1 Riidattomien saatavien velkomusprosessin olemassaolo
Maksamismääräysmenettelystä säädetään 15. helmikuuta 2013 voimaan tulleen uuden siviiliprosessilain (Codul de procedură civilă) 1014–1025 §:ssä.
1.1 Menettelyn soveltamisala
1.1.1 Minkälaisiin saataviin menettely soveltuu (esim. vain rahasaatavat, vain sopimukseen perustuvat saatavat)?
Maksamismääräysmenettelyä sovelletaan selviin, määrältään vahvistettuihin ja erääntyneihin saataviin, jotka perustuvat maksuvelvollisuuteen siviilioikeudellisen sopimuksen nojalla (tähän kuuluvat myös elinkeinonharjoittajan ja hankintaviranomaisen väliset sopimukset), joka on vahvistettu asiakirjalla tai perustuu säännökseen, määräykseen tai muuhun asiakirjaan ja jonka asianosaiset ovat hyväksyneet allekirjoituksellaan tai jollain muulla laissa sallitulla tavalla. Tämän jakson soveltamisalaan eivät kuulu konkurssipesää koskevat vaateet.
1.1.2 Onko menettelyssä käsiteltäville vaatimuksille säädetty määrällinen yläraja?
Ei.
1.1.3 Onko menettelyn käyttö vapaaehtoista vai pakollista?
Maksamismääräysmenettely on vapaaehtoinen. Asianosainen voi esittää tuomioistuimelle pyynnön myös yleislainsäädännön nojalla.
Maksamismääräysmenettely on yleislainsäädännön mukaista menettelyä huomattavasti yksinkertaisempi erityismenettely. Sen avulla velkoja saa täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan ehdoilla, jotka eroavat siviiliprosessilaissa määritellyistä ehdoista.
Lisäksi jos velallisen maksamismääräystä vastaan esittämä vastine on perusteltu, tuomioistuin voi hylätä velkojan vaateen lopullisella päätöksellä.
Velkoja voi nostaa yleislainsäädännön mukaisen kanteen, jos tuomioistuin hylkää maksamismääräystä koskevan vaateen, jos tuomioistuin antaa maksamismääräyksen vain osalle vaateesta (tässä tapauksessa yleislainsäädännön mukainen kanne voidaan nostaa, jotta velallinen velvoitetaan suorittamaan loppuvelka) tai jos maksamismääräys on mitätöity.
1.1.4 Voidaanko menettelyä soveltaa, jos vastaaja asuu toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa?
Kyllä. Uudessa siviiliprosessilaissa ei tehdä eroa vastaajan asuinpaikan suhteen, vaan maksamismääräystä sovelletaan riippumatta siitä, asuuko vastaaja toisessa EU:n jäsenvaltiossa vai jossakin kolmannessa maassa.
1.2 Toimivaltainen tuomioistuin
Maksamismääräystä koskeva vaade voidaan tehdä tuomioistuimelle, joka on toimivaltainen tutkimaan kyseisen tapauksen asiasisällön ensimmäisenä oikeusasteena. Maksamismääräyksen ollessa kyseessä tuomari tarkistaa tuomioistuimen toimivallan omasta aloitteestaan.
Maksamismääräyksen antamiseen liittyvä toimivalta määräytyy tuomioistuinten toimivaltaa koskevien yleisten sääntöjen mukaisesti.
Vaateet, joiden arvioitavissa oleva rahallinen arvo on enintään 200 000 Romanian leuta, kuuluvat alueellisten tuomioistuinten (judecătoria) toimivaltaan. Vaateet, joiden arvioitavissa oleva rahallinen arvo on vähintään 200 000 Romanian leuta, kuuluvat alioikeuksien (tribunal) toimivaltaan.
Maksamismääräyksiä koskevan erityismenettelyn toimivaltasääntöä täydennetään arvoon liittyvillä yleisillä toimivaltasäännöillä.
1.3 Muotovaatimukset
1.3.1 Onko vakiolomakkeen käyttäminen pakollista (jos on, mistä lomakkeita saa)?
Mallia tai vakiomuotoista lomaketta ei ole, mutta velkojan on vaadetta esittäessään noudatettava muotoa koskevia vähimmäisvaatimuksia. Vaateessa on oltava seuraavat tiedot: velkojan nimi ja osoite tai tarvittaessa yrityksen nimi ja kotipaikka, velallisen nimi ja osoite, jos velallinen on luonnollinen henkilö, ja jos velallinen on oikeushenkilö, yrityksen nimi ja kotipaikka. Lisäksi on tarvittaessa mainittava kaupparekisteri- tai oikeushenkilörekisterinumero, verotunnus ja pankkitilin numero, erääntyneet summat, maksuvelvoitteisiin liittyvät tosiseikat ja oikeudelliset perusteet ja niiden viiteaika sekä eräpäivä ja muut vaateen perusteeksi tarvittavat seikat.
Vaateeseen on myös liitettävä sopimus tai muu asiakirja, jolla osoitetaan maksettava määrä, ja todiste siitä, että maksamismääräys on annettu tiedoksi velalliselle. Velkojan on annettava määräys tiedoksi velalliselle ulosottomiehen välityksellä tai kirjattuna kirjeenä vastaanottotodistusta vastaan niin, että kirjeen sisältö on ilmoitettu. Velallista vaaditaan maksamaan erääntynyt summa 15 päivän kuluessa tiedoksiannon vastaanottamisesta. Tämä määräys katkaisee vanhentumisajan.
Kullekin asianosaiselle on toimitettava yksi jäljennös vaateesta ja siihen liitetyistä asiakirjoista sekä yksi tuomioistuimelle.
1.3.2 Täytyykö minun käyttää lakimiestä?
Lakimiehen käyttö ei ole pakollista, mutta suositeltavaa.
1.3.3 Kuinka yksityiskohtaisesti minun täytyy kuvailla vaatimuksen peruste?
Vaateen vähimmäissisällöstä on säädetty laissa. Velkojan on ilmoitettava vaadittava summa, maksuvelvoitteeseen liittyvät tosiseikat ja oikeudelliset perusteet ja niiden viiteaika sekä eräpäivä ja muut vaateen perusteeksi tarvittavat seikat.
Jos asianosaiset eivät ole määritelleet viivästyskorkoa, sovelletaan Romanian keskuspankin asettamaa viitekorkoa. Vuosipuoliskon ensimmäisenä kalenteripäivänä voimassa olevaa viitekorkoa sovelletaan koko vuosipuoliskon ajan. Vaateen saatavalle alkaa syntyä korkoa seuraavasti:
- elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa siitä päivästä, jolloin saatava on langennut maksettavaksi;
- elinkeinonharjoittajan ja hankintaviranomaisen välisissä sopimuksissa (ilman, että velalliselle on ilmoitettava maksun olevan myöhässä): jos eräpäivä on määrätty sopimuksessa, eräpäivän jälkeisestä päivästä; jos eräpäivää ei ole määrätty sopimuksessa, 30 päivän kuluttua siitä, kun velallinen on saanut laskun, tai jos siitä ei ole varmuutta, 30 päivän kuluttua tavaran vastaanottamisesta tai palvelun toimittamisesta, tai jos maksamismääräys on annettu tiedoksi ennen tavaran vastaanottamista tai palvelun toimittamista, 30 päivän kuluttua tavaran vastaanottamisesta tai palvelun toimittamisesta; jos lain tai sopimuksen mukaan hyväksymis- tai tarkastusmenettely on mahdollinen tavaran tai palvelun vaatimustenmukaisuuden toteamiseksi ja velallinen on saanut laskun tai maksamismääräyksen tarkastuspäivänä tai sitä ennen, 30 päivän kuluttua kyseisestä päivästä;
- muissa tapauksissa siitä päivästä, jolloin velallisen maksu on ilmoitettu lain mukaan erääntyneeksi.
Velkoja voi vaatia lisäkorvauksia kaikista kuluista, joita hänelle on aiheutunut saataviensa takaisinperinnästä siksi, ettei velallinen ole täyttänyt ajoissa velvollisuuksiaan.
1.3.4 Täytyykö minun esittää kirjallista näyttöä saatavasta? Jos täytyy, mitkä asiakirjat ovat hyväksyttäviä todisteita?
Kyllä. Vaateeseen on liitettävä sopimus tai muu asiakirja (lasku, kassakuitti, käsin kirjoitettu kuitti tms.), jolla voidaan todistaa erääntyneet summat. Vaateeseen on liitettävä todiste siitä, että maksamismääräys on annettu tiedoksi velalliselle. Vaadetta ei hyväksytä, jos kyseinen todiste puuttuu.
Ratkaisua varten tuomari kutsuu asianosaiset kuultavaksi selitysten ja selvennysten saamiseksi kiireellisiä käsittelyjä koskevien määräysten mukaisesti. Tavoitteena on, että velallinen maksaisi erääntyneen maksun tai asianosaiset pääsisivät sopimukseen maksumenettelystä. Haaste on annettava asianosaisille tiedoksi kymmenen päivää ennen asian käsittelyä. Velalliselle toimitettavaan haasteeseen on liitettävä todisteeksi saatavasta jäljennökset velkojan vaateesta ja siihen liittyvistä asiakirjoista. Haasteessa on ilmoitettava, että velallisen on annettava mahdollinen vastine viimeistään kolme päivää ennen asian käsittelyä ja että vastineen puuttuessa tuomioistuin voi olosuhteet huomioon ottaen katsoa, että velallinen on hyväksynyt velkojan vaatimukset. Vastinetta ei toimiteta kantajalle, mutta hän saa tutkimusaineistosta tiedon vastineen sisällöstä.
Jos velkoja ilmoittaa saaneensa maksun, tuomioistuin antaa tämän perusteella lopullisen päätöksen ja lopettaa asian käsittelyn. Jos velkoja ja velallinen pääsevät maksusta sopimukseen, tuomioistuin toteaa tämän tosiseikan ja tekee nopeutetun päätöksen. Nopeutettu päätös on lopullinen ja katsotaan täytäntöönpanomääräykseksi.
Jos tuomioistuin on tarkistanut vaateen tueksi esitetyt asiakirjat ja asianosaisten ilmoitukset ja pitää velkojan vaatimuksia perusteltuina, se antaa maksamismääräyksen, jossa ilmoitetaan maksun summa ja maksupäivä. Jos tuomioistuin on tapauksen todisteet tarkistettuaan havainnut, että vain osa velkojan vaatimuksista on perusteltuja, se antaa maksamismääräyksen vain kyseiseltä osalta vaatimuksia ja määrittelee aikarajan maksamiselle. Tällöin velkoja voi tehdä hakemuksen asian vireillepanosta yleislainsäädännön mukaisesti, jotta velallinen velvoitettaisiin maksamaan loppuosa velasta. Maksuaika voi olla vähintään 10 ja enintään 30 päivää määräyksen tiedoksiannosta. Tuomari ei määrää uutta maksupäivää, paitsi jos asianosaiset ovat siitä sopineet. Määräys luovutetaan läsnä oleville asianosaisille tai annetaan tiedoksi kullekin asianosaiselle mahdollisimman pian lain mukaisesti.
Jos velallinen ei kiistä vaadetta esittämällä vastinetta, maksamismääräys on annettava 45 päivän kuluessa vaateen jättämispäivästä. Tähän määräaikaan ei sisälly oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiantoon kuluva aika eikä velkojan aiheuttama viive, joka voi johtua esimerkiksi vaateen muuttamisesta tai täydentämisestä.
1.4 Hakemuksen hylkääminen
Jos velallinen riitauttaa vaateen, tuomioistuin tarkastaa asiakirja-aineiston sekä asianosaisten selvitysten ja täsmennysten perusteella, onko riitauttaminen perusteltua. Jos velallisen esittämä puolustus on perusteltu, tuomioistuin hylkää velkojan pyynnön ja antaa asiasta päätöksen. Jos velallisen asiaväitteet edellyttävät sellaisten todisteiden käsittelyä, joita ei ole esitetty, ja nämä todisteet hyväksyttäisiin lain mukaan yleislainsäädännön mukaisessa menettelyssä, tuomioistuin hylkää velkojan maksamismääräystä koskevan hakemuksen ja antaa tästä päätöksen. Velkoja voi vaihtoehtoisesti nostaa kanteen yleislainsäädännön nojalla.
1.5 Muutoksenhaku
Velallinen voi tehdä maksamismääräyksen peruuttamista koskevan hakemuksen 10 päivän kuluessa maksamismääräyksen toimittamisesta tai tiedoksiantamisesta. Myös velkoja voi saman määräajan kuluessa nostaa kanteen, joka koskee maksamismääräyksen hylkäämispäätöksen tai osittaisen maksamismääräyksen kumoamista. Kumoamiskanteessa voidaan vedota vain maksamismääräyksen antamista koskevien vaatimusten noudattamatta jättämiseen ja mahdollisiin syihin, jotka ovat johtaneet velvoitteen lakkaamiseen maksamismääräyksen antamisen jälkeen. Kumoamiskanteen käsittelee se tuomioistuin, joka on antanut maksamismääräyksen, kahden tuomarin täysistunnossa. Kanteella ei voida lykätä täytäntöönpanoa. Lykkäystä voidaan kuitenkin myöntää velallisen pyynnöstä, mutta vasta vakuuden asettamisen jälkeen. Vakuuden määrän määrää tuomioistuin. Jos toimivaltainen tuomioistuin hyväksyy kumoamiskanteen kokonaan tai osittain, se peruuttaa maksamismääräyksen kokonaan tai osittain ja antaa asiassa lopullisen päätöksen.
Jos velkoja on tehnyt peruuttamista koskevan hakemuksen, jonka toimivaltainen tuomioistuin on hyväksynyt, tuomioistuin antaa lopullisen päätöksen maksamismääräyksen antamiseksi.
Peruuttamista koskevan hakemuksen hylkäyspäätös on lopullinen.
Asetuksella (EY) N:o 1896/2006, sellaisena kuin se on muutettuna, käyttöön otettua eurooppalaista maksamismääräystä koskevat hakemukset käsittelee tuomioistuin ensimmäisenä oikeusasteena. Uudelleentutkimista koskevat pyynnöt, jotka on muotoiltu asetuksen 20 artiklassa säädetyin edellytyksin ja määräajoin, kuuluvat sen tuomioistuimen toimivaltaan, jonka päätökseen haetaan muutosta. Tuomioistuin käsittelee pyynnön kahden tuomarin täysistunnossa. (Tiettyjen yhteisön asetusten täytäntöönpanemiseksi Romanian EU:hun liittymisen ajankohdasta alkaen tarvittavista toimenpiteistä annetun hallituksen poikkeusasetuksen nro 119/2006 (Ordonanța de urgență a Guvernului nr. 119/2006 privind unele măsuri necesare pentru aplicarea unor regulamente comunitare de la data aderării României la Uniunea Europeană), joka on hyväksytty muutettuna lailla nro 191/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, I^9 §.)
1.6 Kantajan vaatimuksen vastustaminen
Uuden siviiliprosessilain 1025 §:n 2 momentin mukaan asianosainen voi hakea muutosta maksamismääräyksen täytäntöönpanoon yleislainsäädännön nojalla.
Uuden lain 637 §:n 1 momentin mukaan täytäntöönpanomääräyksenä oleva päätös voidaan panna täytäntöön velkojan riskillä vain, jos päätös voidaan riitauttaa tavanomaisella muutoksenhaulla tai korkeimmalle oikeudelle (Înalta Curte de Casație și Justiție) osoitetulla muutoksenhaulla. Jos määräystä myöhemmin muutetaan tai se mitätöidään, velkoja on oikeudellisesti velvoitettu palauttamaan velallisen oikeudet tapauksen mukaan joko kokonaan tai osittain.
1.7 Vastustamisen vaikutus
Uuden siviiliprosessilain 720 §:n mukaan tuomioistuin, jos se hyväksyy täytäntöönpanoa koskevan muutoksenhaun ottaen tapauksen mukaan huomioon sen kohteen, voi oikaista tai kumota riitautetun täytäntöönpanotoimen, määrätä itse täytäntöönpanon kumoamisesta tai mitätöimisestä tai kumota täytäntöönpanomääräyksen tai selventää sitä. Jos muutoksenhaku hylätään, hakija voidaan velvoittaa korvaamaan täytäntöönpanon viivästyksestä aiheutunut vahinko. Jos muutoksenhaku on jätetty vilpillisessä mielessä, hakijalle määrätään sakkoja.
Lopullinen päätös muutoksenhaun hyväksymisestä tai hylkäämisestä lähetetään myös viran puolesta ja välittömästi ulosottomiehelle.
Jos muutoksenhaku hyväksytään, ulosottomies on velvollinen noudattamaan tuomioistuimen toteuttamia tai määräämiä toimenpiteitä.
1.8 Seuraus siitä, ettei vastaaja vastusta kannetta
Uuden siviiliprosessilain 1025 §:n 2 momentin mukaan maksamismääräys on täytäntöönpanokelpoinen, vaikka se olisi riitautettu nostamalla kumoamiskanne, ja se on väliaikaisesti lainvoimainen, kunnes kumoamiskanne on ratkaistu. Maksamismääräyksestä tulee lopullinen, ellei velallinen nosta kumoamiskannetta tai jos kanne on hylätty.
1.8.1 Mitä on tehtävä, jotta tuomiosta tulisi täytäntöönpanokelpoinen?
Maksamismääräys on täytäntöönpanokelpoinen, vaikka se olisi kyseenalaistettu nostamalla kumoamiskanne, ja se on väliaikaisesti lainvoimainen, kunnes kumoamiskanne on ratkaistu. Hakemuksella ei voida lykätä täytäntöönpanoa. Lykkäystä voidaan kuitenkin myöntää velallisen pyynnöstä, mutta vain vakuuden asettamisen jälkeen. Vakuussumman määrää tuomioistuin. Maksamismääräyksestä tulee lopullinen, ellei velallinen nosta kumoamiskannetta tai jos kanne on hylätty. Jos toimivaltainen tuomioistuin hyväksyy kumoamiskanteen, se antaa asiassa lopullisen päätöksen antamalla maksamismääräyksen.
Päätöksen täytäntöönpanemiseksi uuden siviiliprosessilain 666 §:n mukaisesti ulosottomies kirjaa täytäntöönpanohakemuksen ja pyytää täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista siltä tuomioistuimelta, joka antoi päätöksen. Tuomioistuin käsittelee täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan hakemuksen suljetuin ovin annettavalla päätöksellä kutsumatta osapuolia kuultavaksi.
Velkoja voi täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen perusteella pyytää täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista hakenutta ulosottomiestä käyttämään kaikkia käytettävissä olevia laissa säädettyjä täytäntöönpanokeinoja oikeuksiensa toteuttamiseksi.
Tuomioistuin voi hylätä täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan hakemuksen vain, jos hakemus kuuluu jonkin muun täytäntöönpanoelimen toimivaltaan; päätös tai tapauksen mukaan muu asiakirja ei ole täytäntöönpanokelpoinen; muu asiakirja kuin tuomioistuimen päätös ei täytä kaikkia muodollisia vaatimuksia tai laissa säädettyjä erityistapauksia koskevia muita vaatimuksia; saatava ei ole selvä, määrältään vahvistettu ja erääntynyt; velallisella on immuniteetti täytäntöönpanoa vastaan; asiakirja sisältää määräyksiä, joita ei voida noudattaa pakkotäytäntöönpanon avulla; tai jos on olemassa muita esteitä.
Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan hakemuksen hyväksynnästä annettuun tuomioistuimen päätökseen ei voi hakea muutosta, mutta se voidaan tutkia uudelleen, jos itse täytäntöönpano riitautetaan. Vain velkoja voi hakea muutosta täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan hakemuksen hylkäämispäätökseen, ja muutoksenhaku on tehtävä 15 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta.
Uuden siviiliprosessilain 712, 718, 719 ja 720 §:n mukaan pakkotäytäntöönpanoon, ulosottomiehen tekemiin päätöksiin ja mahdollisiin täytäntöönpanotoimiin voivat hakea muutosta asianosaiset tai täytäntöönpanon vuoksi vahinkoa kärsineet osapuolet. Muutoksenhaun johdosta tehtyyn päätökseen voidaan hakea muutosta vain korkeimmassa oikeudessa.
Toimivaltainen tuomioistuin voi lykätä täytäntöönpanoa asianosaisen pyynnöstä ja ainoastaan pätevistä syistä, kunnes täytäntöönpanoa koskeva muutoksenhaku tai muu täytäntöönpanoa koskeva pyyntö on ratkaistu.
Jos korkein oikeus hyväksyy täytäntöönpanoa koskevan muutoksenhaun, se voi kumota riitautetun täytäntöönpanotoimen tai määrätä täytäntöönpanon kumottavaksi. Se voi myös mitätöidä täytäntöönpanomääräyksen tai selventää sitä.
Jos muutoksenhaku hylätään, hakija voidaan velvoittaa korvaamaan täytäntöönpanon viivästyksestä aiheutunut vahinko. Jos muutoksenhaku on jätetty vilpillisessä mielessä, hakijalle määrätään sakkoja.
Lopullinen päätös muutoksenhaun hyväksymisestä tai hylkäämisestä lähetetään myös viran puolesta ja välittömästi ulosottomiehelle.
Jos muutoksenhaku hyväksytään, ulosottomies on velvollinen noudattamaan tuomioistuimen toteuttamia tai määräämiä toimenpiteitä.
1.8.2 Onko tämä tuomio lopullinen vai voiko vastaaja edelleen valittaa siitä?
Ks. vastaus kysymykseen 1.8.1.