntymisen aikaan voimassa ollutta lakisääteistä korkoa korotettuna 50 prosentilla. Jos korvausta ei ole suoritettu kahden vuoden aikana korvausvaatimuksen syntymisestä, tuomioistuimen on määrättävä vakuutusyhtiö maksamaan vähintään 20 prosentin vuosikorko.

– Niin kutsutusta prosessikorosta (interés procesal) säädetään siviiliprosessilain (Ley de Enjuiciamiento Civil) 1/2000 576 §:ssä. Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut käteismaksun suorittamista koskevan tuomion tai päätöksen, velkojalle on maksettava myös summalle kertynyt vuosikorko, joka on lakisääteinen korko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä, tai osapuolten sopima korko tai lain erityissäännöksellä vahvistettu korko.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Vuotuisista korkotasoista säädetään talousarviolaeissa.

Vuoden 2016 korkotasosta säädettiin 29.10.2015 annetun valtion talousarviolain 2016 (Ley de Presupuestos Generales del Estado para el año 2016) 48/2015 lisäsäännöksessä nro 34:

– 3,00 prosenttia 31. joulukuuta 2016 asti.

Korkokannan kehitystä voi seurata Espanjan keskuspankin sivustolla:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.bde.es/clientebanca/es/areas/Tipos_de_Interes/Tipos_de_interes/Otros_tipos_de_i/otros-tipos/Tabla_tipos_de_interes_legal.html

Kuten vastauksessa edelliseen kysymykseen todettiin, siviililain 1108 §:ssä säädetyn, maksamattomaan rahavelkaan sovellettavan vahingonkorvauksen omaisen lakisääteisen koron lisäksi on myös muunlaisia lakisääteisiä korkoja. Esimerkkejä lakisääteisistä koroista:

– Kiinnityksistä annetun lain 114 §:ää muutettiin lailla 1/2013 siten, että vakituisen asunnon hankintaa varten otettuun lainaan sovellettavan viivästyskoron enimmäismääräksi vahvistettiin lakisääteisen koron määrä kolminkertaisena silloin, kun kyseinen asunto on kiinnelainan vakuutena. Kiinnelainojen viivästyskorko on nykyisin 11,5 prosenttia.

– Kulutusluottosopimuksista annetun lain 16/2011 20.4 §:ssä säädetään tällaisiin sopimuksiin sovellettavan koron ylärajaksi 2,5 kertaa lakisääteinen korko.

– Kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta annetun lain 3/2004 7 §:n mukaisesti Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kuluvan puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltamaan korkoon (nykyisin 0,250 %) lisätään 8 prosenttiyksikköä (7 prosenttiyksikköä vuoteen 2013 asti).

– Vakuutussopimuksista annetun lain 50/1980 20.4 §:n mukaisesti sellaiset vakuutusyhtiöt, jotka ovat aiheetta viivytelleet korvausten maksamista vakuutussopimusten suojaamille vahingon kärsineille, joutuvat maksamaan vuosikorkoa, joka vastaa korvauksen syntymisen aikaan voimassa ollutta lakisääteistä korkoa korotettuna 50 prosentilla. Jos korvausta ei ole suoritettu kahden vuoden aikana korvausvaatimuksen syntymisestä, tuomioistuimen on määrättävä vakuutusyhtiö maksamaan vähintään 20 prosentin vuosikorko.

– Niin kutsutusta prosessikorosta (interés procesal) säädetään siviiliprosessilain 1/2000 576 §:ssä. Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut käteismaksun suorittamista koskevan tuomion tai päätöksen, velkojalle on maksettava myös summalle kertynyt vuosikorko, joka on lakisääteinen korko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä, tai osapuolten sopima korko tai lain erityissäännöksellä vahvistettu korko.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Korkokannan kehitystä voi seurata vastauksessa edelliseen kysymykseen mainitulla sivustolla:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.bde.es/clientebanca/es/areas/Tipos_de_Interes/Tipos_de_interes/Otros_tipos_de_i/otros-tipos/Tabla_tipos_de_interes_legal.html

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Kyllä. Se on saatavissa verkkosivustolla

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.bde.es/clientebanca/es/areas/Tipos_de_Interes/


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 04/04/2017

Lakisääteinen korko - Kroatia


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Kyllä. Lakisääteinen korko on korko, joka velallisen on maksettava erääntyneestä rahasaatavasta. Velallisen on siis maksettava velkasumman lisäksi korkoa maksun viivästymisestä.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Lakisääteisestä korosta säädetään sopimusvelvoitteita koskevan lain (Zakon o obveznim odnosima, Kroatian virallisen lehden (Narodne novine) nrot 35/05, 41/08, 125/11 ja 78/15) 29–31 §:ssä. Kyseistä lakia sovelletaan, ellei erityislainsäädännössä säädetä tiettyjen henkilöiden tai sopimussuhteiden osalta toisin. Sen mukaan kaupallisiin sopimuksiin sekä elinkeinonharjoittajan ja julkisoikeudellisen elimen välisiin sopimuksiin sovellettava lakisääteinen korko vahvistetaan puolivuosittain nostamalla kuluvaa puolivuotiskautta edeltävällä viiteajanjaksolla muille kuin rahoitusalan yrityksille yli vuodeksi myönnettyjen lainojen keskikorkoa 5 prosenttiyksiköllä. Muissa tapauksissa keskikorkoa nostetaan 3 prosenttiyksiköllä.

Keskuspankki vahvistaa viitekoron ja julkaisee sen virallisessa lehdessä kaksi kertaa vuodessa, 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta.

Lakisääteisen koron laskemisessa puolivuotiskaudella 1.1.–30.6.2017 käytetty keskikorko oli 4,68 prosenttia. Näin ollen kaupallisiin sopimuksiin sekä elinkeinonharjoittajan ja julkisoikeudellisen elimen välisiin sopimuksiin kyseisellä viitekaudella sovellettu korko oli 9,68 prosenttia ja muissa tapauksissa – esim. kuluttajasopimukset ja muut siviilioikeudelliset sopimukset, muut kuin sopimukseen perustuvat suhteet (vahingonkorvaus ja perusteeton etu) – 7,68 prosenttia.

Edellä mainitulla erityislainsäädännöllä viitataan lakiin rahoitustoimista ja akordimenettelystä (Zakon o financijskom poslovanju i predstečajnoj nagodbi, virallisen lehden nrot 108/12, 144/12, 81/13, 112/13, 71/15 ja 78/15). Kyseistä lakia sovelletaan maksuviiveisiin yritysten keskinäisissä tai yrityksen ja julkisoikeudellisen elimen (velallinen) välisissä liiketoimissa, joissa on kyse tavaroiden toimittamisesta tai palvelujen tarjoamisesta korvausta vastaan. Sen mukaan lakisääteinen viivästyskorko vastaa viitekorkoa, jota on nostettu 8 prosenttiyksiköllä. Viitekorko vastaa puolestaan keskikorkoa, joka on saatu laskemalla kuluvaa puolivuotiskautta edeltävällä viiteajanjaksolla muille kuin rahoitusalan yrityksille yli vuodeksi myönnettyjen lainojen keskikorkoa 3 prosenttiyksiköllä.

Keskuspankki vahvistaa viitekoron ja julkaisee sen virallisessa lehdessä kaksi kertaa vuodessa, 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta.

Lakisääteisen koron laskemisessa puolivuotiskaudella 1.1.–30.6.2017 käytetty viitekorko oli 1,68 prosenttia. Näin ollen maksuviiveisiin yritysten keskinäisissä ja yrityksen ja julkisoikeudellisen elimen (velallinen) välisissä liiketoimissa kyseisellä viitekaudella sovellettu korko oli 9,68 prosenttia.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Keskuspankki vahvistaa viitekoron ja julkaisee sen virallisessa lehdessä kaksi kertaa vuodessa, 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta.

Virallinen lehti on luettavissa osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://narodne-novine.nn.hr/

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Virallinen lehti on luettavissa maksutta osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://narodne-novine.nn.hr/


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 25/03/2019

Lakisääteinen korko - Italia

Tämän sivun alkukielistä versiota italia on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: englanti.


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Italiassa on käytössä lakisääteinen korko, joka lisätään maksuvelvoitteeseen.

Oikeusperusta on siviililain (Codice Civile) 1282 §, jonka mukaan rahassa määritellyistä ja erääntyneistä saamisista kertyy automaattisesti korkoa, ellei laista tai sopimuksesta muuta johdu.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Valtiovarainministeriö määrittää lakisääteisen koron vuosittain asetuksella (decreto), joka julkaistaan viimeistään 15. joulukuuta.

Osapuolet voivat myös itse määrittää sopimusperusteisen korkoprosentin. Siitä on tehtävä kirjallinen sopimus, eikä korko saa olla suurempi kuin koronkiskonnan vastaisessa laissa (7.3.1996 annettu laki nro 108) sallittu enimmäismäärä. Tätä suurempi korko katsotaan koronkiskonnaksi ja sen perusteella mitättömäksi, minkä seurauksena korkoa ei peritä lainkaan (siviililain 1815 §).

Jos osapuolet ovat sopineet, että sovelletaan sopimusperusteista korkoa, mutta sen suuruutta ei ole määritetty, sovelletaan lakisääteistä korkoa.

Italian oikeusjärjestyksessä viivästyskorko on hieman eri asia kuin lakisääteinen korko. Viivästyskorko on luonteeltaan seuraamus (velallisen kannalta) tai korvaus (velkojan kannalta), joka määrätään sen vuoksi, että rahamääräisen velvoitteen suoritus on laiminlyöty tai se on myöhässä lakisääteisestä tai osapuolten sopimasta määräajasta. Velkoja voi vaatia viivästyskorkoa, jos velallisen suoritus on myöhässä. Suorituksen katsotaan olevan myöhässä, jos velallinen ei ole täyttänyt velvoitettaan asetetussa määräajassa siitä huolimatta, että velkoja on muistuttanut velallista velvoitteen täyttämisestä maksukehotuksella.

Siviililain mukaan viivästyskorko on yhtä kuin lakisääteinen korko tai muu lakiin perustuva korko. Jos ennen maksukehotusta peritty korko on suurempi kuin lakisääteinen korko, myös viivästyskorko on saman suuruinen (siviililain 1224 §).

Siviililain 1284 §:n mukaan lakisääteisen korkoprosentin määrittää valtiovarainministeriö Italian tasavallan virallisessa lehdessä julkaistavalla asetuksella, jossa korkoprosentti määritetään enintään 12 kuukauden valtion joukkovelkakirjalainojen keskimääräisen vuotuisen bruttotuoton perusteella ottaen huomioon vuotuinen inflaatioprosentti. Asetus annetaan koron soveltamisvuotta edeltävänä vuonna viimeistään 15. joulukuuta. Jos uutta lakisääteistä korkoa ei ole määritetty kyseiseen päivään mennessä, seuraavana vuonna sovelletaan samaa korkoa kuin edellisenä vuonna.

Lakisääteinen korko on 1.1.2017 alkaen 0,1 prosenttia.

Taulukko, josta käy ilmi lakisääteisen koron vaihtelu vuodesta 2010:

1 %

1.1.2010 – 31.12.2010

Linkki avautuu uuteen ikkunaanMinisteriön asetus (DM) 4.12.2009

1,5 %

1.1.2011–31.12.2011

Linkki avautuu uuteen ikkunaanD.M. 7.12.2010

2,5 %

1.1.2012–31.12.2013

Linkki avautuu uuteen ikkunaanD.M. 12.12.2011

1 %

1.1.2014–31.12.2014

Linkki avautuu uuteen ikkunaanD.M. 12.12.2013

0,5

1.1.2015 – 31.12.2015

D.M. 11.12.2014

0,2

1.1.2016 – 31.12.2016

D.M. 11.12.2015

0,1

1.1.2017 – 31.12.2017

D.M. 7.12.2016

Lakisääteistä korkoa suurempi korko on määritettävä kirjallisesti, muussa tapauksessa sovelletaan lakisääteistä korkoa.

Jos osapuolet eivät ole määrittäneet korkoa, sovelletaan kanteen vireillepanosta alkaen korkoa, josta säädetään kaupallisiin toimiin liittyviä maksuviivästyksiä koskevassa erityislainsäädännössä (ks. jäljempänä). Viimeksi mainittua sääntöä sovelletaan myös välimiesmenettelyn käynnistävään asiakirjaan.

Kaupallisiin toimiin liittyviä maksuviivästyksiä koskeva erityislainsäädäntö

Direktiivi 2000/35/EY kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta on saatettu osaksi Italian lainsäädäntöä asetuksella (decreto legislativo) 231/2002, sellaisena kuin se on muutettuna. Sen nojalla kaupallisiin toimiin liittyvistä maksuviivästyksistä perittävä viivästyskorko on lakisääteistä korkoa suurempi. Mainitun asetuksen mukaan kaupallisilla toimilla tarkoitetaan ”yritysten tai yritysten ja viranomaisten välisiä sopimuksia, jotka koskevat yksinomaan tai pääasiallisesti tavaroiden toimittamista tai palvelujen suorittamista korvausta vastaan”. Asetuksen mukaan velkojalla, jolle aiheutuu vahinkoa maksuviivästyksen takia ilman hänen omaa syytään, on kaupallisen toimen yhteydessä automaattisesti oikeus viivästyskorkoon, joka alkaa kertyä ilman muodollista maksukehotusta seuraavana päivänä sen jälkeen kun maksu on erääntynyt, paitsi jos velallinen voi osoittaa, että maksuviivästys johtuu hänestä itsestään riippumattomista syistä.

Asetuksen mukaan kaupallisten toimien yhteydessä sovellettava viivästyskorko määräytyy valtiovarainministeriön vuosittain antaman säädöksen nojalla. Nämä korot esitetään seuraavassa taulukossa, johon liittyy seuraava täsmennys: a) ensimmäisen vuosipuoliskon aikana sovelletaan korkoa, joka on voimassa kyseisen vuoden tammikuun 1. päivänä; b) toisen vuosipuoliskon aikana sovelletaan korkoa, joka on voimassa kyseisen vuoden heinäkuun 1. päivänä.

Taulukko, josta käy ilmi lakisääteisen koron vaihtelu vuodesta 2010:

VIIVÄSTYSKOROT asetuksen 231/2002 mukaisesti,

sellaisina kuin ne ovat muutettuina asetuksella 192/2012

Ennen 31.12.2012 toteutetut liiketoimet

alkaen

asti

korko
EKP

korotus

yhteensä

korko yhteensä

1.1.2010

30.6.2010

1,00 %

7,00 %

8,00 %

8,00 %

1.1.2010

31.12.2010

1,00 %

7,00 %

8,00 %

8,00 %

1.1.2011

30.6.2011

1,00 %

7,00 %

8,00 %

8,00 %

1.7.2011

31.12.2011

1,25 %

7,00 %

8,25 %

8,25 %

1.1.2012

30.6.2012

1,00 %

7,00 %

8,00 %

8,00 %

1.7.2012

31.12.2012

1,00 %

7,00 %

8,00 %

8,00 %

1.1.2013

30.6.2013

0,75 %

8,00 %

8,75 %

7,75 %

1.7.2013

31.12.2013

0,50 %

8,00 %

8,50 %

7,50 %

1.1.2014

30.6.2014

0,25 %

8,00 %

8,25 %

7,25 %

1.7.2014

31.12.2014

0,15 %

8,00 %

8,15 %

7,15 %

1.1.2015

31.12.2015

0,05 %

8,00 %

8,05 %

7,05 %

1.1.2016

30.6.2016

0,05 %

8,00 %

8,05 %

7,05 %

1.7.2016

31.12.2016

0,00

8,00 %

8,00

7,00 %

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Monilla verkkosivuilla on ilmaisia ohjelmistoja lakisääteisen koron ja viivästyskoron laskemista varten.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 22/01/2018

Lakisääteinen korko - Kypros


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Kyproksen kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä lakisääteisestä korosta. Tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa tuomarilla on kuitenkin toimivalta määrätä, että lakisääteistä korkoa maksetaan ennalta määritetyn prosenttiosuuden mukaisesti asian vireillepanopäivästä päätöksen antamispäivään, silloin kun asiaa koskevassa lainsäädännössä ei säädetä koron maksamisesta tai kun sopimuksessa ei nimenomaisesti määrätä korosta tapauksissa, jotka liittyvät sopimuksen rikkomiseen.

Tällä hetkellä koron suuruudeksi on vahvistettu 3,5 prosenttia valtiovarainministerin päätöksellä. Ministerillä on myös valtuudet muuttaa korkoa.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Katso vastaus kysymykseen 1. Voimassaoleva korko on 3,5 prosenttia.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Ei sovelleta. Katso vastaus kysymykseen 1.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Ei sovelleta. Katso vastaus kysymykseen 1.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 13/05/2019

Lakisääteinen korko - Luxemburg

Tämän sivun alkukielistä versiota ranska on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteinen korko on laissa vuosittain vahvistettava korko, jota sovelletaan maksuviivästyksiin, jos osapuolet eivät etukäteen ole sopineet minkään muun koron soveltamisesta.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Kaupallisiin toimiin sovellettava viivästyskorko määritellään sovellettavista määräajoista ja viivästyskoroista 18. huhtikuuta 2004 annetulla lailla, jolla direktiivi 2000/35/EY saatetaan osaksi Luxemburgin kansallista lainsäädäntöä (kaupalliset toimet ovat yritysten keskinäisiä tai yritysten ja viranomaisten välisiä toimia, jotka johtavat tavaroiden toimittamiseen tai palvelujen suorittamiseen korvausta vastaan). Viivästyskorko määritetään viittaamalla viitekorkoon, joka on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioonsa ennen kyseisen puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama vaihtuvakorkoisen tarjouskilpailun lopputuloksena oleva marginaalikorko. Jos maksusuoritus on myöhässä, tähän korkoon lisätään marginaali (paitsi jos sopimuksessa määrätään toisin maksuihin sovellettavista määräajoista ja viivästyskoroista vuoden 2004 lain 5 §:n mukaisesti).

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.legilux.public.lu/

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.mj.public.lu/


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 18/12/2018

Lakisääteinen korko - Unkari


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Kyllä. Siviililaista vuonna 2013 annetun lain V (A Polgári Törvénykönyvről szóló 2013. évi V. törvény) 6:47 §:ssä säädetään lakisääteisen koron määrästä, johon sovelletaan keskuspankin korkosääntöjä. Forinttimääräisestä velasta perittävä lakisääteinen korko perustuu keskuspankin peruskorkoon, jonka vahvistaa Unkarin keskuspankin rahaneuvosto. Kun on kyse ulkomaanvaluutassa olevasta velasta, lakisääteinen korko määräytyy kyseisen valuutan liikkeeseen laskevan keskuspankin vahvistaman peruskoron mukaan. Jos peruskorkoa ei ole määritetty, sovelletaan rahamarkkinakorkoa.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Koron oikeusperusta on siviililaki. Sen mukaan korko on hinta, joka velallisen on maksettava toiselta osapuolelta lainaamastaan rahamäärästä, elleivät osapuolet ole keskenään toisin sopineet (esim. koroton laina, lyhennysvapaa). Velasta maksettava lakisääteinen korko lasketaan kullekin kalenterivuoden puoliskolle kerrallaan. Puolivuotiskauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevaa korkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan riippumatta siitä, muuttuuko keskuspankin peruskorko sinä aikana.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Ei ole.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Siviililakiin voi tutustua verkossa Linkki avautuu uuteen ikkunaanKansallisen säädöskokoelman sivuilla. Tietoa keskuspankin peruskorosta löytyy Unkarin keskuspankin Linkki avautuu uuteen ikkunaanverkkosivuilta.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 16/10/2017

Lakisääteinen korko - Malta


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Maltan lainsäädännössä ei ole määritelty ”lakisääteistä korkoa” (statutory interest), vaan sen sijaan käytetään termiä ”laillinen viivästyskorko” (legal interest for late payment). Maltan kauppalaissa tämä ilmaisu määritellään ”yksinkertaiseksi viivästyskoroksi, joka muodostuu viitekorosta, johon lisätään vähintään 8 prosenttiyksikköä”.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Maltan lainsäädännössä säädetään vain yhdestä koron määrästä, joka on 8 prosenttia. Tämän koron oikeusperusta on Maltan kauppalain 13 luku ja erityisesti sen II osaston IA alaosasto.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Velkojalla on oikeus viivästyskorkoon sopimuksessa määrättyä maksupäivää tai siinä määrätyn maksuajan päättymistä seuraavasta päivästä lukien. Jos maksupäivää tai maksuaikaa ei ole määrätty sopimuksessa, velkojalla on oikeus viivästyskorkoon jonkin seuraavassa mainitun määräajan päätyttyä:

  • 30 kalenteripäivän kuluessa siitä päivästä, jona velallinen on vastaanottanut laskun;
  • 30 kalenteripäivän kuluttua tavaran tai palvelun vastaanottamisesta, jos ei ole varmuutta laskun vastaanottopäivästä;
  • 30 kalenteripäivän kuluttua tavaran tai palvelun vastaanottamisesta, kun velallinen vastaanottaa laskun ennen tavaraa tai palvelua;
  • 30 kalenteripäivän kuluttua päivästä, jona tuote on lain tai sopimuksen mukaan hyväksyttävä tai tarkastettava, kun velallinen vastaanottaa laskun samana päivänä kuin kyseinen hyväksyminen tai tarkastus tapahtuu tai sitä ennen.

Asianomaisen vuoden ensimmäisellä puoliskolla sovellettava viitekorko on kyseisen vuoden tammikuun 1. päivänä voimassa oleva korko. Vuoden toisella puoliskolla sovellettava viitekorko on kyseisen vuoden heinäkuun 1. päivänä voimassa oleva korko.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Maltan kauppalain Linkki avautuu uuteen ikkunaan13 luku on maksutta saatavilla verkossa.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 22/03/2017

Lakisääteinen korko - Alankomaat


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Alankomaissa on käytössä lakisääteinen korko. Lakisääteinen korko on korko, jonka velkoja voi lain nojalla vaatia velalliselta maksuviivästyksen perusteella.

Lakisääteinen korko on erilainen sen mukaan, onko kyseessä muu kuin kaupallinen toimi (siviililain 6:119 §) vai kaupallinen toimi (siviililain 6:119 a §).

Muihin kuin kaupallisiin toimiin sovellettavaa korkoa sovelletaan kaikkiin yksityishenkilöiden tai kuluttajien tekemiin sopimuksiin.

Kaupallisiin toimiin sovellettavaa korkoa sovelletaan kaikkiin yritysten ja hallintoelinten tekemiin sopimuksiin.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Muihin kuin kaupallisiin toimiin sovellettava lakisääteinen korko on 2 %. Kaupallisiin toimiin sovellettava lakisääteinen korko on 8 %.

Lakisääteisen koron määrä voi vaihdella.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 21/08/2019

Lakisääteinen korko - Itävalta


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteisestä korosta säädetään yleisen siviililain (Allgemeines bürgerliches Gesetzbuch, ABGB) 1000 §:ssä, viivästyskorosta ABGB:n 1333 §:ssä ja – kun on kyse yritystoimintaan liittyvistä oikeustoimista yritysten välillä ja yritysten ja julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden välillä – yrityslain (Unternehmensgesetzbuch, UGB) 456 §:ssä.

ABGB:n 1000 §:ää sovelletaan korkoihin, joista on sovittu koron suuruutta määrittämättä tai joita peritään lain nojalla. ABGB:n 1000 §:n 2 momentissa säädetään myös tapauksista, joissa voidaan periä korkoa korolle.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

ABGB:n 1000 §:n 1 momentin mukaan lakisääteinen korko on neljä prosenttia vuodessa. Tämä koskee myös lakisääteisiä viivästyskorkoja, joista säädetään ABGB:n 1333 §:n 1 momentissa ja 1000 §:n 1 momentissa. Samaa korkoa sovelletaan myös yksipuolisiin liiketoimiin.

UGB:n 456 §:n mukaan yritystoimintaan liittyvissä oikeustoimissa yritysten välillä ja yritysten ja julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden välillä sovelletaan rahavaateen maksamisen viivästyessä viivästyskorkoa, joka on ns. peruskorko lisättynä 9,2 prosenttiyksiköllä. Kunkin puolivuotiskauden korko määräytyy sen ensimmäisen kalenteripäivän peruskoron mukaan. Peruskorko julkaistaan Itävallan keskuspankin verkkosivuilla http://www.oenb.at kohdassa ”Allgemeines”/ ”Wichtige Zinssätze”.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

ABGB:n 1000 §:n 2 momentin mukaan velkoja voi vaatia rahavaateen korolle korkoa, jos osapuolet ovat tästä nimenomaisesti sopineet. Jos erääntyneitä korkoja vaaditaan maksettavaksi, korolle voidaan periä korkoa neljä prosenttia vuodessa asian vireillepanosta (kanteen tiedoksianto vastaajalle) lukien myös ilman tällaista osapuolten välistä sopimusta. Itävallan lainsäädännössä ei ole koronkoron kieltoa.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Edellä mainitut yleisen siviililain (ABGB) ja yrityslain (UGB) säännökset ovat maksutta saatavilla liittokanslerinviraston verkkosivuilla (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.ris.bka.gv.at/ tietokannassa ”Bundesrecht”/”Bundesrecht konsolidiert”.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 01/03/2018

Lakisääteinen korko - Puola

Tämän sivun alkukielistä versiota puola on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Korkoa voidaan Puolan lainsäädännön mukaan periä vain oikeustoimen taikka lain, tuomioistuimen päätöksen tai muun toimivaltaisen viranomaisen päätöksen nojalla (23 päivänä huhtikuuta 1964 annetun siviiliprosessilain 359 §:n 1 momentti, Puolan säädöskokoelma Dziennik Ustaw 2014, kohta 121, sellaisena kuin se on muutettuna). Jos koron määrää ei ole muutoin määritelty, sovelletaan lakisääteistä korkoa eli Puolan kansallispankin (Bank Narodowy Polski) viitekorkoa, johon lisätään 3,5 prosenttiyksikköä.

Jos sen sijaan siviiliprosessilain 481 §:n 2 momentissa säädettyä viivästyskorkoa ei ole muutoin määritelty, sovelletaan lakisääteistä viivästyskorkoa, joka on Puolan kansallispankin viitekorko, johon lisätään 5,5 prosenttiyksikköä. Jos velkapääomaan sovelletaan tätä suurempaa korkoa, velkoja voi kuitenkin vaatia, että myös viivästyskorko on samansuuruinen.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Siviiliprosessilain 359 §:n mukaan lakisääteinen korko on Puolan kansallispankin viitekorko, johon lisätään 3,5 prosenttiyksikköä. Oikeusministeri vahvistaa lakisääteisen koron Puolan virallisessa lehdessä (Monitor Polski) julkaistavalla ilmoituksella. Tällä hetkellä lakisääteinen korko on oikeusministerin 7. tammikuuta 2016 julkaiseman ilmoituksen mukaisesti 1. tammikuuta 2016 alkaen 5 % vuodessa ja lakisääteinen viivästyskorko 7 % vuodessa.

Liiketoimien yhteydessä sovellettava korko sen sijaan määritellään liiketoimiin sovellettavista maksuajoista 8 päivänä maaliskuuta 2013 annetussa laissa (säädöskokoelma 2013, kohta 403, sellaisena kuin se on muutettuna). Korko määritellään kehitysministerin säännöllisesti antamilla ilmoituksilla. Liiketoimiin sovellettava lakisääteinen viivästyskorko on tällä hetkellä 9,50 % (7.1.2016 julkaistun ilmoituksen mukaisesti ajanjaksolla 1.1.2016–30.9.2016).

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Lisätietoja Puolan kansallispankin soveltamista koroista, mm. viitekorosta, on Puolan kansallispankin verkkosivustolla osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.nbp.pl/home.aspx?f=/dzienne/stopy.htm

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Lakisääteisiä korkoja koskevat oikeusministerin ja (liiketoimien osalta) kehitysministerin ilmoitukset ovat saatavilla valtion lainsäädäntökeskuksen (Rządowe Centrum Legislacji) verkkosivustolla osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.monitorpolski.gov.pl/Wyszukiwanie/tabid/114/Title/odsetki/Default.aspx


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 22/01/2018

Lakisääteinen korko - Portugali

Tämän sivun alkukielistä versiota portugali on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteinen korko

Portugalin lainsäädännössä säädetään lakisääteistä korosta.

Korko voi perustua joko osapuolten sopimukseen tai lainsäädäntöön. Jos korko on osapuolten sopima, sitä kutsutaan sopimusperusteiseksi koroksi. Jos korko perustuu lainsäädäntöön, sitä kutsutaan lakisääteiseksi koroksi.

Kumpi tahansa korko voi olla luonteeltaan joko siviili- tai kauppaoikeudellinen.

Koron tarkoitus

Yleisesti ottaen korkoja on kahta päätyyppiä: velalle maksettava korko (esim. myönnetystä lainasta perittävä korko) ja viivästyskorko (esim. maksuvelvoitteen laiminlyönnistä eräpäivän jälkeen maksettava korko).

Lakisääteinen viivästyskorko

Jos velallinen ei täytä maksuvelvoitettaan, pääsääntönä on, että tällöin perittävä viivästyskorko vastaa tasoltaan lakisääteistä korkoa ja sitä lasketaan kertyväksi eräpäivää seuraavalta ajalta. Maksuvelvoitteella tarkoitetaan velvollisuutta maksaa rahaa toiselle osapuolelle.

Maksun viivästymisen ajankohta

Velallisen suoritettavana oleva maksu katsotaan viivästyneeksi sen jälkeen, kun velallista on oikeudellisilla tai muilla tiedoksiantokeinoilla kehotettu suorittamaan maksu.

Maksun voidaan katsoa viivästyneen jo ennen maksukehotusta, jos

  1. maksuvelvoitteelle oli asetettu määräaika
  2. maksuvelvoite johtui lainvastaisesta teosta
  3. velallinen välttelee maksukehotuksen vastaanottamista; tällöin velallisen katsotaan saaneen maksukehotuksen päivänä, jolloin se olisi normaalisti voitu antaa hänelle tiedoksi.

Jos saatava on epälikvidi, maksua ei katsota viivästyneeksi ennen saatavan muuttamista likvidiksi, ellei epälikvidi muoto johdu velallisesta. Jos velallinen on vastuussa lainvastaisesta teosta tai vahingonvaarasta, maksu katsotaan viivästyneeksi maksukehotuksen tiedoksiantopäivänä, ellei sen katsota viivästyneen jo edellä esitettyjen syiden perusteella.

Korkosaatavien maksuvelvoitteen raukeaminen tai keskeytyminen

Korkosaatavat eivät ole muodostumishetkestään alkaen välttämättä sidoksissa pääsaatavaan. Kumpaa tahansa saatavaa koskeva maksuvelvollisuus voi raueta tai keskeytyä toisesta riippumatta.

Osittaisen maksun jakaminen eri saataville

Jos maksuvelvoite täytetään vain osittain, Portugalin lainsäädännössä vahvistetaan, miten osittainen maksu jaetaan kattamaan eri saatavat. Tätä koskevat seuraavat säännöt:

i) Kun velallisen on pääoman takaisinmaksun lisäksi maksettava kuluja, korkoa tai viivästyskorkoa eikä maksettu määrä riitä hyvittämään saatavien koko määrää, maksu jaetaan kattamaan saatavat seuraavassa järjestyksessä: kulut, viivästyskorko, korko ja pääoma.

ii) Pääoma maksetaan takaisin viimeisenä, ellei velkojan kanssa toisin sovita.

Koron maksaminen korolle

Tietyissä tilanteissa korolle voi kertyä korkoa (koronkorko).

Ennen kuin korolle voi alkaa kertyä korkoa,

  1. velalliselle on annettava oikeudellisin keinoin tiedoksi, että kertyvä korko on pääomitettava tai korko maksettava, ettei sitä pääomiteta.

Korot voidaan pääomittaa vasta sitten, kun maksettavaa korkoa on kertynyt vähintään vuoden ajalta. Näitä koronkorkoa koskevia rajoituksia ei sovelleta, jos ne olisivat vastoin alan sääntöjä tai yleistä käytäntöä (esim. rahoituslaitosten myöntämät lainat, sillä rahoituslaitoksia koskevat erityissäännöt).

Kansallisen oikeuskäytännön mukaan maksamatta jääneelle viivästyskorolle ei voi kertyä viivästyskorkoa. Näin ollen maksuvelvoitteen suorittamisen viivästymisestä johtuvalle lakisääteiselle korolle ei voi periaatteessa kertyä korkoa. Tämä periaate ei kuitenkaan sido oikeuskäytännön mahdollisia tulevia tulkintoja. Se ei myöskään vaikuta laissa säädettyyn mahdollisuuteen määrätä velvoittavia taloudellisia seuraamuksia, jos tuomioistuimen tuomiossa määrätään velvollisuudesta maksaa tietty rahasumma.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Lakisääteisen koron taso vaihtelee sen mukaan, onko kyse siviilioikeuden vai kauppaoikeuden alaan kuuluvasta korosta.

Lakisääteinen korko siviilioikeudellisissa asioissa

Tämä korko vahvistetaan Portugalin siviiliprosessilain (Código Civil) 559 §:n 1 momentin mukaisesti oikeus- ja valtiovarainministeriöiden yhteisellä päätöksellä. Kun tätä sivua laadittiin joulukuussa 2015, siviilioikeudellisissa asioissa sovellettava lakisääteinen korko oli vahvistettu päätöksessä nro 291/03 (tehty 8.4.2003).

Lakisääteinen korko kauppaoikeudellisissa asioissa

Kauppaoikeudellisissa asioissa sovellettavaa lakisääteistä korkoa peritään yleensä yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien maksettavana olevista saatavista ja erityisesti asetuksessa nro 62/2013 (annettu 10.5.2013) mainituista saatavista.

Kauppaoikeudellisiin asioihin sovellettava lakisääteinen korko vahvistetaan Portugalin kauppalain (Código Comercial) 102 §:n 3–5 momentin mukaisesti oikeus- ja valtiovarainministeriöiden yhteisellä päätöksellä. Kun tätä sivua laadittiin joulukuussa 2015, kauppaoikeudellisissa asioissa sovellettavaa lakisääteistä korkoa säänneltiin päätöksellä nro 277/13 (tehty 26.8.2013), jonka mukaan korko vahvistetaan kaksi kertaa vuodessa.

Jokaisen asetuksessa nro 277/2013 (annettu 26.8.2013) tarkoitetun kauppaoikeudellisissa asioissa sovellettavan lakisääteisen koron määrä vahvistetaan valtiovarainviraston (Direcção Geral do Tesouro e Finanças) ilmoituksella. Se julkaistaan Portugalin virallisen lehden (Diário da República) sarjassa 2 vuosittain 15. tammikuuta ja 15. kesäkuuta mennessä.

Päätöksessä nro 277/2013 säädetään kahdesta kauppaoikeudellisiin asioihin sovellettavasta viivästyskorosta, jota peritään kyseessä olevasta liiketoimesta riippuen:

  1. viivästyskorko, jota peritään liikeyritysten välisiin tai liikeyrityksen ja julkisyhteisön välisiin liiketoimiin liittyvien maksujen viivästymisestä asetuksen nro 62/2013 (annettu 10.5.2013) mukaisesti;
  2. viivästyskorkoon lisättävä korotus, jota sovelletaan muihin toimiin, jotka liittyvät saatavan perimiseen yritykseltä tai itsenäiseltä ammatinharjoittajalta Portugalin kauppalain (Código Comercial) 102 §:n 3 momentin mukaisesti.

Niin siviili- kuin kauppaoikeuden alankin lakisääteinen korko vaihtelevat ajan mittaan. Tästä syystä korkoa laskettaessa tulisi ottaa huomioon eri korotasot, joita sovelletaan viivästysaikana.

Käytännön syistä tällä sivulla mainitaan vain viime vuosina voimassa olleet lakisääteiset korot. Tiedot esitetään vain tiedotustarkoituksessa. Käytännössä kannattaa aina tarkistaa sovellettava korko voimassa olevasta lainsäädännöstä.

Lakisääteistä viivästyskorkoa korotetaan pakollisella 5 prosentin lisällä, jos rahamääräinen maksuvelvoite perustuu tuomioistuimen tuomioon. Tällöin 5 prosentin vuosikorkoa sovelletaan automaattisesti tuomion täytäntöönpanopäivästä alkaen, eikä tuomioistuimen tarvitse antaa asiasta erillistä tuomioita. Tämä velvoittava taloudellinen seuraamus lisätään viivästyskorkoon tai perittäviin korvauksiin Portugalin siviiliprosessilain (Código Civil) 829-A §:n 4 momentin mukaan.

Lakisääteinen korko siviilioikeuden alalla 5.8.1980 alkaen:

5.8.1980–22.5.1983
[(1 021 päivää) – asetus nro 200-C/80, annettu 24.6.1980, ja päätös nro 447/80, tehty 31.7.1980]

15 %

23.5.1983–28.4.1987
[(1 437 päivää) – päätös nro 581/83, tehty 18.5.1983]

23 %

29.4.1987–29.9.1995
[(3 076 päivää) – päätös nro 339/87, tehty 24.4.1987]

15 %

30.9.1995–16.4.1999
[(1 295 päivää) – päätös nro 1171/95, tehty 25.9.1995]

10 %

17.4.1999–30.4.2003
[(1 475 päivää) – päätös nro 263/99, tehty 12.4.1999]

7 %

1.5.2003
[päätös nro 291/03, tehty 8.4.2003]

4 %

Lakisääteinen korko kauppaoikeuden alalla 28. syyskuuta 1995 alkaen:

28.9.1995–16.4.1999
[päätös nro 1167/95, tehty 23.9.1995]

15 %

17.4.1999–30.9.2004
[päätös nro 262/99, 12.4.1999]

12 %

1.10.2004–31.12.2004
[valtiovarainviraston ilmoitus (Aviso DGT (Direcção-Geral do Tesouro) nro 10097/04, annettu 30.10.2004]

9,01 %

Alkuvuosi 2005
[päätös nro 597/2005, tehty 19.7.2005, ja valtiovarainviraston ilmoitus nro 310/2005, annettu 14.1.2005]

9,09 %

Loppuvuosi 2005
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 6923/2005, annettu 25.7.2005]

9,05 %

Alkuvuosi 2006
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 240/2006, annettu 11.1.2006]

9,25 %

Loppuvuosi 2006
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 7706/2006, annettu 10.7.2006]

9,83 %

Alkuvuosi 2007
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 191/2007, annettu 5.1.2007]

10,58 %

Loppuvuosi 2007
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 13665/2007, annettu 30.7.2007]

11,07 %

Alkuvuosi 2008
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 2152/2008, annettu 29.1.2008]

11,20 %

Loppuvuosi 2008
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 19995/2008, annettu 14.7.2008]

11,07 %

Alkuvuosi 2009
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 1261/2009, annettu 14.1.2009]

9,50 %

Loppuvuosi 2009
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 12184/2009, annettu 10.7.2009]

8 %

Alkuvuosi 2010
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 597/2010, annettu 4.1.2010]

8 %

Loppuvuosi 2010
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 13746/2010, annettu 12.7.2010]

8 %

Alkuvuosi 2011
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 2284/2011, annettu 21.1.2011]

8 %

Loppuvuosi 2011
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 14190/2011, annettu 14.7.2011]

8,25 %

Alkuvuosi 2012
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 692/2012, annettu 17.1.2012]

8 %

Loppuvuosi 2012
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 9944/2012, annettu 24.7.2012]

8 %

Alkuvuosi 2013
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 584/2013, annettu 11.7.2013]

7,75 %

Loppuvuosi 2013
asetuksen nro 62/2013 soveltamisalaan kuuluvat toimet
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 11617/2013, annettu 17.9.2013]

8,50 %

Muut toimet
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 10478/2013, annettu 23.8.2013]

7,50 %

Alkuvuosi 2014
Asetuksen nro 62/2013 soveltamisalaan kuuluvat toimet

8,25 %

Muut toimet
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 1019/2014, annettu 24.1.2014]

7,25 %

Loppuvuosi 2014
Asetuksen nro 62/2013 soveltamisalaan kuuluvat toimet

8,15 %

Muut toimet
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 8266/2014, annettu 16.7.2014]

7,15 %

Alkuvuosi 2015
Asetuksen nro 62/2013 soveltamisalaan kuuluvat toimet

8,05 %

Muut toimet
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 563/2015, annettu 19.1.2015]

7,05 %

Loppuvuosi 2015
Asetuksen nro 62/2013 soveltamisalaan kuuluvat toimet

8,05 %

Muut toimet
[valtiovarainviraston ilmoitus nro 7758/2015, annettu 14.7.2015]

7,05 %

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta on valtiovarainviraston (Direcção-Geral do Tesouro e Finanças) ja valtiovarainministeriön (Ministério das Finanças) verkkosivuilla:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.dgtf.pt/avisos-e-circulares/taxas-de-juros-moratorios

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Kysymykseen 3 annetussa vastauksessa mainitun verkkosivuston käyttö on maksutonta.

Huomautus

Tämän tietosivun tiedot ovat luonteeltaan yleisiä. Ne eivät sido Portugalin yhteysviranomaista, Euroopan siviili- ja kauppaoikeudellista verkostoa, tuomioistuimia tai muita asianomaisia tahoja. Tässä esitettyjen tietojen lisäksi on aina perehdyttävä sovellettavaan lainsäädäntöön.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 20/02/2017

Lakisääteinen korko - Romania


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Rahallisten velvoitteiden lakisääteisestä koroista ja viivästyskoroista ja tietyistä pankkialan finanssi- ja verotoimenpiteistä annetussa hallituksen määräyksessä nro 13/2011 säädetään seuraavista lakisääteisten korkojen oikeudellisista järjestelyistä:

- varsinainen korko (joka velallisen on maksettava tiettyyn määräaikaan mennessä ja joka on laskettu velkasumman erääntymispäivää edeltävältä ajalta) ja

- viivästyskorko (joka velallisen on maksettava, mikäli edellä mainittua erääntymispäivää ei noudateta).

Hallituksen määräyksen nro 13/2011 2 §:ssä vahvistetaan, että lakisääteistä korkoa maksetaan aina, kun tästä mainitaan säädöksissä tai sopimusvelvoitteissa tai jos osapuolet eivät ole sopineet maksettavan koron määrästä erikseen.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Lakisääteisiä ja tavanomaisia korkoja sekä viivästyskorkoja koskevasta oikeudellisesta järjestelmästä säädetään rahallisten velvoitteiden lakisääteisestä koroista ja viivästyskoroista ja tietyistä pankkialan finanssi- ja verotoimenpiteistä annetun hallituksen määräyksen nro 13/2011 3–5 §:ssä seuraavasti:

3 §: – 1. Lakisääteisten korkojen määrä vahvistetaan Romanian pankin (Banca Naţională a României) viitekoron perustella. Se on ohjauskorko, joka vahvistetaan Romanian pankin hallintoneuvoston päätöksellä.

2. Lakisääteinen viivästyskorko on viitekorko lisättynä neljällä prosenttiyksiköllä.

2.1 Kun kyse on ammattihenkilöiden välisistä tai ammattihenkilöiden ja hankintaviranomaisten välisistä oikeudellisista suhteista, lakisääteinen viivästyskorko on viitekorko lisättynä kahdeksalla prosenttiyksiköllä.

3. Kun kyse on siviililaista annetun lain nro 287/2009, sellaisena kuin se on julkaistuna uudelleen, 3 §:n 3 momentissa tarkoitetuista oikeudellisista suhteista, jotka eivät liity voittoa tavoittelevan yrityksen toimintaan, lakisääteinen korko on 1 ja 2 kohdassa vahvistettu korko vähennettynä 20 prosentilla.

4. Romanian pankki julkaisee viitekorkonsa Romanian virallisen lehden I osassa aina, kun se muuttaa ohjauskorkoa.

4 §: – Kun kyse on rajatylittävistä oikeudellisista suhteista, jossa sovelletaan Romanian lainsäädäntöä ja maksut suoritetaan muiden maiden valuutoissa, lakisääteinen korko on 6 prosenttia vuodessa.

5 §: – 1. Kun kyse on siviililaista annetun lain nro 287/2009, sellaisena kuin se on julkaistuna uudelleen, 3 §:n 3 momentissa tarkoitetuista oikeudellisista suhteista, jotka eivät liity voittoa tavoittelevan yrityksen toimintaan, korko ei saa ylittää lakisääteistä korkoa yli 50 prosentilla vuodessa.

2. Kaikki lausekkeet, joilla rikotaan 1 kohtaa, ovat mitättömiä. Tällaisessa tapauksessa velkoja menettää oikeuden periä lakisääteistä korkoa.

3. Tavanomaisen koron määrä määritetään sen lakisääteisen koron mukaan, joka on voimassa vahvistamispäivänä.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Rahallisten velvoitteiden lakisääteisestä koroista ja viivästyskoroista ja tietyistä pankkialan finanssi- ja verotoimenpiteistä annetun hallituksen määräyksen nro 13/2011 3 §:n 1 momentissa säädetään, että lakisääteinen korko on sama kuin Romanian pankin viitekorko, joka on Romanian pankin hallintoneuvoston päätöksellä vahvistettava ohjauskorko. Se julkaistaan Romanian pankin verkkosivuilla osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.bnr.ro/Monetary-Policy--3318.aspx

Eri tapauksissa sovellettavan lakisääteisen koron määrän laskeminen, ks. edellä.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Rahallisten velvoitteiden lakisääteisestä koroista ja viivästyskoroista ja tietyistä pankkialan finanssi- ja verotoimenpiteistä annettu hallituksen määräys nro 13/2011 on saatavilla romaniaksi sähköisesti Romanian pankin verkkosivuilla; ks. Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.bnr.ro/apage.aspx?pid=404&actId=324573

Romanian pankin viitekorko esitetään englanniksi Romanian pankin verkkosivuilla; ks. Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.bnr.ro/Monetary-Policy--3318.aspx


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 21/02/2017

Lakisääteinen korko - Slovenia

Tämän sivun alkukielistä versiota sloveeni on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: englanti.


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Koron käsite määritellään velvoitelain 374 §:ssä (Obligacijski zakonik, OZ, Slovenian virallinen lehti 83/01, 28/06, 40/07), jossa säädetään, että velallisen on pääoman lisäksi maksettava myös korkoa, jos laissa näin säädetään tai jos velkoja ja velallinen näin sopivat.

Jos velallinen myöhästyy maksuvelvollisuuden täyttämisessä, hänen on velvoitelain 378 §:n ensimmäisen momentin mukaan pääoman lisäksi maksettava myös viivästyskorkoa.

Sopimuskorosta säädetään velvoitelain 382 §:ssä, jonka mukaan sopimuksen osapuolet voivat sopia, että velallinen maksaa velan syntymisestä sen erääntymiseen asti pääoman lisäksi myös sopimuskorkoa.

Koronkoron periminen on Sloveniassa kielletty, mikä tarkoittaa, että erääntyneille mutta maksamattomille koroille ei lasketa korkoa, ellei laissa toisin säädetä. Näin ollen sopimusmääräys, jonka mukaan maksamattomalle erääntyneelle korolle lasketaan korkoa, on mitätön. Sopimuksessa voidaan kuitenkin sopia, että korko on suurempi, jos velallinen ei maksa erääntynyttä korkoa ajoissa.

Kuluttajansuojalain (Zakon o varstvu potrošnikov, ZUE, Slovenian virallinen lehti 98/04 – virallinen konsolidoitu teksti, 114/06 – 126/07, 86/09, 78/11, 38/14 ja 19/15) 27 §:ssä kuitenkin säädetään, että velvoitteita koskevasta yleisestä säännöstä huolimatta sopimuksen osapuolet eivät voi sopia, että kuluttajalta peritään maksun myöhästyessä velvoitelaissa säädettyä viivästyskorkoa korkeampaa korkoa.

Velvoitelaissa säädetään, että jos viivästys- tai sopimuskorko on yli 50 prosenttia korkeampi kuin lakisääteinen korko, kyseessä on koronkiskonta, ellei velkoja pysty osoittamaan, että hän ei ole käyttänyt hyväkseen velallisen ahdinkoa, vaikeaa taloudellista tilaa, kokemattomuutta, ajattelemattomuutta tai riippuvuutta tai että hyöty, jota hänelle tai jollekin toiselle on koitunut, ei ole epäsuhdassa siihen, mitä hän itse on antanut tai luvannut antaa tai tehdä. Tämä ei koske liikesopimuksia eli sopimuksia, joita talouden toimijat (yritykset ja muut oikeushenkilöt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, sekä elinkeinonharjoittajat) tekevät keskenään.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Velvoitelain 378 §:n toisessa momentissa säädetään, että viivästyskorko on 8 prosenttia vuodessa, ellei laissa muuta säädetä. Velvoitelain 379 §:n mukaan velkoja ja velallinen voivat sopia, että viivästyskorko on matalampi tai korkeampi kuin laissa säädetty viivästyskorko (sopimuksessa sovittava korko). Kuten jo edellä korostettiin, korkeammasta viivästyskorosta ei ole mahdollista sopia, jos on kyse sopimuksen kuluttajaosapuolen maksun viivästymisestä.

Viivästyskorosta säädetään laissa lakisääteisestä viivästyskorosta (Zakon o predpisani obrestni meri zamudnih obresti, ZPOMZO-1, Slovenian virallinen lehti 11/07 – virallinen konsolidoitu teksti). Lain 2 §:ssä säädetään, että lakisääteinen viivästyskorko on kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 29. kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/35 (EYVL L 200, 8.8.2000, s. 35) huomioon ottaen ohjauskorko lisättynä 8 prosenttiyksiköllä. Lakisääteinen korko on voimassa aina kuusi kuukautta 1. tammikuuta tai 1. heinäkuuta lukien. Ohjauskorko on Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioissa ennen kuuden kuukauden jakson ensimmäistä kalenteripäivää käyttämä korko. Valtion varoista vastaava ministeri julkaisee lakisääteisen viivästyskoron ja sen muutokset Slovenian virallisessa lehdessä. Lakisääteinen viivästyskorko, jota sovellettiin 1. heinäkuuta 2015 lukien kuusi kuukautta, oli 8,05 prosenttia.

Velvoitelain 382 §:n mukaan tapauksissa, joissa on sovittu sopimuskorosta mutta ei sen suuruudesta eikä erääntymisajankohdasta, vuotuinen korko on 6 prosenttia, ja se maksetaan samaan aikaan kuin pääoma. Sopimuskorko lakkaa juoksemasta, kun erääntynyt maksamatta oleva korko on suurempi kuin pääoma.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Peruskoron ja viivästyskoron suuruudesta on tietoa myös Linkki avautuu uuteen ikkunaanSlovenian keskuspankin verkkosivuilla

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSlovenian korkeimman oikeuden verkkosivuilla on korkolaskuri

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSlovenian velvoitelaki

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaki lakisääteisestä viivästyskorosta

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKuluttajansuojalaki


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 22/02/2017

Lakisääteinen korko - Slovakia


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Viivästyskorko on velkasuorituksen laiminlyönnistä aiheutuva seuraamus. Se lisätään velkasuoritukseen prosenttiosuutena maksamatta olevasta velan osasta.  Laiminlyönnin lakisääteisenä seurauksena on sisällöllinen muutos velkojan oikeuksiin ja velallisen velvollisuuksiin, jolloin velan maksuvelvollisuuden lisäksi syntyy uusia oikeuksia ja velvollisuuksia riippumatta siitä, onko laiminlyönti velallisen syy vai ei.

Slovakian oikeusjärjestys tekee eron sen mukaan, onko kyse siviililain 40/1964 (Občianský zákonník) 517 §:n 2 momentin vai kauppalain (Obchodný zákonník) 369 §:n mukaisesta lakisääteisestä korosta.  Siviilioikeudellisissa suhteissa koron suuruutta ei voi neuvotella sopimusteitse eli sopimuspuolet eivät voi sopia lakisääteisen tason ylittävästä korosta – toisin kuin kauppaoikeudellisissa suhteissa, joissa yritykset yleensä sopivat koron suuruudesta keskenään ja joissa velkojalla on oikeus lakisääteiseen korkoon tapauksissa, joissa korosta ei ole sovittu.

Lakisääteinen korko on siis yksinkertainen viivästyskorko, jonka suuruus määräytyy lain perusteella sen mukaan, onko tapauksessa kyse siviili- vai kauppaoikeudellisesta suhteesta.  Siviilioikeudellinen korko voi olla enintään laissa säädetyn suuruinen (korko voi alittaa laissa säädetyn), ja jos korkoa ei määritetä sopimuksella, korko on velkojan sitä vaatiessa suuruudeltaan automaattisesti lakisääteinen. Kauppaoikeudellisissa suhteissa korko voi olla laissa säädettyä suurempi tai pienempi, ja lakisääteinen korko tulee kysymykseen siinä tapauksessa, ettei korosta määrätä sopimuksessa.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Lakisääteinen korko määritetään siviililain 517 §:n 2 momentin nojalla asetuksessa 87/1995 tasolle, joka vastaa velkasuorituksen laiminlyönnin ensimmäisenä päivänä voimassa olevaa Euroopan keskuspankin (EKP) peruskorkoa korotettuna viidellä prosenttiyksiköllä. Kyseessä on siis EKP:n perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korkokanta korotettuna viidellä prosenttiyksiköllä.  EKP:n korkokannat kulloisillakin ajanjaksoilla käyvät ilmi sivulta Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.nbs.sk/en/statistics/financial-markets/interest-rates/interest-rates-of-the-ecb. Laiminlyönnin ensimmäisenä päivänä voimassa olevaa korkoa sovelletaan laiminlyönnin koko keston ajan eikä EKP:n ohjauskoron mahdollisilla myöhemmillä muutoksilla ei ole vaikutusta korkoon.

Kauppaoikeudessa lakisääteisestä korosta säädetään kauppalain 369 §:ssä, jonka mukaan velkojalla, joka on täyttänyt lain ja sopimuksen mukaiset velvoitteensa, on laiminlyönnin tapauksessa oikeus vaatia viivästyskorkoa sopimuksessa määrätyn suuruisena ilman, että sen tarvitsee tehdä tästä erillistä ilmoitusta. Kuten edellä todetaan, kauppaoikeudellisissa suhteissa koron suuruutta voidaan muuttaa sopimuksella.  Kuitenkin myös sopimuskoron tapauksessa korossa on noudatettava hyvän kauppatavan periaatteita.  Jos näin ei ole, tällaisen sopimuksen mukaiselle oikeudelle ei voida myöntää suojaa. Toisin sanoen tuomioistuin ei voi määrätä korkoa suoritettavaksi kyseisten periaatteiden vastaisesti, vaikka korosta olisikin sovittu sopimuksessa. Toinen poikkeus ovat kuluttajasopimuksesta johtuvat velat, joissa velallinen on kuluttaja ja joissa korko voi olla enintään siviilioikeudessa säädetyn suuruinen.

Mainitun 369 §:n mukaan tapauksissa, joissa korosta ei ole sovittu, velallinen on velvollinen maksamaan korkoa Slovakian hallituksen asetuksessa 21/2013 säädetyn suuruisena.  Lainsäädäntö sallii kiinteät ja vaihtelevat korot. Kiinteä korko on laiminlyönnin ensimmäisenä päivänä sovellettava EKP:n peruskorko korotettuna yhdeksällä prosenttiyksiköllä. Näin määritettyä korkoa sovelletaan velkasuorituksen laiminlyönnin keston ajan. EKP:n peruskoron myöhemmillä muutoksilla ei ole vaikutusta korkoon (minkä vuoksi sitä kutsutaan kiinteäksi koroksi). Kiinteän koron sijasta velkoja voi kuitenkin vaatia velalliselta ns. vaihtelevaa korkoa, joka vastaa EKP:n asianomaisen puolivuotiskauden ensimmäisenä päivänä soveltamaa peruskorkoa korotettuna kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Jos velkoja valitsee vaihtelevan koron, koron laskentatapaa (ei siis laiminlyönnin alussa määritettyä korkoa vaan sen laskentatapaa) sovelletaan koko laiminlyönnin ajan. Vaihteleva korko merkitsee näin ollen sitä, että korko voi muuttua riippuen EKP:n asianomaisen puolivuotiskauden ensimmäisenä päivänä eli tammikuun 1. päivänä ja heinäkuun 1. päivänä soveltamista peruskoroista.  EKP:n korkokannat kulloisillakin ajanjaksoilla käyvät ilmi sivulta Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.nbs.sk/en/statistics/financial-markets/interest-rates/interest-rates-of-the-ecb.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Koron laskentatapa käy selvästi ja ymmärrettävästi ilmi laista.  Voimassa olevan korkokannan julkaisee virallisesti Slovakian oikeusministeriö (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.justice.gov.sk/Stranky/Nase-sluzby/Civilne-pravo/Aktualna-sadzba-zakonnych-urokov-z-omeskania/Uvod.aspx). Sen voi tarkistaa epävirallisesti myös sivulta Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.najpravo.sk/, jota Slovakian velalliset ja velkojat tai näiden edustajat usein käyttävät. Tällä sivulla voi myös helposti laskea koron tähän tarkoitukseen suunnitellun laskurin avulla.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Edellä mainittujen linkkien ohella käytössä ovat sivustot Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.zbierka.sk/ ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.slov-lex.sk/domov, joilta löytyvät sovellettavien lakien (siviililain ja kauppalain) ja asetusten (87/1995 ja 21/2013) voimassa olevat tekstit.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 14/01/2019

Lakisääteinen korko - Suomi


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

"Lakisääteisellä korolla" tarkoitetaan Suomen lainsäädännössä sekä velalle eräpäivää edeltävältä ajalta maksettavaa korkoa että viivästyskorkoa. Molemmista säädetään korkolaissa (633/1982). Velvollisuus maksaa korkoa ja viivästyskorkoa määräytyy korkolain mukaan, jollei muuta johdu velallisen sitoumuksesta tai kauppatavasta tai asiasta ei ole toisin säädetty (korkolaki 2 § 1 mom.)

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Velasta maksettava korko: Velallinen ei ole velvollinen maksamaan korkoa velan eräpäivää edeltävältä ajalta (korkolaki 3 § 1 mom.) Koron maksamisesta voidaan kuitenkin sopia. Jos velasta on sovittu maksettavaksi korkoa korkokantaa määrittelemättä, korko määräytyy korkolain 12 §:ssä määritellyn viitekoron mukaisesti (korkolaki 3 § 2 mom.)

Kuluttajan tekemiin, rahavarojen nostamista koskeviin luottosopimuksiin sovelletaan lisäksi kuluttajansuojalain (38/1978) 7 luvun 17a§:n säännöstä, jonka mukaan luoton määrän tai luottorajan ollessa alle 2000 euroa, luottosopimuksen mukainen luoton todellinen vuosikorko saa olla enintään korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä.

Viivästyskorko: Kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain (30/2013) soveltamisalaan kuuluvissa sopimuksissa lakisääteinen viivästyskorko on 8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva viitekorko (korkolaki 4a § 1 mom.) eli tällä hetkellä 8,0 % (tilanne syksyllä 2017). Muissa sopimuksissa lakisääteinen viivästyskorko on 7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin voimassa oleva viitekorko (korkolaki 4§) eli tällä hetkellä 7,0 % (tilanne syksyllä 2017).

Kuluttajasaatavien osalta viivästyskorkoa koskevat korkolain säännökset ovat pakottavaa oikeutta, eikä tätä korkeammasta viivästyskorosta voida sopia (korkolaki 2 § 2 mom.) Muiden saatavien osalta viivästyskoron tasosta voidaan sopia. Kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain soveltamisalaan kuuluvissa sopimuksissa ei kuitenkaan voida sopia siitä, ettei velkojalla ole oikeutta viivästyskorkoon eikä velallisen ollessa hankintayksikkö voida sopia korkolain 4a § 1 mom. mukaan määräytyvää alemmasta viivästyskorosta (laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista 8 §).

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Korkolain mukainen viitekorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön (korkolaki 12 §).

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Korkolain epävirallinen englanninkielinen käännös löytyy osoitteesta: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/1982/en19820633.pdf

Suomen- ja ruotsinkieliset lait löytyvät osoitteesta: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820633?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Korkolaki

Kaupallisista maksuehdoista annettu laki löytyy osoitteesta Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130030?se

Kuluttajansuojalaki löytyy osoitteesta: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038?se


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 26/09/2017

Lakisääteinen korko - Ruotsi


1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Korosta säädetään Ruotsissa korkolaissa (1975:635). Korkolain säännöksiä sovelletaan, ellei ole toisin sovittu, luvattu tai erikseen säädetty. Laissa on kuitenkin tiettyjä säännöksiä pätemättömistä sopimusehdoista.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Maksun palautusvaatimus

Maksun palautusvaatimukselle esim. sopimusrikkomuksen vuoksi lasketaan korko, jonka suuruus on viitekorko (0 % helmikuussa 2016) lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä. Korkoa peritään maksun suorittamispäivästä maksun palautuspäivään tai, jos palautus viivästyy, siihen päivään, josta lukien korkoa aletaan periä viivästyskorkona.

Erääntyneet saamiset

Erääntyneille saamisille lasketaan korko, jonka suuruus on viitekorko (0 % helmikuussa 2016) lisättynä kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Pääperiaatteet ovat seuraavat:

a) Jos kyseessä on vaatimus, jonka erääntymispäivä on määrätty etukäteen, korko lasketaan erääntymispäivästä lukien.

b) Jos kyseessä on vaatimus, joka perustuu jonkun velvollisuuteen tilittää varat, jotka hän on saanut päämieheltään tai kolmannelta, korko lasketaan tilityspäivästä tai, jos tilitys viivästyy, siitä päivästä, jona tilitys olisi pitänyt tehdä.

c) Muiden erääntyneiden saamisten kohdalla pääsääntö on, että korkoa aletaan laskea 30 päivän kuluttua siitä, kun velkoja on lähettänyt laskun tai muulla tavalla esittänyt määrättyä summaa koskevan maksuvaatimuksen ja ilmoittanut, että maksun laiminlyönti johtaa koronmaksuvelvollisuuteen. Velallinen ei ole velvollinen maksamaan korkoa ajalta ennen laskun tai vaatimuksen saamista.

Velkasuhteissa, joita syntyy liiketoiminnassa elinkeinonharjoittajien välille, maksetaan korkoa, vaikka maksuvaatimuksessa ei tarvitsekaan ilmoittaa, että maksun laiminlyönti johtaa koronmaksuvelvollisuuteen. Näin on myös silloin, kun elinkeinonharjoittaja vaatii liiketoiminnassaan viranomaiselta tai muulta viralliselta elimeltä maksua tavaroista tai palveluista.

Jos kyseessä on vahingonkorvausta tai muuta vastaavaa korvausta koskeva vaatimus, jota ei voida todeta ilman erityistä selvitystä, erääntyneelle summalle aletaan laskea korkoa 30 päivän kuluttua siitä, kun velkoja on esittänyt korvausvaatimuksen ja sellaisen selvityksen, jota häneltä voidaan kohtuudella edellyttää. Velallinen ei ole velvollinen maksamaan korkoa ajalta ennen vaatimuksen ja selvityksen esittämistä.

Korkoa maksetaan erääntyneestä vaatimuksesta viimeistään siitä päivästä, jona maksamismääräyshakemus tai haaste saamisen maksamista koskevassa asiassa annetaan tiedoksi, riippumatta siitä, mitä muutoin sovelletaan.

Jos vaatimus koskee vahingonkorvausta, joka liittyy tuottamuksellisesti tehtyyn rikokseen, eikä vaatimusta suoriteta elinkorkona, korkoa maksetaan siitä päivästä, jona vahinko aiheutui.

Saamiset, joista kertyy korkoa ennen eräpäivää

Jos vaatimukselle lasketaan korkoa sen erääntyessä eikä maksua suoriteta ajoissa, jatkossa sovelletaan samaa korkoa kuin eräpäivänä. Korko ei voi kuitenkaan koskaan olla pienempi kuin sellaisen erääntyneen saamisen, josta ei ole kertynyt korkoa ennen eräpäivää.

Koron kohtuullistaminen

Jos velallinen ei ole voinut maksaa ajoissa sairauden, työttömyyden tai muun sellaisen seikan vuoksi, johon hän ei ole voinut vaikuttaa, ja velvollisuus maksaa koko viivästyskorko olisi kohtuutonta, korkoa voidaan kohtuullistaa.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Ei.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKorkolain epävirallinen versio


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 23/02/2017