1 Riidattomien saatavien velkomusprosessin olemassaolo
Sen lisäksi, että Luxemburgissa on käytössä eurooppalainen maksamismääräysmenettely (12 päivänä joulukuuta 2006 annettu asetus (EY) N:o 1896/2006), enintään 15 000 euron suuruisten vaateiden perinnässä voidaan soveltaa kansalliseen lainsäädäntöön perustuvaa nopeutettua maksusuoritusmääräysmenettelyä (ordonnances sur requête). Menettelyä johtaa rauhantuomari (silloin kun saatava on enintään 15 000 euroa), ja sitä tarkastellaan lähemmin vähäisten vaatimusten yhteydessä, ks. tietosivu ”Vähäisiä vaatimuksia koskevat menettelyt – Luxemburg”.
1.1 Menettelyn soveltamisala
Velkojan on käynnistettävä joko välitoimia koskeva menettely (action en référé) tai maksusuoritusmääräystä (ordonnance de paiement) koskeva menettely.
Välitoimea koskevan menettelyn jälkeen on toteutettava pääasiaa koskeva menettely, joten kaiken kaikkiaan tätä vaihtoehtoa ei voida pitää edullisena.
Maksusuoritusmääräystä koskevat menettelyt ovat lopulta nopeimmat ja edullisimmat perintämenettelyt.
Menettelyn kulkuun vaikuttaa se, miten suuresta summasta on kyse.
1.1.1 Minkälaisiin saataviin menettely soveltuu (esim. vain rahasaatavat, vain sopimukseen perustuvat saatavat)?
Maksusuoritusmääräysmenettelyä voidaan soveltaa vaateisiin, joiden arvo on yli 15 000 euroa (ilman korkoja ja kuluja).
Menettelyä voidaan soveltaa vain jos velallisen kotipaikka on Luxemburgissa.
Lisäksi edellytetään, että rahasaatavasta on olemassa kirjallinen tosite. Menettelyn avulla ei siis ole mahdollista nopeuttaa tuomion saamista esimerkiksi vahingonkorvausasiassa.
1.1.2 Onko menettelyssä käsiteltäville vaatimuksille säädetty määrällinen yläraja?
Eivät.
1.1.3 Onko menettelyn käyttö vapaaehtoista vai pakollista?
Vapaaehtoinen.
1.1.4 Voidaanko menettelyä soveltaa, jos vastaaja asuu toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa?
Eurooppalainen maksamismääräysmenettely.
1.2 Toimivaltainen tuomioistuin
Velkojan, joka haluaa saada maksusuoritusmääräyksen yli 15 000 euron saatavalle, tulee kääntyä piirituomioistuimen puheenjohtajan puoleen. Jollei velkoja voi vedota oikeuspaikkalausekkeeseen, alueellisesti toimivaltainen tuomioistuin määräytyy velallisen kotipaikan perusteella. Luxemburgin suurherttuakunnassa on kaksi piirituomioistuinta, Luxemburgin ja Diekirchin kaupungeissa.
Tavanomaisia toimivaltasäännöksiä sovelletaan.
1.3 Muotovaatimukset
Maksusuoritusmääräyshakemus osoitetaan piirituomioistuimen kirjaamoon. Siinä on mitätöinnin uhalla ilmoitettava hakijan ja vastaajan suku- ja etunimet, ammatit ja koti- tai asuinpaikat, vaatimuksen kohde ja sen perusteet sekä tarvittavat tositteet.
1.3.1 Onko vakiolomakkeen käyttäminen pakollista (jos on, mistä lomakkeita saa)?
Tätä varten ei ole olemassa lomaketta.
1.3.2 Täytyykö minun käyttää lakimiestä?
Maksusuoritusmääräyshakemusta varten ei tarvitse kääntyä asianajajan puoleen.
1.3.3 Kuinka yksityiskohtaisesti minun täytyy kuvailla vaatimuksen peruste?
Velkojan on ilmoitettava vaatimuksen kohde (eli vaadittu rahamäärä) ja esitettävä vaatimuksen perusteet (syyt, joihin velka perustuu). Selvitys voi olla tiivistelmä, mutta perustelut on annettava. Ilmoitettavat seikat vaihtelevat asian monimutkaisuuden mukaan. Jos asia on selkeä, selvityksessä voidaan mainita vain pääkohdat.
1.3.4 Täytyykö minun esittää kirjallista näyttöä saatavasta? Jos täytyy, mitkä asiakirjat ovat hyväksyttäviä todisteita?
Velkojan on esitettävä hakemuksensa tueksi tarvittavat todistusasiakirjat. Tuomari arvioi pääasiassa juuri näiden asiakirjojen perusteella, onko hakemus aiheellinen.
Näytöksi kelpaavat ainoastaan asiakirjat. Velkoja ei voi menettelyn tässä vaiheessa ehdottaa vaatimuksensa perustelemista muilla keinoilla, kuten todistajien kuulemisella.
1.4 Hakemuksen hylkääminen
Tuomari hylkää hakemuksen, jos hänen mielestään saatavan olemassaoloa ei ole näytetty toteen toimitetuilla selvityksillä.
Kuten kaikki oikeuden päätökset, hakemuksen hylkääminen on perusteltava.
1.5 Muutoksenhaku
Hylkäävään päätökseen ei voi hakea muutosta. Velkoja voi kuitenkin halutessaan käynnistää muita menettelyjä, kuten täysimittaisen oikeudenkäynnin tai oikeudenkäynnin välitoimista päättävässä tuomioistuimessa.
1.6 Kantajan vaatimuksen vastustaminen
Velallisella, jolle maksusuoritusmääräys on annettu tiedoksi, on 30 päivää aikaa vastustaa määräystä.
Velallisen tai hänen edustajansa on jätettävä vastustusta koskeva kirjallinen ilmoitus tuomioistuimen kirjaamoon. Ilmoituksessa on oltava ainakin tiivistelmä vastustamisperusteista, ja siihen on liitettävä kaikki asiakirjat, jotka voivat tukea vastustamista.
Kirjaamon virkailija merkitsee vastustuksen tuomioistuimen rekisteriin, antaa ilmoittajalle vastaanottotodistuksen ja toimittaa tiedon vastustuksesta hakijalle.
On huomattava, että vaikka vastustamisen määräaika on 15 päivää, vastustaminen on todellisuudessa mahdollista niin kauan kuin velkoja ei ole pyytänyt täytäntöönpanoasiakirjaa (titre exécutoire de l’ordonnance). On harvinaista, että velkoja pyytää sitä heti 30 päivän kuluttua, joten velallisella on usein käytössään lain mukaista määräaikaa pidempi aika vastustamiseen. Varmuudella se on kuitenkin mahdollista tuon 30 päivän ajan.
1.7 Vastustamisen vaikutus
Velallisen vastustus keskeyttää menettelyn, mikä tarkoittaa, että täytäntöönpanoasiakirjan toimittaminen ei ole mahdollista. Tietyt ilmoituksen vaikutukset pysyvät kuitenkin voimassa: esimerkiksi korot juoksevat edelleen siitä päivästä lukien, jolloin määräys annettiin velalliselle tiedoksi.
Tuomari tutkii vastustuksen. Jos vastustus on hyvin perusteltu, tuomari toteaa tämän perustellussa määräyksessä, ja mitätöi aiemmin antamansa määräyksen. Jos vastustus on vain osittain perusteltu, tuomari antaa tuomion siltä osin kuin velka katsotaan perustelluksi. Jos vastustus hylätään, tuomari antaa määräyksen velallista vastaan.
On huomattava, että tuomari voi tässä menettelyssä tehdä ratkaisun osapuolia kuulematta. Tuomari voi velvoittaa osapuolet saapumaan oikeuden istuntoon, mutta julkinen käsittely ei ole pakollinen.
1.8 Seuraus siitä, ettei vastaaja vastusta kannetta
Jos velallinen ei vastusta määräystä 30 päivän kuluessa tiedoksisaamisesta, velkoja voi pyytää tuomioistuimelta täytäntöönpanoasiakirjan.
1.8.1 Mitä on tehtävä, jotta tuomiosta tulisi täytäntöönpanokelpoinen?
Pyyntö esitetään tuomioistuimen kirjaamoon velkojan tai hänen edustajansa kirjallisella hakemuksella, joka merkitään rekisteriin.
1.8.2 Onko tämä tuomio lopullinen vai voiko vastaaja edelleen valittaa siitä?
Jos määräys on annettu tiedoksi velalliselle henkilökohtaisesti, täytäntöönpanoasiakirjalla on samat vaikutukset kuin täysimittaisen oikeudenkäynnin jälkeen annetulla tuomiolla, eikä siihen voi enää hakea muutosta muutoin kuin valittamalla 15 päivän kuluessa tiedoksisaamisesta. Jos sen sijaan ehdollista määräystä ei ole ollut mahdollista antaa tiedoksi suoraan velalliselle, täytäntöönpanoasiakirja saa yksipuolisen tuomion vaikutukset, ja sitä voi vastustaa 8 päivän kuluessa tiedoksisaamisesta.