Vähäiset vaatimukset

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Puolan lainsäädännössä on käytössä yksinkertaistettu menettely. Menettelystä säädetään siviiliprosessilain (kodeks postępowania cywilnego) 505¹–505¹⁴ §:ssä.

Yksinkertaistetun menettelyn tarkoituksena on todistelu- ja muutoksenhakumenettelyjen sujuvoittaminen ja optimointi nopeuttamalla ja yksinkertaistamalla tuomioistuinmenettelyjä sekä velvoittamalla asianosaiset noudattamaan tiukempia muotovaatimuksia ja toimimaan prosessitoimien toteuttamisessa kurinalaisesti.

Puolan siviiliprosessilakiin on sisällytetty eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely. Kyseinen menettely on otettu käyttöön eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 861/2007, jonka tarkoituksena on sujuvoittaa ja yksinkertaistaa siviili- ja kauppaoikeudellisia menettelyjä. Asetusta sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa Tanskaa lukuun ottamatta. Puola on saattanut asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään siviiliprosessilain 505²¹–505^27 a §:n säännöksillä.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Yksinkertaistettua menettelyä käytetään seuraavissa, alioikeuksien (sądy rejonowe) lainkäyttövaltaan kuuluvissa tapauksissa:

sopimuksista johtuvissa korvausvaatimuksissa, jos vaatimuksen arvo on enintään 20 000 zlotya, sekä vaatimuksissa, jotka koskevat laatu- ym. takuita tai tapauksia, joissa kuluttajahyödyke ei vastaa kuluttajan kanssa tehtyä myyntisopimusta, jos sopimuksen kohteen arvo ei ylitä mainittua summaa
vaatimuksissa, jotka koskevat asunnon vuokranmaksua ja vuokralaiselle kuuluvia maksuja sekä asunto-osakeyhtiön asunnon käyttömaksuja, vaatimuksen arvosta riippumatta.

Korkeimman oikeuden (Sąd Najwyższy) oikeuskäytännön mukaan sopimusvelvoitteiden laiminlyöntiä tai velvoitteen riittämätöntä suorittamista koskevat vaatimukset on käsiteltävä yksinkertaistetussa menettelyssä, jos vaatimuksen arvo on enintään 20 000 zlotya. Vaatimus käsitellään yksinkertaistetussa menettelyssä myös silloin, kun kantaja on esittänyt alle 20 000 zlotyn korvausvaatimuksen, joka on jäljelle jäävä osa saamisesta, josta on jo suoritettu yli 20 000 zlotya. ”Sopimuksista johtuva” tarkoittaa, että vaatimuksia, jotka johtuvat lainvastaisista toimista, perusteettomasta edusta ja omistusoikeuden olemassaolosta, yhteisomistajuudesta tai yhteisistä oikeuksista tai muista esine oikeuksista, joiden hankkimisesta tai harjoittamisesta syntyy maksuvelvollisuuksia, ei välttämättä käsitellä yksinkertaistetussa menettelyssä. Vaatimuksia, jotka johtuvat muista oikeustoimista kuin sopimuksista, ei myöskään välttämättä käsitellä yksinkertaistetussa menettelyssä. Tällaisiin oikeustoimiin kuuluvat yksipuoliset oikeustoimet, oikeustoimet ilman valtuutusta, lakiosa (legitima portio) ja velvoitteet, jotka johtuvat hallinnollisista päätöksistä tai suoraan lain säännöksistä.

Yksinkertaistettua menettelyä voidaan soveltaa tapauksissa, joissa on osallisina luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä tai yrityksiä, työntekijöitä ja työnantajia. Menettelyn soveltamista ei näin ollen ole rajattu oikeussubjektin tyypin mukaan. Tämä tarkoittaa, että myös henkilöstö- tai talousasioita on mahdollista käsitellä yksinkertaistetussa menettelyssä.

Eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely kuuluu alioikeuksien ja aluetuomioistuimien (sądy okręgowe) lainkäyttövaltaan sen mukaan, mikä on toimivaltainen tuomioistuin kyseisellä alueella, kuten siviiliprosessilaissa esitetään (siviiliprosessilain 16 § luettuna yhdessä 17 §:n ja 505²² §:n kanssa). Tällaisissa tapauksissa tuomioistuinlakimiehet (referendarze sądowi) voivat antaa asiaa koskevia määräyksiä.

Edellä mainitun asetuksen mukaisesti vähäisillä vaatimuksilla tarkoitetaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa (mukaan luettuna kuluttaja-asiat) esitettyjä vaatimuksia, joiden arvo ilman korkoja ja kuluja on enintään 5 000 euroa (silloin kun vaatimus saapuu toimivaltaiseen tuomioistuimeen).

1.2 Menettelyn aloittaminen

Yksinkertaistetussa menettelyssä kukin oikeuskäsittely voi 505³ §:n nojalla koskea vain yhtä vaatimusta. Useampia vaatimuksia voidaan yhdistää yhteen kanteeseen vain, jos ne ovat aiheutuneet samasta sopimuksesta tai samantyyppisistä sopimuksista. Jos useampia vaatimuksia on yhdistetty lainvastaisesti, oikeuden puheenjohtaja määrää siviiliprosessilain 130¹ §:n nojalla vaatimuksen palautettavaksi. Jos kantaja vaatii osaa saatavasta, asia käsitellään yksinkertaistetussa menettelyssä, jos menettelyä voitaisiin soveltaa kantajan esittämien seikkojen perusteella koko saatavaan. Yksinkertaistettuun menettelyyn otettuja vaatimuksia ei voi muuttaa. Vastavaatimukset ja kuittaukset ovat sallittuja, jos vaatimukset ovat sellaisia, että ne voidaan käsitellä yksinkertaistetussa menettelyssä. Pääväliintulo, sivuväliintulo, kolmannelle osapuolelle tehtävät ilmoitukset ja asianosaisten vaihtaminen eivät ole sallittuja.

Tapaukset käsitellään yksinkertaistetussa menettelyssä asianosaisten tahdosta riippumatta, mikä tarkoittaa, että menettelyn käyttö on pakollista.

1.3 Lomakkeet

Siviiliprosessilain mukaan (125 §:n 2 momentti) kaikki yksinkertaistetun menettelyn aikana toimitettavat oikeudenkäyntiasiakirjat, mukaan luettuna vaatimukset, vastineet, yksipuolista tuomiota koskevat takaisinsaantihakemukset tai oikeudenkäyntiasiakirjat, jotka sisältävät todisteita, on toimitettava virallisilla lomakkeilla.

Virallisia lomakkeita on saatavilla kunnanvirastoissa, tuomioistuinten kirjaamoissa ja oikeusministeriön verkkosivustolla. Vaaditun lomakkeen käyttämättä jättäminen katsotaan muotovirheeksi.

Siviiliprosessilain yleisissä säännöksissä (130¹ §) säädetään, että jos oikeudenkäyntiasiakirja, joka olisi pitänyt toimittaa virallisella lomakkeella, on toimitettu toisessa muodossa tai jos sitä ei voida käsitellä, koska muita muotovaatimuksia ei ole noudatettu, oikeuden puheenjohtaja pyytää asianomaista osapuolta korjaamaan virheet viikon kuluessa ja lähettää asiakirjan kyseiselle osapuolelle. Virheiden korjaamista koskevassa pyynnössä on eriteltävä kaikki asiakirjassa olleet virheet. Jos osapuoli ei korjaa virheitä määräaikaan mennessä tai jos virheellinen asiakirja toimitetaan oikeudelle uudelleen, oikeuden puheenjohtaja määrää, että oikeudenkäyntiasiakirja palautetaan osapuolelle.

Eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä käytetään neljää vakiolomaketta, jotka ovat liitteinä edellä mainitussa asetuksessa. Nämä liitteet ovat

vaatimuslomake
tuomioistuimen esittämä vaatimuslomaketta koskeva täydennys- ja/tai oikaisupyyntö (70 Kb)
vastauslomake
todistus vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä annetusta tuomiosta.

1.4 Neuvonta

Yksinkertaistettuun menettelyyn sovelletaan oikeudenkäynnin keskittämisen periaatetta: tuomioistuin jättää huomiotta väitteet, lausumat ja mahdolliset todisteet, joita asianosaiset esittävät vaatimuksen tai vastavaatimuksen jättämisen jälkeen tai sen jälkeen, kun takaisinsaantihakemus yksipuolista tuomiota vastaan on tehty, tai kun ensimmäinen asianosaisten kuulemiseen varattu oikeudenistunto on päättynyt (oikeuden lakkaamisen periaate), jollei asianosainen osoita, että hän ei voinut tai hänen ei tarvinnut toimittaa asiakirjaa aikaisemmin (tuomarin harkintavalta). Näin pyritään varmistamaan yksinkertaistetun menettelyn nopeus. Jos tuomioistuin katsoo, että vaatimuksen kohteena olevaa korvaussummaa on mahdotonta tai erittäin vaikeaa todistaa luotettavasti, se voi harkintavaltaansa käyttäen määrätä tuomiossaan sopivan summan tarkasteltuaan kaikkia asiaan liittyviä seikkoja. Tuomioistuin voi käsitellä asian ottamatta huomioon yksinkertaistettua menettelyä koskevia säännöksiä, jos se voi tehostaa riita-asian ratkaisemista (siviiliprosessilain 505¹ §:n 3 momentti). Jos suorituksen perusteen tai määrän selvittäminen edellyttää erityistä asiantuntemusta, tuomioistuin voi harkintansa mukaan tehdä arvioinnin itse kaikkien asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella tai hankkia asiantuntijan lausunnon. Asiantuntijalta ei saa pyytää lausuntoa, jos sen arvioidut kustannukset ylittävät vaatimuksen arvon, elleivät poikkeukselliset olosuhteet sitä edellytä. Todisteiden vastaanottaminen todistajalta ei estä kuulemasta häntä asiantuntijana, myös niiden tosiseikkojen osalta, joista hän on todistanut, vaikka hän olisi aiemmin antanut lausunnon muun tahon kuin tuomioistuimen pyynnöstä (siviiliprosessilain 505⁷ §).

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Jos suorituksen perusteen tai määrän selvittäminen edellyttää erityistä asiantuntemusta, tuomioistuin voi harkintansa mukaan tehdä arvioinnin itse kaikkien asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella tai hankkia asiantuntijan lausunnon. Asiantuntijalta ei saa pyytää lausuntoa, jos sen arvioidut kustannukset ylittävät vaatimuksen arvon, elleivät poikkeukselliset olosuhteet sitä edellytä. Todisteiden vastaanottaminen todistajalta ei estä kuulemasta häntä asiantuntijana, myös niiden tosiseikkojen osalta, joista hän on todistanut, vaikka hän olisi aiemmin antanut lausunnon muun tahon kuin tuomioistuimen pyynnöstä (siviiliprosessilain 505⁷ §).

1.6 Kirjallinen menettely

Yksinkertaistettu menettely on lähtökohtaisesti kirjallinen menettely. Valtaosa asianosaisten tekemistä hakemuksista tulee toimittaa tietyillä virallisilla lomakkeilla. Yksinkertaistetussa menettelyssä käsiteltävät hakemukset voidaan kuitenkin esittää myös suullisesti. Asianosainen, joka on läsnä siinä oikeudenistunnossa, jossa tuomio annetaan, voi luopua valitusoikeudestaan jättämällä asiasta ilmoituksen tuomion antamisen jälkeen. Jos kaikki asianosaiset luopuvat valitusoikeudestaan, tuomiosta tulee lainvoimainen (siviiliprosessilain 505⁸ §:n 3 momentti).

Eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely on kirjallinen menettely (siviiliprosessilain 125 §:n 2 momentti luettuna yhdessä 505²¹ §:n kanssa).

1.7 Tuomion sisältö

Tuomioistuin voi käsitellä asian ottamatta huomioon yksinkertaistettua menettelyä koskevia säännöksiä, jos näin voidaan tehostaa riita-asian ratkaisemista. Tuomioistuimen menettelyä koskeva päätös annetaan 505⁷ §:n mukaisesti kuulemisen yhteydessä päätöksenä, johon ei voida hakea muutosta.

1.8 Kulujen korvaaminen

Kantajalta peritään maksu yksinkertaistetussa menettelyssä käsiteltävästä vaatimuksesta, samoin kuin silloin, kun asia käsitellään tavallisessa menettelyssä. Yksinkertaistetussa menettelyssä kanteen maksamista koskevat säännöt perustuvat oikeudenkäyntikuluista siviiliasioissa 28. heinäkuuta 2005 annetussa laissa (ustawa o kosztach sądowych w sprawach cywilnych) vahvistettuihin yleisiin periaatteisiin.

Yksinkertaistetussa menettelyssä kustannukset jaetaan asianosaisten välillä siviiliprosessilain 98–110 §:ssä vahvistettujen yleisten periaatteiden mukaisesti. Siviiliprosessilain 98 §:n nojalla hävinneen asianosaisen on vaatimuksesta maksettava takaisin toiselle asianosaiselle oikeuden hakemisesta ja puolustuksesta aiheutuneet kustannukset. Tuomioistuin määrää kustannuksista kussakin tuomiossa, joka päättää asian käsittelyn tietyssä oikeusasteessa.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Asetuksen nojalla annettuun tuomioon voi hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimessa (sąd apelacyjny). Jos tuomio on annettu alioikeudessa, valitus jätetään kyseisen tuomioistuimen kautta aluetuomioistuimeen. Jos tuomio on annettu aluetuomioistuimessa, valitus jätetään kyseisen tuomioistuimen kautta muutoksenhakutuomioistuimeen (siviiliprosessilain 367 ja 369 § luettuna yhdessä 505²⁶ ja 505²⁷ §:n kanssa).

Jos asetuksen 7 artiklan 3 kohdan edellytykset täyttyvät, tuomioistuin antaa yksipuolisen tuomion. Vastaaja voi hakea muutosta yksipuoliseen tuomioon siinä tuomioistuimessa, joka antoi tuomion. Jos käsittelyn lopputulos on kantajalle vastainen, tämä voi hakea siihen muutosta yleisten säännösten mukaisesti (siviiliprosessilain 339 §:n 1 momentti, 342 § ja 344 §:n 1 momentti).