Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

Navigointipolku

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Tšekki

Tämän sivun alkukielistä versiota tšekki on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: englanti.

SISÄLLYSLUETTELO

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Menettelystä säädetään laissa 99/1963 (siviiliprosessilaki, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna) ja tarkemmin oikeusministeriön ohjeissa 505/2001, joissa vahvistetaan hallinto- ja menettelysäännöt piirituomioistuimille, alueoikeuksille ja ylioikeuksille.

Oikeuden puheenjohtaja (yhden tuomarin kokoonpanossa) voi oikeusministeriön ohjeiden 505/2001 10a §:n mukaisesti käyttää kuvan ja ääneen siirtoon tarkoitettua teknistä välineistöä (jäljempänä ”videopuhelin”) todistajan tai asiantuntijan kuulemiseksi, jos tämä on tarkoituksenmukaista henkilöiden oikeuksien suojelun tai heidän turvallisuutensa takaamiseksi tai välttämätöntä turvatoimien tai muiden pakottavien syiden vuoksi ja mikäli se on teknisesti mahdollista.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Oikeusministeriön ohjeiden 505/2001 11a §:n mukaan videopuhelimen välityksellä voidaan kuulla todistajien lisäksi myös asiantuntijoita.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Videopuhelinta voidaan käyttää vain todistajien ja asiantuntijoiden kuulemiseen.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Jos oikeuden puheenjohtaja (yhden tuomarin kokoonpanossa) päättää kuulla todistajaa tai asiantuntijaa videopuhelimen välityksellä, haasteessa mainitaan myös paikka, johon tämän on tultava kuultavaksi. Tähän tarkoitukseen voidaan siis käyttää myös muita soveltuvia tiloja esimerkiksi siellä, missä asiantuntijat tai todistajat ovat (esim. sairaala tai laboratorio).

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Todistajanlausunnon olennainen sisältö kirjataan pöytäkirjaan. Lausunto voidaan joutua kirjaamaan osittain sanatarkasti. Vaihtoehtoisesti virallinen pöytäkirjanpitäjä voi kirjata koko lausunnon tai lausunnosta voidaan tehdä äänitallenne tai kuva- ja äänitallenne, mikäli tästä säädetään laissa tai jos oikeuden puheenjohtaja (yhden tuomarin kokoonpanossa) päättää toimia näin.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Jos todistaja ei hallitse kieltä, jolla menettely käydään, hänellä on perustuslaillisen lain 2/1993 (perusoikeus- ja vapauskirja (Listina základních práv a svobod)) 37 §:n 4 momentin nojalla oikeus tulkkiin. Siviiliprosessilain 18 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin määrää tulkin osapuolelle, jonka äidinkieli on muu kuin tšekki, jos tähän ilmenee tarve menettelyssä.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Siviiliprosessilain 18 §:n 1 ja 2 momentin mukaan tuomioistuin on velvollinen varmistamaan asianosaisille yhtäläiset mahdolliset vaatia oikeuksiaan ja määräämään tulkin osapuolelle, jonka äidinkieli on muu kuin tšekki, jos tähän ilmenee tarve menettelyssä.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Henkilölle toimittamassaan haasteessa tuomioistuin menettelee siviiliprosessilain 51 §:n mukaisesti. Jos laissa tai erityisessä säännöksessä ei aseteta muita vaatimuksia, haasteessa on oltava seuraavat tiedot: missä asiassa asianomaista kuullaan, oikeustoimen kohde, paikka ja alkamisajankohta, haasteen syy, kuultavaksi kutsutun asema menettelyssä, kuultavaksi kutsutun velvollisuudet toimen aikana ja soveltuvin osin toimen ennakoitu kesto. Haaste tulla kuultavaksi voidaan esittää paperimuodossa tai sähköisesti ja kiireellisissä tapauksissa myös puhelimitse tai faksitse. Jos todistajaa tai asiantuntijaa aiotaan kuulla videopuhelimen välityksellä ja tämän on määrä tulla kuultavaksi jonkin toisen tuomioistuimen toimivalta-alueella, haasteen toimittaa tuomioistuin, jonka toimivalta-alueella kuulemisen on määrä tapahtua, jolloin pyynnön esittänyt tuomioistuin pyytää tätä toista tuomioistuinta tekemään yhteistyötä toimen toteuttamiseksi (oikeusapupyyntö). Siviiliprosessilain 115 §:n 2 momentin mukaan haaste on toimitettava asianosaisille siten, että näillä on riittävästi aikaa valmistautua, pääsääntöisesti vähintään 10 päivää ennen oikeudenkäyntipäivää, paitsi jos oikeudenkäyntiä edeltää valmisteluistunto.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Videoneuvottelun käyttöön liittyy tiedonsiirtokustannuksia. Näistä tiedonsiirtokustannuksista vastaa pyynnön esittänyt tuomioistuin, joka käynnistää videoneuvottelun.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Siviiliprosessilain 126 §:n 1 momentin mukaan kuka tahansa luonnollinen henkilö, joka ei ole menettelyn osapuoli, on velvollinen saapumaan haasteen perusteella tuomioistuimeen antamaan todistajanlausunnon. Todistaja voi kieltäytyä todistamasta vain siinä tapauksessa, että hän todistamisellaan aiheuttaisi itselleen tai omaiselleen rikossyyteuhan. Ennen kuulemisen alkamista todistajalle kerrotaan aina hänen todistajanlausuntonsa merkityksestä, hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä väärän lausunnon antamisesta aiheutuvista rikosseuraamuksista.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Kuulemisen alussa tuomioistuimella on siviiliprosessilain 126 §:n 2 momentin mukaan velvollisuus tarkistaa todistajan henkilöllisyys, pääsääntöisesti pyytämällä tätä esittämään henkilöllisyystodistus tai passi.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Kansainvälisestä yksityisoikeudesta annetun lain 91/2012 104 §:n 1 momentin mukaan todistajia, asiantuntijoita ja menettelyn osapuolia voidaan kuulla valaehtoisesti, jos ulkomaan viranomainen sitä pyytää. Todistajien ja menettelyn osapuolten vala kuuluu seuraavasti: Vakuutan kunnian ja omantunnon kautta, että vastaan kaikkiin tuomioistuimen kysymyksiin kertomalla kaikki tietoni asiasta ja pysymällä totuudessa siitä mitään salaamatta. Asiantuntijoiden vala kuuluu seuraavasti: Vakuutan kunnian ja omantunnon kautta, että annan lausunnon parhaan tietämykseni ja ymmärrykseni mukaan. Mahdollisissa myöhemmissä valoissa sanamuotoa muutetaan vastaavasti.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Käytännön toimenpiteistä sovitaan videoneuvottelun valmistelun yhteydessä pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tarpeiden mukaisesti.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Käytännön toimenpiteistä sovitaan videoneuvottelun valmistelun yhteydessä pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tarpeiden mukaisesti.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 27/02/2017