Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Viro

Palauta Tallenna pdf-muodossa

Tämän sivun alkukielistä versiota viro on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: englanti.

SISÄLLYSLUETTELO

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Todisteita voidaan ottaa vastaan videoneuvottelun välityksellä. Jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 10 artiklan 4 kohdassa säädetään oikeudesta pyytää videoneuvottelun käyttöä. Videoneuvottelua voidaan 17 artiklan nojalla käyttää myös todisteiden vastaanottamiseksi. Keskuselimen tai toimivaltaisen viranomaisen on edistettävä viestintätekniikan, kuten videoneuvottelujen käyttöä. Viron tuomioistuimilla on tarvittavat välineet videoneuvottelujen järjestämiseksi. Kun jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion tuomioistuin pyytää Virossa apua todisteiden vastaanottamiseksi, sovelletaan siviiliprosessilain Linkki avautuu uuteen ikkunaanlinkki) 15 §:n 6 momentin mukaan siviiliprosessilain säännöksiä, jollei asetuksen (EY) N:o 1206/2001 säännöksistä muuta johdu. Siviiliprosessilain 15 §:n 5 momentin mukaan virolaiset tuomioistuimet antavat toisen maan tuomioistuimen pyynnöstä prosessitoimen suorittamiseen liittyvää apua, jos pyydetty prosessitoimi kuuluu Viron lainsäädännön mukaisesti virolaisen tuomioistuimen toimivaltaan eikä sitä ei ole lainsäädännössä kielletty, jollei lainsäädännöstä tai kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu. Prosessitoimi voidaan suorittaa myös toisen maan lainsäädännön mukaisesti, jos se on tarpeen prosessitoimen suorittamiseksi kyseisessä maassa ja jos se ei ole asianosaisten etujen vastaista. Videoneuvotteluna pidettävään oikeudenistuntoon sovelletaan siviiliprosessilain 350 §:ää. Asetuksen (EY) N:o 1206/2001 nojalla järjestettäviin videoneuvotteluihin ei sovelleta mitään erityissäännöksiä eikä rajoituksia edes silloin kun videoneuvottelu järjestetään suoraan toisen jäsenvaltion sellaisen tuomioistuimen toimesta, joka on esittänyt pyynnön 17 artiklan nojalla.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Siviiliprosessilain 350 §:n 1 momentin mukaan asianosaisella on mahdollisuus suorittaa videoneuvotteluna pidettävässä oikeudenistunnossa prosessitoimia reaaliajassa, ja 2 momentin mukaan videoneuvotteluna pidettävässä oikeudenistunnossa voidaan kuulla myös todistajia tai asiantuntijoita.

Näin ollen asianosainen voi antaa videoneuvotteluna pidettävässä oikeudenistunnossa valaehtoisia lausuntoja ja muita kuin valaehtoisia lausuntoja (silloin kun kyseessä on hakemusmenettely). Myös todistajia ja asiantuntijoita voidaan kuulla videoneuvotteluna pidettävässä oikeudenistunnossa.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Ks. vastaus ensimmäiseen kysymykseen.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Siviiliprosessilain 350 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi järjestää istunnon videoneuvotteluna niin, että asianosaisella tai hänen edustajallaan tai avustajallaan on mahdollisuus olla muualla ja suorittaa prosessitoimia sieltä käsin reaaliajassa.

Tuomioistuin voi siis järjestää istunnon videoneuvotteluna niin, ettei henkilön tarvitse olla tuomioistuimen tiloissa.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Oikeusistunnon voi tallentaa. Tallennus tehdään siviiliprosessilain 52 tai 42 §:ssä säädetyllä tavalla. Kun tuomioistuimessa kuullaan henkilöä, joka ei ole läsnä tuomioistuimessa, kuuleminen voidaan siviiliprosessilain 52 §:n nojalla tallentaa. Tuomioistuimissa ei ole kuitenkaan käytettävissä välineitä tallenteiden säilyttämistä, käsittelyä ja arkistointia varten. Sen vuoksi etäkuulemisia ei käytännössä tallenneta.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Siviiliprosessilain 32 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynti ja tuomioistuinkäsittely tapahtuvat Virossa viron kielellä. Siviiliprosessilain 32 §:n 2 momentin mukaan oikeudenkäynti ja muut prosessitoimet tapahtuvat viron kielellä. Tuomioistuin voi kirjata oikeudenistunnossa vieraalla kielellä annetut lausumat tai lausunnot paitsi vironkielisen käännöksen muodossa myös sillä kielellä, jolla ne on esitetty, jos tämä on tarpeen lausumien tai lausuntojen tarkkuuden kannalta. Viron siviiliprosessilaissa ei ole asetukseen (EY) N:o 1206/2001 perustuvia erillisiä säännöksiä, jotka koskisivat kielijärjestelyjä silloin kun otetaan vastaan lausumia tai lausuntoja toisen jäsenvaltion tuomioistuimen pyynnöstä. Tämä koskee kielijärjestelyjä myös silloin, kun todisteita vastaanotetaan 17 artiklan nojalla.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Siviiliprosessilain 34 §:n 1 momentissa säädetään, että silloin kun osapuoli ei osaa viroa eikä hänellä ole edustajaa menettelyssä, tuomioistuin osoittaa menettelyyn tulkin joko osapuolen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. Tulkkia ei kutsuta, jos asianosaisten lausunnot ovat tuomioistuimelle ja asianosaisille ymmärrettäviä. Jos tuomioistuin ei pysty järjestämään tulkkia välittömästi, se määrää, että tulkkia tarvitsevan asianosaisen on etsittävä itselleen tulkki tai viroa osaava edustaja tuomioistuimen vahvistamassa määräajassa (siviiliprosessilain 34 §:n 2 momentti). Siviiliprosessilaissa ei ole erityisiä säännöksiä siitä, minkä maan tulkkia olisi käytettävä silloin kun todisteita vastaanotetaan asetuksen mukaisesti.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Siviiliprosessilain 343 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin antaa menettelyn osapuolille ja muille oikeudenistuntoon kutsuttaville henkilöille tiedoksi tuomioistuinkäsittelyn ajankohdan ja paikan. Siviiliprosessilain 343 §:n 2 momentin mukaan tiedoksiannon ja istunnon välille on jätettävä vähintään kymmenen päivää. Aika voi olla myös lyhyempi, jos asianosaiset siihen suostuvat.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesta todisteiden vastaanottamisesta aiheutuviin kuluihin sovelletaan kyseisen asetuksen 18 artiklaa. Siviiliprosessilain 15 §:n 4 momentin mukaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen ei tarvitse vastata prosessitoimen kustannuksista. Prosessitoimen suorittanut tuomioistuin ilmoittaa pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle kuluja koskevat tiedot, ja ne luetaan käsiteltävään asiaan liittyviksi kustannuksiksi. Todisteiden vastaanottamisesta aiheutuvat kustannukset maksetaan asian käsittelyyn liittyvinä kustannuksina siviiliprosessilain 148 §:n 1 momentin mukaisesti. Siinä säädetään, että asian käsittelyyn liittyvät kustannukset maksaa tuomioistuimen vahvistamassa laajuudessa sen pyynnön esittänyt osapuoli, johon kustannukset liittyvät, jollei tuomioistuin päätä toisin. Jos pyynnön esittäjinä ovat molemmat osapuolet tai jos tuomioistuin kutsuu todistajia tai asiantuntijoita oikeudenistuntoon tai määrää tehtäväksi selvityksen, kulut jaetaan tasan asianosaisten kesken. Koska tuomioistuimilla on videokonferenssilaitteet, niiden käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia ei oteta huomioon.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Kuultavalle henkilölle ilmoitetaan asetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että pyynnön esittäneen tuomioistuimen suorittama kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Siviiliprosessilain 347 §:n 2 momentin 1 alamomentin mukaan tuomioistuin tarkistaa oikeudenistunnon alussa, ketkä kutsutuista henkilöistä ovat saapuneet paikalle, sekä näiden henkilöllisyyden. Siviiliprosessilaissa ei ole tarkempia säännöksiä henkilöllisyyden tarkistamisesta oikeudenistunnossa. Tuomioistuimen on varmistuttava kutsuttujen henkilöiden henkilöllisyydestä. Sitä varten tuomioistuin tarkistaa kutsuttujen henkilöiden kuvalliset henkilöllisyystodistukset.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Siviiliprosessilain 269 §:n 2 momentin mukaan osapuolen on ennen lausunnon antamista vannottava seuraava vala:

”Minä, (nimi), vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.” Osapuoli lausuu valan ja allekirjoittaa valatekstin.

Siviiliprosessilain 36 §:n 1 momentin mukaan viron kieltä osaamaton henkilö vannoo valan osaamallaan kielellä, ja 2 momentin mukaan allekirjoitetaan vironkielinen valateksti, joka on ensin tulkattu kyseiselle henkilölle.

Siviiliprosessilain 262 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä säädetään, että ennen kuin todistaja antaa lausuntonsa, tuomioistuin muistuttaa, että tällä on velvollisuus puhua totta. Tuomioistuin myös selostaa todistajalle siviiliprosessilain 256–259 §:n sisällön. Siviiliprosessilain 303 §:n 5 momentin mukaan asiantuntijan kuulemiseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin todistajan kuulemiseen. Muuta asiantuntijaa kuin tuomioistuimen asiantuntijaa ja valtion hyväksymää asiantuntijaa muistutetaan ennen asiantuntijalausunnon antamista siitä, ettei hän saa antaa tietoisesti väärää lausuntoa. Asiantuntijan on myös allekirjoitettava tuomioistuimen pöytäkirjan tätä koskeva kohta tai mainittu muistutus. Allekirjoitettu muistutus toimitetaan tuomioistuimelle yhdessä asiantuntijalausunnon kanssa.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Siviiliprosessilain 350 §:n 3 momentissa säädetään, että jos istunto järjestetään videoneuvotteluna, kaikille osapuolille on taattava oikeus esittää anomuksia ja hakemuksia sekä ottaa kantaa toisten osapuolten anomuksiin ja hakemuksiin teknisesti turvallisesti. On myös varmistettava muut oikeudenistunnon edellytykset, jotta muualla olevan osapuolen kuva ja ääni välittyvät tuomioistuimelle reaaliajassa ja päin vastoin.

Jokaisessa tuomioistuimessa on paikan päällä tietotekniikka-asiantuntijana rekisteri- ja tietojärjestelmäkeskuksen työntekijä, joka varmistaa videokonferenssilaitteiden toimivuuden ja ratkaisee teknisiä ongelmia.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Pyydetyt tiedot käyvät ilmi pyyntölomakkeesta. Lisätietojen luonne riippuu käsiteltävänä olevan asian olosuhteista.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 25/07/2019