1 Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen vai onko olemassa muita vaihtoehtoja?
Joissakin tapauksissa voi olla tarkoituksenmukaista turvautua vaihtoehtoisiin riidanratkaisumenettelyihin, kuten kuluttajasovitteluun (Verbraucherschlichtung), sovitteluun (Mediation) tai välimiesmenettelyyn (Schiedsverfahren). Välimiesmenettelyä ei kuitenkaan voi käyttää kaikissa riita-asioissa, esimerkiksi kun on kyse perheoikeudellisista vaatimuksista, jotka eivät kuulu varallisuusoikeuden piiriin. Ks. ”Sovittelu”.
2 Onko asian vireillepanolle jokin määräaika?
Kanteen nostamiselle ei ole asetettu yleistä määräaikaa. Määräaika voidaan kuitenkin asettaa tietyissä laissa määritetyissä tilanteissa, esimerkiksi tiettyjen välitoimien yhteydessä. Kanteessa esitettyihin vaatimuksiin sovelletaan tästä riippumatonta vanhentumisaikaa. Jos vaatimuksen esittämiseen sovellettava vanhentumisaika on umpeutunut ja vastaaja vetoaa siihen menettelyssä, kanne kumoutuu. Vanhentumisajat eivät määräydy prosessioikeuden, vaan aineellisen oikeuden perusteella. Ne vaihtelevat tapauksittain. Yksittäisessä tapauksessa vanhentumiskysymyksen selventämiseksi voi olla hyödyllistä kääntyä lakiasiantuntijan, kuten asianajajan, puoleen.
3 Onko asia vietävä tuomioistuimeen juuri tässä jäsenvaltiossa?
Ks. ”Minkä valtion tuomioistuin on toimivaltainen?”.
4 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?
Ks. ”Minkä valtion tuomioistuin on toimivaltainen? - Saksa?”.
5 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?
Ks. ”Minkä valtion tuomioistuin on toimivaltainen? - Saksa?”.
6 Voinko panna asian vireille itse vai onko minun otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?
Se, voiko kantaja nostaa kanteen itse vai onko avuksi otettava asianajaja, riippuu siitä, mikä tuomioistuin on asiassa toimivaltainen. Tietyissä tapauksissa myös oikeudenkäynnin kohde voi johtaa asianajajapakkoon.
Osavaltion alioikeuksien (Landgericht) ja osavaltion ylioikeuksien (Oberlandsgericht) menettelyissä asianosaisella on oltava asianajaja edustajanaan (siviiliprosessilain 78 §:n 1 momentti). Asianajajapakko on voimassa myös liittovaltion korkeimmassa oikeudessa (Bundesgerichtshof). Siellä voivat kuitenkin toimia vain erityisluvan saaneet asianajajat. Myös useimmissa perheoikeutta koskevissa asioissa (esim. avioeropäätökset ja elatusapua ja varallisuussuhteita koskevat riita-asiat), jossa käräjäoikeus (Amtsgericht) on toimivaltainen, asianajajan käyttö on pakollista.
Kaikissa muissa käräjäoikeuden menettelyissä asianosainen voi itse nostaa kanteen ja osallistua menettelyyn ilman asianajajaa.
Velkomusmenettelyssä (gerichtliches Mahnverfahren) (siviiliprosessilain 688 § ja sitä seuraavat pykälät), jota käytetään rahamääräisten vaatimusten yksinkertaistettuun täytäntöönpanoon, toimivalta on siviilioikeudellisissa riita-asioissa käräjäoikeudella. Osavaltioissa on tätä varten yleensä keskitettyjä velkomustuomioistuimia (Zentrale Mahngerichte). Kantaja voi lähettää sille maksamismääräystä koskevan hakemuksen käyttämättä asianajajaa.
Velkomusmenettely on mahdollinen myös työoikeudellisissa menettelyissä. Siviiliprosessista poiketen hakemus on toimitettava suoraan alueellisesti toimivaltaiselle työtuomioistuimelle. Työoikeudellisissa menettelyissä asianosainen voi ensimmäisessä oikeusasteessa nostaa kanteen itse ja osallistua menettelyyn ilman asianajajaa.
7 Mihin on käytännössä otettava yhteyttä asian vireillepanoa varten: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen?
Lähtökohtaisesti kanne on toimitettava toimivaltaiselle tuomioistuimelle kirjallisesti. Se voidaan toimittaa postitse tai jättämällä tuomioistuimen postilaatikkoon. Kanne on mahdollista toimittaa myös sähköisesti. Sähköistä viestintää varten on luotu viestintäkanavia, joita kuvataan tarkemmin kohdassa ”Digitalisointiasetus”.
Jos toimivalta kuuluu käräjäoikeudelle, kanne voidaan kirjauttaa käräjäoikeuden kanslian pöytäkirjaan myös suullisesti. Tämä on mahdollista paitsi alueellisesti toimivaltaisessa käräjäoikeudessa myös jonkin muun saksalaisen käräjäoikeuden kansliassa. Kanslian on sen jälkeen toimitettava pöytäkirja viipymättä tuomioistuimelle, jolle kanne on osoitettu.
Sama pätee työtuomioistuimeen. Myös työtuomioistuimelle osoitettu kanne voidaan kirjauttaa suullisesti minkä tahansa työtuomioistuimen kanslian pöytäkirjaan.
8 Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla?
Virkakielenä on lähtökohtaisesti saksa. Siksi kanne on nostettava saksan kielellä. Sorbien asuinalueilla sovelletaan poikkeusta. Siellä sorbit voivat nostaa kanteen myös sorbin kielellä. Myös tiettyihin ratkaisukokoonpanoihin (Commercial Chambers, Commercial Courts), joita voidaan perustaa alioikeuteen (Landgericht), osavaltion ylioikeuteen (Oberlandesgericht) tai ylimpään ylioikeuteen (Obersten Landesgericht) tarkemmin määriteltyjä talousoikeudellisia riitoja varten sovelletaan poikkeusta. Näissä tuomioistuimissa kanne voidaan nostaa englanniksi.
Yleensä kanne on toimitettava tuomioistuimeen kirjallisena. Käräjäoikeudelle tai työtuomioistuimelle osoitettu kanne voidaan kirjauttaa kanslian pöytäkirjaan myös suullisesti (ks. vastaus kysymykseen 7). Kanne voidaan toimittaa myös sähköisesti. Asianajajille kanteen toimittaminen sähköisesti on pakollista.
Tavallinen sähköposti ei täytä kanteen sähköistä toimittamista koskevia oikeudellisia vaatimuksia, joten sitä ei voida hyväksyä. Sen sijaan tuomioistuinten kanssa käytävään sähköiseen viestintään on erilaisia suojattuja tiedonsiirtovälineitä, jotka mahdollistavat oikeudellisesti pätevän asiakirjojen toimittamisen oikeuslaitokselle.
Tällaisia suojattuja tiedonsiirtovälineitä ovat kansalaisten ja organisaatioiden sähköinen postilaatikko (Bürger- und Organisationenpostfach, eBO) sekä verkkopalvelujen saatavuuden parantamisesta annetun lain (Onlinezugangsgesetz – OZG) 2 §:n 5 momentissa tarkoitetun käyttäjätilin postilaatikko, erityisesti Mein Justizpostfach (MJP).
Mein Justizpostfach on maksuton valtakunnallinen palvelu luonnollisille henkilöille. Sen voi ottaa käyttöön Bund-käyttäjätilin (BundID) kautta verkkotunnistustoiminnon ollessa aktivoituna, ja sitä voi käyttää suoraan verkkoselaimen kautta ilman lisäohjelmistoja.
Bürger- und Organisationenpostfach (eBO) on kansalaisille, oikeushenkilöille ja organisaatioille tarkoitettu viestintäväline. Sen käyttö edellyttää erityisiä ohjelmistoja ja vahvaa tunnistautumista.
Kanteen voi toimittaa pätevästi myös faksilla, jossa on asianosaisen allekirjoitus. Kanteesta on käytävä selvästi ilmi, kuka sen on allekirjoittanut.
Asianajajilla on suojattuna tiedonsiirtovälineenä käytössään erityinen asianajajien sähköinen asiointipostilaatikko (besonderes elektronisches Anwaltspostfach, beA).
9 Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?
Velkomusmenettelyssä (gerichtliches Mahnverfahren) on käytettävä virallisia lomakkeita, erityisesti kun haetaan maksamismääräystä (Mahnbescheid) tai täytäntöönpanomääräystä (Vollstreckungsbescheid) (siviiliprosessilain 703 c §:n 2 momentti yhdessä velkomusmenettelyä koskevista lomakkeista annetun asetuksen (Verordnung zur Einführung von Vordrucken für das Mahnverfahren) 1 §:n 1 momentin kanssa ja työtuomioistuinlain 46 f § yhdessä velkomusmenettelyä työtuomioistuimissa koskevista lomakkeista annetun asetuksen (Verordnung zur Einführung von Vordrucken für das arbeitsgerichtliche Mahnverfahren) 1 §:n kanssa). Jos lomakkeita ei käytetä, hakemus voidaan jättää käsittelemättä.
Kanteen nostamiseen ei tarvita vakiolomakkeita. Haastehakemuksen on kuitenkin täytettävä tietyt muodolliset vaatimukset, ja siinä on oltava tietty sisältö:
- Haastehakemuksessa on oltava asianosaisten ja heidän oikeudellisten edustajiensa täsmälliset yhteystiedot sekä osoitteet, josta heidät voi tavoittaa. Lisäksi on nimettävä tuomioistuin, jossa kanne nostetaan.
- Haastehakemuksessa on esitettävä selvästi ja yksiselitteisesti, mitä kanne koskee ja mitä kantaja hakee tuomioistuimelta (Klageantrag).
- Lisäksi esitetty vaatimus ja sen perustana olevat tosiseikat on esitettävä täydellisesti, johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi.
- Haastehakemus on allekirjoitettava omakätisesti. Jos asianosaista edustaa asianajaja, tämän tai tämän edustajan on allekirjoitettava haastehakemus (ks. kohta 8).
10 Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen?
Siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita hoitavien tuomioistuinten menettelyistä peritään oikeudenkäyntikulut. Ne muodostuvat oikeudenkäyntimaksuista ja tuomioistuimen kuluista perittävistä maksuista. Kun haastehakemus on jätetty, tuomioistuin vahvistaa ennakkomaksun (Gerichtskostenvorschuss) lakisääteisten oikeudenkäyntikulujen perusteella. Haasteen tiedoksianto vastapuolelle tapahtuu yleensä vasta sitten, kun kantaja on maksanut ennakkomaksun.
Sama pätee velkomusmenettelyyn.
Työtuomioistuinmenettelyissä ei tarvitse maksaa ennakkomaksuja.
Jos kantaja käyttää asianajajaa, syntyy asianajokustannuksia. Asianajopalkkiot maksetaan tosin yleensä vasta menettelyn päätyttyä tai tuomioistuimen annettua päätöksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Asianajaja voi kuitenkin vaatia ennakkomaksua myöhemmin perittävän palkkionsa perusteella jo ennen kanteen nostamista.
Menettelystä aiheutuvat kustannukset, oikeudenkäyntikulut ja asianajopalkkiot ennakkomaksuineen korvaa menettelyn päätyttyä lähtökohtaisesti asianosainen, jonka maksettavaksi tuomioistuin ne määrää. Tämä on yleensä oikeudenkäynnin hävinnyt asianosainen. Menettelyssä, jossa oikeudenkäyntikuluja koskeva päätös tehdään perhe- ja hakemuslainkäyttöasioissa noudatettavasta menettelystä annetun lain (Gesetz über das Verfahren in Familiensachen und in den Angelegenheiten der freiwilligen Gerichtsbarkeit) mukaisesti, tuomioistuin päättää yleensä kohtuuden mukaan, missä määrin kukin vastaa oikeudenkäyntikuluista.
Ks. ”Oikeusapu – Saksa”
11 Voinko saada oikeusapua?
Henkilö, joka ei henkilökohtaisen ja taloudellisen tilanteensa vuoksi pysty maksamaan oikeudenkäyntikuluja, voi hakea toimivaltaiselta tuomioistuimelta oikeusapua (Prozesskostenhilfe/Verfahrenskostenhilfe) (siviiliprosessilain 114 §). Tuomioistuin tutkii, onko kanteella/hakemuksella mahdollisuus menestyä, varmistaa, ettei sitä ole nostettu kiusantekotarkoituksessa, ja selvittää, täyttyvätkö taloudelliset ehdot. Jos tuomioistuin myöntää oikeusapua, kantajan ei tarvitse maksaa ennakkomaksuja kanteen tiedoksiannosta.
Hakemukseen on liitettävä ilmoitus hakijan henkilökohtaisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Tähän on käytettävä virallista lomaketta (Erklärung über die persönlichen und wirtschaftlichen Verhältnisse bei Prozess- oder Verfahrenskostenhilfe), johon on liitettävä tositteet (esim. tulotositteet ja tiliotteet).
Jos oikeusapua myönnetään, valtiokonttori (Staatskasse) maksaa oikeudenkäyntikulut ja – mikäli tarvitaan asianajaja – hakijan asianajajan palkkion. Tuomioistuin voi myöntää asianosaisen taloudellisen tilanteen perusteella myös mahdollisuuden maksaa oikeudenkäyntikuluja kuukausittain erissä. Jos asianosainen kuitenkin häviää asian, tämän on lähtökohtaisesti vastattava vastapuolen kuluista itse (siviiliprosessilain 123 §).
12 Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset palautetta siitä, onko asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla vai ei?
Jos haastehakemus on toimitettu tuomioistuimelle täydellisenä ja pätevässä muodossa ja säännönmukaisesti vaadittava ennakkomaksu on suoritettu, tuomioistuin huolehtii haastehakemuksen tiedoksiannosta vastaajalle. Kun se on annettu vastaajalle tiedoksi, asian katsotaan olevan vireillä.
Jos haastehakemus on puutteellinen tai virheellinen, tuomioistuin antaa kantajalle yleensä mahdollisuuden korjata sitä. Jos tarvittavia korjauksia ei tehdä, kanne voidaan jättää tutkimatta.
13 Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?
Kun haaste on annettu tiedoksi, tuomioistuin ilmoittaa asianosaisille jatkokäsittelystä ja ryhtyy prosessinjohtotoimiin. Se voi joko määrätä ensimmäisen suullisen kuulemisen ajankohdan tai järjestää ensin kirjallisen menettelyn.
Kirjallisessa menettelyssä asetetaan määräaika, johon mennessä vastaaja voi ilmoittaa, haluaako hän puolustautua kannetta vastaan. Tämän jälkeen voidaan asettaa lisämääräaikoja vastineiden esittämiselle tai täydentävien asiakirjojen toimittamiselle.
Tuomioistuin voi ennen suullista käsittelyä määrätä osapuolet selventämään tiettyjä kohtia tai esittämään asiakirjoja. Asianosaisia voidaan myös vaatia saapumaan henkilökohtaisesti paikalle. Kaikista tuomioistuimen päätöksistä ja määräajoista ilmoitetaan asianosaisille.