1 Mitä lakitermi ”tiedoksianto” käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?
Asiakirjojen toimittamiseen eli menettelytapaan, jolla oikeudenkäyntiasiakirja saatetaan vastaanottajansa tietoon, sovelletaan Luxemburgissa kahta erillistä järjestelyä, joista ensimmäinen on jaettu kahteen osaan.
”Haastemiestiedoksiannon” (signification) toimittaa haastemies.
Täysimääräisesti toimitettu haastemiestiedoksianto on yleisen lainsäädännön piiriin kuuluva menettely. Haastemiestiedoksiannon toimittaa haastemies, joka varmistaa vastaanottajan kotiosoitteen/asuinpaikan/toimipaikan ja käy siellä luovuttaakseen asiakirjan vastaanottajalleen. Tämä menettely on varmin tapa toimittaa tiedoksianto vastaanottajalleen. Sitä sovelletaan useisiin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa käsiteltäviin haastehakemuksiin ja kaikkiin muutoksenhakuihin. Sitä sovelletaan pääsääntöisesti myös tuomioistuinten päätösten toimittamiseen, koska siitä lasketaan alkavaksi määräajat, joiden kuluessa oikeuden päätöksistä voidaan valittaa ja joiden kuluessa päätös on pantava täytäntöön.
Tietyissä rauhantuomareiden menettelyissä haastehakemus annetaan tiedoksi lievempimuotoisena: haastemies tarkistaa asiakirjan vastaanottajan kotiosoitteen/asuinpaikan/toimipaikan ja lähettää sen postitse saantitodistuskirjeenä.
”Tiedoksiannon” toimittamisessa ei käytetä haastemiestä. Se ei näin ollen ole yhtä varma tapa tiedoksiannon toimittamiseksi kuin haastemiestiedoksianto. Asiakirja (haastehakemus tai jäljennös tuomiosta) lähetetään tuomioistuimen kirjaamosta postitse kirjattuna saantitodistuskirjeenä. Tätä menettelyä sovelletaan pääasiassa ensimmäisessä oikeusasteessa huoneenvuokra- ja työoikeudellisten asioiden alalla. Tuomion tiedoksi antaminen käynnistää myös valitusaikaa koskevien määräaikojen kulumisen.
2 Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?
Useimmat oikeudenkäyntiasiakirjat on annettava tiedoksi, ennen kuin ne voidaan siirtää tuomarin käsiteltäviksi.
Laissa säädetään erikseen haasteiden tiedoksiannosta. Tiedoksiantoon sisältyy kutsu, jossa vastaaja pyydetään saapumaan henkilökohtaisesti tuomarin eteen tai valtuuttamaan edustajakseen asianajaja.
Myös tuomiot on annettava tiedoksi, jotta ne saisivat lainvoiman ja jotta valitusaika alkaisi kulua.
3 Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?
Haastemies toimittaa haastemiestiedoksiannon vastanottajalle joko henkilökohtaisesti (täysimääräisesti toimitettu haastemiestiedoksianto, signification pleine et entière) tai toteuttaa ainoastaan lähetysvaiheen lähettämällä kirjatun saantitodistuskirjeen (lievempimuotoinen haastemiestiedoksianto, signification atténuée).
Tiedoksiannon toimittaa sen tuomioistuimen kirjaamo, jossa asia on vireillä, kirjatulla saantitodistuskirjeellä.
4 Osoitetiedustelut
4.1 Jos tiedoksiannettavien asiakirjojen vastaanottaja ei enää asu ilmoitetussa osoitteessa, pyrkiikö vastaanottava viranomainen oma-aloitteisesti selvittämään vastaanottajan olinpaikan? Ks. myös tiedoksiantoasetuksen 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukainen ilmoitus
Haastemiehet, jotka ovat pyynnön vastaanottavia viranomaisia, ovat lain nojalla velvollisia antamaan asiakirjan vastaanottajalle tiedoksi viemällä sen joko henkilön kotiosoitteeseen tai oikeushenkilön päätoimipaikkaan. Haastemiehet hakevat omasta aloitteestaan luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden osoitteet käytettävissään olevista tietokannoista, ennen kuin he aloittavat menettelyn asiakirjojen toimittamiseksi vastaanottajalle. Jos haastemiehen maantieteellisen toimivallan alueella on uusi virallinen osoite, hän antaa asiakirjan tiedoksi kyseiseen uuteen osoitteeseen.
Haastemiehillä on oikeus saada toimivaltaansa kuuluvien tehtävien suorittamista varten seuraavat tiedot:
- Luonnolliset henkilöt:
- sukunimi ja etunimet
- kotiosoite
- syntymäaika
Nämä tiedot hankitaan luonnollisten henkilöiden rekisteristä. Haastemiehillä on tehtäviensä suorittamista varten oikeus käyttää luonnollisten henkilöiden rekisteriä.
- Yritykset:
- yrityksen nimi
- toiminimi
- päätoimipaikka
- kaupparekisterinumero
Kaupparekisterissä (Registre de Commerce et des Sociétés, RCS) olevien yritysten osalta nämä tiedot ovat julkisia ja siten kaikkien saatavilla.
4.2 Onko toisen jäsenvaltion oikeusviranomaisilla ja/tai oikeudenkäyntimenettelyn asianosaisilla mahdollisuus tutustua maanne rekistereihin tai palveluihin henkilön nykyisen osoitteen selvittämiseksi? Jos on, millaisia rekistereitä tai palveluja on olemassa ja mikä on noudatettava menettely? Minkä suuruinen maksu tästä veloitetaan?
Ulkomaiset oikeusviranomaiset ja/tai oikeudenkäyntimenettelyn ulkomaiset asianosaiset eivät voi hakea luonnollisten henkilöiden rekisteristä tietyn henkilön osoitetietoja.
Kaupparekisterissä olevien yritysten perustiedot (päätoimipaikka, toiminimi ja kaupparekisterinumero) ovat julkisia ja tarkistettavissa maksutta. Yksityiskohtaisempia tietoja saa maksua vastaan.
4.3 Miten maanne viranomaiset avustavat muiden jäsenvaltioiden osoitetiedusteluissa tiedoksiantoasetuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla? Ks. myös tiedoksiantoasetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukainen ilmoitus
Luxemburgin on 7 artiklan mukaan annettava 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua apua sen henkilön osoitteen löytämiseksi, jolle oikeudenkäynti- tai muu asiakirja on annettava tiedoksi.
Haastemiehet ovat nimettyjä viranomaisia, joille lähettävät viranomaiset voivat osoittaa pyyntöjä tiedoksiannon vastaanottajan osoitteen selvittämistä varten.
Haastemiehiä voi hakea tältä sivustolta:
Chambre des huissiers de justice de Luxembourg
5 Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? Onko käytettävissä vaihtoehtoisia menetelmiä (muita kuin jäljempänä kohdassa 7 tarkoitettu sijaistiedoksianto)?
- Yhteenveto tiedoksiantomenettelystä
Jos postinkantaja tavoittaa tiedoksiannon vastaanottajan, hän pyytää tätä allekirjoittamaan vastaanottotodistuksen, joka palautetaan lähettäjälle. Jos vastaanottaja kieltäytyy allekirjoittamasta vastaanottotodistusta, postinkantaja tekee siitä merkinnän ja tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi. Tätä kutsutaan henkilökohtaiseksi tiedonannoksi.
Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, mutta toinen kyseisestä kotiosoitteesta/asuinpaikasta/toimipaikasta tavoitettu henkilö ottaa kirjatun kirjeen vastaan, postinkantaja merkitsee tämän henkilötiedot vastaanottotodistukseen. Kolmannelle osapuolelle toimitettu tiedoksianto katsotaan toimitetuksi kotiosoitteeseen.
Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, mutta osoite on oikea, postinkantaja jättää postilaatikkoon ilmoituksen, jossa kyseistä henkilöä pyydetään noutamaan lähetys postitoimipaikasta ilmoituksessa mainitun ajan kuluessa. Tiedoksianto katsotaan tällöin tapahtuneeksi, vaikkei kyseinen henkilö ilmoittautuisikaan postitoimipaikassa. Tiedonanto katsotaan kotiosoitteeseen toimitetuksi.
Jos osoitetta ei pystytä varmentamaan, postinkantaja palauttaa kirjeen lähettäjälle ja merkitsee tiedoksiannon jääneen toimittamatta. Tällöin kantajan on toimitettava uusi osoite. Jos tiedoksiannon vastaanottajan osoite on tuntematon, kantaja voi pyytää haastemiestä toimittamaan tiedoksiannon, jolloin kirjeeseen liitetään tarvittaessa selvitys (procès-verbal) siitä, että vastaanottajan osoitetta on yritetty selvittää.
Edellä kuvattua tiedoksiantomenettelyä sovelletaan vain siinä tapauksessa, että asiakirjan vastaanottaja asuu Luxemburgissa. Jos henkilön kotipaikka on ulkomailla, on käytettävä haastemiestiedoksiantoa.
- Yhteenveto haastemiestiedoksiantoa koskevasta menettelystä
Asiakirjan tiedoksianto haastemiehen välityksellä tapahtuu siten, että haastemies luovuttaa asiakirjan vastaanottajalle itselleen siellä, missä hän vastaanottajan tapaa.
Haastemies käy tavallisesti vastaanottajan kotona. Haastemies voi kuitenkin luovuttaa asiakirjan missä tahansa paikassa, josta hän tavoittaa vastaanottajan, esimerkiksi tämän työpaikalla.
Haastemiestiedoksianto toimitetaan henkilökohtaisesti, kun sen jäljennös luovutetaan vastaanottajalle itselleen. Jos vastaanottaja on oikeushenkilö, haastemiestiedoksianto katsotaan toimitetuksi henkilökohtaisesti, kun asiakirjan jäljennös luovutetaan oikeushenkilön lailliselle edustajalle, prokuristille tai muulle oikeushenkilön valtuuttamalle henkilölle. Jos haastemiestiedoksianto toimitetaan prosessiosoitteessa, se katsotaan tapahtuneeksi henkilökohtaisesti, kun asiakirjan jäljennös luovutetaan asiamiehelle.
Jos vastaanottaja ottaa asiakirjan jäljennöksen vastaan, haastemies toteaa sen haasteasiakirjassa. Tässä tapauksessa haastemiestiedoksianto katsotaan toimitetuksi päivänä, jolloin asiakirja on luovutettu vastaanottajalle.
Jos vastaanottaja kieltäytyy ottamasta asiakirjan jäljennöstä vastaan, haastemies toteaa sen haasteasiakirjassa. Tässä tapauksessa haastemiestiedoksianto katsotaan toimitetuksi päivänä, jona asiakirja on esitetty vastaanottajalle. Se katsotaan toimitetuksi henkilökohtaisesti.
Jos haastemies ei voi antaa asiakirjaa tiedoksi vastaanottajalle itselleen, hän toimittaa sen vastaanottajan kotiosoitteeseen/asuinpaikkaan/toimipaikkaan. Asiakirjan jäljennös luovutetaan kenelle tahansa paikalla olevalle henkilölle, mikäli tämä ottaa sen vastaan ja ilmoittaa suku- ja etunimensä, asemansa ja osoitteensa sekä antaa vastaanottotodistuksen. Jäljennös luovutetaan suljetussa kirjekuoressa, jossa on ainoastaan vastaanottajan sukunimi ja etunimet, asema ja osoite sekä haastemiehen leima kirjekuoren sulkuläpän päällä. Jäljennöstä ei voida luovuttaa alle 15-vuotiaalle lapselle eikä tiedoksiantoa pyytäneelle taholle. Haastemies jättää vastaanottajan kotiosoitteeseen/asuinpaikkaan/toimipaikkaan suljetussa kirjekuoressa päiväyksellä varustetun ilmoituksen, jossa ilmoitetaan, että asiakirjan jäljennös on luovutettu, ja mainitaan sen henkilön tiedot, jolle jäljennös on luovutettu. Haastemiestiedoksianto katsotaan toimitetuksi päivänä, jona asiakirjan jäljennös on luovutettu. Näissä tapauksissa haastemiestiedoksianto katsotaan toimitetuksi kotiosoitteessa.
Haastemies laatii tiedoksiannon toimittamisesta selvityksen, joka liitetään alkuperäiseen asiakirjaan. Alkuperäinen asiakirja ja selvitys palautetaan tiedoksiannon alulle panneelle asianosaiselle.
Jäljempänä kohdassa 7 tarkoitetun sijaistiedoksiannon lisäksi ei ole olemassa muita tiedoksiantotapoja.
6 Sallitaanko siviilioikeudellisissa menettelyissä asiakirjojen sähköinen tiedoksianto (oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto sähköisten etäviestimien, kuten sähköpostin, suojatun verkkosovelluksen, faksin, tekstiviestin tms. välityksellä)? Jos sallitaan, millaisissa menettelyissä tällaista tiedoksiantomenetelmää voidaan käyttää? Sovelletaanko tämän tiedoksiantomenetelmän käyttöön rajoituksia sen mukaan, millaiselle vastaanottajalle (esim. oikeusalan ammattilainen, oikeushenkilö, yritys tai muu elinkeinoelämän toimija) tiedoksianto on osoitettu?
Uudessa siviiliprosessilaissa (Code de Procédure civile) ei sallita asiakirjojen sähköistä tiedoksiantoa.
6.1 Mikä tiedoksiantoasetuksen 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu sähköinen tiedoksiantotapa on saatavilla maassanne, kun tiedoksianto on suoritettava siellä suoraan henkilölle, jolla on tiedossa oleva osoite tiedoksiantoa varten toisessa jäsenvaltiossa?
Ei sovelleta.
6.2 Onko maanne asettanut tiedoksiantoasetuksen 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja lisäehtoja, joiden mukaisesti se hyväksyy kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun sähköisen tiedoksiannon sähköpostitse? Ks. myös tiedoksiantoasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukainen ilmoitus
Ei.
7 Sijaistiedoksianto
7.1 Salliiko maanne laki muiden tiedoksiantomenetelmien käyttämisen silloin, kun asiakirjoja ei ole voitu toimittaa vastaanottajalle (esim. ilmoitus kotiosoitteeseen tai haastemiehelle, postitiedoksianto tai kuulutustiedoksianto)?
Haastemiestiedoksianto kotiosoitteessa
Jos haastemies ei voi antaa asiakirjaa tiedoksi vastaanottajalle itselleen, sen jäljennös toimitetaan vastaanottajan kotiosoitteeseen. Jos hän ei asu kotiosoitteessaan tai kotiosoitetta ei ole, asiakirjan jäljennös toimitetaan hänen pääasialliseen asuinpaikkaansa. Jos vastaanottaja on oikeushenkilö, haastemiestiedoksianto toimitetaan sen päätoimipaikkaan tai hallinnolliseen toimipaikkaan.
Asiakirjan jäljennös luovutetaan kenelle tahansa paikalla olevalle henkilölle, mikäli tämä ottaa sen vastaan ja ilmoittaa suku- ja etunimensä, asemansa ja osoitteensa sekä antaa vastaanottotodistuksen. Jäljennös luovutetaan suljetussa kirjekuoressa, jossa on ainoastaan vastaanottajan sukunimi ja etunimet, asema ja osoite sekä haastemiehen leima kirjekuoren sulkuläpän päällä.
Jäljennöstä ei voida luovuttaa alle 15-vuotiaalle lapselle eikä tiedoksiantoa pyytäneelle taholle.
Haastemies jättää vastaanottajan kotiosoitteeseen tai tämän pääasialliseen asuinpaikkaan tai oikeushenkilön päätoimipaikkaan tai hallinnolliseen toimipaikkaan suljetussa kirjekuoressa päiväyksellä varustetun ilmoituksen, jossa ilmoitetaan, että asiakirjan jäljennös on luovutettu, ja mainitaan sen henkilön tiedot, jolle jäljennös on luovutettu.
Haastemies liittää asiakirjan jäljennöksen ilmoitukseen erillisellä paperilla. Samoin toimitaan, kun haastemiestiedoksianto toimitetaan prosessiosoitteessa.
Haastemiestiedoksianto katsotaan toimitetuksi päivänä, jona asiakirjan jäljennös on luovutettu.
Uuden siviiliprosessilain 161 §:n mukaan ”haastemiestiedoksianto katsotaan toimitetuksi kotiosoitteessa silloin, kun se toimitetaan osoitteeseen, joka on merkitty vastaanottajan osoitteeksi väestörekisteriin.”
Uuden siviiliprosessilain 164 §:ssä täsmennetään, että ”haastemiestiedoksiantoja toimitetaan:
1. valtiolle valtioneuvoston (Ministère d'Etat) päätoimipaikassa,
2. julkisille laitoksille niiden päätoimipaikassa,
3. kunnille kunnantalolla,
4. yhtiöille, voittoa tavoittelemattomille yhdistyksille ja yleishyödyllisille laitoksille joko niiden päätoimipaikassa tai henkilökohtaisesti niiden johtajille.”
Haastemiestiedoksiannon toimittaminen jättämällä haasteasiakirjan jäljennös
Uuden siviiliprosessilain 155 §:n 6 momentissa säädetään, että ”jos haastemiestiedoksiantoa ei ole voitu toimittaa edellä säädetyn mukaisesti ja jos tarkistuksista, jotka haastemies on tehnyt ja jotka on mainittava asiakirjassa, käy ilmi, että vastaanottaja asuu annetussa osoitteessa, haastemies jättää asiakirjan jäljennöksen kyseiseen osoitteeseen suljetussa kirjekuoressa ja liittää siihen ilmoituksen, jossa vastaanottajalle tiedotetaan, ettei henkilöä voitu tavata annetussa osoitteessa tai että läsnä olleet henkilöt ovat kieltäytyneet ottamasta asiakirjan jäljennöstä vastaan.
Haastemiestiedoksianto katsotaan toimitetuksi jäljennöksen jättämispäivänä. Samana päivänä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä haastemies lähettää tavallisena kirjeenä asiakirjan jäljennöksen ja edellä mainitun ilmoituksen asiakirjassa annettuun osoitteeseen.”
Haastemiestiedoksianto silloin, kun osoite ei ole tiedossa
Uuden siviiliprosessilain 157 §:ssä säädetään, miten haastemiestiedoksianto on toimitettava silloin, kun vastaanottajan kotiosoite tai asuinpaikka taikka päätoimipaikka ei ole tiedossa. Pykälässä säädetään, että ”jos henkilön, jolle asiakirja on annettava tiedoksi, kotiosoite tai asuinpaikka ei ole tiedossa, haastemies laatii selvityksen, jossa hän kertoo yksityiskohtaisesti, mitkä toimet hän on toteuttanut asiakirjan vastaanottajan tavoittamiseksi. Selvityksessä mainitaan asiakirjan luonne ja kantajan nimi.
Haastemies lähettää samana päivänä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä asiakirjan ja selvityksen jäljennökset vastaanottajalle saantitodistuskirjeenä tämän viimeksi tiedossa olleeseen osoitteeseen. Tämä muotovaatimus täyttyy myös lähettämällä asiakirjat samana päivänä tavallisena kirjeenä.
Vastaanottajalle osoitetun selvityksen jäljennöksessä ilmoitetaan, että hän voi kolmen kuukauden kuluessa noutaa asiakirjan jäljennöksen haastemiehen toimistosta tai valtuuttaa valitsemansa henkilön noutamaan sen.”
Uuden siviiliprosessilain 157 §:n 3 momentissa täsmennetään, että ”edellä olevia säännöksiä voidaan soveltaa, kun tiedoksi annettava asiakirja koskee oikeushenkilöä, jolla ei ole enää tiedossa olevaa toimipistettä paikassa, joka on ilmoitettu sen päätoimipaikaksi kaupparekisterissä.”
Muut haastemiestiedoksiannon toimitustavat
Uuden siviiliprosessilain 157 §:n 4 momentissa säädetään muun muassa, että ”kun haaste tai vastaava asiakirja on annettu tiedoksi edellä olevien säännösten mukaisesti eikä vastaaja saavu tuomioistuimeen, asiaa käsittelevä tuomari voi määrätä julkaisemaan kuulutuksen luxemburgilaisessa tai ulkomaisessa lehdessä.”
Uuden siviiliprosessilain 158 §:ssä säädetään lisäksi, että ”jos asiakirjan vastaanottajaa ei tavoiteta tai jos hänen ei osoiteta saaneen ilmoitusta, tuomari voi määrätä viran puolesta täydentäviä toimia, mutta hän ei voi määrätä kantajan oikeuksien turvaamisen edellyttämiä välitoimia tai turvaamistoimia.”
Uuden siviiliprosessilain 81 §:n säädetään myös, että ”vastaaja, joka ei vastaa asiassa, voidaan kantajan aloitteesta tai tuomioistuimen viran puolesta tekemän päätöksen perusteella kutsua uudelleen kuultavaksi, jos haastehakemusta ei ole annettu henkilökohtaisesti. Jollei tiettyihin tuomioistuimiin sovelleta erityissäännöksiä, haastehakemus toistetaan ensimmäisen haastehakemuksen muodon mukaisesti.”
Tiedoksianto saantitodistuskirjeenä
Kun asiakirjan toimittaa tuomioistuimen kirjaamo, tiedoksianto suoritetaan saantitodistuslähetyksenä.
Jos vastaanottajan osoite ei ole tiedossa, asiakirja annetaan tiedoksi haastemiehen välityksellä.
7.2 Jos muita menetelmiä käytetään, milloin tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen?
Kun asiakirja toimitetaan haastemiestiedoksiantona, tiedoksiantoasiakirjassa (exploit de signification) on ilmoitettava tiedoksiantopäivämäärä, jonka on oltava sama kuin päivämäärä, jolloin haasteasiakirja on luovutettu vastaanottajalle tai vastaanottajan kotiosoitteeseen, tai päivämäärä, jolloin asiakirja on jätetty vastaanottajan kotiosoitteeseen.
Kun asiakirja toimitetaan tavallisena tiedoksiantona, tiedoksiantopäivämäärä on päivämäärä, jolloin saantitodistuskirje on toimitettu vastaanottajan kotiosoitteeseen/asuinpaikkaan/toimipaikkaan.
7.3 Jos yksi mahdollinen menetelmä on asiakirjojen jättäminen tiettyyn paikkaan (esim. postitoimistoon), miten asia saatetaan vastaanottajan tietoon?
Vastaanottaja saa joka tapauksessa tiedon tiedoksiannosta haastemiehen (haastemiestiedoksiantoa koskevalla) tai postivirkailijan (tiedoksiantoa koskevalla) ilmoituksella.
7.4 Mitkä ovat seuraukset, jos vastaanottaja kieltäytyy vastaanottamasta asiakirjoja? Katsotaanko asiakirjat tosiasiallisesti tiedoksiannetuiksi, jos vastaanottajalla ei ollut laillista perustetta kieltäytyä niiden vastaanottamisesta?
Vastaanottaja voi myös kieltäytyä vastaanottamasta asiakirjaa. Toimituksen katsotaan kuitenkin tapahtuneen sääntöjen mukaisesti ja asiakirja tulee voimaan, mikäli asiakirjan toimittanut virkamies (haastemies tai postivirkailija) on noudattanut oikeudellista huolellisuutta, ja erityisesti jos hän on jättänyt asiakirjaa koskevan ilmoituksen.
Vastaanottaja voi joka tapauksessa myöhemmin kiistää toimituksen pätevyyden osoittamalla, ettei hänen kotiosoitteensa, asuinpaikkansa tai prosessiosoitteensa ollut ilmoitetussa osoitteessa. Haastemiestiedoksianto on siis oikeudellisesti varmempi keino kuin saantitodistuskirjeenä toimitettava tiedonanto, koska haastemiestiedoksiannon toimittava haastemies tarkistaa vastaanottajan osoitteen luonnollisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä tai kaupparekisteristä. Lisäksi kirjattuna kirjeenä toimitetun tiedoksiannon päivämäärää ei voida varmuudella vahvistaa, jos vastaanottaja ei ole päivännyt ja allekirjoittanut saantitodistusta silloin, kun kirjattu kirje on esitetty hänelle (ensimmäisen kerran) hänen kotiosoitteessaan/asuinpaikassaan/toimipaikassaan. Haastemiestiedoksiannon päivämäärä merkitään sen sijaan aina haastemiehen laatimaan tiedoksiantoasiakirjaan.
8 Postitiedoksianto ulkomailta (tiedoksiantoasetuksen 18 artikla)
8.1 Jos posti toimittaa ulkomailta lähetetyn asiakirjan maassanne olevalle vastaanottajalle tilanteessa, jossa edellytetään saantitodistusta (tiedoksiantoasetuksen 18 artikla), toimittaako posti asiakirjan ainoastaan vastaanottajalle itselleen vai saako se postinjakelua koskevien kansallisten sääntöjen mukaan luovuttaa asiakirjan myös samassa osoitteessa asuvalle toiselle henkilölle?
Postin yleispalvelun yhteydessä tarjottavien palvelujen yleisten toimitusehtojen (Conditions générales de fourniture des services offerts dans le cadre du service postal universel) 6.3.9 kohdassa määrätään seuraavaa: ”Kirjatut lähetykset luovutetaan vastaanottajalle lähetyksessä mainittuun osoitteeseen tai tämän poissa ollessa myös: - täysi-ikäiselle henkilölle, joka vastaanottaa lähetyksen osoitteessa ja jonka katsotaan allekirjoituksellaan vastaanottaneen lähetyksen vastaanottajan asianmukaisesti valtuuttamana ja joka sitoutuu vastaanottajan nimissä ja puolesta; tai - täysi-ikäiselle henkilölle, joka esittää i) tiedoksiannon tai lähetyksen säilytyksestä vastaavan myyntipaikan vastaanottotodistuksen ja ii) hänen henkilötodistuksensa.”
8.2 Miten tiedoksiantoasetuksen 18 artiklan mukainen asiakirjojen tiedoksianto toisesta jäsenvaltiosta tapahtuu (mahdollisuuksien mukaan postinjakelua koskevia kansallisia sääntöjänne noudattaen, ks. edellinen kysymys), jos toimitusosoitteessa ei tavoiteta vastaanottajaa eikä ketään muutakaan valtuutettua henkilöä?
Postilähetykset jaetaan niihin merkittyihin osoitteisiin, paitsi jos osoitteessa on ilmeinen virhe (esim. kadun nimi on kirjoitettu väärin, asunnon numero on väärä tai postinumerossa on selvä virhe).
Jos vastaanottajaa ei voida tavoittaa kuoreen merkityssä osoitteessa, kirjattua lähetystä ei luovuteta. Postinkantaja jättää käynnistään ilmoituksen vastaanottajalle.
Postilähetykset, joita ei ole voitu jättää vastaanottajan postilaatikkoon tai luovuttaa niiden vastaanottoon oikeutetulle henkilölle postinkantajan käynnin yhteydessä, säilytetään vastaanottajaa varten hänen tuomiopiirinsä postitoimipaikassa postiyrityksen vahvistaman ajan, ja tämä mainitaan ilmoituksessa, jonka postinkantaja jättää käynnistään vastaajan postilaatikkoon. Kun säilytysaika on umpeutunut, lähetys palautetaan lähettäjälle, jos tämä on tiedossa.
8.3 Varaako posti tietyn ajan asiakirjojen noutamista varten ennen kuin se palauttaa ne lähettäjälle sillä perusteella, että vastaanottajaa ei ole tavoitettu? Jos varaa, miten vastaanottajalle saadaan tieto siitä, että hänelle on saapunut kirje, joka on noudettavissa postista?
Postilähetykset, joita ei ole voitu jättää vastaanottajan postilaatikkoon tai luovuttaa niiden vastaanottoon oikeutetulle henkilölle postinkantajan käynnin yhteydessä, säilytetään vastaanottajaa varten hänen tuomiopiirinsä postitoimipaikassa postiyrityksen vahvistaman ajan, ja tämä mainitaan ilmoituksessa, jonka postinkantaja jättää käynnistään vastaajan postilaatikkoon. Kun säilytysaika on umpeutunut, lähetys palautetaan lähettäjälle, jos tämä on tiedossa.
9 Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?
Kun tiedoksianto toimitetaan postitse, toimitus todennetaan saantitodistuksella. Kun tiedoksiannon suorittaa haastemies, hän laatii tehtävän suorittamisesta selvityksen. Haastemies on ministeriön virkamies. Haastemiehen laatima selvitys on todistusvoimainen, ellei sitä osoiteta vääräksi.
10 Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (asiakirja on esimerkiksi toimitettu sivulliselle)? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (voidaanko säännösten rikkominen korjata) vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?
Tiedoksiantoa koskevien muotomääräysten rikkominen voi tehdä tiedoksiannon tai haastemiestiedoksiannon mitättömäksi.
Toimenpidettä ei kuitenkaan julisteta mitättömäksi muotovirheestä johtuvasta syystä, ellei todeta, että muotovirhe on ollut asiakirjan vastaanottajalle vahingoksi.
Harkintavalta asiassa kuuluu tuomarille.
Kun haastehakemuksen haastemiestiedoksiantoa tai tiedoksiantoa ei ole pystytty luovuttamaan vastaanottajalle itselleen eikä tämä saavu oikeuden istuntoon, tuomarilla on oikeus kehottaa kantajaa toistamaan toimenpide asianosaisen haastamiseksi uudelleen (uuden siviiliprosessilain 81 §). Tämä muodollisuus poistaa kaikki epäilykset siitä, miten asianosaisen poissaoloa on tulkittava.
Jos kyse on menettelystä, jossa asianosaiset kutsutaan yleensä asian käsittelyyn tuomioistuimen kanslian toimesta laaditulla kutsulla, tuomari voi myös kehottaa kantajaa kääntymään haastemiehen puoleen kutsun toimittamiseksi, jos kirjattuna kirjeenä lähetetyn kutsun pätevyydestä on epäilyjä.
Jos asianosainen ei saavu oikeuden istuntoon, tuomari voi antaa tämän etujen vastaisena pidettävän tuomion vain, jos asianosaisen on osoitettu saaneen tiedon asian käsittelystä henkilökohtaisesti. Jos näin ei ole (kutsu on esimerkiksi annettu paikalta tavoitetulle toiselle henkilölle), tuomio annetaan yksipuolisena, jolloin siihen voidaan hakea takaisinsaantia.
11 Jos vastaanottaja kieltäytyy vastaanottamasta asiakirjaa käytetyn kielen perusteella (tiedoksiantoasetuksen 12 artikla) ja tuomioistuin tai viranomainen, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu, päättää tarkistettuaan, ettei kieltäytyminen ollut perusteltu, onko olemassa erityinen oikeussuojakeino kyseisen päätöksen riitauttamiseksi?
Ei. Tällöin sovelletaan tavanomaisia oikeussuojakeinoja.
12 Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos maksaa, niin kuinka paljon? Onko tiedoksiantotapa erilainen silloin, kun asiakirja on annettava tiedoksi kansallisen lainsäädännön nojalla ja kun tiedoksiantopyyntö on lähtöisin toisesta jäsenvaltiosta? Ks. myös tiedoksiantoasetuksen 15 artiklassa tarkoitettu ilmoitus, joka koskee toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevan asiakirjan tiedoksiantoa
Kyllä. Kun asiakirjan tiedoksiannon toimittaa haastemies kansallisen lainsäädännön mukaisesti, hänelle maksetaan palkkio haastemiesten palkkioiden vahvistamisesta 24 päivänä tammikuuta 1991 annetun suurherttuan asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaan.
Jos tiedoksiantopyyntö on peräisin toisesta jäsenvaltiosta, haastemies soveltaa asetuksessa säädettyä maksua, joka on tällä hetkellä 138 euroa.
Kirjaamon kautta tehtävästä tiedoksiannosta ei aiheudu kustannuksia.