Menettelyjen määräajat | Euroopan oikeusportaali

1 Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyjen yhteydessä

Siviiliprosessilaissa (Wetboek van Burgerlijke Rechtsvordering) säädetään pääsääntöisesti seuraavantyyppisistä määräajoista:

a. Vähimmäismääräajat vastaajan haastamiseksi ja mahdollisten asianosaisten ja todistajien kutsumiseksi asian käsittelyyn. Tavanomainen määräaika on vähintään yksi viikko. Vähintään yhden viikon määräaikaa sovelletaan periaatteessa myös asianosaisten haastamiseen hakemusmenettelyssä, ellei tuomioistuin määrää toisin (asianosaisten ja kolmansien osapuolten haastaminen, ks. siviiliprosessilain 114–119 ja 276 §; todistajien haastaminen, ks. samaisen lain 170 ja 284 §). Jos on tiedossa, että vastaajan asuinpaikka tai tosiasiallinen oleskelupaikka on Alankomaiden ulkopuolella, haastamisen määräaika on vähintään neljä viikkoa (siviiliprosessilain 115 §).

b. Enimmäismääräajat oikeussuojakeinojen käyttämistä varten. Yksipuolisen tuomion riitauttamiseen eli takaisinsaantiin (verzet) sovelletaan yleensä neljän viikon määräaikaa. Muutoksenhakuun (hoger beroep), kassaatiovalitukseen (cassatie) ja tuomionpurkuun (herroeping) sovelletaan yleensä kolmen kuukauden määräaikaa (ks. siviiliprosessilain 143 § (vastalause), 339 ja 358 § (takaisinsaanti), 402 ja 426 § (kassaatiovalitus) ja 383 ja 391 § (tuomionpurku).

c. Määräajat osapuolien menettelytoimien toteuttamiselle ja tuomioistuimen päätöksille. Nämä vaihtelevat tavallisesti 2–6 viikon välillä. Tuomioistuin voi tietyissä olosuhteissa pidentää menettelytoimien toteuttamisen määräaikaa.

d. Vanhentumisajat, joiden kuluessa oikeustoimet on pantava vireille ja täytäntöönpanoa haettava. Yleinen vanhentumisaika on 20 vuotta. Monissa tapauksissa sovelletaan kuitenkin lyhyempää viiden vuoden vanhentumisaikaa. Uhkasakko vanhenee kuitenkin jo kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun se on määrätty. Vanhentumisaika on mahdollista keskeyttää, minkä jälkeen alkaa uusi vanhentumisaika. Esimerkiksi päätöksen tiedoksiantaminen tai jonkin täytäntöönpanotoimen toteuttaminen voi keskeyttää täytäntöönpanomääräyksen vanhentumisen (siviiliprosessilain 3 osa, 306–325 §).

Lakisääteisiin määräaikoihin sovelletaan myös yleisistä määräajoista annettua lakia (Algemene Termijnenwet).

2 Luettelo päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetussa asetuksessa (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 tarkoitettuja työpäiviä

Yleisistä määräajoista annetun lain nojalla yleisiä pyhäpäiviä ovat lauantain ja sunnuntain ohella seuraavat päivät:

uudenvuodenpäivä: 1. tammikuuta
pitkäperjantai: pääsiäistä edeltävä perjantai
toinen pääsiäispäivä: pääsiäismaanantai
Kristuksen taivaaseenastumisen päivä: torstai 40 päivää pääsiäisen jälkeen
kuninkaan päivä (Koningsdag): 27. huhtikuuta
vapautuksen päivä (Bevrijdingsdag): 5. toukokuuta
toinen helluntaipäivä: helluntain jälkeinen maanantai
joulupäivä ja tapaninpäivä: 25. ja 26. joulukuuta.

3 Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Lakisääteisiin määräaikoihin sovelletaan yleisistä määräajoista annetussa laissa vahvistettuja sääntöjä. Sääntöjen mukaan lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä pyhäpäivänä päättyviä lakisääteisiä määräaikoja pidennetään seuraavaan päivään, joka ei ole lauantai, sunnuntai tai yleinen pyhäpäivä. Lakisääteistä vähintään kolmen päivän määräaikaa pidennetään tarvittaessa niin, että siihen sisältyy vähintään kaksi päivää, jotka eivät ole lauantai, sunnuntai tai yleinen pyhäpäivä.

Haasteella vireille pantavia siviilioikeudellisia asioita koskevien kansallisten menettelysääntöjen (Landelijk procesreglement voor civiele dagvaardingen bij de rechtbanken) mukaan osapuolten toteuttamiin menettelytoimiin ja tuomion antamiseen sovelletaan lähtökohtaisesti kuuden viikon määräaikaa. Poikkeuksia tähän ovat oikeudenkäyntimaksujen maksaminen (4 viikon kuluessa) ja määräaika takaisinsaantiin (4 viikon kuluessa). Yleisesti ottaen asiakirjat voidaan yleensä toimittaa enintään 10 päivää ennen käsittelypäivää (siviiliprosessilain 87 §:n 6 momentti). Kansallisten menettelysääntöjen (Landelijk procesreglement voor rolzaken kanton) mukaisesti kantonijaostojen siviiliasioissa sovelletaan periaatteessa neljän viikon määräaikaa.

4 Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa?

Ajanjakso alkaa aina asianomaista tapahtumaa seuraavasta päivästä.

Haasteet

Ei sovellettavissa.

Oikeussuojakeinot

Takaisinsaanti (verzet) on muutoksenhakukeino, jota voidaan soveltaa ainoastaan yksipuoliseen tuomioon. Sen yhteydessä määräaikojen kuluminen voi alkaa kolmesta eri tapahtumasta:

tuomion tiedoksianto henkilökohtaisesti vastaajalle, jota vastaan tuomio on annettu,
kun tiedoksianto toimitetaan muulla tavoin: kun vastaaja, jota vastaan tuomio on annettu, toimittaa asiakirjan, jossa hän ilmoittaa olevansa tietoinen tuomiosta tai täytäntöönpanon alkamisesta, ja
muissa tapauksissa: tuomion täytäntöönpanon päättyminen.

Määräaika, johon mennessä tuomioon on haettava muutosta (hoger beroep) tai siitä on tehtävä kassaatiovalitus (cassatie), lasketaan alkavaksi tuomion antamispäivästä. Määräajan ensimmäinen päivä on tuomion antamista seuraava päivä. Ks. myös kysymys 12.

Määräaika, johon mennessä ennen tuomiota annettuihin tuomioistuimen päätöksiin on haettava muutosta tai niistä on tehtävä kassaatiovalitus, alkaa

kantajan ja muiden menettelyssä osapuolina olevien asianosaisten osalta päätöksen antamispäivästä ja
muiden asianosaisten osalta päivästä, jona päätös on annettu niille tiedoksi tai jona ne ovat saaneet siitä tiedon muulla tavoin.

Määräaika, johon mennessä on haettava tuomion tai tuomioistuimen antaman muun päätöksen purkamista (herroeping), lasketaan alkavaksi siitä, kun purkamisen peruste on syntynyt ja kantaja tai hakija on saanut siitä tiedon. Tuomionpurkua ei kuitenkaan voi hakea ennen kuin tuomio on saanut lainvoiman, eli kun sitä ei enää voida kumota takaisinsaannin, muutoksenhaun tai kassaatiovalituksen avulla.

Menettelytoimet

Menettelytoimien toteuttamista koskevat kiinteät määräajat ilmoitetaan yleensä kokonaisina viikkoina. Määräaika lasketaan alkavaksi käsittelypäivää edeltävästä käsittelypäivästä. Esimerkki: Jos asiaa on käsitelty keskiviikkona, asia on käsiteltävien asioiden luettelossa seuraavan kerran keskiviikkona neljä viikkoa myöhemmin.

Vanhentumisaika

Oikeudellisten toimien vanhentumisajan alkaminen riippuu siitä, millainen oikeudellinen toimi on kyseessä. Esimerkiksi hankinta- tai palvelusopimuksessa määrättyyn velvoitteeseen liittyvä saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona saatava erääntyi. Esimerkki: kanne lainvastaisen tilanteen poistamiseksi vanhentuu viiden vuoden kuluttua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona tilanteen välitöntä poistamista voidaan vaatia.

Täytäntöönpano

Täytäntöönpanovaltuutus vanhentuu periaatteessa 20 vuoden kuluttua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona määräys on annettu.

5 Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Ei. Joissakin tapauksissa tuomion tiedoksiantotapa voi kuitenkin vaikuttaa oikeussuojakeinojen (esim. takaisinsaanti) käyttöön asetetun määräajan alkamisajankohtaan. Ks. myös kysymys 4.

6 Kun määräajan kuluminen alkaa jostakin tapahtumasta, lasketaanko määräaikaan mukaan päivä, jona tapahtuma ilmenee?

Ei. Määräaika alkaa tapahtumaa seuraavasta päivästä.

7 Kun määräaika on ilmaistu päivissä, tarkoittaako ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai työpäiviä?

Alankomaiden laissa käytetään kalenteripäiviä, ellei erikseen toisin mainita. Yleisistä määräajoista annetussa laissa säädetään, että jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä pyhäpäivänä, sitä jatketaan seuraavaan päivään, joka ei ole lauantai, sunnuntai tai yleinen pyhäpäivä.

Lisäksi lakisääteistä vähintään kolmen päivän määräaikaa pidennetään tarvittaessa niin, että siihen sisältyy vähintään kaksi päivää, jotka eivät ole lauantai, sunnuntai tai yleinen pyhäpäivä.

8 Entä jos määräaika on ilmaistu viikoissa, kuukausissa tai vuosissa?

Tällöinkin tarkoitetaan kalenterikuukausia ja -vuosia.

9 Milloin viikoissa, kuukausissa tai vuosissa ilmaistu määräaika päättyy?

Haasteet

Ei sovellettavissa.

Menettelytoimet ensimmäisessä oikeusasteessa

Jos asia on jo käsiteltävien asioiden luettelossa, menettelyyn liittyvien asiakirjojen toimittamisessa sovelletaan seuraavaa. Istuntopäivänä käsiteltäväksi tarkoitettu asiakirja on periaatteessa toimitettava tuomioistuimen kirjaamoon toimitusta koskevan määräajan kuluessa. Tämä koskee kaikkia oikeudenkäyntiasiakirjoja, haasteita lukuun ottamatta, ja kaikkia viestejä. Haasteella vireille pantavia siviilioikeudellisia asioita koskevien kansallisten menettelysääntöjen mukaan asiakirjojat on toimitettava viimeistään keskiviikkona kello 10. Jos istuntoa ei järjestetä, koska asia käsitellään kirjallisesti, asiakirjat on toimitettava tuomioistuimen kirjaamoon viimeistään käsittelypäivänä.

Kantoninoikeudessa järjestetään sen sijaan aina istunto, koska menettelyyn liittyviä tietoja on voitava esittää myös suullisesti. Asiakirjat on toimitettava tuomioistuimen kirjaamoon viimeistään käsittelypäivää edeltävänä päivänä. Asiakirjat voidaan toimittaa tuomioistuimen kirjaamoon sähköisesti, postitse, suoraan kansliaan sen virallisina aukioloaikoina tai faksitse viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen klo 24.00.

Muutoksenhaku

Riita-asiaan haetaan muutosta esittämällä muutoksenhakemus. Haastemiehen on toimitettava tätä koskeva haaste vastaanottajalle klo 20:een mennessä, paitsi jos asiaa käsittelevä tuomari antaa erikseen luvan toimittaa se perille myöhemmin. Näin ollen määräpäivän viimeinen päivä päättyy jo klo 20. Näissä menettelyissä on otettava huomioon, että määräaikaan ei sisälly muutoksenhaun vireillepanopäivä mutta ei myöskään päivä, johon mennessä siihen on vastattava (ensimmäinen käsittelypäivä). Muutoksenhakemukseen vastaamista koskevaa vähimmäismääräaikaa määritettäessä nämä kaksi päivää on siis jätettävä pois laskuista.

Hakemusasioissa muutoksenhaku tapahtuu esittämällä asiaa koskeva hakemus tuomioistuimen kirjaamoon. Hakemus voidaan toimittaa postitse, suoraan kansliaan sen virallisina aukioloaikoina tai sähköpostitse viimeistään määräajan viimeisenä päivänä klo 24. Muutoksenhakutuomioistuin voi tietyissä tapauksissa antaa asianosaisille mahdollisuuden toimittaa oikeudenkäyntiasiakirjoja digitaalisesti. Tässä sovelletaan tuomioistuimen sääntöjä.

Perheoikeudellisissa asioissa muutoksenhakua koskeva määräaika määräytyy hieman eri tavoin kuin muissa hakemusasioissa (ks. kohta 4 Oikeussuojakeinot). Hakija voi hakea muutosta kolmen kuukauden kuluessa tuomion antopäivästä. Muut asianosaiset voivat hakea muutosta kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu niille tiedoksi tai jona ne ovat saaneet siitä tiedon muulla tavoin. Avioeromenettelyissä, joissa puoliso ei ole ollut mukana, haetaan muutosta siviiliprosessilain 820 §:n mukaisesti.

Vanhentumisaika

Ks. myös kysymys 4 Vanhentumisaika. Eräiden oikeustoimien yhteydessä on erityinen merkitys sillä, milloin tietyt seikat tulevat tietoon. Esimerkki: Oikeus vaatia aiheettomasti suoritetun maksun palauttamista vanhenee viiden vuoden kuluttua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona velkoja saa tiedon vaatimuksesta ja maksunsaajan henkilöllisyydestä, ja joka tapauksessa 20 vuoden kuluttua vaateen vireillepanosta.

10 Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään?

Kyllä. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä pyhäpäivänä, sitä jatketaan seuraavaan päivään, joka ei ole lauantai, sunnuntai tai yleinen pyhäpäivä. Yleisistä määräajoista annetun lain mukaan tämä ei kuitenkaan koske määräaikoja, jotka lasketaan taaksepäin tietystä ajankohdasta tai tapahtumasta. Toisin sanoen: sääntöä sovelletaan enimmäismääräaikoihin, mutta ei vähimmäismääräaikoihin.

11 Onko olemassa tilanteita, joissa määräaikaa pidennetään? Millä edellytyksillä määräaikaan voi saada pidennyksen?

Lain mukaan määräaikaa voidaan pidentää vain siinä tapauksessa, että hävinnyt osapuoli kuolee muutoksenhaulle asetetun määräajan kuluessa ja hänen perijänsä haluavat jatkaa muutoksenhakumenettelyä. Tällöin alkaa uusi kolmen kuukauden määräaika. Muissa tapauksissa asianmukaisissa menettelysäännöissä säädetään määräajan pidentämisestä esimerkiksi oikeudenkäyntiasiakirjojen toimittamiselle. Ks. myös kysymys 13.

Yleisesti ottaen muutoksenhaussa noudatetaan tiukasti määräaikoihin liittyviä sääntöjä. Alankomaiden korkein oikeus (De Hoge Raad) on tehnyt poikkeuksia asioissa, joissa muutosta hakeneelle osapuolelle ei ollut ilmoitettu tuomiosta riittävän ajoissa tuomioistuimen virheen tai laiminlyönnin vuoksi. Tällöin määräajan noudattamatta jättäminen ei ole ollut osapuolen vika ja määräaikaa on pidennetty hieman.

12 Mitä määräaikaa sovelletaan muutoksenhakuun?

Muutoksenhaun määräaika on yleisesti ottaen kolme kuukautta. Tietyissä siviilioikeudellisissa asioissa, esimerkiksi välitoimia koskevassa (nopeutetussa) menettelyssä, muutoksenhakuun ja kassaatiovalitukseen sovelletaan lyhyempiä määräaikoja (muutoksenhaku 4 viikkoa, kassaatiovalitus 8 viikkoa). Vastaaja, joka on tuomittu poissaolevana, voi riitauttaa tuomion toimittamalla haasteen neljän viikon kuluessa siviiliprosessilain 143 §:n 2 momentissa säädetystä alkamisajankohdasta.

13 Voivatko tuomioistuimet muuttaa määräaikaa, erityisesti paikalletulolle asetettua määräaikaa, tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten?

Kaikki määräajat, jotka liittyvät siihen, onko osapuolen tultava paikalle, ovat vähimmäisaikoja. Enimmäisaikoja ei ole asetettu.

Haasteet

Riita-asioissa tuomioistuin voi lyhentää määräaikaa kantajan pyynnöstä. Tarvittaessa määräajan lyhentämiselle voidaan asettaa jokin ehto. Välitoimimenettelyssä haaste toimitetaan vasta sen jälkeen, kun välitoimista päättävä tuomari on määrännyt käsittelypäivän ja -kellonajan. Se voi olla myös sunnuntai. Haaste voidaan tarvittaessa toimittaa vastaajalle hyvin nopeasti. Myös hakemusasioissa tuomioistuin voi määrätä lyhyemmän määräajan.

Tuomioistuin ei voi pidentää määräaikaa, johon mennessä vastaajan on saavuttava asian käsittelyyn. Hakemusasioissa tuomari voi sen sijaan määrätä pidemmän haasteajan (ks. kohta 7 ja 8).

Menettelytoimet

Tuomioistuin voi osapuolten yhteisestä hakemuksesta pidentää määräaikaa, johon mennessä osapuolten on toteutettava menettelytoimet. Yksipuolisen hakemuksen perusteella määräaikaa voidaan pidentää vain pakottavasta syystä tai ylivoimaisen esteen sattuessa. Pakottava syy voi olla esimerkiksi asiaan liittyvien oikeudellisten tai tosiseikkojen monimutkaisuus, asiaan liittyvän toisen menettelyn ratkaisun odottaminen sekä osapuolen tai tämän oikeudellisen edustajan sairaus tai muusta perustellusta syystä johtuva poissaolo.

14 Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Alankomaiden lainsäädännössä ei ole säännöksiä tällaisesta tilanteesta.

15 Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Haasteet riita-asioissa

Jos vastaaja kutsutaan saapumaan asian käsittelyyn liian lyhyellä määräajalla, eikä hän tule paikalle, haaste katsotaan pätemättömäksi. Pätemättömyyden julistaa tuomari. Haasteista ei tule lain nojalla automaattisesti pätemättömiä. Kantaja voi korjata tilanteen tekemällä korjatun haastehakemuksen ennen ensimmäistä käsittelypäivää.

Jos vastaaja ei saavu ensimmäiseen käsittelyyn, tarkistetaan, ettei haaste ole pätemätön. Jos haaste on asianmukaisesti laadittu, myönnetään poissaolotuomio vastaajaa vastaan ja kanne pysyy voimassa yksipuolisena. Jos vastaaja ei tule paikalle ja on todennäköistä, että hän ei ole saanut haastetta siinä olevan menettelyvirheen vuoksi, tuomari julistaa haasteen pätemättömäksi.

Jos vastaaja ei tule paikalle eikä nimeä asianajajaa huolimatta siitä, että häntä on siihen haasteessa kehotettu, ja käy ilmi, että haasteessa on virhe, joka tekee siitä pätemättömän, vastaajaa ei katsota poissaolevaksi. Tuomioistuin ilmoittaa uuden käsittelypäivän ja määrää virheen korjattavaksi kantajan kustannuksella. Jos vastaaja saapuu paikalle, mutta ei huomauta virheestä, virhe katsotaan korjatuksi.

Oikeussuojakeinot

Jos muutoksenhaulle annettu määräaika ylitetään, muutoksenhakua ei oteta käsiteltäväksi. Tuomioistuimen asiassa antama päätös saa lainvoiman. Sitä ei siis voida enää kumota takaisinsaannin, muutoksenhaun tai kassaatiovalituksen avulla.

Menettelytoimet

Jos menettelytointa ei toteuteta määräajan kuluessa, voidaan määräaikaa tietyin edellytyksin pidentää (ks. kohta 10). Jos määräaikaa ei voida pidentää, oikeus menettelytoimen suorittamiseen raukeaa.

Vanhentumisaika

Jos asianosainen ei ole pannut asiaa vireille määräajan kuluessa, oikeus esittää korvausvaatimus säilyy oikeusjärjestyksessä suojeltuna henkilökohtaisena oikeutena. Asiaa ei kuitenkaan voida enää ajaa tuomioistuimessa.

16 Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Osapuolilla, jotka eivät ole noudattaneet määräaikoja, on käytössään seuraavat oikeussuojakeinot.

Haasteet

Jos vastaaja ei saavu ensimmäiseen käsittelyyn, hänelle langetetaan yleensä yksipuolinen tuomio hänen vahingokseen. Vastaaja voi korjata pätemättömyyden esiintymällä menettelyssä asianosaisena. Kun tuomio on saanut lainvoiman, henkilö, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, voi vaatia takaisinsaantia. Hakemusasiassa ei sovelleta riitauttamista, pätemättömyyden korjaamista eikä takaisinsaantia. Asian käsittelystä pois jäänyt osapuoli voi hakea muutosta yksipuoliseen tuomioon.

Oikeussuojakeinot

Tuomioistuimen tehtävänä on valvoa oikeussuojan hakemista koskevien määräaikojen noudattamista. Muutoksenhakujen ja kassaatiovalitusten määräajat ovat ehdottomia. Tuomioistuin on tässä suhteessa hyvin tiukka oikeusvarmuuden turvaamiseksi. Alankomaiden korkein oikeus (De Hoge Raad) on kuitenkin osoittanut jonkin verran joustavuutta muutoksenhaun määräaikojen suhteen hakemusasioissa. Muutoksenhakemuksessa on esitettävä muutoksenhaun perusteet, mutta tapauksissa, joissa päätös on tehty mutta sitä ei vielä annettu tiedoksi, eivätkä sen perustelut ole siitä syystä hakijan tiedossa, muutoksenhaun perusteet voidaan esittää myöhemmin toimitettavassa täydentävässä hakemuksessa. Varsinainen muutoksenhakemus on kuitenkin jätettävä määräajan kuluessa. Vain yhdessä tapauksessa, jossa tuomioistuin oli tehnyt kaksinkertaisen virheen, määräaikaa pidennettiin 14 päivällä sen jälkeen, kun tuomio oli annettu tiedoksi. Kyseisessä tapauksessa se osapuoli, joka haki tuomioon muutosta, ei tiennyt eikä olisi voinutkaan tietää, milloin tuomio oli annettu, tuomioistuimen (kirjaajan) virheen vuoksi. Lisäksi tuomio annettiin tiedoksi toisen virheen vuoksi vasta muutoksenhakuajan päätyttyä. Haastemenettelyssä muutoksenhakemuksessa ei tarvitse esittää muutoksenhaun perusteita. Ne esitetään vasta menettelyn myöhemmässä vaiheessa.

Menettelytoimet

Menettelytoimien toteuttamista koskeviin määräaikoihin on tietyin edellytyksin mahdollista pyytää pidennystä (ks. kohta 13). Jos määräaikaa ei voida pidentää, oikeus menettelytoimen toteuttamiseen raukeaa.

Vanhentumisaika

Vanhentumisaikojen päättymiseen ei ole oikeussuojakeinoja lukuun ottamatta määräajan väliaikaista keskeyttämistä (ks. Kohta 1.d). Erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa tuomioistuin voi kuitenkin päättää, että vanhentumisaikaan vetoaminen on vastoin kohtuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita.

Päivitetty viimeksi: 05/02/2025