Kansallinen lainsäädäntö

Oikeudelliset lähteet

Oikeusvälineiden lajit – kuvaus

Perustuslaki muodostaa Alankomaiden valtiojärjestelmän kehyksen ja lainsäädännön perustan. Alankomaiden ja muiden valtioiden väliset sopimukset ovat tärkeä oikeuslähde; Perustuslain 93 §:ssä säädetään, että kansainvälisten järjestöjen sopimusten määräyksillä ja päätöksillä voi olla välitön oikeusvaikutus Alankomaiden oikeusjärjestyksessä. Tässä tapauksessa nämä säännökset menevät Alankomaiden lainsäädäntöä pidemmälle. Kuningaskunnassa voimassa olevaa lainsäädäntöä ei sovelleta, jos se ei ole yhdenmukainen tällaisten määräysten/säännösten kanssa. Näin ollen perussopimuksiin, asetuksiin ja direktiiveihin sisältyvät Euroopan unionin asetukset ovat tärkeä oikeuslähde Alankomaissa.

Alankomaiden kuningaskunnan valtiosäännössä (Statuut) määritellään Alankomaiden, Aruban, Curaçaon ja Sint Maartenin väliset poliittiset suhteet.

Lait laaditaan kansallisella tasolla. Keskushallinto voi lailla siirretyin valtuuksin vahvistaa (tarkempia) sääntöjä valtioneuvoston määräyksin ja ministeriöiden asetuksin. Myös itsenäiset valtioneuvoston määräykset (joita ei ole johdettu mistään laista) ovat mahdollisia. Keskushallintoa alemmilla julkisoikeudellisilla elimillä (provinsseilla, kunnilla ja vesikunnilla) on perustuslaista johdetut sääntelyvaltuudet.

Oikeuskäytäntö on oikeuslähde, koska oikeuden päätösten vaikutus ulottuu pidemmälle kuin siihen nimenomaiseen tapaukseen, josta se on annettu. Korkeampien oikeusasteiden päätökset ovat ohjeellisia. Korkeimman oikeuden päätöksillä on erityistä painoarvoa, koska sen tehtävänä on edistää oikeudenkäytön yhdenmukaisuutta. Uusissa tapauksissa alemman oikeusasteen tuomari ottaa siis päätöksenteossaan huomioon korkeimman oikeuden aiemmat päätökset.

Yleisillä oikeusperiaatteilla on merkitystä hallinnon ja oikeudenkäytön kannalta. Joskus näihin periaatteisiin (mm. ”oikeus ja kohtuus”) viitataan laissa, esimerkiksi siviililaissa (Burgerlijk Wetboek). Myös tuomarit voivat päätöksenteossaan tukeutua yleisiin oikeusperiaatteisiin.

Tapaoikeus, josta käytetään myös nimitystä kirjoittamaton oikeus, on täydentävä oikeuslähde. Periaatteessa tapaan voidaan vedota vain, jos siihen viitataan laissa, mutta tuomari voi tuomiossaan ottaa tavan huomioon, jos asia on ristiriitainen. Rangaistavien tekojen tapauksessa tapaoikeus ei voi toimia oikeuslähteenä (perustuslain 16 §).

Normihierarkia

Perustuslain 94 §:n mukaan eräät kansainväliset oikeussäännöt ovat normihierarkiassa ylimpänä. tämä tarkoittaa, että säädöksiä, jotka ovat ristiriidassa niiden kanssa, ei sovelleta. Esimerkiksi Euroopan unionin oikeus on ensisijainen kansalliseen oikeuteen nähden. Seuraavaksi hierarkiassa tulevat valtiosääntö, perustuslaki ja tavalliset lait. Ne sijoittuvat muiden asetusten edelle. Hallitus ja parlamentti (Staten-Generaal) antavat yhdessä tavalliset lait.

Lisäksi säädetään, että laki voi menettää vaikutuksensa kokonaan tai osittain ainoastaan myöhemmän lain seurauksena. Lisäksi on olemassa yleinen tulkintasääntö, jonka mukaan erityislait ovat ensisijaisia yleisiin lakeihin nähden. Mannereurooppalaisen perinteen mukaisesti laki on normihierarkiassa korkeammalla kuin oikeuskäytäntö.

Institutionaalinen kehys

Oikeussääntöjen antamisesta vastaavat toimielimet

Lainsäädäntöprosessi

Hallitus ja parlamentti säätävät yhdessä lait. Lakiesityksen voi tehdä joko hallitus tai parlamentin edustajainhuone eli toinen kamari (Tweede Kamer). Alankomaiden ylin hallintotuomioistuin (Raad van State) antaa lausunnon lakiesityksistä (ja valtioneuvoston määräyksistä). Lakiesitystä valmisteltaessa kuullaan yleensä muita asianomaisia.

Yleensä ministerineuvosto (ministerraad) vahvistaa lakiesityksen ja toimittaa sen ylimmälle hallintotuomioistuimelle lausuntoa varten. Hallitus vastaa lausuntoon laatimalla yksityiskohtaisemman mietinnön. Tämän jälkeen hallitus toimittaa – mahdollisesti muutetun – lakiesityksen edustajainhuoneelle. Lakiesitys voi muuttua edustajainhuoneen käsittelyssä, Koska edustajainhuoneella on muutoksenteko-oikeus. Sen jälkeen kun esitys on hyväksytty edustajainhuoneessa, se siirtyy senaatin eli parlamentin ensimmäisen kamarin (Eerste Kamer) käsittelyyn. Ylähuone voi ainoastaan hyväksyä tai hylätä lainsäädäntöehdotuksen. Tässä vaiheessa ei voida tehdä muita muutoksia. Senaatin hyväksynnän jälkeen kuningas ja ministeri vahvistavat lakiesityksen ja siitä tulee laki.

Oikeudellinen tietokanta

Overheid.nl on Alankomaiden julkisen sektorin organisaatioiden kaikkien virallisten tietojen keskusyhteyspiste. Sieltä löytyvät muun muassa kansalliset ja paikalliset lait. Portaaliin kuuluvat seuraavat tietokannat:

Officielebekendmakingen.nl on saatavilla lakien ja asetusten tiedotteessa, virallisessa lehdessä, Tractatenbladissa ja neljä aluehallituksen julkaisua. Täällä on myös Alankomaiden parlamentin kokousasiakirjat (mukaan lukien lainsäädäntöehdotusten käsittely parlamentissa).

Wetten.overheid.nl sisältää kansallisten lakien ja yleissopimusten konsolidoidut tekstit.

Lokalregelelgeving.overheid.nl sisältää kaikkien alueviranomaisten (maakuntien, kuntien, vesilautakuntien ja yhteistyöorganisaatioiden) konsolidoidut määräykset.

Lisäksi on olemassa tietokanta, jossa on tietoa siitä, miten EU:n direktiivit on pantu täytäntöön Alankomaissa.

Onko tietokannan käyttö maksutonta?

Kaikkiin näihin tietokantoihin voi tutustua maksutta.

Millä kielillä se on saatavilla?

Kaikki tietokannat ovat saatavilla vain hollanniksi.