Sisällön tuottaja:
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto
SIVUN SISÄLTÖ
- 1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?
- 2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?
- 3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?
- 4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?
Hae tietoja alueittain
1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?
Kyllä. Korosta säädetään yleisesti lain 89/2012 (siviililain) 1802–1806 §:ssä. Se määritellään taloudelliseksi seuraamukseksi, joka määrätään koron muodossa ilman eri toimenpiteitä ex lege, jos velallisen rahallinen suoritus viivästyy. Lakisääteisen koron suuruus määräytyy johdetun oikeuden (tällä hetkellä hallituksen asetuksen 351/2013) mukaan.
2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?
Lakisääteisen koron suuruus lasketaan sinä päivänä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, jona velallisen suorituksen laiminlyönti alkoi.
Tšekin hallituksen asetus 351/2013 annettiin 16. lokakuuta 2013, ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 2014. Asetuksessa määritellään laiminlyöntikoron suuruus, suorituksen perimiseen liittyvät kustannukset ja selvitysmiehelle, hallinnoijalle ja tuomioistuimen nimeämälle oikeussubjektia edustavan elimen jäsenelle kuuluva palkkio sekä säädetään tietyistä viralliseen lehteen (Obchodní věstník) ja oikeus- ja luonnollisten henkilöiden julkisiin rekistereihin liittyvistä kysymyksistä. Asetuksen mukaan vuotuinen viivästyskorko perustuu Tšekin kansallisen keskuspankin sen kalenterikauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevaan repokorkoon, jona laiminlyönti tapahtui, korotettuna kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Tämä korko pysyy vakiona koko laiminlyönnin ajan.
3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?
Ennen hallituksen asetuksen 351/2013 voimaantuloa alkaneesta laiminlyönnistä perittävään korkoon sovelletaan aiemmin voimassa ollutta lainsäädäntöä eli hallituksen asetusta 142/1994, jolloin viitataan aina laiminlyönnin ensimmäisenä päivänä voimassa olleeseen toisintoon.
4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?
Päivitetty viimeksi:
22/05/2023
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.