1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo
Ruotsissa on olemassa erityinen vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely.
1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto
Erityistä vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä (yksinkertaistetut riita-asiat) soveltaa ensimmäisen oikeusasteen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) tapauksissa, joissa kantajan vaatimus jää tietyn sellaisen määrällisen katon alapuolelle, joka on sidottu nk. hintaperusmäärään (prisbasbelopp). Hintaperusmäärä lasketaan yleisen hintatilanteen muutosten perusteella sosiaalivakuutuslain 2010:110) | Ruotsin valtiopäivät (riksdagen.se) säännösten mukaisesti. Laskelmat perustuvat kuluttajahintaindeksin muutokseen, ja ne vahvistetaan kokonaiseksi kalenterivuodeksi. Tilastollisen keskustoimiston verkkosivulla on tietoa tämän vuoden hintaperusmäärästä.
1.2 Menettelyn aloittaminen
Menettelyn käyttöä ei ole rajoitettu vain joihinkin tietyntyyppisiin tapauksiin, esim. kuluttajariitoihin. Edellytyksenä on, että kyseessä on siviiliasia ja että kiistan kohteena oleva määrä on pienempi kuin määrällinen katto. Menettelyä ei voi soveltaa perheoikeudellisiin asioihin.
1.3 Lomakkeet
Tuomioistuinlaitoksen verkkosivulla on lomake, jota voi käyttää riita-asioiden haastehakemuksissa ja yksinkertaistetuissa riita-asioissa.
1.4 Neuvonta
Käräjäoikeudesta saa neuvoja menettelyn käynnistämiseksi. Valtion viranomaisilla on lakisääteinen yleispalveluvelvoite. Tämä tarkoittaa, että kansalainen saa yleisiä neuvoja asiaan liittyvistä menettelyistä ja säännöistä esimerkiksi soittamalla käräjäoikeuteen tai käymällä siellä. Lisäksi oikeuden puheenjohtajalla on velvollisuus asian luonteen huomioon ottaen vaikuttaa asian valmistelussa siihen, että riitakysymykset selvitetään ja että osapuolet ilmaisevat kaiken, mihin haluavat vedota asiassa. Käytännössä tuomari hoitaa tehtävänsä tekemällä täydentäviä kysymyksiä ja huomautuksia.
1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt
Ei ole olemassa erityisiä sääntöjä vähäisiä vaatimuksia koskevista asioista. Todisteita voi siis esittää sekä suullisesti että kirjallisesti. Kirjallisia todistajanlausuntoja voidaan käyttää ainoastaan tietyissä erityistilanteissa. Lisätietoja Ruotsin lainsäädännön mukaisista säännöistä, jotka koskevat todisteiden vastaanottamista riita-asioissa, löytyy täältä.
1.6 Kirjallinen menettely
Oikeus voi myös ratkaista asian vain kirjallisen aineiston pohjalta. Tätä mahdollisuutta käytetään, jos asian tutkimisen kannalta ei tarvita suullista menettelyä eikä kukaan asianosainen sitä vaadi.
1.7 Tuomion sisältö
Vähäisiä vaatimuksia koskevien tuomioiden sisällöstä ei ole erityissäännöksiä. Kaikissa riita-asioissa, eli myös vähäisiä vaatimuksia koskevissa asioissa annettavissa tuomioissa, pätevät seuraavassa luetellut säännöt. Tuomion on oltava kirjallinen ja siinä on esitettävä erillisissä osissa seuraavat tiedot: tuomioistuimen nimi sekä tuomionantoaika ja -paikka, asianosaiset ja asiamiehet tai oikeusavustajat, tuomiolauselma, asianosaisten vaatimukset ja vastaukset ja näiden perusteena olevat olosuhteet sekä tuomion perustelut ja tieto siitä, mitä asiassa on näytetty toteen.
1.8 Kulujen korvaaminen
Kuluja koskeva erityisjärjestely on tärkein vähäisiä vaatimuksia koskeviin asioihin liittyvä erityispiirre. Voittanut osapuoli saa korvauksen ainoastaan seuraavista kuluista: yhden tunnin mittaisesta oikeudellisesta neuvonnasta aiheutuneet kustannukset kussakin oikeusasteessa, hakemusmaksu, matka- ja ylläpitokustannukset oikeuden istuntoon osallistumisen yhteydessä, todistajan todistamisesta aiheutuneet kustannukset sekä asiakirjojen käännöskustannukset. Korvaus maksetaan, jos kustannukset olivat kohtuulliset voittaneen osapuolen oikeuksien turvaamisen kannalta. Korvausta ei siis makseta asianajopalkkiosta, joka on suurempi kuin yhden tunnin neuvonnan hinta.
1.9 Muutoksenhakumahdollisuus
Alemman oikeusasteen tuomioistuimen ilmoittamaan tuomioon voi hakea muutosta korkeammasta oikeusasteesta.
Jotta hovioikeus voi käsitellä käräjäoikeuden tuomion, tarvitaan muutoksenhakulupa. Muutoksenhakulupa myönnetään ainoastaan, jos lain soveltamisen ohjaamisen kannalta on tärkeää, että muutoksenhaku käsitellään korkeammassa oikeusasteessa, tai jos käräjäoikeuden päätöstä on syytä muuttaa tai jos muutoin on erityistä syytä käsitellä muutoksenhakupyyntö. Osapuolen, joka haluaa hakea muutosta käräjäoikeuden tuomioon, on tehtävä se kirjallisesti, ja muutoksenhakupyynnön on saavuttava käräjäoikeuteen kolmen viikon kuluessa päivästä, jona tuomio annettiin.