Koska Saksa on liittovaltio, sillä on Euroopan oikeudellisen verkoston valtakunnallisen yhteysviranomaisen lisäksi kussakin osavaltiossa alueellinen yhteysviranomainen. Valtakunnallinen yhteysviranomainen toimii liittovaltion oikeusviraston (Bundesamt für Justiz) yhteydessä. Alueelliset yhteysviranomaiset toimivat osavaltion organisaatiosta riippuen joko tuomioistuimen yhteydessä (Baijerissa osavaltion ylioikeus (Oberlandesgericht München), Bremenissä osavaltion alioikeus (Landgericht Bremen), Hampurissa käräjäoikeus (Amtsgericht Hamburg), Hessenissä osavaltion ylioikeus (Oberlandesgericht Frankfurt am Main), Niedersachsenissa osavaltion ylioikeus (Oberlandesgericht Celle), Nordrhein-Westfalenissa osavaltion ylioikeus (Oberlandesgericht Düsseldorf) ja Sachsenissa osavaltion ylioikeus (Oberlandesgericht Dresden)) tai osavaltion oikeusministeriön yhteydessä. Verkostoon kuuluu Saksassa yhteensä 17 yhteysviranomaista. Valtakunnallinen yhteysviranomainen vastaa saapuviin ja lähteviin pyyntöihin, koordinoi kansallista verkostoa ja järjestää mm. Euroopan oikeuden päivän tapahtumat sekä kansallisen verkoston jäsenten tapaamiset.
Työnjako valtakunnallisen yhteysviranomaisen ja alueellisten yhteysviranomaisten välillä on seuraavanlainen: Saksan siviili- tai kauppaoikeutta tai tuomioistuinjärjestelmää koskeviin yleisiin kyselyihin vastaa valtakunnallinen yhteysviranomainen. Sen sijaan jotakin tiettyä oikeustapausta koskeviin kyselyihin vastaa yleensä sen osavaltion yhteysviranomainen, jonka alueella asia on vireillä. Tosin kaikilla yhteysviranomaisilla on samanlaiset valtuudet, joten kaikki kyselyt voidaan osoittaa mille tahansa 17 yhteysviranomaisesta, ja myös valtakunnallinen yhteysviranomainen voi antaa käytännön apua yksittäistapauksissa. Työnjaon avulla pyritään varmistamaan, että kuhunkin kysymykseen vastaa asiasta parhaiten perillä oleva yhteysviranomainen.
Yhteysviranomaisten lisäksi tuomioistuinten tukena toimii ns. Bryssel II b ‑asetuksen (neuvoston asetus (EU) 2019/1111) alalla yhteensä neljä tuomaria, joiden vastuualueet on jaettu osavaltioittain. Ulkomailta tulevat kyselyt voidaan osoittaa kenelle tahansa näistä neljästä tuomarista. Kyselyn vastaanottanut tuomari ohjaa sen tarvittaessa eteenpäin tuomareiden keskinäisen työnjaon, kielitaidon, erityisosaamisen tai kyseessä olevaan asiaan perehtymisen perusteella.
Lisäksi Ranskan oikeusministeriössä toimii saksalainen yhteyshenkilö, joka vastaa Saksan ja Ranskan välisestä oikeusapuun liittyvästä yhteydenpidosta. Tähän yhteyshenkilöön voidaan ottaa yhteyttä (yhteysviranomaisten ohella), jos Ranskan esittämän oikeusapupyynnön yhteydessä ilmenee ongelmia tai on selvitettävä Ranskan lainsäädännön sisältöä.
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta annetun päätöksen (28 päivänä toukokuuta 2001 annettu neuvoston päätös 2001/470/EY, jota on viimeksi muutettu 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 568/2009/EY) 2 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla Saksa on nimennyt verkoston jäseniksi seuraavat: Bundesrechtsanwaltskammer, Bundesnotarkammer, Patentanwaltskammer, Deutscher Anwaltverein, Deutscher Gerichtsvollzieher Bund e.V., Bund Deutscher Rechtspfleger sekä Deutscher Richterbund.
Verkoston jäseniä ovat lisäksi asiakirjojen tiedoksiannosta ja todisteiden vastaanottamisesta vastaavat keskusviranomaiset, jotka on nimetty oikeudenkäynti- ja muiden kuin oikeudenkäyntiin liittyvien asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1784 sekä jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa annetun neuvoston asetuksen (EU) 2020/1783 mukaisesti. Nämä keskusviranomaiset sekä osavaltioiden oikeushallintoviranomaiset antavat tuomioistuimille jatkuvasti siviiliasioissa annettavaa oikeusapua koskevaa tietoa, täydennyskoulutusta sekä asiakirjojen tiedoksiantoa ja todisteiden vastaanottamista koskevaa tukea kansainvälisissä asioissa. Tämän lisäksi verkoston jäseniä ovat asetuksessa (EU) 2019/1111 (Bryssel II b ‑asetus) tarkoitettu keskusviranomainen ja toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18 päivänä joulukuuta 2008 annetussa asetuksessa (EY) N:o 4/2009 (elatusvelvoiteasetus) tarkoitettu keskusviranomainen.
Lisätietoja oikeudellisen verkoston toiminnasta Saksassa sekä luettelo yhteyshenkilöistä on liittovaltion oikeusviraston verkkosivuilla (http://www.bundesjustizamt.de/ejnzh).
Lisätietoja on osoitteessa
sie-brauchen-hilfe-bei-einem-grenzueberschreitenden-fall (325.72 KB - PDF) DE