Olen toisen valtion kansalainen. Vaikuttaako se tutkintaan?

Ei vaikuta. Elämän, kunnian ja vapauden ehdoton suoja kuuluu kaikille Kreikassa ilman kansallisuuteen, rotuun, kieleen taikka uskonnollisiin ja poliittisiin mielipiteisiin perustuvaa syrjintää.

B. Mitkä ovat tutkinnan vaiheet?

i. Todisteiden kokoamisvaihe / tutkijoiden valtuuttaminen

Esitutkinnan tarkoituksena on kerätä tarvittavat todisteet sen määrittämiseksi, onko rikosoikeudellinen menettely aloitettava.

ii. Pidätys

Henkilö, joka on pidätetty verekseltään tai pidätysmääräyksen perusteella, on saatettava toimivaltaisen tutkintatuomarin eteen 24 tunnin kuluessa pidätyksestä. Sen sijaan jos pidätys on tehty tutkintatuomarin toimipaikan ulkopuolella, pidätetty on saatettava tutkintatuomarin eteen niin pian kuin se on hänen siirtämiseensä kuluvan ajan puitteissa mahdollista. Tutkintatuomarin on joko vapautettava pidätetty henkilö tai annettava säilöönottomääräys kolmen päivän kuluessa asian vireillepanosta. Tätä määräaikaa voidaan pidentää kahdella päivällä pidätetyn pyynnöstä.

iii. Kuulustelu

Pääkuulustelun tarkoituksena on kerätä tarvittavat todisteet sen toteamiseksi, että rikos on tapahtunut, ja päättää, onko henkilö saatettava oikeuden eteen sen johdosta.

iv. Tutkintavankeus

Tutkintavankeus on sallittu vain, jos syytettyä syytetään rikoksesta eikä hänellä tiedetä olevan Kreikassa asuinpaikkaa tai hän on toteuttanut valmistelevia toimia helpottaakseen pakenemistaan tai hän on aiemmin paennut hänelle määrättyä rangaistusta tai vältellyt oikeudenkäyntiä tai jos hänet on todettu syylliseksi vankeudesta pakenemiseen tai oleskelua koskevien rajoitusten rikkomiseen ja edellä esitettyjen tietojen perusteella voidaan osoittaa, että hänen tarkoituksenaan on paeta, tai että jos hänet vapautetaan, on erittäin todennäköistä, että hän tekee lisää rikoksia, kuten vastaavista rikoksista aiemmin annetut lainvoimaiset tuomiot osoittavat. Jos syytetyn syyksi luetusta rikoksesta voidaan lain mukaan määrätä elinkautinen vankeusrangaistus tai enintään 15 vuoden pituinen vankeusrangaistus tai jos rikos on tehty toistuvasti tai rikollis- tai terroristijärjestön toiminnan puitteissa tai jos rikoksesta kärsineiden lukumäärä on suuri, tutkintavankeus voidaan määrätä myös silloin, kun teon erityispiirteiden perusteella katsotaan perustelluksi, että jos henkilö vapautetaan, on erittäin todennäköistä, että hän tekee lisää rikoksia. Teon oikeudellinen vakavuus ei yksinään ole peruste tutkintavankeuden määräämiseen.

C. Mitkä ovat oikeuteni rikostutkinnan aikana?

i. Minkälaisia tulkkaukseen ja käännöksiin liittyviä oikeuksia minulla on?

Epäillyllä tai syytetyllä, joka ei puhu tai ymmärrä kreikkaa riittävästi, on oikeus tulkkaukseen ja kaikkien olennaisten oikeudenkäyntiasiakirjojen käännöksiin.

ii. Oikeus saada tietoa ja tutustua asiakirja-aineistoon

Tutkintatuomari ilmoittaa syytetylle syytekirjelmän ja tutkinta-asiakirjojen sisällön heti kun syytetty on saapunut tai kutsuttu hänen luokseen. Syytetyllä on myös oikeus tutustua syytekirjelmään ja tutkinta-asiakirjoihin itse tai asianajajansa välityksellä. Syytetylle toimitetaan hänen kirjallisesta pyynnöstään ja hänen kustannuksellaan jäljennökset syytekirjelmästä ja tutkinta-asiakirjoista.

Iii. Oikeus asianajajaan ja oikeus ilmoittaa tilanteesta kolmannelle henkilölle

Syytetyllä on oikeus siihen, että häntä avustaa puolustuksessa asianajaja, myös silloin kun istuntoon osallistuu todistajia tai muita syytettyjä. Syytettyä ei missään tapauksessa saa estää pitämästä yhteyttä asianajajaansa. Tällaisen yhteydenpidon on oltava täysin luottamuksellista.

iv. Minkälaisia maksuttomaan oikeusapuun liittyviä oikeuksia minulla on?

Epäillyllä tai syytetyllä on oikeus maksuttomaan oikeusapuun, myös oikeudelliseen neuvontaan ja apuun, sekä edustukseen tuomioistuimessa, asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

v. Mitä minun on tärkeää tietää seuraavista asioista:

a) Syyttömyysolettama

Epäiltyä tai syytettyä kohdellaan syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty toteen lain mukaisesti.

b) Oikeus vaieta ja oikeus olla todistamatta itseään vastaan

Epäillyllä tai syytetyllä on oikeus vaieta ja oikeus olla todistamatta itseään vastaan. Oikeutta vaieta ja oikeutta olla todistamatta itseään vastaan ei voida käyttää epäiltyä tai syytettyä vastaan.

c) Todistustaakka

Syytetty ei ole velvollinen näyttämään toteen tosiseikkoja, joihin hän vetoaa puolustuksekseen. Tuomarit ja syyttäjät ovat velvollisia tutkimaan huolellisesti kaikki todisteet, joihin syytetty on vedonnut puolustuksekseen, jos niistä on hyötyä totuuden selvittämiseksi. Kaikki syyllisyyden kyseenalaiseksi asettavat epäilyt ovat syytetyn tai epäillyn edun mukaisia.

vi. Mitkä ovat alaikäisiä koskevat erityiset suojatoimet?

Alaikäisellä, joka on joutunut tiettyjen henkilökohtaiseen vapauteen kohdistuvien rikosten tai seksuaalirikoksen uhriksi, on oikeus olla läsnä kaikissa tutkintatoimissa ja tutustua asiakirja-aineistoon, vaikka hän ei olisi tuomioistuinkäsittelyssä läsnä vastaamassa syytteeseen.

vii. Mitkä ovat haavoittuvassa asemassa olevia epäiltyjä koskevat erityiset suojatoimet?

Haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille on ilmoitettava heidän oikeuksistaan sen jälkeen, kun heidän erityistarpeensa on otettu huomioon, ja joka tapauksessa oikeuksista luopumisen seurauksista.

D. Mitkä ovat tutkinnan aikaiset lakisääteiset määräajat?

Yön kesto määritellään seuraavasti: klo 20.00–6.00 1. lokakuuta ja 31. maaliskuuta välisenä aikana ja klo 21.00–5.00 1. huhtikuuta ja 30. syyskuuta välisenä aikana.

E. Mitkä ovat oikeudenkäynnin valmistelutoimet, mukaan lukien tutkintavankeudelle vaihtoehtoiset seuraamukset ja mahdollisuus tulla siirretyksi alkuperämaahan (eurooppalainen valvontamääräys)?

Henkilö voidaan määrätä kotiarestiin, jota valvotaan sähköisesti, eli hänet voidaan tutkintatuomarin määräyksestä velvoittaa olemaan poistumatta tietystä nimenomaan määritellystä rakennuksesta tai rakennuskompleksista, joka osoitetusti on hänen olin- tai asuinpaikkansa.

A. Missä oikeudenkäynti pidetään?

Oikeudenkäynti pidetään alueellisesti toimivaltaisen tuomioistuimen tiloissa. Oikeudenkäyntipaikkaa voidaan muuttaa, jos yleiseen järjestykseen kohdistuu vakava uhka.

B. Voivatko syytteet muuttua? Jos voivat, mitkä ovat tiedonsaantioikeuteni?

Syytteet eivät voi muuttua. Syytetty voi tutustua syyte- ja tutkinta-asiakirjoihin itse tai asianajajansa välityksellä.

C. Mitä oikeuksia minulla on oikeudenkäynnin aikana?

i. Onko minun oltava läsnä oikeudenkäynnissä? Millä edellytyksillä voin olla poissa oikeudenkäynnistä?

Syytetyn on oltava henkilökohtaisesti läsnä istunnossa, ja hän voi myös nimetä asianajajan puolustamaan itseään tuomioistuimessa sekä rikkomusten että rikosten osalta.

ii. Minkälaisia tulkkaukseen ja asiakirja-aineiston kääntämiseen liittyviä oikeuksia minulla on?

Tulkkaus on järjestettävä viipymättä, jos epäiltyä, syytettyä tai todistajaa, joka ei puhu tai ymmärrä kreikkaa, on määrä kuulla jossakin rikosoikeudellisen menettelyn vaiheessa. Tulkkausta on tarvittaessa saatavilla vastaajien ja heidän asianajajiensa välistä yhteydenpitoa varten rikosoikeudellisen menettelyn kaikissa vaiheissa.

iii. Onko minulla oikeus asianajajaan?

Kun on kyse rikoksesta, tuomioistuimen puheenjohtajan on nimettävä asianajaja niille syytetyille, joilla ei sellaista ole. Sama velvollisuus koskee nuorisotuomioistuimen tuomaria silloin, kun alaikäistä syytetään teosta, joka täysi-ikäisen suorittamana olisi rikos. Syytetty ei voi kieltäytyä puheenjohtajan nimeämän asianajajan tai nimeämien asianajajien puolustuksesta. Jos on nimetty useampi kuin yksi asianajaja, syytetty voi kuitenkin perustellulla pyynnöllä pyytää tuomioistuinta peruuttamaan yhden asianajan nimityksen, jolloin muut voivat jatkaa puolustusta.

iv. Mistä muista menettelyllisistä oikeuksista minun on oltava tietoinen (esim. epäiltyjen läsnäolo oikeudenkäynnissä)?

Jos poissa oleva todistaja ei voi saapua tuomioistuimeen, hänen oikeudenkäyntiä edeltävässä istunnossa antamansa valaehtoinen todistajanlausunto voidaan lukea tuomioistuimessa ainoastaan syytetyn tai häntä edustavan asianajajan nimenomaisella suostumuksella; tätä koskeva ilmoitus merkitään pöytäkirjaan.

D. Mahdolliset tuomiot

Vankeusrangaistus on määräaikainen ja poikkeuksellisesti elinkautinen, jos laissa nimenomaisesti niin säädetään. Määräaikainen vankeusrangaistus on enintään viisitoista vuotta ja vähintään viisi vuotta. Vapaudenmenetyksen kesto on enintään viisi vuotta ja vähintään kymmenen päivää. Ellei toisin määrätä, yhdyskuntapalveluksen kesto on enintään 720 tuntia ja vähintään sata tuntia. Taloudellinen seuraamus on enintään a) 90 päiväsakkoa, jos kyse on ensisijaisena määrättävästä rangaistuksesta yhdistettynä yhdyskuntapalvelun suorittamiseen, b) 180 päiväsakkoa vankeusrangaistuksen vaihtoehtona ja c) 360 päiväsakkoa, jos kyse on vankeusrangaistuksen lisäksi määrättävästä rangaistuksesta. Jollei erityissäännöksissä toisin määrätä, kunkin yksittäisen päiväsakon on oltava vähintään yksi euro ja enintään sata euroa.

A. Voinko hakea muutosta tuomioon?

Kyllä, jos rikostuomioistuimen yhden tuomarin kokoonpano on määrännyt yli kahden kuukauden vankeusrangaistuksen, rikostuomioistuimen kolmen tuomarin kokoonpano on määrännyt yli neljän kuukauden vankeusrangaistuksen tai valamiestuomioistuin on määrännyt vähintään kahden vuoden vankeusrangaistuksen, tai jos nuorisotuomioistuimen yhden tai kolmen tuomarin kokoonpano on määrännyt henkilön sijoitettavaksi erityiseen nuorille tarkoitettuun säilöönottolaitokseen tai määrännyt hoitotoimenpiteitä.

B. Millaisia menettelyvaihtoehtoja muutoksenhaussa on?

Vaihtoehdot ovat seuraavat: vaatimus menettelyn kumoamisesta 15 päivän kuluessa, jos vastaaja, jolle on annettu lopullinen tuomio, ei ole voinut ylivoimaisen esteen tai muiden ylittämättömien syiden vuoksi millään tavalla ilmoittaa tuomioistuimelle määräajassa ylitsepääsemättömästä esteestä, jonka vuoksi hän ei voinut olla läsnä oikeudenkäynnissä eikä pyytää käsittelyn lykkäämistä; vaatimus päätöksen kumoamisesta, jos vastaajan asuinpaikka on ollut tuntematon tuomion antamisen ajankohtana, mutta se on ollut tiedossa syytekirjelmän tiedoksi antamisen ajankohtana.

C. Mitä seurauksia tuomiosta on?

i. Rikosrekisteri

Kaikki lainvoimaiset tuomiot merkitään rikosrekisteriin. Oikeudelliseen käyttöön tarkoitettuun jäljennökseen kirjataan kaikki tuomiot. Sitä vastoin yleiseen käyttöön tarkoitettuun jäljennökseen ei merkitä alle kuuden kuukauden vankeusrangaistuksia kolmen vuoden jälkeen, alle viiden vuoden vankeusrangaistuksia kahdeksan vuoden jälkeen eikä yli viiden vuoden vankeusrangaistuksia 20 vuoden jälkeen. Kun henkilö on täyttänyt 80 vuotta tai kun rangaistuksen lykkäämisestä on kulunut viisi vuotta, rikosrekisteri tuhotaan.

ii. Tuomion täytäntöönpano, pidätettyjen siirtäminen, rangaistuksen lykkääminen ja vaihtoehtoiset seuraamukset

Jos henkilö tuomitaan enintään kolmen vuoden vankeusrangaistukseen, tuomioistuin määrää rangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämisestä yhdestä kolmeen vuoteen, paitsi jos se katsoo nimenomaisesti esitettyjen syiden perusteella, että rangaistuksen täytäntöönpano on ehdottoman välttämätöntä, jotta tuomittu ei tekisi uusia rikoksia.Kreikka voi tunnustaa ja panna täytäntöön toisessa EU:n jäsenvaltiossa annetun päätöksen, jossa määrätään vapausrangaistuksesta tai vapaudenmenetyksen käsittävästä turvaamistoimenpiteestä. Sama pätee sellaisen vastaavan kansallisen tuomioistuimen päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevaan pyyntöön, jonka Kreikka osoittaa toiselle EU:n jäsenvaltiolle. Tuomitun on oltava tuomion antaneessa valtiossa tai täytäntöönpanovaltiossa. Kaksoisrangaistavuuden tarkistaminen on tarpeen, lukuun ottamatta tiettyjä vakavia rikoksia, joista tuomion antaneessa valtiossa voidaan määrätä vapausrangaistus, jonka enimmäiskesto on vähintään kolme vuotta.