1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?
Kuten Englannissa ja Walesissa, lakisääteinen korko on korko, jota lain mukaan voidaan soveltaa liiketoimista aiheutuvien saatavien maksamattomaan määrään. Lakisääteistä korkoa voidaan vaatia Late Payment of Commercial Debts (Interest) Act 1998 -lain nojalla. Lakisääteistä korkoa ei sovelleta, kun on kyse kuluttajakaupasta. Lakisääteistä korkoa sovelletaan vain silloin kun sekä myyjä että ostaja ovat kaupallisia toimijoita.
2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?
|
Lakisääteisen koron määrä/taso |
Lakisääteisen koron soveltamisperusteet (tarvittaessa esim. viivästys, kuluttajasopimus jne.) |
Oikeusperusta |
|
Enintään 8 prosentin korko yleis- ja erityisvahingonkorvauksille. Huom. Tämä ei ole teknisesti ”lakisääteinen korko” vaan korko, jota sovelletaan Late Payment of Commercial Debts (interest) Act 1998 -lain soveltamisalan ulkopuolella, eli muihin kuin liiketoimista aiheutuviin saataviin sovellettava yksinkertainen korko. |
Viime vuosina tuomioistuimet ovat harkintansa mukaan perinteisesti määränneet yleisvahingonkorvauksille 2 prosentin koron (haastehakemuksen tiedoksiantopäivästä alkaen) ja erityisvahingonkorvauksille 6 prosentin koron (vahingon tapahtumispäivästä alkaen). |
Tämä käytäntö vahvistettiin asiassa McDowell v. MIB annetussa tuomiossa (1996). Tuomioistuinten valtuuksista käyttää harkintavaltaa ja määrittää yksinkertainen korko veloille ja vahingonkorvauksille säädetään seuraavissa: County Courts (Northern Ireland) Order 1980 -lain 45A §; ja Judicature (Northern Ireland) Act 1978 -lain 33A §, |
|
8 prosenttia korkeampi kuin Englannin pankin peruskorko (Bank of England base rate) Pankin viitekorko vahvistetaan puolivuosittain 30. kesäkuuta ja 31. joulukuuta. Joulukuun 31. päivän peruskorkoa sovelletaan velkoihin, joiden maksu myöhästyy 1. tammikuuta ja 30. kesäkuuta välisenä aikana. Heinäkuun 1. päivästä joulukuun 31. päivään sovelletaan 30. kesäkuuta voimassa ollutta korkoa. |
Yrityksillä ja julkisen sektorin elimillä on lakisääteinen oikeus vaatia viivästyskorkoa 7. elokuuta 2002 tai sen jälkeen tehdyistä sopimuksista johtuviin liiketapahtumiin liittyvistä saatavista. Lakisääteistä korkoa voidaan vaatia myöhästyneen maksun saamisen jälkeen. Pohjois-Irlannissa määräaika on kuusi vuotta. Korko lasketaan yleensä 30 päivän kuluttua maksun erääntymisestä. Sopimuksessa ei voida sulkea pois lakisääteistä korkoa, mutta sen vaatiminen ei ole pakollista. |
Late Payments of Commercial Debt (Interest) Act 1998 -laki The Late Payment of Commercial Debts (Rate of Interest) (No.3) Order 2002 -laki The Late Payment of Commercial Debts Regulations 2002 -laki |
3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?
Koron laskeminen on yksinkertainen prosessi. Ensin lasketaan koko vuoden korko. Tämä tehdään kertomalla velan määrä kokonaiskorolla (peruskorko + 8 %). Sitten lasketaan päiväkohtainen korko jakamalla vuotuinen korko 365:llä. Vaadittava korko lasketaan kertomalla päiväkohtainen korko myöhästymispäivien lukumäärällä. Korkoa peritään velan bruttomäärästä, myös mahdollisesta arvonlisäveron osuudesta, mutta koroista ei makseta arvonlisäveroa.
4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?
Asiaa koskeva lainsäädäntö on saatavilla seuraavien linkkien kautta:
Late Payments of Commercial Debt (Interest) Act 1998 -laki
The Late Payment of Commercial Debts (Rate of Interest) (No.3) Order 2002 -laki
The Late Payment of Commercial Debts Regulations 2002 -laki