1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?
Kyllä. Lakisääteinen korko on korko, joka velallisen on maksettava erääntyneestä rahasaatavasta. Velallisen on siis maksettava velkasumman lisäksi korkoa maksun viivästymisestä.
2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?
Viivästyskorosta säädetään velvoiteoikeudellisista suhteista annetun lain (Zakon o obveznim odnosima; Kroatian virallisen lehden (Narodne novine, NN) nrot 35/05, 41/08, 125/11, 78/15, 29/18, 126/21, 114/22, 156/22 ja 155/23) 29–31 §:ssä. Kyseisiä säännöksiä sovelletaan, ellei erillislaissa säädetä tiettyjen henkilöiden tai sopimussuhteiden osalta toisin. Lakisääteinen viivästyskorko vahvistetaan puolivuosittain. Velvoiteoikeudellisista suhteista annetun lain mukaan kaupallisiin sopimuksiin sekä elinkeinonharjoittajan ja julkisoikeudellisen elimen välisiin sopimuksiin sovellettava korkokanta on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioonsa ennen kuluvan puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko korotettuna 8 prosenttiyksiköllä ja muiden sopimusten tapauksessa 3 prosenttiyksiköllä. Viivästyskorkokanta on voimassa vuoden ajan.
Velvoiteoikeudellisista suhteista annetun lain muuttamisesta annetun lain (Zakon o izmjenama Zakona o obveznim odnosima; NN nro 114/22) tultua voimaan viivästyskoron laskemisessa on 1. tammikuuta 2023 lukien käytetty viitekorkona korkokantaa, jota Euroopan keskuspankki on soveltanut viimeisimpään, ennen kuluvan puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää toteutettuun perusrahoitusoperaatioonsa.
Kroatian keskuspankin (Hrvatska narodna banka) on julkaistava 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta voimassa oleva Euroopan keskuspankin soveltama korkokanta.
Kroatian keskuspankin ilmoituksen (NN nro 77/24) mukaan Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioonsa soveltama korko, joka on ollut voimassa 1. heinäkuuta 2024 lukien, on 4,25 prosenttia vuodessa.
Edellä mainitulla erillislailla viitataan lakiin rahoitustoimista ja akordimenettelystä (Zakon o financijskom poslovanju i predstečajnoj nagodbi; NN nrot 108/12, 144/12, 81/13, 112/13, 71/15, 78/15 ja 114/22). Sillä on saatettu osaksi Kroatian lainsäädäntöä kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16. helmikuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/7/EU. Kyseistä lakia sovelletaan maksuviiveisiin yritysten keskinäisissä tai yrityksen ja julkisoikeudellisen elimen (velallinen) välisissä liiketoimissa, joissa on kyse tavaroiden toimittamisesta tai palvelujen tarjoamisesta korvausta vastaan. Sen mukaan lakisääteinen viivästyskorko vastaa viitekorkoa, jota on korotettu 8 prosenttiyksiköllä. Euroopan keskuspankki määrittää viitekoron ja julkaisee sen Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Määrätyn vuoden ensimmäisen puoliskon viitekorko on kyseisen vuoden tammikuun 1. päivänä voimassa ollut korko ja toisen puoliskon viitekorko on kyseisen vuoden heinäkuun 1. päivänä voimassa ollut korko.
3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?
Kroatian keskuspankin on julkaistava Euroopan keskuspankin 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta soveltama viitekorko. Virallinen lehti on luettavissa osoitteessa https://narodne-novine.nn.hr/.
4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?
Kroatian virallinen lehti on luettavissa maksutta osoitteessa https://narodne-novine.nn.hr/.