Muu aineisto

Unfair Commercial Practices Directive, Chapter 2, Section 1, Article 7, 1. , Unfair Commercial Practices Directive, Chapter 2, Section 1, Article 7, 2. , Unfair Commercial Practices Directive, Chapter 2, Section 1, Article 7, 4.

Jätevesijärjestelmien markkinointi ja mainonnan tunnistettavuus (KKV/341/14.08.01.05/2019)

Kuluttaja-asiamies

A company marketed a small wastewater treatment plant with an advertising letter distributed to consumers, titled “ANNOUNCEMENT”. The letter referred to the transition period of the Government Decree on Wastewater ending on 31 October 2019, by which time the wastewater systems of properties must be brought in line with the Government Decree. According to the letter, the company’s treatment plant handles the property's wastewater lawfully and cleanly. The content of the advertising letter resembled an official bulletin and did not meet the requirements for the identifiability of marketing set in the Consumer Protection Act.

Ratkaisut kilpailuasioissa

Ratkaisut kuluttaja-asioissa

Vireillä olevat yrityskaupat

Ratkaisuhaku

Jätevesijärjestelmien markkinointi ja mainonnan tunnistettavuus

Päivämäärä: 25.3.2019

Diaarinumero: KKV/341/14.08.01.05/2019

Osapuolet

Clewer Technology Oy

Tiivistelmä

Clewer Technology Oy (jälj. Clewer) markkinoi jätevesien puhdistamiseen tarkoitettua pienpuhdistamoa kuluttajille jaetulla mainoskirjeellä, jonka otsikkona oli ”TIEDOTE”. Kirjeessä viitattiin jätevesiasetuksen 31.10.2019 päättyvään siirtymäaikaan, johon mennessä kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tulee saattaa asetuksen mukaiseksi. Kirjeen mukaan Clewerin puhdistamo hoitaa kiinteistön jätevesien käsittelyn laillisesti ja puhtaasti. Mainoskirje muistutti sisällöltään viranomaistiedotetta eikä se täyttänyt markkinoinnin tunnistettavuudelle kuluttajansuojalaissa asetettuja vaatimuksia. Clewer sitoutui luopumaan kyseisenlaisella ”Tiedotteella” tapahtuvasta markkinoinnistaan sekä ilmoittamaan markkinointikirjeissään myös nimi- ja yhteystietonsa.

Sovellettavat säännökset

Kuluttajansuojalain 2 luvun 1, 3 ja 4 §

Asiasanat

Harhaanjohtava markkinointi, Markkinointi

Perustelut

Kuluttajille jaettiin maaliskuussa 2019 postin mukana mainoskirjettä, jossa otsikkona oli ”TIEDOTE”. Kirjeessä kerrottiin jätevesiasetuksen tuovan muutoksia jätevesien käsittelyn vaatimuksiin ja kirje jatkui tiedoilla siitä, millaisia kiinteistöjä jätevesijärjestelmän uudistamista koskeva 31.10.2019 saakka ulottuva siirtymäaika koskee.

Kirjeen kohdassa ”Pakollinen jätevesiselvitys” kerrottiin muun muassa, että jätevesijärjestelmä valitaan jätevesisuunnitelman mukaan ja että kiinteistön omistajalla täytyy olla selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä ja sitä koskeva käyttö- ja huolto-ohje.

Clewerin tarjoamasta ”Jätevesiliittymä” -tuotteesta kirjeessä kerrottiin, että se ”on helppo tapa hoitaa kiinteistön jätevesien käsittely laillisesti ja puhtaasti. Jätevesiliittymä käyttää tutkittua ja patentoitua, bioreaktorin sisältävää Clewerin pienpuhdistamoa”. Kirjeen lopussa olleessa ”Toimi näin – ota yhteyttä” kohdassa kerrottiin mm. jätevesisuunnittelijasta ja ”Varaukset ja lisäinfo” kohdassa annettiin lisäksi nettiosoite www.jatevesiliittyma sekä puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Kirjeessä ei tämän lisäksi ollut muuta tietoa kirjeen lähettäjästä.

Kuluttaja-asiamiehelle tulleissa kuluttajien yhteydenotoissa mainoskirjettä pidettiin mainonnan tunnistettavuuden osalta harhaanjohtavana (”tiedotetta ei heti tunnista mainonnaksi. Lähetetty nimellä ja osoitteella kotiin ikään kuin viranomaistiedotteena”).

Vaatimukset mainonnan tunnistettavuudelle

Kuluttajansuojalain 2 luvun 1 ja 3 § §:ssä kielletään käyttämästä markkinoinnissa kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Menettelyä pidetään kuluttajien kannalta sopimattomana muun muassa silloin, kun se ei täytä markkinoinnin tunnistettavuudelle 2 luvun 4 §:ssä asetettuja vaatimuksia. Säännöksen mukaan markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan.

Periaate siitä, että mainoksen on aina selkeästi erotuttava mainokseksi, käy ilmi myös markkinatuomioistuimen ratkaisukäytännöstä. Esimerkiksi ratkaisun 1994:17 perusteluissa todetaan, että mainos on siihen tarkemmin tutustumattakin heti voitava tunnistaa mainokseksi.

Lähtökohtana siten on, että kuluttajille jaettava jätevesijärjestelmiä koskevat mainoskirjeet on voitava jo nopeahkollakin tarkastelulla tunnistaa mainoksiksi. ”Tiedote” tai vastaavia viranomaistiedottamiseen viittaavia ilmaisuja markkinoinnissa ei saa käyttää. Sille, että markkinoinnissa viitataan esimerkiksi jätevesijärjestelmien uudistamista koskeviin säännöksiin tai asiaan liittyviin viranomaismääräyksiin, ei ole sinänsä estettä, kunhan markkinointimateriaalin kaupallinen tarkoitus ei näiden viranomaisiin viittaavien tietojen johdosta hämärry. Markkinoinnin tunnistettavuutta arvioidaan kokonaisuutena ottaen huomioon markkinoinnissa annetut tiedot ja se, minkä vaikutelman keskivertokuluttaja niiden perusteella saa.

Markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi myös elinkeinonharjoittajan nimi ja maantieteellinen osoite sekä, jos elinkeinonharjoittaja toimii toisen elinkeinonharjoittajan asiamiehenä tai edustajana, samat tiedot hänen päämiehestään. Jos elinkeinonharjoittajalla on oma logo tai muu liikemerkki, sen käyttäminen kirjeissä helpottaa osaltaan markkinoinnin tunnistettavuutta.

Clewerin mainoskirje oli otsikoitu ”Tiedotteeksi” eikä siitä muutoinkaan käynyt selvästi ilmi, että kyse on elinkeinonharjoittajan jätevesijärjestelmiä koskevasta markkinoinnista. Kirjeen lähettäjästä kirjeessä ei ollut muuta tietoa kuin internet-osoite www.jatevesiliittyma.fi, minkä perusteella kuluttaja ei voi tietää, että kyse on jätevesijärjestelmiä tarjoavasta elinkeinonharjoittajasta. Elinkeinonharjoittajan, eli Clewer Technology Oy:n, nimen kuluttaja voi saada selville vain kyseisen nettiosoitteen kautta, kirjeessä olleen puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen yhteydessä sitä ei sen sijaan kerrottu.

Kuluttaja-asiamies katsoi, että Clewerin kuluttajille jakama mainoskirje oli sekoitettavissa viranomaistiedotteeseen eikä kirje siten täyttänyt markkinoinnin tunnistettavuudelle kuluttajansuojalain 2 luvun 4 §:ssä asetettuja vaatimuksia. Markkinointi oli tämän vuoksi kuluttajien kannalta sopimatonta eli kuluttajansuojalain 2 luvun 1 ja 3 §:n vastaista.

Clewer vahvisti kuluttaja-asiamiehelle, että yhtiö

1) ottaa jätevesijärjestelmiä jatkossa markkinoidessaan huomioon edellä olevat mainonnan tunnistettavuutta koskevat seikat, kuten sen, ettei markkinointikirjeitä otsikoida ”Tiedotteeksi”, ja

2) ilmoittaa markkinointikirjeissään markkinointia harjoittavan elinkeinonharjoittajan nimi- ja yhteystiedot.