1 Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen vai onko olemassa muita vaihtoehtoja?
Joskus voi olla tarkoituksenmukaisempaa turvautua vaihtoehtoisiin menettelyihin. Katso sivu "Sovittelu jäsenvaltioissa" ja Sovittelu jäsenvaltioissa - Suomi".
2 Onko asian vireillepanolle jokin määräaika?
Vireillepano-oikeuden määräaika riippuu käsiteltävästä asiasta. Määräajoista voi keskustella esimerkiksi asianajajan tai oikeusaputoimiston kanssa.
3 Onko asia vietävä tuomioistuimeen juuri tässä jäsenvaltiossa?
Katso sivu '”Tuomioistuinten toimivalta”.
4 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?
Katso sivu '”Tuomioistuinten toimivalta – Suomi”.
5 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?
Katso sivu '”Tuomioistuinten toimivalta – Suomi.”'
6 Voinko panna asian vireille itse vai onko minun otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?
Yksityishenkilö voi viedä minkä tahansa riita-asian tuomioistuimen käsiteltäväksi ilman oikeudellista neuvonantajaa. Monimutkaisissa asioissa esimerkiksi asianajajan käyttäminen voi olla eduksi.
7 Mihin on käytännössä otettava yhteyttä asian vireillepanoa varten: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen?
Tuomioistuinten kansliat toimivat yhteydenottopisteinä.
8 Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla?
Suomen tuomioistuimissa käytettävät kielet ovat suomi ja ruotsi. Kanne (haastehakemus) on laadittava kirjallisesti ja pääsääntöisesti suomeksi. Ahvenanmaalla on käytettävä ruotsia. Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaiset voivat tarvittaessa käyttää omaa kieltään. Kanne voidaan toimittaa faksilla tai sähköpostilla. Tiettyjen asioiden osalta on mahdollista käyttää myös sähköistä asiointipalvelua, katso sivu "Sähköinen asiointi - Suomi".
9 Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?
Valmiita lomakkeita ei ole käytettävissä. Haastehakemuksessa kantaja esittää, mitä hän vaatii ja millä perusteella. Pääsääntöisesti haastehakemukseen on liitettävä se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon kantaja vetoaa.
10 Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen?
Asian käsittelyn päätyttyä tuomioistuin perii käsittelymaksun, jonka suuruus riippuu siitä, missä asian käsittelyvaiheessa ratkaisu annetaan. Asia voidaan joskus ratkaista oikeuteen toimitetun kirjallisen aineiston perusteella. Usein asia ratkaistaan kuitenkin vasta istuntokäsittelyn jälkeen. Lisätietoa oheisen linkin kautta: https://oikeus.fi/tuomioistuimet/hovioikeudet/fi/index/maksut/tuomioist….
Asianajajalle tuleva korvaus ja sen maksuajankohta ovat sopimuksenvaraisia asioita, joista ei ole säädetty erikseen.
11 Voinko saada oikeusapua?
Oikeusavun saamisen edellytyksenä on vähävaraisuus. Asia, jonka hoitamiseen oikeusapua haetaan, täytyy olla merkityksellinen. Lisätietoa oheisen linkin kautta: https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/index.html.
12 Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset palautetta siitä, onko asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla vai ei?
Kanne tulee vireille, kun haastehakemus on saapunut tuomioistuimeen. Pyydettäessä tuomioistuin vahvistaa haastehakemuksen saapumisen. Tuomioistuin ei anna vahvistusta siitä, että kanne on nostettu asianmukaisella tavalla.
13 Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?
Tuomioistuin ilmoittaa asianosaisille asian käsittelyn edistymisestä ja antaa arvion käsittelyn aikataulusta. Menettelyn etenemistä voi tarvittaessa tiedustella tuomioistuimesta.