Sulje

UUSI BETA-VERSIO ON NYT KÄYTETTÄVISSÄ!

Tutustu Euroopan oikeusportaaliin uuteen beta-versioon ja anna siitä palautetta!

 
 

Navigointipolku

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Espanja

Tämän sivun alkukielistä versiota espanja on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

SISÄLLYSLUETTELO

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Todisteita voidaan vastaanottaa kummallakin tavalla.

Säädösperusta:

-        Siviiliprosessilain (Ley de Enjuiciamento Civil) 177 §, johon viitataan kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä siviiliasioissa annetussa laissa 29/2015.

-        Oikeuslaitoslain (Ley Orgánica del Poder judicial) 229 §:n säännökset videoneuvottelujen kulusta. Oikeuslaitoslain 229 §:n 3 momentin mukaan videoneuvottelun välityksellä voidaan järjestää kuulemisia, esittää kysymyksiä, vastaanottaa todistajanlausuntoja, kuulustella asianosaisia, tutkia asiaa, antaa lausuntoja, hyväksyä asiantuntijalausuntoja ja järjestää oikeudenkäynti joko tuomarin läsnä ollessa tai tuomioistuimessa sekä tarvittaessa asianosaisten läsnä ollessa. Oikeudenkäynti järjestetään julkisessa istunnossa tai poikkeustapauksissa suljetussa istunnossa. Kaikissa tapauksissa on huolehdittava siitä, että asianosaisilla on mahdollisuus puolustautua ja kiistää vastapuolen esittämät todisteet.

-        Espanjan yleisen oikeusneuvoston (Consejo General del Poder Judicial) täysistunnossa 15. syyskuuta 2005 tehdyn sopimuksen IV osaston II luvun määräykset (74–80 §) oikeudellisiin menettelyihin liittyvistä näkökohdista.

Tapaukset, joissa Espanja pyytää ulkomaiselta viranomaiselta oikeusapua

Unionin oikeuden ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti tällaisissa tapauksissa sovelletaan ensisijaisesti Euroopan unionin säännöksiä sekä kansainvälisiä sopimuksia, joiden sopimuspuoli Espanja on. Lakia 29/2015 sovelletaan toissijaisesti. Siviiliasioissa tehtävän kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön alalla Espanjan viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä ulkomaisten viranomaisten kanssa. Vaikka vastavuoroisuutta ei edellytetäkään, hallitus voi asetuksella säätää, että viranomaiset eivät tee yhteistyötä vieraan valtion viranomaisten kanssa, jos kyseisen valtion viranomaiset ovat toistuvasti kieltäytyneet yhteistyöstä tai jos yhteistyö kielletään sen lainsäädännössä.

Tapaukset, joissa espanjalaiset tuomioistuimet saavat pitää suoraan yhteyttä ulkomaisiin tuomioistuimiin

Kaikissa tapauksissa noudatetaan kummankin valtion voimassa olevaa lainsäädäntöä. Suoralla yhteydenpidolla tarkoitetaan kansallisten ja ulkomaisten tuomioistuinten välistä yhteydenpitoa, jossa ei ole välikäsiä. Tällainen yhteydenpito ei vaikuta tuomioistuinten riippumattomuuteen tai asianosaisten puolustautumisoikeuksiin.

Espanjan oikeusviranomaiset epäävät kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä siviiliasioissa koskevat pyynnöt, jos

a) pyydetyn yhteistyön tavoite tai tarkoitus on yleisen järjestyksen vastainen;

b) espanjalaisella tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta oikeusapupyyntöön liittyvässä menettelyssä;

c) suunnitellun toimen sisältö ei kuulu pyynnön vastaanottaneen espanjalaisen oikeusviranomaisen toimivallan alaan; pyynnön vastaanottanut viranomainen voi tarvittaessa toimittaa pyynnön toimivaltaiselle viranomaiselle ja ilmoittaa tästä pyynnön esittäneelle viranomaiselle;

d) kansainvälistä yhteistyötä koskeva pyyntö ei täytä laissa 29/2015 säädettyjä sisällöllisiä vaatimuksia ja vähimmäisvaatimuksia, jotta se voitaisiin käsitellä;

e) hallitus säätää asetuksella, että Espanjan viranomaiset eivät tee yhteistyötä sellaisen vieraan valtion viranomaisten kanssa, joka on toistuvasti kieltäytynyt yhteistyöstä tai jonka lainsäädännössä kielletään viranomaisia tekemästä yhteistyötä.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Ei ole asetettu rajoituksia, jotka koskisivat menettelyn osapuolia tai muita menettelyyn osallistuvia henkilöitä, olivatpa he todistajia tai asiantuntijoita. Tuomioistuin päättää, onko näiden henkilöiden osallistuminen asianmukaista ja mitä tietoja asiantuntijoille annetaan.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Rajoitukset ovat aina poikkeustapauksia, ja ne on asetettava perustellulla tuomioistuimen päätöksellä, jossa otetaan huomioon rajoituksen oikeasuhteisuus. Niiden tarkoituksena on suojata perusoikeuksia tai alaikäisten etuja.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Kuuleminen on järjestettävä sen tuomioistuimen tiloissa, jossa asiaa käsitellään ja jossa todisteita vastaanotetaan julkisessa istunnossa tai poikkeustapauksissa suljetussa istunnossa. Sen sijaan ei ole asetettu rajoituksia paikalle, jossa asianosainen osallistuu menettelyyn videoneuvottelun välityksellä. Tuomioistuimen asianajajan on todistettava asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa niiden henkilöiden henkilöllisyys, jotka osallistuvat menettelyyn videoneuvottelun välityksellä. Tämä voi tapahtua etukäteen toimitettujen tai paikan päällä esitettävien asiakirjojen tai henkilön tunnistamisen perusteella.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen tallentaminen on pakollista.

Siviiliprosessilain 147 §:n mukaan istunnossa annetut suulliset lausumat ja esiintyminen on tallennettava äänen ja kuvan tallentamiseen ja toistamiseen soveltuvalla välineellä. Kaikissa Espanjan tuomioistuimissa on audiovisuaaliset laitteet oikeudenkäyntien ja kuulemisten tallentamista varten. Tuomioistuimen asianajajan on arkistoitava tallenne DVD-levylle, ja hän vastaa myös levykopioiden toimittamisesta asianosaisille. Kopiot ovat maksullisia.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Jos espanjalainen tuomioistuin osallistuu kuulemiseen, oikeudenkäyntimenettelyssä ja siihen liittyvissä asiakirjoissa käytetään espanjan kieltä. Joillakin Espanjan alueilla menettelykieleksi voidaan kuitenkin hyväksyä tuon alueen virallinen kieli (galicia, katalaani, valencia tai baski), jos videoneuvottelun välityksellä kuultavat henkilöt osaavat ja haluavat käyttää kyseistä kieltä.

Kun noudatetaan 17 artiklan mukaista välitöntä kuulemista, ei ole mitään estettä pyynnön esittäneen valtion kielen käyttämiselle, koska todistajia kuullaan vapaaehtoiselta pohjalta.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Siviiliasioissa tulkkauksen järjestämisestä oikeudenkäynnissä ja asiaan liittyvien asiakirjojen käännättämisestä oikeudenkäynnin jälkeen vastaa itsehallintoalueen oikeuspalvelu tai joissakin tapauksissa oikeusministeriö, ellei näitä palveluja käyttävä asianosainen järjestä tulkkausta tai käännättämistä itse. Tästä aiheutuvat kulut voidaan osoittaa sen asianosaisen maksettavaksi, joka on määrätty korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Maksettava määrä riippuu siitä, onko asianosaisella oikeusmaksuttomaan oikeusapuun.

Sen takaamiseksi, että kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus tulla kuulluksi, tulkki voi olla joko tuomioistuimen tiloissa tai samoissa tiloissa sen henkilön kanssa, jota istunnossa kuullaan videoneuvottelun välityksellä.

Tulkin on kaikissa tapauksissa vannottava vala tai annettava totuusvakuutus ja toimittava mahdollisimman objektiivisesti tehtäviään hoitaessaan.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Kuulemista koskevaa sisäistä menettelyä asetuksen 10 artiklan mukaisissa tapauksissa tarkastellaan siviiliprosessilain 301 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä (asianosaisten kuuleminen), 360 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä (todistajien kuuleminen) sekä 335 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä, jotka koskevat lausumien antamista ja niiden toimittamista tutkittavaksi sekä asiantuntijoiden kuulemista vastakkain julkisissa istunnoissa.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Videoneuvottelu on periaatteessa maksuton, mutta jos joku asianosaisista haluaa jäljennöksen tallenteesta, hänen on toimitettava sitä varten sopiva väline tai maksettava sitä vastaava summa.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Kuuleminen tapahtuu espanjalaisen tuomioistuimen ohjauksessa.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Ks. vastaus kysymykseen 4.

Tuomioistuimen asianajajan on todistettava asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa niiden henkilöiden henkilöllisyys, jotka osallistuvat menettelyyn videoneuvottelun välityksellä. Tämä voi tapahtua etukäteen toimitettujen tai paikan päällä esitettävien asiakirjojen tai henkilön tunnistamisen perusteella.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

On erotettava seuraavat tapaukset:

a) Asianosaisten ei tarvitse antaa todistajanvalaa tai vakuutusta kuulemisen aikana. Tiedoksiannossa asianosaiselle on kuitenkin ilmoitettava, että jos hän jättää saapumatta tuomioistuimeen ilman perusteltua syytä, tuomioistuin voi pitää toteen näytettyinä tosiseikkoja, joissa hän oli henkilökohtaisesti osallisena, mikä on erittäin vahingollista hänen kannaltaan.

b) Jokaisen todistajan on ennen kuulemista annettava todistajanvala tai totuusvakuutus. Niiden rikkomisen seuraamuksista siviiliasioissa säädetään erikseen. Jos todistaja ei ole tietoinen näistä seuraamuksista, tuomioistuin ilmoittaa hänelle niistä.

Jos todistaja ei ole ikänsä puolesta rikosoikeudellisessa vastuussa, todistajanvalaa tai totuusvakuutusta ei vaadita.

c) Asiantuntijan on annettava asiantuntijanvala tai ‑vakuutus, jossa hän ilmoittaa toimineensa ja toimivansa tarvittaessa jatkossakin mahdollisimman objektiivisesti ottaen huomioon sekä tekijät, jotka voivat olla edullisia jommallekummalle osapuolelle, että tekijät, jotka voivat olla heille vahingollisia. Hänen on myös ilmoitettava ymmärtävänsä, millaisia rikosoikeudellisia seuraamuksia hänelle voi aiheutua tehtävänsä täyttämättä jättämisestä. Asiantuntijanvala tai ‑vakuutus toistetaan, kun asiantuntijalausuntoa käsitellään osapuolten kuulemismenettelyssä tuomioistuimessa.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Audiovisuaalisten laitteiden käytöstä sovitaan etukäteen. Tuomioistuimen kanslia vahvistaa videoneuvottelun päivämäärän, kellonajan ja toteuttamispaikan ja varmistaa, että paikalla on riittävästi henkilöstöä. Yleensä tehdään etukäteen testejä sen varmistamiseksi, että yhteydet ja laitteet toimivat asianmukaisesti.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Pyynnön esittäneen tuomioistuimen on annettava kaikki tarpeellisiksi katsotut tiedot, jotta todisteiden vastaanottaminen sujuu parhaalla mahdollisella tavalla.


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 26/01/2018