Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

Navigointipolku

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Lakisääteinen korko - Slovakia

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Viivästyskorko on velkasuorituksen laiminlyönnistä aiheutuva seuraamus. Se lisätään velkasuoritukseen prosenttiosuutena maksamatta olevasta velan osasta.  Laiminlyönnin lakisääteisenä seurauksena on sisällöllinen muutos velkojan oikeuksiin ja velallisen velvollisuuksiin, jolloin velan maksuvelvollisuuden lisäksi syntyy uusia oikeuksia ja velvollisuuksia riippumatta siitä, onko laiminlyönti velallisen syy vai ei.

Slovakian oikeusjärjestys tekee eron sen mukaan, onko kyse siviililain 40/1964 (Občianský zákonník) 517 §:n 2 momentin vai kauppalain (Obchodný zákonník) 369 §:n mukaisesta lakisääteisestä korosta.  Siviilioikeudellisissa suhteissa koron suuruutta ei voi neuvotella sopimusteitse eli sopimuspuolet eivät voi sopia lakisääteisen tason ylittävästä korosta – toisin kuin kauppaoikeudellisissa suhteissa, joissa yritykset yleensä sopivat koron suuruudesta keskenään ja joissa velkojalla on oikeus lakisääteiseen korkoon tapauksissa, joissa korosta ei ole sovittu.

Lakisääteinen korko on siis yksinkertainen viivästyskorko, jonka suuruus määräytyy lain perusteella sen mukaan, onko tapauksessa kyse siviili- vai kauppaoikeudellisesta suhteesta.  Siviilioikeudellinen korko voi olla enintään laissa säädetyn suuruinen (korko voi alittaa laissa säädetyn), ja jos korkoa ei määritetä sopimuksella, korko on velkojan sitä vaatiessa suuruudeltaan automaattisesti lakisääteinen. Kauppaoikeudellisissa suhteissa korko voi olla laissa säädettyä suurempi tai pienempi, ja lakisääteinen korko tulee kysymykseen siinä tapauksessa, ettei korosta määrätä sopimuksessa.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Lakisääteinen korko määritetään siviililain 517 §:n 2 momentin nojalla asetuksessa 87/1995 tasolle, joka vastaa velkasuorituksen laiminlyönnin ensimmäisenä päivänä voimassa olevaa Euroopan keskuspankin (EKP) peruskorkoa korotettuna viidellä prosenttiyksiköllä. Kyseessä on siis EKP:n perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korkokanta korotettuna viidellä prosenttiyksiköllä.  EKP:n korkokannat kulloisillakin ajanjaksoilla käyvät ilmi sivulta Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.nbs.sk/en/statistics/financial-markets/interest-rates/interest-rates-of-the-ecb. Laiminlyönnin ensimmäisenä päivänä voimassa olevaa korkoa sovelletaan laiminlyönnin koko keston ajan eikä EKP:n ohjauskoron mahdollisilla myöhemmillä muutoksilla ei ole vaikutusta korkoon.

Kauppaoikeudessa lakisääteisestä korosta säädetään kauppalain 369 §:ssä, jonka mukaan velkojalla, joka on täyttänyt lain ja sopimuksen mukaiset velvoitteensa, on laiminlyönnin tapauksessa oikeus vaatia viivästyskorkoa sopimuksessa määrätyn suuruisena ilman, että sen tarvitsee tehdä tästä erillistä ilmoitusta. Kuten edellä todetaan, kauppaoikeudellisissa suhteissa koron suuruutta voidaan muuttaa sopimuksella.  Kuitenkin myös sopimuskoron tapauksessa korossa on noudatettava hyvän kauppatavan periaatteita.  Jos näin ei ole, tällaisen sopimuksen mukaiselle oikeudelle ei voida myöntää suojaa. Toisin sanoen tuomioistuin ei voi määrätä korkoa suoritettavaksi kyseisten periaatteiden vastaisesti, vaikka korosta olisikin sovittu sopimuksessa. Toinen poikkeus ovat kuluttajasopimuksesta johtuvat velat, joissa velallinen on kuluttaja ja joissa korko voi olla enintään siviilioikeudessa säädetyn suuruinen.

Mainitun 369 §:n mukaan tapauksissa, joissa korosta ei ole sovittu, velallinen on velvollinen maksamaan korkoa Slovakian hallituksen asetuksessa 21/2013 säädetyn suuruisena.  Lainsäädäntö sallii kiinteät ja vaihtelevat korot. Kiinteä korko on laiminlyönnin ensimmäisenä päivänä sovellettava EKP:n peruskorko korotettuna yhdeksällä prosenttiyksiköllä. Näin määritettyä korkoa sovelletaan velkasuorituksen laiminlyönnin keston ajan. EKP:n peruskoron myöhemmillä muutoksilla ei ole vaikutusta korkoon (minkä vuoksi sitä kutsutaan kiinteäksi koroksi). Kiinteän koron sijasta velkoja voi kuitenkin vaatia velalliselta ns. vaihtelevaa korkoa, joka vastaa EKP:n asianomaisen puolivuotiskauden ensimmäisenä päivänä soveltamaa peruskorkoa korotettuna kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Jos velkoja valitsee vaihtelevan koron, koron laskentatapaa (ei siis laiminlyönnin alussa määritettyä korkoa vaan sen laskentatapaa) sovelletaan koko laiminlyönnin ajan. Vaihteleva korko merkitsee näin ollen sitä, että korko voi muuttua riippuen EKP:n asianomaisen puolivuotiskauden ensimmäisenä päivänä eli tammikuun 1. päivänä ja heinäkuun 1. päivänä soveltamista peruskoroista.  EKP:n korkokannat kulloisillakin ajanjaksoilla käyvät ilmi sivulta Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.nbs.sk/en/statistics/financial-markets/interest-rates/interest-rates-of-the-ecb.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Koron laskentatapa käy selvästi ja ymmärrettävästi ilmi laista.  Voimassa olevan korkokannan julkaisee virallisesti Slovakian oikeusministeriö (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.justice.gov.sk/Stranky/Nase-sluzby/Civilne-pravo/Aktualna-sadzba-zakonnych-urokov-z-omeskania/Uvod.aspx). Sen voi tarkistaa epävirallisesti myös sivulta Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.najpravo.sk/, jota Slovakian velalliset ja velkojat tai näiden edustajat usein käyttävät. Tällä sivulla voi myös helposti laskea koron tähän tarkoitukseen suunnitellun laskurin avulla.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Edellä mainittujen linkkien ohella käytössä ovat sivustot Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.zbierka.sk/ ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.slov-lex.sk/domov, joilta löytyvät sovellettavien lakien (siviililain ja kauppalain) ja asetusten (87/1995 ja 21/2013) voimassa olevat tekstit.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 14/01/2019