2 – UHRIN OIKEUDET OIKEUDENKÄYNNIN AIKANA

Save as PDF

Miten voin osallistua oikeudenkäyntiin?

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Voinko saada oikeusapua?

Miten saan suojelua, jos olen vaarassa?

Miten voin vaatia vahingonkorvausta rikoksentekijältä tai saada korvausta valtiolta?

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Lisätietoa

Miten voin osallistua oikeudenkäyntiin?

Rikoksen uhri voi osallistua oikeudenkäyntiin myös asianomistajana. Hänen on silloin esitettävä hakemus tuomioistuimelle. Tuomioistuin tutkii hakemuksen ja päättää, antaako se uhrille luvan toimia asianomistajana. Uhri voi asianomistajana olla läsnä kaikissa oikeuden istunnoissa, myös suljetuissa istunnoissa.

Uhrin oikeudet oikeudenkäynnin aikana vaihtelevat sen mukaan, missä tuomioistuimessa hänen asiansa käsitellään:

  • jos poliisi ajaa syytettä Court of Magistrates ‑tuomioistuimessa, uhrilla on lähes samat oikeudet kuin vastaajalla: uhri tai hänen asianajajansa voi esittää todisteita, ristikuulustella todistajia (antamalla poliisin esittää kysymykset) jne.
  • jos ylin syyttäjä (Attorney General), ylin apulaissyyttäjä (Deputy Attorney General) tai yleinen syyttäjä (public prosecutor) ajaa syytettä rikostuomioistuimessa (Criminal Court), uhri voi ainoastaan olla läsnä oikeuskäsittelyssä ja esittää näkemyksensä langettavasta tuomiosta, jos valamiehistö on katsonut vastaajan syylliseksi.

Asianajajan käyttäminen oikeudenkäynnin aikana on suositeltavaa, muttei pakollista. Uhrin on itse maksettava asianajajan palveluista. Uhrin on vastattava itse myös kaikista muista kuluista, jotka aiheutuvat oikeudenkäyntiin osallistumisesta (kuten matkakulut ja palkattomat vapaapäivät). Maltan lainsäädännön mukaan uhrille ei korvata näitä kuluja.

Uhrin asianajajalla on oikeus tutkia koko asiaa koskeva asiakirja-aineisto ja tehdä muistiinpanoja tai pyytää kopioita asiakirjoista. Jos asiaa kuitenkin käsitellään rikostuomioistuimessa kokoonpanossa, johon kuuluu valamiehistö, vain ylimmällä syyttäjällä, rikoksesta epäillyllä ja hänen asianajajallaan on oikeus tutusta asiakirja-aineistoon.

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Oikeudenkäyntivaiheessa uhri todennäköisesti kutsutaan kuultavaksi todistajana. Siinä tapauksessa hän saa ilmoituksen kuulemisajasta ja ‑paikasta suoraan poliisilta tai postitse. Kuultavaksi meneminen ei ole pakollista, mutta suositeltavaa. Jos tuomioistuin nimittäin pitää uhrin todistajanlausuntoa tärkeänä, se ryhtyy toimenpiteisiin varmistaakseen uhrin läsnäolon seuraavassa istunnossa.

Todistajana toimivan uhrin ei kuitenkaan tarvitse vastata sellaisiin kysymyksiin eikä esittää sellaisia asiakirjoja tai muuta todistusaineistoa, joiden perusteella häntä vastaan voitaisiin nostaa syyte.

Tietyissä tapauksissa

  • uhria voidaan kuulla siten, ettei hän joudu kohtaamaan epäiltyä
  • uhria voidaan kuulla hänen asuinpaikallaan, ja/tai
  • hänet voidaan ottaa mukaan todistajansuojeluohjelmaan.

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Jos uhri on alle 16-vuotias ja häntä on kuultava oikeuskäsittelyssä, hän voi pyytää tulla kuulluksi videoneuvottelun välityksellä. Tässä tapauksessa hänen ei tarvitse mennä tuomioistuimeen eikä olla läsnä oikeussalissa.

Jos alaikäinen uhri on riippuvainen rikoksesta epäillystä (jos epäilty on esimerkiksi uhrin vanhempi), uhri sijoitetaan turvalliseen paikkaan, yleensä sosiaaliministeriön ylläpitämään laitokseen, jossa hän saa apua sosiaalityöntekijöiltä ja psykologeilta.

Alaikäinen uhri voi myös saada apua kansalliselta lasten ja tukea tarvitsevien perheiden sosiaalihuoltovirasto Linkki avautuu uuteen ikkunaanAppoggilta. Apu voi käsittää muun muassa psykologista neuvontaa, sosiaaliapua ja ohjausta. Nämä palvelut ovat maksuttomia eivätkä ole sidoksissa rikosoikeudelliseen menettelyyn.

Voinko saada oikeusapua?

Uhri ei voi saada maksutonta oikeusapua oikeudenkäynnin aikana.

Miten saan suojelua, jos olen vaarassa?

Jos rikoksesta epäiltyä ei ole pidätetty ja uhri pelkää häntä, hän tai hänen asianajajansa voi pyytää asiaa hoitavaa poliisia hakemaan tuomioistuimelta epäillylle lähestymiskieltoa. Tuomioistuin kehottaa kiellon määräämisen yhteydessä epäiltyä maksamaan tietyn takuusumman (yleensä 100–2 300 euroa). Jos epäilty rikkoo tuomioistuimen määräämää lähestymiskieltoa, takuusummaa ei palauteta.

Jos uhri on kutsuttu oikeuskäsittelyyn kuultavaksi ja katsoo olevansa vaarassa, hän voi pyytää tulla kuulluksi joutumatta kohtaamaan epäiltyä. Tuomioistuin voi toteuttaa pyynnön käyttämällä uhrin ja epäillyn välille asetettavaa näkösuojaa (esimerkiksi läpinäkymätöntä verhoa) tai järjestämällä kuulemisen videoneuvotteluna, jolloin uhrin ei tarvitse olla oikeussalissa.

Uhri voi myös pyytää asiaa hoitavalta poliisilta pääsyä todistajansuojeluohjelmaan. Hänen on siinä tapauksessa ilmoitettava, että hän todistaa rikoksentekijää vastaan oikeuskäsittelyssä. Jos poliisi on vakuuttunut siitä, että uhrin todistajanlausunto tai hänellä olevat todisteet ovat käsiteltävän asian kannalta tärkeitä, hän pyytää ylintä syyttäjää ottamaan uhrin todistajansuojeluohjelmaan. Ohjelmaan voidaan ottaa myös uhrin perheenjäseniä ja muita sukulaisia. Ohjelma koostuu yleensä toimenpiteistä, joilla varmistetaan uhrin henkilökohtainen turvallisuus ja/tai suojellaan hänen omaisuuttaan.

Miten voin vaatia vahingonkorvausta rikoksentekijältä tai saada korvausta valtiolta?

Maltan lainsäädännön mukaan vahingonkorvausta voi vaatia vain nostamalla siviilikanteen siviilituomioistuimessa. Uhri ei siis voi vaatia vahingonkorvausta rikosoikeudenkäynnin puitteissa.

Asiaa käsittelevä tuomioistuin voi kuitenkin joissakin tapauksissa määrätä rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvauksia. Näin voi käydä seuraavissa tapauksissa:

  • Kun tuomioistuin tuomitsee rikoksentekijän vankeusrangaistukseen, mutta lykkää tuomion täytäntöönpanoa, se voi määrätä, että tekijä maksaa uhrille vahingonkorvausta kaikista rikoksen aiheuttamista vahingoista ja haitoista.
  • Kun tuomioistuin tuomitsee rikoksentekijän ehdolliseen vankeusrangaistukseen (pakkotoimiin ilman vankeutta), se voi määrätä tekijän maksamaan uhrille enintään 1 164,69 euron vahingonkorvauksen.

Henkilö, joka on joutunut väkivaltarikoksen uhriksi 1. tammikuuta 2006 jälkeen, voi hakea valtion myöntämää taloudellista korvausta. Lisätietoja tästä aiheesta on Euroopan oikeudellisen verkoston tietosivulla, joka koskee Maltassa rikoksen uhreille maksettavia korvauksia (saatavilla lähiaikoina Linkki avautuu uuteen ikkunaanenglanniksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanmaltaksi).

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Uhrin ja rikoksentekijän välillä ei ole mahdollista tehdä sovintoa tai aloittaa sovittelua oikeudenkäynnin aikana. Jos uhri kuitenkin jostain syystä haluaa, ettei syytettä rikoksentekijää vastaan enää ajeta (uhri on esimerkiksi antanut rikoksentekijälle anteeksi), hän voi antaa tuomioistuimelle asiaa koskevan ilmoituksen oikeuskäsittelyn aikana. Tuomioistuin ottaa uhrin ilmoituksen huomioon tehdessään päätöstä asiasta.

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Jos uhri on ulkomaalainen, hänellä on kaikki edellä esitetyt oikeudet. Maltan lainsäädännössä ei säädetä oikeudesta maksuttomaan tulkkaukseen eikä asiakirjojen käännättämiseen oikeudenkäyntivaiheessa. Ulkomaalainen henkilö voi kuitenkin käyttää apunaan tulkkia, jos hän maksaa itse tulkin palkkion.

Jos uhri asuu ulkomailla, häntä voidaan kuulla todistajana puhelimen tai videoneuvottelun välityksellä. Jos uhrin on saatava jokin asiakirja ulkomaille, hänelle lähetetään siitä postitse kopio hänen ymmärtämällään kielellä. Mukaan liitetään selvitys lähetettyyn asiakirjaan liittyvistä uhrin oikeuksista ja velvollisuuksista sekä siitä, miten hän voi saada alkuperäisen asiakirjan.

Lisätietoa:


Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitetty viimeksi: 20/12/2016