Perusoikeuskirjan käyttö ja tunnettuus maassasi
Julkinen politiikka, jolla edistetään perusoikeuskirjan käyttöä ja tunnettuutta lainsäätäjän, hallinnon, lainvalvontaelinten ja oikeuslaitoksen keskuudessa
EU:n perusoikeuskirja on osa kansallisen perus- ja ihmisoikeuspolitiikan oikeusperustaa yhdessä Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.
Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteot linjaavat valtioneuvoston pitkäjänteistä perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa kansainvälisesti, Euroopan unionissa sekä kansallisesti.
Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmat sisältävät konkreettisia toimenpiteitä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi ja edistämiseksi. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pitänyt tarpeellisena, että joka hallituskaudella valmistellaan kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma.
- Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2025–2027 valmistelu
- Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2020-2023
- Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2017–2019
- Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2012-2013
Perusoikeuskirjan soveltamista koskeva koulutus
EU:n perusoikeuskirja huomioidaan valtioneuvoston virkamiesten lainvalmistelukoulutuksissa. Perusoikeuskirjaa käsitellään Perehdytys lainvalmisteluun -kurssilla, Lainvalmistelun peruskurssilla sekä EU-valmistelun peruskurssilla, jotka järjestetään vuosittain. Lisäksi lainvalmistelijoille järjestetään säännöllisesti teemakoulutuksia perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä aiheista.
EU:n perusoikeusulottuvuutta ja perusoikeuskirjaa käsitellään vuonna 2023 julkaistussa, valtioneuvoston lainvalmistelijoille tarkoitetussa verkkokoulutuskokonaisuudessa Perus- ja ihmisoikeudet lainvalmistelussa, joka toteutettiin yhdessä HAUS kehittämiskeskus Oy:n kanssa.
Perusoikeuskirjan ja sen soveltamistarkoitusten ymmärtämistä helpottavat välineet
EU:n perusoikeuskirjan velvoitteiden huomioimista käsitellään lainvalmistelijoille suunnatuissa oppaissa, kuten Lainkirjoittajan oppaassa, Hallituksen esitysten laatimisohjeissa, Lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeessa sekä perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia koskevassa oppaassa.
Oikeusministeriössä on laadittu EU:n perusoikeuskirjan tulkintaa ja soveltamista käsittelevä muistio (2020), jonka tarkoituksena on toimia kansallisen lainvalmistelun ja Suomen EU-valmistelun apuvälineenä erityisesti silloin, kun arvioidaan perus- ja ihmisoikeuksia EU-oikeuden soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Muistiossa käsitellään EU:n perusoikeuskirjan soveltamisalaan, tulkintaan, oikeusvaikutuksiin ja suojan tasoon liittyviä kysymyksiä, EU:n perusoikeuksien rajoittamisedellytyksiä ja perusoikeuskirjan suhdetta muihin perus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin, kuten Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja kansalliseen perustuslakiin.
Muiden EU-maiden tai muiden EU:ssa toimivien sidosryhmien kehittämien välineiden käyttö ja edistäminen
EU:n perusoikeusviraston (FRA) raporteista ja työvälineistä tiedotetaan muun muassa valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusverkoston kautta. Lisäksi FRA:n vuosittaisesta perusoikeusraportista laaditaan uutinen oikeusministeriön verkkosivuille tukemaan kansalaisviestintää. Ministeriön viestintäkanavissa tiedotetaan myös muista Suomen kannalta merkittävistä raporteista.
Esimerkkejä valtiosta riippumattomista aloitteista, joilla edistetään perusoikeuskirjan käyttöä ja tunnettuutta maassasi
Ihmisoikeuskeskuksen verkkoluentosarja perus- ja ihmisoikeuksista sisältää luennon perusoikeuksista Euroopan unionissa.