Kansainvälisen kaupan ja matkailun lisääntyessä yleistyy myös se mahdollisuus, että yritys tai yksityishenkilö saattaa joutua osapuoleksi riitaan, johon liittyy kansainvälinen ulottuvuus. Kansainvälisyys voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osapuolet edustavat eri kansallisuuksia, asuvat eri maissa tai ovat tehneet ulkomailla toteutettavaa liiketointa koskevan sopimuksen.
Riita-asiassa ei riitä, että määritetään tuomioistuin, joka on kansainvälisesti toimivaltainen ratkaisemaan asian, vaan on lisäksi tiedettävä, minkä maan lakia pääasiaan sovelletaan.
Jos asiassa on sovellettava toisen valtion lakia, kyseisen lain sisältö on selvitettävä niin suurella oikeusvarmuudella kuin mahdollista. Tätä varten on tuomioistuinten, osapuolten ja oikeudellisten edustajien avuksi tehty kansainvälinen yleissopimus, jossa määrätään sopimuspuolten keskinäisestä yhteistyöstä (yleissopimuksen ovat ratifioineet kaikki EU-maat Irlantia lukuun ottamatta): ulkomaisesta lainsäädännöstä saatavia tietoja koskeva eurooppalainen yleissopimus, tehty 7. kesäkuuta 1968. Ks. yleissopimusta ja sen lisäpöytäkirjaa koskevat Euroopan neuvoston verkkosivut.
Myös siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto voi avustaa tuomioistuimia ja oikeusviranomaisia ulkomaisen lain sisällön selvittämisessä laatimiensa kansallista lainsäädäntöä koskevien tietosivujen tai verkoston yhteyspisteiden avulla.
Kansallista lainsäädäntöä koskevilla tietosivuilla on myös yhteenveto eri oikeuslähteistä kussakin jäsenvaltiossa.
Pääset kansallisiin tietoihin valitsemalla kyseisen maan lipun.