Navigointipolku

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Perintöoikeus - Puola

Tämän sivun alkukielistä versiota puola on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

SISÄLLYSLUETTELO

 

Sivu on laadittu yhteistyössä Linkki avautuu uuteen ikkunaanEuroopan unionin notaarien liiton (CNUE) kanssa.

 

1 Miten kuolemanvaraismääräys (testamentti, yhteinen testamentti, perintösopimus) laaditaan?

Puolan lainsäädännön mukaan omaisuutta voi hallinnoida kuolemanvaraismääräyksin ainoastaan testamentilla. Yhteiset testamentit on kuitenkin kielletty. Puolan lainsäädännössä tunnetaan seuraavanlaiset testamentit:

  • testamentintekijän omakätisesti laatima testamentti, jonka hän on itse myös päivännyt ja allekirjoittanut;
  • notaarin laatima testamentti notaarin vahvistaman asiakirjan muodossa;
  • suullinen testamentti, jonka testamentintekijä esittää kunnan- tai kaupunginjohtajalle kahden todistajan läsnä ollessa
  • suullinen testamentti kolmen todistajan läsnä ollessa (vain jos testamentintekijän kuolema on jo lähellä ja edellä mainittujen menettelyjen noudattaminen olisi mahdotonta tai hyvin vaikeaa).

Perintösopimuksista on sallittu ainoastaan perinnöstä luopumista koskeva sopimus tulevan perinnönjättäjän ja hänen lakimääräisen perillisensä välillä. Jotta tällainen sopimus olisi pätevä, se on vahvistettava notaarin asiakirjalla.

2 Miten kuolemanvaraismääräys rekisteröidään?

Testamenttia ei tarvitse rekisteröidä, jotta se olisi pätevä. Notaarin vahvistaman asiakirjan muodossa laadittu testamentti tai notaarin haltuun talletettu testamentti on mahdollista rekisteröidä kansallisen notaariliiton (Krajowa Rada Notarialna) toimesta.

3 Sovelletaanko kuolemanvaraismääräysten sisältöön rajoituksia (esimerkiksi lakiosa)?

Puolan lainsäädännössä ei millään tavoin rajoiteta testamentintekijän vapautta määrätä perillisistään. Testamenttivapautta ei rajoita myöskään se, että testamentintekijän lähisukulaisten ja puolison etujen suojaamiseksi heille on varattu tietty rahana maksettava lakimääräinen perintöosa (zachowek).

4 Jos kuolemanvaraismääräystä ei ole laadittu, kuka perii ja kuinka paljon?

Jos testamenttia ei ole, sovelletaan seuraavia periaatteita:

Jos perittävä ei ollut naimisissa eikä hänellä ollut lapsia, perillisiä ovat hänen vanhempansa. Jos jompikumpi vanhemmista ei ole enää elossa perimyksen alkaessa, hänelle kuuluva osa perinnöstä jaetaan perittävän sisarusten kesken yhtä suuriin osiin. Jos joku perittävän sisaruksista ei ole enää elossa perimyksen alkaessa, mutta hänellä on jälkeläisiä, tälle sisarukselle kuuluva osuus jaetaan hänen jälkeläistensä kesken yhtä suuriin osiin. Jos sisaruksia tai näiden jälkeläisiä ei ole, koko perintö menee perittävän isovanhemmille, jotka jakavat sen keskenään yhtä suuriin osiin. Jos joku isovanhemmista ei ole enää elossa perimyksen alkaessa, hänelle kuuluvan osan saavat hänen jälkeläisensä. Jos isovanhemmalla, joka oli kuollut ennen perimyksen alkamista, ei ole jälkeläisiä, hänen osuutensa perinnöstä siirtyy muille isovanhemmille, jotka jakavat sen keskenään yhtä suuriin osiin. Jos lakimääräisiä perillisiä ei ole, perinnön saa perittävän viimeinen asuinpaikkakunta. Jos ei ole mahdollista määrittää perittävän viimeistä asuinpaikkaa Puolassa tai jos viimeinen asuinpaikka sijaitsee ulkomailla, perintö menee valtiokonttorille.

Jos perittävällä ei ollut puolisoa, mutta häneltä jäi lapsia, nämä saavat koko perinnön.

Jos perittävältä jäi puoliso, tämä on ainoa perillinen, jos perittävällä ei ollut jälkeläisiä, vanhempia, sisaruksia tai sisarusten jälkeläisiä.

Jos perittävältä jää sekä puoliso että lapsia, nämä jakavat perinnön keskenään yhtä suuriin osiin; puolison osuuden on kuitenkin oltava vähintään ¼ perinnöstä. Jos perittävältä jää puoliso, jonka kanssa heillä oli lakisääteinen yhteisomistus, puoliso saa puolet yhteisomistuksen alaisesta omaisuudesta, ja toinen puoli muodostaa perittävältä jäävän perinnön.

5 Mikä on toimivaltainen viranomainen

5.1 perintöasioissa?

Hakijan on käännyttävä notaarin tai perittävän viimeisen asuinpaikan toimivaltaisen tuomioistuimen puoleen.

5.2 vastaanottamaan perinnön vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen?

Ilmoitus perinnön vastaanottamisesta tai siitä luopumisesta tehdään ilmoituksen antajan asuinpaikan tai vakinaisen oleskelupaikan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai notaarille. Ulkomailla asuva henkilö voi tehdä ilmoituksen konsulille.

Ks. vastauksessa edelliseen kysymykseen mainitut elimet.

5.3 vastaanottamaan testamenttisaannon vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen?

5.4 vastaanottamaan lakiosan vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen?

Puolan lainsäädännössä ei tunneta varsinaista lakiosan käsitettä. Sen sijaan siinä säädetään lakimääräisestä perintöosasta (zachowek) eli tietyn rahasumman maksamisesta lähisukulaisille. Tämän perintöosan vastaanottamisesta tai siitä luopumisesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta.

6 Esitelkää lyhyesti kansallisen lainsäädännön mukainen perintöasian ratkaisumenettely, mukaan lukien kuolinpesän purkaminen ja sen omaisuuden jakaminen (kertokaa myös, aloittaako tuomioistuin tai muu toimivaltainen viranomainen perintöasioita koskevan menettelyn omasta aloitteestaan).

Henkilö, joka haluaa saada todistuksen asemastaan perillisenä, voi joko tehdä asiaa koskevan hakemuksen tuomioistuimelle tai pyytää notaaria laatimaan tällaisen rekisteröidyn asiakirjan. Jos perillisiä on useita, he voivat pyytää tuomioistuinta jakamaan perintöomaisuuden pesänjakomenettelyssä, tai notaari voi tehdä perinnönjakosopimuksen vahvistamallaan asiakirjalla.

7 Miten ja milloin henkilöstä tulee perillinen tai testamentinsaaja?

Perilliseksi tai testamentinsaajaksi tullaan, kun perimys alkaa lain mukaisesti. Perinnöstä tai testamenttisaannosta on kuitenkin mahdollista luopua.

8 Ovatko perilliset vastuussa perittävän veloista? Millä edellytyksillä?

Periaatteessa perillisellä on rajoittamaton vastuu perittävän veloista. Perillinen voi rajoittaa vastuutaan ottamalla perinnön vastaan sen nettomäärään asti (eli ottamalla vastaan vain määrän, joka jää jäljelle velkojen vähentämisen jälkeen). Tätä varten perillisen on tehtävä asiasta ilmoitus notaarille tai toimivaltaiselle tuomioistuimelle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai tiedon perinnöstä. Jos perillisiä on useampia, he vastaavat perittävän veloista yhteisvastuullisesti.

9 Mitä asiakirjoja ja/tai tietoja tavallisesti edellytetään kiinteän omaisuuden rekisteröintiä varten?

Voidakseen rekisteröidä perintöomaisuuteen kuuluvan kiinteistön kiinteistörekisteriin perillisen on yleensä esitettävä todistus asemastaan perillisenä tai tuomioistuimen päätös, jossa todetaan hänen vastaanottaneen perinnön, tai notaarin laatima perintötodistus.

9.1 Onko jäämistön hoitajan nimittäminen pakollista tai pyynnöstä pakollista? Jos on, miten nimittäminen toteutetaan kummassakin tapauksessa?

Puolan lainsäädännön mukaan on mahdollista nimittää jäämistön hoitaja joko viran puolesta tai hakemuksesta, jos on syystä tai toisesta olemassa riski, että perintöomaisuutta ei hoideta asianmukaisella tavalla. Se, jonka etua asia koskee, voi tehdä tätä varten hakemuksen tuomioistuimelle, jonka tuomiopiirissä jäämistöomaisuus sijaitsee. Hänen on todistettava olevansa perillinen tai testamentinsaaja tai että hänellä on oikeus tiettyyn perintöosaan. Jäämistön hoitajan nimittämistä voivat hakea myös testamentin toimeenpanija, jäämistöomaisuuden toinen haltija (yhteisomistuksen perusteella), henkilö jolla on jaettu oikeus perittävältä jääneisiin oikeuksiin, velkoja jolla on kirjallinen todiste saatavista perittävää kohtaan tai verotoimisto.

Jos perillistä ei ole, tuomioistuin voi nimittää jäämistön hoitajan joko viran puolesta tai hakemuksesta hallinnoimaan jäämistöomaisuutta.

9.2 Kenellä on oikeus toimeenpanna perittävän kuolemanvaraismääräys ja/tai hallinnoida jäämistöä?

Perittävä voi testamentissa määrätä toimeenpanijan, joka hänen kuolemansa jälkeen hallinnoi jäämistöomaisuutta.

9.3 Mitkä valtuudet jäämistön hoitajalla on?

Testamentin toimeenpanijan velvollisuuksiin kuuluu hoitaa jäämistöomaisuutta, maksaa perimykseen liittyvät velat ja erityisesti panna täytäntöön testamenttilahjoituksia koskevat määräykset ja muut ohjeet sekä toimittaa perintöomaisuus perillisille perittävän tahdon ja lain mukaisesti heti kun pesänjako on tehty.

Testamentin toimeenpanija voi nostaa kanteen tai häntä vastaan voidaan nostaa kanne asioissa, jotka liittyvät jäämistön tai sen osan tai tietyn omaisuuserän hoitoon. Hän voi myös nostaa kanteen jäämistöomaisuuteen liittyviä oikeuksia koskevissa asioissa ja häntä vastaan voidaan nostaa kanne jäämistöön kohdistuvia velkoja koskevissa asioissa.

Testamentin toimeenpanijan on toimitettava testamentinsaajalle tälle kuuluva testamenttilahjoitus.

10 Mitä edunsaajan aseman ja/tai oikeudet osoittavia asiakirjoja kansallisen lainsäädännön mukaisesti tavallisesti annetaan perintöasioita koskevan menettelyn aikana tai sen päättyessä? Onko niillä todistusvoimaa?

Lakimääräisen perillisen on osoitettava sukulaisuussuhteensa perittävään esittämällä asianmukainen henkilöasiakirja (esim. syntymä- tai vihkitodistus). Testamentissa mainitun perillisen tai testamentinsaajan on todistettava oikeutensa perintöön esittämällä testamentti.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 14/02/2017