Hyppää pääsisältöön

Lapsen sijoittaminen toiseen maahan esimerkiksi sijaisperheeseen

Flag of Sweden
Ruotsi
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
(in civil and commercial matters)

1 Jos maahanne on tarkoitus sijoittaa ulkomailta tuleva lapsi, mitä viranomaista on kuultava ja minkä viranomaisen on annettava hyväksyntänsä?

Kun lapsi on tarkoitus sijoittaa Ruotsiin Bryssel II -asetuksen mukaisesti, asian tutkii ja hyväksyy sen kunnan sosiaalilautakunta (socialnämnden), johon lapsi on tarkoitus sijoittaa.

2 Lyhyt kuvaus kuulemis- ja hyväksyntämenettelystä (vaaditut asiakirjat, määräajat, menettelyn kulku ja muut asiaankuuluvat tiedot), jota sovelletaan kun maahanne on tarkoitus sijoittaa ulkomailta tuleva lapsi.

Sosiaalilautakunta voi antaa ulkomaalaiselle viranomaiselle luvan lapsen sijoittamiseen Ruotsiin ainoastaan, jos

  1. Ruotsiin sijoittaminen on lapsen edun mukaista, erityisesti kun otetaan huomioon lapsen suhde maahan
  2. lapsen suhtautuminen asiaan on mahdollisuuksien mukaan selvitetty
  3. lapsen huoltaja ja, jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta, lapsi itse suostuvat sijoittamiseen
  4. sosiaalilautakunta selvittää kotiolot sekä edellytykset kotona tapahtuvalle huolenpidolle
  5. lapselle on myönnetty oleskelulupa, jos tällaista lupaa tarvitaan
  6. sijoittaminen tapahtuu tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta 25. kesäkuuta 2019 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2019/1111 (Bryssel II -asetus) nojalla tai toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa Haagissa 19. lokakuuta 1996 allekirjoitetun yleissopimuksen nojalla.

Kunta toimittaa tiedot kussakin tapauksessa vaadittavista asiakirjoista. Lisätietoja saa Ruotsin keskusviranomaiselta.

3 Onko maassanne päätetty, että ulkomailta tulevan lapsen sijoittamiseen ei tarvita viranomaisten hyväksyntää, jos lapsi on tarkoitus sijoittaa tiettyjen lähisukulaisten luo? Jos tällainen päätös on tehty, mitä lähisukulaisten ryhmiä päätös koskee?

Ei, tätä sääntöä ei sovelleta.

4 Onko maanne tehnyt sopimuksia tai järjestelyjä, joilla pyritään yksinkertaistamaan kuulemismenettelyä hyväksynnän saamiseksi ulkomailta tulevien lasten sijoittamiseen?

Ei.

1 – Miten saan oikeudellista neuvontaa

Onko asianajajan käyttö pakollista?

Epäillyllä on oltava asianajaja oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä siitä lähtien, kun epäilty on saanut mahdollisuuden tutustua esitutkinta-aineistoon (ks. tietosivu 2). Epäillyllä on oltava asianajaja jo ennen tätä seuraavissa tapauksissa:

  • Epäilty oli alaikäinen rikoksen tekohetkellä.
  • Epäilty ei voi puolustaa itseään fyysisen tai psyykkisen vamman vuoksi tai puolustautuminen on tällaisen vamman vuoksi hankalaa.
  • Epäiltyä epäillään rikoksesta, josta voidaan määrätä elinkautinen vankeusrangaistus.
  • Tämän ja toisen rikosasian välillä vallitsee ristiriita, ja jälkimmäisen vastaajalla on puolustusasianajaja.
  • Epäilty on ollut tutkintavankeudessa vähintään kuusi kuukautta.
  • Asia käsitellään nopeutetussa menettelyssä.

Vastaajalla on oltava asianajaja oikeudenkäynnin aikana. Asianajajan läsnäolo oikeudenkäynnissä on pakollista.

Kuinka löydän asianajajan

Vastaajalla on oikeus valita asianajajansa, joka edustaa vastaajaa sopimuksen perusteella. Asianajajien nimet ja yhteystiedot ovat saatavilla Viron asianajajaliiton (Eesti Advokatuur) verkkosivuilla.

Jos sopimusta asianajajan kanssa ei ole tehty tai asianajaja ei voikaan edustaa vastaajaa, vastaajalla on oikeus pyytää nimittämään itselleen asianajaja. Nimittämisen hoitaa Viron asianajajaliitto.

Oikeus saada asianajajaliiton nimittämä asianajaja ei riipu taloudellisesta tilanteesta. Vastaajan ei tarvitse kertoa tietoja taloudellisesta tilanteestaan asianajajaa hakiessaan.

Jos haluaa asianajajaliiton nimittämän asianajajan, on pyyntö toimitettava tutkintaviranomaiselle, syyttäjälle tai tuomioistuimelle.

Joissakin rikosoikeudenkäyntimenettelyissä asianajajan osallistuminen on pakollista. Jos vastaaja ei ole valinnut tällaisessa menettelyssä asianajajaa itse, tutkintaviranomainen, syyttäjä tai tuomioistuin nimittää asianajajan. Asianajajaa ei tarvitse tällöin hakea erikseen.

Asianajajan palkkion maksaminen

Vastaaja maksaa valitsemansa asianajajan palkkion itse. Asianajajan palkkio ja maksuehdot on kirjattu asianajosopimukseen.

Jos vastaaja ei halua palkata asianajajaa itse, hänellä on oikeus valtion tarjoamaan asianajajaan. Viron asianajajaliiton nimittämän asianajajan palkkion maksaa vastaajan sijasta valtio. Jos tuomioistuin toteaa vastaajan syylliseksi, vastaajan on korvattava valtiolle sen maksamat asiananajajapalkkiot.

Voinko vaihtaa asianajajaa?

Vastaajalla on oikeus vaihtaa valitsemansa asianajaja. Jos vastaajalle on nimitetty asianajaja, asianajajan voi vaihtaa, jos sekä alkuperäinen että uusi asianajaja suostuvat vaihtoon. Jos nimitetty asianajaja on epäpätevä tai toimii huolimattomasti, vastaajalla on oikeus pyytää, että tuomioistuin erottaa kyseisen asianajajan ja asianajajaliitto nimittää uuden.

Linkkejä

Viron asianajajaliitto

Ilmoita teknisestä tai sisältöä koskevasta ongelmasta tai anna muuta palautetta sivustosta