Kansalliset tuomioistuimet ja muut valituselimet

Kansalliset tuomioistuimet

Osoite

First Hall Civil Court (Constitutional Jurisdiction)
Constitutional Court
Courts of Justice
Republic Street,
Valletta
Malta

Minkälaisia asioita elin käsittelee?

Henkilö, joka katsoo, että perustuslain 33–45 §:n säännöksiä (perusihmisoikeudet) rikotaan, tai on todennäköistä, että niitä rikotaan hänen suhteensa, tai Maltan siviilituomioistuimen (Civil Court) ensimmäisen jaoston (First Hall) kyseisen henkilön pyynnöstä nimittämä muu henkilö voi nostaa siviilituomioistuimen ensimmäisessä jaostossa kanteen, rajoittamatta kuitenkaan muiden laissa säädettyjen toimenpiteiden käyttöä samassa asiassa.

Ainoastaan henkilö, jota asia juridisessa mielessä suoraan koskee, voi nostaa ihmisoikeuskanteen. Tämä on perusedellytys.

Asianomaisen on ensin hyödynnettävä kaikki muut käytettävissä olevat oikeussuojakeinot ennen kanteen nostamista siviilituomioistuimen ensimmäisessä jaostossa, joka käyttää perustuslakia koskevaa toimivaltaa.

Jos henkilö siis kokee perusihmisoikeuksiaan loukatun, hänen on ensin hyödynnettävä käytettävissä olevat muut oikeussuojakeinot. Jos ensimmäinen vaihtoehto ei tuota tulosta, kanne voidaan nostaa siviilituomioistuimen ensimmäisessä jaostossa (perustuslakia koskeva toimivalta). Kumpi tahansa asianosainen voi hakea siviilituomioistuimen ensimmäisen jaoston tuomioon muutosta perustuslakituomioistuimessa (Constitutional Court). Perustuslakituomioistuin on näin ollen toisen oikeusasteen tuomioistuin. Vain, jos henkilö häviää perustuslakituomioistuimessa tai on asiasta eri mieltä perustuslakituomioistuimen kanssa tai ei ole tyytyväinen tuomioon, hän voi viedä asian Strasbourgissa toimivaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Minkälainen menettely kanteen nostamisesta seuraa?

Jos Magistrate’s Court -alioikeudessa tulee esiin perustuslakia koskeva kysymys, alioikeus tutkii, onko kysymys aiheeton tai tehty vahingontekotarkoituksessa. Jos alioikeus päättää, että kanne on aiheeton tai tehty vahingontekotarkoituksessa, päätöksestä ei voi valittaa. Jos sen sijaan kanteen ei katsota olevan aiheeton tai tehty vahingontekotarkoituksessa, alioikeus siirtää asian siviilituomioistuimen ensimmäiselle jaostolle (perustuslakia koskeva toimivalta). Jos henkilö ei ole tyytyväinen siviilituomioistuimen ensimmäisen jaoston (perustuslakia koskeva toimivalta) tuomioon, hänellä on oikeus hakea muutosta perustuslakituomioistuimessa. Kun perustuslakituomioistuin on antanut tuomionsa, asia palautetaan Magistrate’s Court -alioikeuteen.

Siviilituomioistuimen ensimmäiselle jaostolle esitettävässä hakemuksessa on esitettävä lyhyesti ja selkeästi ne tosiseikat, joiden perusteella kanne halutaan nostaa, ja siinä on mainittava perustuslain säännös tai säännökset, jota väitetään rikotun, rikottavan tai todennäköisesti rikottavan.

Hakemuksessa on myös täsmennettävä, millaista hyvitystä haetaan, joskin tuomioistuin voi lain mukaan, jos se hyväksyy hakemuksen, määrätä jonkin muunkin toimivaltaansa kuuluvan hyvityksen, jota se pitää sopivampana.

Muutoksenhakua koskeva menettely

Kun siviilituomioistuimen ensimmäisessä jaostossa nostetaan kanne, haastehakemus on annettava tiedoksi vastaajalle viipymättä ja tuomioistuimen on määrättävä kuulemispäivä kahdeksan työpäivän kuluessa siitä, kun hakemus on tehty, tai siitä, kun vastaaja on vastannut annetun määräajan kuluessa, tai jos vastausta ei ole annettu, kahdeksan päivän kuluessa siitä, kun vastaamiselle annettu määräaika on päättynyt.

Muutoksenhakemus on tehtävä kahdeksan työpäivän kuluessa sen päätöksen tekemisestä, johon muutosta haetaan, ja vastaaja voi esittää kirjallisen vastauksen kuuden työpäivän kuluessa tiedoksiantamispäivästä.

Päätöksen tehnyt tuomioistuin, jonka päätökseen voi hakea muutosta perustuslakituomioistuimesta, voi kiireellisissä tapauksissa lyhentää muutoksenhaun tai vastauksen antamisen määräaikaa, jos joku asianosaisista sitä pyytää – vaikka suullisestikin – heti kun päätös on tehty. Jos kukaan asianosaisista ei esitä tällaista pyyntöä heti, kun tuomio on annettu, kuka tahansa asianosaisista voi esittää kirjallisesti tällaisen pyynnön, josta päätöksen tehnyt tuomioistuin tekee päätöksen kuultuaan asianosaisia, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.

Kun kuulemisajankohta on määrätty, tuomioistuimen on asianmukaisen oikeudenkäytön periaatteita noudattaen varmistettava, että kuuleminen ja asian käsittely tapahtuu ripeästi ja että kuuleminen toteutetaan peräkkäisinä päivinä tai, jos se ei ole mahdollista, lähekkäisinä päivinä.

Jotta tuomioistuimen ennalta suunniteltu työ ei häiriintyisi, perustuslakia ja European Convention Act -lakia koskevissa asioissa sekä kiireellisissä asioissa kuulemiset järjestetään tarvittaessa iltapäivisin peräkkäisinä päivinä, kunnes asia on käsitelty ja määrätään päivä tuomion antamiselle.

Lyhyt selvitys menettelyn mahdollisista tuloksista

Vuodesta 1987 lähtien henkilöllä, jonka asia on käsitelty Maltalla siviilituomioistuimen ensimmäisessä jaostossa ja perustuslakituomioistuimessa ja joka on edelleen tyytymätön perustuslakituomioistuimen tuomioon, on oikeus viedä asia Strasbourgiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Vaikka sekä yksityinen henkilö että valtio voivat hakea muutosta perustuslakituomioistuimessa, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asian voi saattaa ainoastaan yksityinen henkilö. Näin ollen valtio ei voi viedä asiaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Oikeusasiamies

Osoite

Office of the Ombudsman
11, St Paul’s Street,
Valletta VLT 1210
Malta

Minkälaisia asioita elin käsittelee?

Parlamentin oikeusasiamiehen toimi perustuu ajatukseen ihmisten oikeuksien suojelusta ja julkista valtaa käyttävien oikeudellisesta valvonnasta. Se on osoittautunut tärkeäksi välineeksi kehitettäessä julkishallinnon toimintaa koskevia sääntöjä sekä yhdenmukaista ja asiallista lain soveltamista. Oikeusasiamies on parlamentin virkamies, joka täydentää parlamentin työtä ja valvoo viranomaisten toimintaa. Tällä tavoin oikeusasiamiesinstituutio myös vahvistaa sekä parlamenttia instituutiona että demokratiaprosessia, jossa parlamentti valvoo hallintoa.

Oikeusasiamies tutkii kantelut, joita kansalaiset tekevät, jos he katsovat taloudellisten, sosiaalisten tai kulttuuristen oikeuksiensa tulleen loukatuiksi toimeenpanovallan tahallisesta tai tahattomasta väärinkäytöstä johtuvan huonon hallinnon vuoksi tai viranomaisten epäasianmukaisen, kohtuuttoman tai puutteellisen toiminnan vuoksi.

Kanteluiden aiheita ovat mm.:

• aiheeton ja vältettävissä oleva viivytys päätöksenteossa, viesteihin vastaamisessa tai oikeuksien ja etuuksien myöntämisessä kansalaisille;
• sääntöjen ja menettelyjen epätasa-arvoinen soveltaminen sekä asianmukaisten menettelyjen noudattamatta jättäminen;
• hallintotavat ja -käytännöt, jotka poikkeavat siitä, miten viranomaiset ovat aiemmin toimineet vastaavissa tilanteissa;
• kieltäytyminen kansalaisia suoraan koskevan tiedon antamisesta ja kieltäytyminen sellaisten tietojen antamisesta, joiden pyytäminen on kohtuullista;
• samassa tilanteessa olevien kansalaisten kohteleminen eri tavalla;
• virkamiesten epäkohteliaisuus kansalaisia kohtaan;
• virheet kansalaisten asioiden käsittelyssä;
• sääntöjen ja menettelyjen jäykkä ja joustamaton soveltaminen, mistä aiheutuu epätasapuolisuutta;
• laiminlyönnit annettaessa tietoa muutoksenhakuoikeuksista ja siitä, miten kansalaiset voivat hakea muutosta päätöksiin, jotka vahingoittavat heidän etujaan;
• laiminlyönnit julkisen tahon kansalaisille aiheuttaman vahingon korvaamisessa ja laiminlyönnit vahingon asianmukaisessa hyvittämisessä, selitysten antamisessa ja vapaaehtoisen korvauksen maksamisessa, vaikka asiasta ei olisikaan säännöksiä;
• laiminlyönnit viranomaisten velvollisuudessa perustella toimet ja päätökset niille, joita ne suoraan koskevat;
• epäonnistuminen oikeudenmukaisesti ja riippumattomasti toimimisessa ja pidättymisessä suosimisesta, ennakkoluuloista ja erityiskohtelusta minkäänlaisin perustein.

Minkälainen menettely kantelun tekemisestä seuraa?

Kun oikeusasiamies vastaanottaa kantelun, ensiksi määritetään, voidaanko kantelu ottaa käsiteltäväksi. Jos sitä ei voida ottaa käsiteltäväksi, kantelun tekijälle ilmoitetaan, että oikeusasiamies ei käsittele asiaa. Jos taas kantelu otetaan käsiteltäväksi, asia tutkitaan, jotta voidaan selvittää, onko todella kyse huonosta hallinnosta.

Kantelut kuitataan saapuneiksi 48 tunnin kuluessa niiden vastaanottamisesta, ja kantelun tekijöille ilmoitetaan, kuka virkamies avustaa oikeusasiamiestä asian tutkimisessa ja tapaa kantelun tekijät kuulemista varten. Ilmoituksessa annetaan myös tietoja toimista, joihin ryhdytään kantelun käsittelyä varten.

Kantelun tutkinta-aika on keskimäärin 50–60 työpäivää.

Tosiseikkojen selvittämiseksi oikeusasiamies tarkastelee käsiteltäväksi otettavissa tapauksissa ensin tilannetta, jonka seurauksena kantelu on tehty.

Oikeusasiamies ilmoittaa asianomaisen yksikön johtajalle, organisaation pääjohtajalle tai paikallishallinnon pormestarille aikomuksestaan tutkia asiaa.

Oikeusasiamies voi hankkia tietoja sopiviksi katsomiltaan henkilöiltä ja tehdä sopiviksi katsomiaan selvityksiä. Oikeusasiamies voi kutsua todistajia ja vaatia heitä tai ketä tahansa, jota tutkimus koskee, antamaan valaehtoisen todistuksen.

Jos todistajaksi kutsuttu ilman riittävää syytä kieltäytyy vastaamasta oikeusasiamiehen kysymyksiin parhaan tietämyksensä mukaan tai kieltäytyy luovuttamasta vaadittuja asiakirjoja, hän syyllistyy rikokseen. Ketään oikeusasiamiehen kuulemaa todistajaa ei kuitenkaan voida velvoittaa vastaamaan kysymyksiin, joiden vuoksi hän voisi joutua rikossyytteeseen. Todistajilla on samat oikeudet kuin todistajilla on tuomioistuimessa.

Jos tutkimus koskee ministeriötä, laitosta tai paikallishallintoyksikköä, oikeusasiamies voi milloin tahansa tutkimuksen aikana tai sen jälkeen konsultoida ministeriä, laitoksen johtajaa, pääjohtajaa, pormestaria tai muuta henkilöä, joka sitä pyytää tai jolle on esitetty tutkimuksen perusteella suositus.

Jos oikeusasiamies katsoo tutkimuksen aikana tai sen jälkeen, että on olemassa merkittävää näyttöä siitä, että jonkin ministeriön, laitoksen tai paikallishallintoyksikön virkamies tai työntekijä on merkittävällä tavalla laiminlyönyt velvollisuutensa tai toiminut väärin, oikeusasiamies siirtää asian toimivaltaiselle viranomaiselle, esimerkiksi poliisille.

Lyhyt selvitys menettelyn mahdollisista tuloksista

Tutkimuksen perusteella oikeusasiamies muodostaa riippumattomasti mielipiteensä siitä, onko toimi tai päätös, jota on tutkittu:

• vastoin lakia
• kohtuuton, epäoikeudenmukainen, painostava tai perusteetta syrjivä
• sellaisen lain tai käytännön mukainen, joka on tai saattaa olla kohtuuton, epäoikeudenmukainen, painostava tai perusteetta syrjivä
• perustuu kokonaisuudessaan tai osittain oikeudentilaa tai tosiasioita koskevaan erehdykseen
• väärä.

Jos oikeusasiamies katsoo,

• että asia olisi annettava toimivaltaisen viranomaisen jatkokäsittelyyn tai
• että puute olisi korjattava tai
• että päätös olisi peruutettava tai sitä olisi muutettava tai
• että käytäntöä, johon päätös, suositus, toimi tai laiminlyönti perustui, olisi muutettava, tai
• että lakia, johon päätös, suositus, toimi tai laiminlyönti perustui, olisi muutettava, tai
• että päätös olisi pitänyt perustella, tai
• että olisi pitänyt toteuttaa joitain muita toimia,

oikeusasiamies ilmoittaa kantansa ja perustelut asiasta vastaavalle ministeriölle, laitokselle tai paikallishallintoyksikölle ja antaa tarpeellisiksi katsomansa suositukset. Oikeusasiamies voi pyytää ministeriötä, laitosta tai paikallishallintoyksikköä ilmoittamaan tietyn ajan kuluessa toimista, joita oikeusasiamiehen suositusten perusteella aiotaan toteuttaa. Tutkimuksen ollessa kyseessä oikeusasiamies lähettää myös kyseiselle ministerille tai kyseiselle pormestarille, jos asia koskee paikallishallintoa, jäljennöksen raportistaan tai suosituksestaan.

Jos mitään toimia ei ole toteutettu kohtuullisen ajan kuluttua siitä, kun raportti on tehty, oikeusasiamies voi ministeriön, laitoksen tai paikallishallintoyksikön mahdolliset huomautukset tutkittuaan harkintansa mukaan lähettää jäljennöksen raportistaan ja suosituksistaan pääministerille ja sen jälkeen tehdä asiasta raportin parlamentille, jos katsoo sen tarpeelliseksi.

Oikeusasiamiehen käsittelyä tai suositusta ei voi riitauttaa tuomioistuimessa, ellei ole kyse toimivallan puuttumisesta.

Oikeusasiamiehellä on yleensä valtuudet käynnistää tutkimuksia ja esittää lausunto omasta aloitteestaan eli asian käsittely ei edellytä kantelua. Oikeusasiamies voi myös tehdä hallinnollisia tai lainsäädännöllisiä suosituksia. Hän voi myös suositella viranomaisille, että ne muuttavat tapaa, jolla tiettyjä asioita käsitellään, ja suositella lainsäädännön muuttamista. Oikeusasiamiehen päätökset eivät kuitenkaan ole sitovia. Sen sijaan oikeusasiamiehen päätöksillä on runsaasti poliittista ja moraalista painoarvoa, joka tulee siitä, että riippumaton ja arvostettu instituutio esittää tietyn käytännön lakkauttamista tai tietyn lain muuttamista. Oikeusasiamiehen päätöksen täytäntöönpanoa ei näin ollen voida viedä tuomioistuimen käsiteltäväksi eikä tuomioistuin voi antaa asiasta määräystä.

Erikoistuneet ihmisoikeuselimet

Ombudsperson for rights of the child

Lapsiasiavaltuutettu

Osoite

Commissioner for Children
Centru Hidma Socjali
469, St Joseph High Rd,
Santa Venera SVR 1012
Malta

Pyynnöt vastaanottava yksikkö

Appogg-virasto

Virasto tarjoaa laadukkaita palveluita, joilla pyritään suojelemaan heikossa asemassa olevia lapsia ja alle 18-vuotiaita nuoria, joita on kohdeltu kaltoin ja/tai lyöty laimin tai jotka ovat vaarassa tulla kaltoin kohdelluiksi ja/tai laiminlyödyiksi.

Lastensuojeluyksiköt (Child Protection Services) tutkivat tapaukset, joissa kansalaisilta tai lasten ja perheiden kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta on saatu viitteitä siitä, että lapsi kärsii tai on vaarassa kärsiä fyysisen, seksuaalisen ja/tai emotionaalisen kaltoinkohtelun ja/tai laiminlyönnin seurauksena huomattavaa haittaa.

Minkälaisia asioita elin käsittelee?

Kanteluja, jotka koskevat eroihin ja lasten huoltajuuteen liittyviä perheasioita. Tällaisissa menettelyissä lapsi tulee harvoin kuulluksi. Koska tuomioistuimen päätöksellä on perustavaa laatua oleva vaikutus lapsen elämään, on olennaisen tärkeää, että lapsen näkemykset otetaan asianmukaisesti huomioon.

Kanteluja, jotka liittyvät koulutukseen ja joiden aiheena voi olla esim. vaaralliset rakennustelineet koulujen läheisyydessä tai koulukuljetuksiin käytettävän ajokaluston kunto.

Kanteluja, jotka liittyvät lasten elatusta ja huoltoa koskeviin tuomioistuimen päätöksiin, joita vanhemmat eivät hyväksy, koska pitävät niitä puolueellisina tai lapselle haitallisina.

Kanteluja, jotka koskevat lasten jäsenyyttä urheiluseuroissa ja joiden mukaan seurat käyttävät lapsia hyväkseen eivätkä anna heille mahdollisuutta osallistua ja hyötyä osallistumisesta urheilutoimintaan. Kanteluja, jotka koskevat leikkikenttien huonoa kuntoa ja leikkikenttiä käyttävien lasten turvallisuutta.

Hyväksikäyttöä koskevia kanteluja.

Minkälainen menettely kantelun tekemisestä seuraa?

Lapsiasiavaltuutettu voi suorittaa tutkinnan mihin tahansa tehtäväkenttäänsä kuuluvaan asiaan liittyen joko saamansa kirjallisen kantelun perusteella tai omasta aloitteestaan. Lapsiasiavaltuutettu ei saa kuitenkaan tutkia yksittäisiä lapsen ja vanhempien tai huoltajien välisiä konflikteja, mukaan lukien kysymykset, jotka koskevat lasten huoltajuutta tai muuta asiaa, joka kuuluu tuomioistuinten toimivaltaan. Tällaisessa tapauksessa lapsiasiavaltuutetun on ilmoitettava kantelun tekijälle, miksi se ei voi tutkia asiaa.

Kun lapsiasiavaltuutettu päättää tutkia kantelun, hänen on ilmoitettava kantelijalle päätöksestään ja ilmoitettava asiasta kaikille niille viranomaisille, joita asia koskee.

Lapsiasiavaltuutettu voi neuvoa kantelijaa käyttämään hallinnollisia tai tuomioistuinten tarjoamia oikeussuojakeinoja.

Lapsiasiavaltuutettu voi tutkintaa varten pyytää keneltä tahansa, jolla on tutkimuksen kannalta merkityksellisiä asiakirjoja tai tietoja, luovuttamaan asiakirjat ja/tai antamaan tiedot kirjallisesti ja/tai saapumaan tiettynä aikana tiettyyn paikkaan antamaan tiedot valaehtoisesti.

Lapsiasiavaltuutettu voi kutsua todistajia ja pyytää ketä tahansa, jota tutkimus koskee, antamaan valaehtoisesti tarvittavat tiedot. Ketään ei kuitenkaan voida velvoittaa antamaan sellaisia tietoja tai asiakirjoja, joita ei voida velvoittaa antamaan siviili- tai rikosoikeudellisessa menettelyssä tuomioistuimessa.

Lyhyt selvitys menettelyn mahdollisista tuloksista

Jos lapsiasiavaltuutettu toteaa tutkimuksen aikana, että yksilön toiminta on tai saattaa olla jonkin lain mukaan rikos, hän ilmoittaa tästä välittömästi yleiselle syyttäjälle.

Lapsiasiavaltuutettu laatii ja julkaisee raportin virallisten tutkimustensa tuloksista ja sisällyttää siihen suosituksia, joita pitää välttämättöminä tai tarkoituksenmukaisina.

Lapsiasiavaltuutettu voi suositella, että muut henkilöt tai elimet toteuttavat toimia, jotka ovat välttämättömiä tai tarkoituksenmukaisia, ja hän voi julkaista suositukset paljastamatta raportin kohteena olevan henkilön henkilöllisyyttä.

Tapauksissa, joissa lapsiasiavaltuutettu päättää antaa suosituksia, laaditaan raportti, jossa kerrotaan suositusten taustalla olevat syyt. Raportin jäljennös lähetetään niille henkilöille tai elimille, joille suositukset on osoitettu.

Jos käy ilmi, että tietty henkilö tai elin ei noudata Maltan ratifioimaa Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimusta, lapsiasiavaltuutettu voi esittää suosituksia sisältävän huomautuksen, jossa esitetään lapsiasiavaltuutetun näkemys siitä, miltä osin yleissopimuksen määräyksiä ei ole noudatettu ja mitä toimia on toteutettava niiden noudattamiseksi.

Lapsiasiavaltuutettu voi tarvittaessa suorittaa lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin minkä tahansa lapsiin vaikuttavan päätöksen tai toimintaehdotuksen osalta. Lapsiasiavaltuutettu voi julkaista kyseisen arvioinnin.

Equality Body

Kansallinen tasa-arvokomissio (National Commission for the Promotion of Equality, NCPE)

Osoite

Flat 4, Gattard House
National Road
Blata l-Bajda
Malta

Minkälaisia asioita elin käsittelee?

Kuka tahansa, joka katsoo joutuneensa syrjityksi sukupuolen/rodun tai etnisen alkuperän perusteella voi kannella tasa-arvokomissiolle.

Tasa-arvokomissio käsittelee kanteluita, jotka koskevat syrjintää sukupuolen tai perhevelvollisuuksien perusteella ja joissa on kyse esim. seuraavista:

• naisten ja miesten suora tai välillinen kohteleminen epäedullisesti sukupuolen tai perhevelvollisuuksien perusteella
• naisen kohteleminen epäedullisesti todellisen tai mahdollisen raskauden tai synnytyksen vuoksi
• miesten ja naisten kohteleminen epäedullisesti vanhemmuuden, perhevelvollisuuksien tai jonkin muun sukupuoleen liittyvän syyn vuoksi
• johonkin säännökseen, kriteeriin tai käytäntöön perustuva kohtelu, joka saattaa yhden sukupuolen epäedulliseen asemaan toiseen sukupuoleen verrattuna, paitsi jos kyseinen säännös, kriteeri tai käytäntö on asianmukainen ja tarpeellinen ja se voidaan perustella objektiivisin tekijöin, jotka eivät liity sukupuoleen.

Tasa-arvokomissio käsittelee myös työsyrjintää eli suoraa tai välillistä syrjintää päätettäessä, kenelle tarjotaan työtä tai millä ehdoilla työtä tarjotaan, tai päätettäessä, kenet irtisanotaan.

Tasa-arvokomissio voi käsitellä myös syrjintää, jota pankit, rahoituslaitokset tai vakuutusyhtiöt harjoittavat tarjotessaan palveluitaan.

Syrjintää, joka kohdistuu itsenäisten ammatinharjoittajien puolisoihin, jotka eivät ole työsuhteessa tai osakkaita mutta osallistuvat itsenäisen ammatinharjoittajan toimintaan ja suorittavat samoja tehtäviä kuin puolisonsa tai avustavat tätä.

Syrjintää koulutukseen pääsyssä tai opinto-ohjauksen saannissa, opintotuen myöntämisessä opiskelijoille tai harjoittelijoille, opetussuunnitelmien valinnassa ja täytäntöönpanossa sekä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden tietojen ja taitojen arvioinnissa.

Kanteluja, jotka koskevat seksuaalista häirintää eli pakottamista fyysiseen läheisyyteen, seksuaalisten palvelusten pyytämistä, seksuaalisviritteistä käyttäytymistä, jossa voi olla kyse sellaisista sanoista, eleistä tai kirjoitetun tekstin, kuvien tai muun materiaalin tuottamisesta, esittämisestä tai jakelemisesta, jossa teko, sanat tai käyttäytyminen on vastenmielistä sille, johon se kohdistuu, ja jota voidaan perustellusti pitää kohteensa kannalta hyökkäävänä, nöyryyttävänä tai uhkaavana.

Mainonnassa tai työpaikkailmoituksissa esiintyvää syrjintää, jossa työnhakijoita syrjitään, tai syrjintää, jossa työnhakijoilta pyydetään tietoja heidän yksityiselämästään tai perhesuunnittelustaan.

Minkälainen menettely kantelun tekemisestä seuraa?

Tasa-arvokomissio voi käynnistää tutkimuksen, joka kohdistuu mihin tahansa asiaan, jossa on kyse laittomaksi väitetystä teosta tai laiminlyönnistä, ja saatuaan kirjallisen kantelun henkilöltä, joka katsoo tulleensa syrjityksi.

Tasa-arvokomissio tutkii sille esitetyt tapaukset luottamuksellisesti.

Kantelut kuitataan saapuneiksi kirjallisesti.

Kanteluja käsittelevä tasa-arvokomitean alakomitea käsittelee saapuneet kantelut ja ilmoittaa esitetyistä väitteistä kantelun kohteille kirjallisesti ja pyytää heitä esittämään oman versionsa tapahtumista.

Tutkinnan helpottamiseksi voidaan järjestää myös henkilökohtaisia haastatteluja.

Tasa-arvokomissio voi myös molempien osapuolten suostumuksella kutsua osapuolet koolle ja toimia sovittelijana hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi.

Tasa-arvokomissio pyrkii varmistamaan, että kantelut käsitellään mahdollisimman nopeasti.

Lyhyt selvitys menettelyn mahdollisista tuloksista

Tutkimuksen suoritettuaan tasa-arvokomissio voi hylätä kantelun.

Jos tasa-arvokomissio toteaa, että kantelu pitää paikkansa ja teko, josta on kanneltu, on rikos, sen on laadittava raportti poliisille toimenpiteitä varten.

Jos kantelun aiheena oleva teko ei ole rikos, tasa-arvokomission on kehotettava kantelun kohteena olevaa henkilöä korjaamaan tilanne ja toimittava sovittelijana kantelun tekijän ja kantelun kohteen välillä asian ratkaisemiseksi.

Jos kyseessä on yhden henkilön väitetty syrjintä toista kohtaan, tasa-arvokomissio voi saattaa asian toimivaltaisen siviilituomioistuimen tai teollisuustuomioistuimen (Industrial Tribunal) käsiteltäväksi.

Data Protection Body

Tietosuojavaltuutettu

Osoite

Office of the Information and Data Protection Commissioner
Airways House, Second Floor
High Street,
Sliema SLM 1549
Malta

Minkälaisia asioita elin käsittelee?

Tietosuojasta on tullut erityisen merkityksellinen asia, sillä viranomaistoiminnassa kerätään valtavia määriä ihmisten henkilötietoja. On selvää, että viranomaisilla on tiettyjä velvoitteita niiden tietojen suhteen, joita ne keräävät. Näillä velvoitteilla on toisaalta tarkoitus tasapainottaa perusihmisoikeuksiin kuuluvaan sananvapauteen liittyvä ihmisten oikeus saada ja välittää tietoa ja toisaalta oikeus kaikille kuuluvaan yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen.

Tietosuojavaltuutettu tutkii kanteluja, jotka koskevat seuraavia:

• henkilötietojen epäasianmukainen ja laiton käsittely
• henkilötietojen käsittely vastoin hyvää käytäntöä
• henkilötietojen kerääminen laittomiin tarkoituksiin
• henkilötietojen käsittely johonkin muuhun tarkoitukseen kuin siihen, jota varten tiedot on kerätty
• ei-toivotut suoramarkkinointiviestit eli roskaposti
• henkilötietojen siirtäminen kolmanteen maahan tietosuojalain (Data Protection Act) vastaisesti.

Minkälainen menettely kantelun tekemisestä seuraa?

Jotta tietosuojavaltuutettu voi tutkia asian, hänellä on oikeus päästä käsiteltyihin henkilötietoihin ja saada henkilötietojen käsittelyjä koskevat tiedot ja dokumentaatio.

Tietosuojavaltuutettu kuulee osapuolia, joihin tutkimus voi suoraan vaikuttaa.

Tietosuojavaltuutettu voi kutsua kenet tahansa kuultavaksi, todistamaan tai antamaan asiakirjoja.

Tietosuojavaltuutetulla on samat valtuudet kuin poliisilla on kulloinkin voimassa olevan lain nojalla suorittaa etsintöjä missä tahansa tiloissa. Tietosuojavaltuutettu voi siis tarpeen vaatiessa suorittaa kantelun nojalla etsintöjä.

Lyhyt selvitys menettelyn mahdollisista tuloksista

Tietosuojavaltuutettu voi panna vireille siviilioikeudellisen menettelyn, jos tietosuojalain (Data Protection Act) säännöksiä on rikottu tai on vaarana, että niitä rikotaan.

Tietosuojavaltuutettu siirtää tutkimustensa yhteydessä esiin tulleiden rikosten käsittelyn toimivaltaisille viranomaisille.

Tietosuojavaltuutettu voi määrätä suojaamaan, poistamaan tai tuhoamaan tiedot, määrätä väliaikaisen tai pysyvän käsittelykiellon tai antaa rekisterinpitäjälle huomautuksen tai varoituksen.

Jos tietosuojavaltuutettu ei saa riittävästi tietoja, jotta voitaisiin päätellä, että henkilötietojen käsittely on laillista, hän voi kieltää rekisterinpitäjältä muun henkilötietojen käsittelyn kuin niiden säilyttämisen.

Kun tietosuojavaltuutettu toteaa, että henkilötietoja on käsitelty tai niitä voidaan käsitellä laittomasti, hän voi määrätä korjaamaan asian, ja jos asiaa ei korjata tai jos asia on kiireellinen, tietosuojavaltuutettu voi kieltää rekisterinpitäjältä muun henkilötietojen käsittelyn kuin tietojen säilyttämisen.

Jos rekisterinpitäjä ei toteuteta turvatoimia, tietosuojavaltuutettu voi määrätä hallinnollisen sakon, ja jos rekisterinpitäjä ei noudata velvollisuuksiaan, tietosuojavaltuutettu nostaa kanteen rekisterinpitäjää vastaan.

Tällainen hallinnollinen sakko on tietosuojavaltuutetun siviilioikeudellinen saatava, jolla on samanlainen asema täytäntöönpanoasiakirjana kuin siviilituomioistuimen määräämällä sakkotuomiolla.

Jos tietosuojavaltuutettu katsoo, että henkilötietoja on käsitelty laittomasti, hän määrää rekisterinpitäjän poistamaan henkilötiedot.

Toisaalta, jos rekisterinpitäjä ei ole tyytyväinen päätökseen, se voi 15 päivän kuluessa päätöksen vastaanottamisesta tehdä muutoksenhakutuomioistuimelle hakemuksen tietosuojavaltuutetun päätöksen kumoamiseksi.

Tietosuojavaltuutetun päätökseen tyytymättömällä on oikeus hakea kirjallisesti muutosta tietosuoja-asioiden muutoksenhakutuomioistuimelta 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu hänelle tiedoksi.

Other specialised bodies

Kansallinen vammaisten komissio (National Commission Persons with Disability)

Osoite

National Commission Persons with Disability
Bugeja Institute,
Braille Street,
Santa Venera SVR 1619
Malta

Pyynnöt vastaanottava yksikkö organisaatiossa

Yhtäläisten mahdollisuuksien noudattamista valvova yksikkö

Kansallisen vammaisten komission sihteeristössä on yhtäläisten mahdollisuuksien noudattamista valvova yksikkö, jonka tehtävänä on edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja vammaisten yhtäläiset mahdollisuudet takaavan lain (Equal Opportunities Act) säännösten täytäntöönpanoa. Se tutkii syrjintää vammaisuuden perusteella.

• Yksikkö tarjoaa neuvontaa ja tietoa.
• Tukee yhtäläiset mahdollisuudet takaavaan lakiin perustuvien vammaisten oikeuksien toteutumista.
• Tekee työtä politiikan ja käytännön muuttamiseksi sekä tietoisuuden lisäämiseksi, jotta vammaisia kohdeltaisiin paremmin.
• Rekisteröi ja tutkii väitetyt vammaisuuteen perustuvat syrjintätapaukset, neuvottelee tasapuolisen ratkaisun ja ainoastaan viimeisenä keinona pyrkii saamaan tilanteen korjattua oikeusteitse.

Minkälaisia asioita elin käsittelee?

Vammaiset ja heidän perheensä ovat alkaneet tiedostaa oikeutensa entistä paremmin. Komissio tekee parhaansa havaitakseen, tutkiakseen ja käsitelläkseen kantelut, jotka vaikuttavat vammaisiin.

Komissio käsittelee kanteluja, jotka liittyvät muun muassa seuraaviin:

• lyhennettyä työaikaa koskevat anomukset
• kouluavustajan palkkaamista koskevat pyynnöt
• helppopääsyisen koulukuljetuksen puuttumista koskevat kantelut
• kantelut, jotka koskevat puutteellista pääsyä kirkkoihin, teatteriin, konserttitiloihin, vessoihin, pankkien konttoreihin, hotelleihin, kauppoihin ja ravintoloihin, jalkakäytävien ramppien puuttumista tai vaikeapääsyisiä jalkakäytäviä
• vammaisten kiusaamista koskevat kantelut
• hissien puuttumista koskevat kantelut
• kantelut, jotka koskevat käsiohjattavien vuokra-autojen puutetta
• sopivien asuntojen puuttumista koskevat kantelut
• syrjivät matkavakuutukset.

Minkälainen menettely kantelun tekemisestä seuraa?

Komissio voi itse käynnistää minkä tahansa sellaisen asian tutkimisen, joka saattaa olla vastoin vammaisten yhtäläiset mahdollisuudet takaavaa lakia.

Komissio voi käynnistää tutkimukset myös vastaanotettuaan kirjallisen kantelun, jossa väitetään jonkun henkilön syyllistyneen tekoon, joka on vastoin vammaisten yhtäläiset mahdollisuudet takaavaa lakia.

Kantelun voi tehdä komissiolle kuka tahansa, jolle teko on aiheuttanut haittaa, tai jos kyseessä on henkisestä vammasta kärsivä henkilö, hänen vanhempansa, edunvalvojansa tai perheenjäsenensä.

Jos kantelun tekijä tarvitsee apua tehdäkseen suullisen tai kirjallisen kantelun, komissio antaa hänelle asianmukaista apua.

Kun komissio on saanut kirjallisen kantelun, se lähettää vastaanottotodistuksen. Yksikkö käsittelee kantelun ja, jos kantelu on perusteeton, hakijalle ilmoitetaan asiasta kirjallisesti ja kerrotaan mahdollisista vaihtoehtoisista oikeussuojakeinoista.

Jos kantelu on perusteltu ja näyttää siltä, että syrjintää on tapahtunut, yksikkö tutkii kantelun.

Vastaajalle lähetetään kantelu tiedoksi ja pyydetään kommentoimaan. Tämä auttaa yksikköä muodostamaan alustavan näkemyksen.

Vastaajaa pyydetään tekemään aikataulun sisältävä ehdotus siitä, miten ja milloin syrjinnän poistamiseksi tarvittavat muutokset saadaan toteutetuiksi.

Yksikkö käyttää sovittelumenettelyjä nopean ja oikeudenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.

Jos mikään näistä ei onnistu, komission on vietävä asia välimiesmenettelykeskukseen tai tuomioistuimeen.

Lyhyt selvitys menettelyn mahdollisista tuloksista

Tutkimusten jälkeen komissio voi toteuttaa asianmukaisia oikeudellisia toimia.

Jos kyseessä on henkilön väitetty syrjintä toista henkilöä kohtaan, komissio voi itse viedä asian siviilituomioistuimen ensimmäiseen jaostoon. Tämä ei kuitenkaan estä yksittäistä henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi, nostamasta syrjintäkannetta tai vahingonkorvauskannetta tuomioistuimessa.

Komissio pyrkii sovintoratkaisuihin.

Pakolaiskomissio (Refugee Commission) ja pakolaisasioiden muutoksenhakuneuvosto (Refugee Appeals Board)

Osoite

Malta Emigrants’ Commission
Dar l-Emigrant,
Castille Place,
Valletta
Malta

Emigranttien komissio (Emigrants’ Commission) on valtiosta riippumaton voittoa tavoittelematon vapaaehtoisjärjestö. Se on perustettu auttamaan ja suojelemaan avun ja suojelun tarpeessa olevia, joille tarjotaan ilmaiseksi palveluja, neuvontaa ja suojelua.

Sen palvelut on suunnattu esim. maahanmuuttajille, pakolaisille ja matkailijoille.

Minkälaisia asioita elin käsittelee?

Pakolaiskomission tärkeimpänä tehtävänä on pakolaislain (Refugees Act) mukaisesti vastaanottaa, käsitellä ja tehdä päätös turvapaikkahakemuksista. Komission perimmäisenä tavoitteena on varmistaa täysin riippumaton, oikeudenmukainen, tehokas ja nopea pakolaisaseman määrittelyprosessi ja taata samalla mahdollisimman laadukas hakemusten käsittely, analysointi ja päätöksenteko.

Turvapaikanhakijat voivat vastaanottokeskuksissa rekisteröityä pakolaisiksi täyttämällä pakolaiskomission alustavan kyselylomakkeen (Preliminary Questionnaire). Lomake ja tietoa oikeudesta hakea kansainvälistä suojelua on maahanmuuttajien saatavilla suljetuissa keskuksissa.

Alustava kyselylomake on saatavilla useilla kielillä, jotta lomakkeen täyttäminen olisi maahanmuuttajille helpompaa.

Pakolaiskomission henkilöstö antaa kolmansien maiden kansalaisille tietoa turvapaikkamenettelystä ja heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan koko prosessin ajan. Pakolaiskomission palkkaamat tulkit auttavat turvapaikanhakijoita alustavan kyselylomakkeen täyttämisessä.

Minkälainen menettely kantelun tekemisestä seuraa?

Saatuaan pakolaisaseman tunnustamista koskevan virallisen hakulomakkeen pakolaiskomissio puhuttaa hakijoita. Pakolaiskomission työntekijät hoitavat puhuttelut, tarvittaessa tulkin avustuksella.

Turvapaikanhakijaa muistutetaan oikeuksista ja velvollisuuksista, joita hänellä lain mukaan on, kuten oikeudesta konsultoida YK:n pakolaisasiain päävaltuutettua.

Hakijat saavat tarvittavat välineet ja mahdollisuuden esittää kaikki asiaansa liittyvät seikat, esittää sen tueksi todisteita ja asiakirjoja ja antaa riittävät selvitykset kaikista hakemuksessaan esitetyistä perusteista.

Pakolaiskomissio tutkii ensiksi, täyttääkö hakija laissa säädetyt kriteerit pakolaisaseman saamiseksi. Tapauksissa, joissa suojelua ei voida antaa pakolaisaseman perusteella, pakolaiskomissio tutkii, täyttääkö hakija laissa säädetyt toissijaista suojelua koskevat kriteerit.

Lyhyt selvitys menettelyn mahdollisista tuloksista

Pakolaiskomission suositus osoitetaan aina sisäministeriölle. Hakijat saavat jäljennöksen suosituksesta ja luottamuksellisen muistion, jossa esitetään suosituksen perustelut. Jos suositus on kielteinen, hakijat saavat myös tietoa oikeudestaan hakea suositukseen muutosta pakolaisasioiden muutoksenhakuneuvostolta ja menettelystä, jota tässä on noudatettava.

Pakolaiskomissio voi suositella joko pakolaisaseman myöntämistä tai toissijaista suojelua.

Jos pakolaiskomissio katsoo, että turvapaikanhakija ei täytä pakolaisaseman myöntämisen ehtoja, se voi suositella ministerille, että hakijalle myönnettäisiin toissijaista suojelua saavan henkilön asema. Tätä sovelletaan kielteisen päätöksen saaneisiin turvapaikanhakijoihin, jotka olisivat todellisessa vaarassa joutua kärsimään vakavaa haittaa, jos heidät palautettaisiin alkuperämaahansa.

Pakolaiskomission on annettava tällainen suositus myös siinä tapauksessa, että todellinen vaara joutua kärsimään vakavaa haittaa syntyy sen jälkeen, kun päätös olla myöntämättä toissijaista suojelua on annettu.

Pakolaiskomissio voi suosittaa sisäministeriölle myös, että hakijalle myönnetään toisenlaista suojelua eli tilapäistä suojelua humanitaarisista syistä. Tämä on hallinnollinen menettely, jossa suojelua myönnetään erityis- ja poikkeustapauksissa silloin kun hakijoille ei voida myöntää pakolaisasemaa eikä toissijaista suojelua, mutta heidän katsotaan kuitenkin tarvitsevan suojelua erityisistä humanitaarisista syistä.

Muut

Uhrien tukijärjestö (Victim Support Malta)

Osoite

Victim Support Malta
Dun Guzepp Gonzi Street,
Tarxien TXN 1633
Malta

Minkälaisia asioita elin käsittelee?

Uhrien tukijärjestö Victim Support Malta perustettiin kesäkuussa 2004, ja siitä tuli virallinen säätiö heinäkuussa 2006. Järjestö tukee kaikenlaisten rikosten uhreja, olipa kyse perheväkivallasta, seksuaalisesta häirinnästä tai läheisen kuolemasta rikoksen uhrina.

Uhrien tukijärjestön tavoitteena on:

• kerätä ja hallinnoida rikosoikeudellisiin menettelyihin ja hoitojärjestelmiin liittyvää tietoa
• verkostoitua erilaisten virastojen kanssa ja tarjota näin uhreille ja todistajille tuomioistuimissa neuvontaa edellä mainittujen järjestelmien kanssa toimimisesta
• antaa tietoa rikoksen uhrien ja todistajien tarpeista tuomioistuimissa ja seurata niitä
• kannustaa yksittäisiä henkilöitä ja laitoksia tekemään rikosoikeusjärjestelmää ja rikoksiin liittyviä kysymyksiä koskevaa ammattimaista tutkimusta ja avustaa tällaisen tutkimuksen tekemisessä.

Minkälainen menettely kantelun tekemisestä seuraa?

Uhrien tukijärjestöön yhteyttä ottavat rikoksen uhrit saavat heti avukseen koordinaattorin. Koordinaattori tekee nopean alustavan arvioinnin, jossa hän selvittää tapauksen vakavuuden. Yleensä hän pyytää uhrin nimen ja yhteystiedot jatkoyhteydenpitoa varten.

Tämän lyhyen keskustelun jälkeen koordinaattori siirtää asian jollekin koulutetuista vapaaehtoisista. Vapaaehtoiset ovat henkilöitä, jotka ovat saaneet 4–6 viikon koulutuksen, jotta he voivat antaa tietoa ja tukea rikosten uhreille.

Tapaukseen osoitettu vapaaehtoistyöntekijä ottaa yhteyttä rikoksen uhriin mahdollisimman pian ja järjestää ensimmäisen tapaamisen kaikille osallisille sopivana ajankohtana. Tapaamisessa vapaaehtoistyöntekijä kerää uhrilta riittävästi tietoja, jotta voidaan laatia toimintasuunnitelma. Uhria pyydetään allekirjoittamaan suostumuslomake, jotta asiaa voidaan viedä eteenpäin.

Lyhyt selvitys menettelyn mahdollisista tuloksista

Vapaaehtoistyöntekijä ja koordinaattori käsittelevät alustavaa toimintasuunnitelmaa ja päättävät, miten edetään. Uhrille ilmoitetaan asiasta. Vapaaehtoistyöntekijä pitää jatkuvasti yhteyttä uhriin koko sen prosessin ajan, jonka tarkoituksena on uhrin toipuminen rikoksesta.

Uhrien tukijärjestön johtaja valvoo järjestössä tehtävää työtä ja työn tuloksia.