1 Onko tässä jäsenvaltiossa erimuotoisia rekisteröityjä parisuhteita? Miten ne eroavat toisistaan?
Luxemburgissa on vain yksi rekisteröidyn parisuhteen muoto, joka otettiin käyttöön tiettyjen parisuhteiden oikeusvaikutuksista (effets légaux de certains partenariats) 9. heinäkuuta 2004 annetulla lailla. Lakia on myöhemmin täydennetty.
Tässä laissa parisuhteella tarkoitetaan sellaisten kahden eri sukupuolta tai samaa sukupuolta olevan henkilön yhteiselämää, jotka elävät pariskuntana ja jotka ovat tehneet tästä ilmoituksen kotikuntansa tai sen kunnan väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjälle (officier de l’état civil), jossa he asuvat yhdessä.
2 Onko tässä jäsenvaltiossa lakiin perustuva rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteita koskeva järjestelmä? Mitä siinä säädetään? Mihin rekisteröidyn parisuhteen muotoihin sitä sovelletaan?
Lain 10 §:n nojalla omaisuuden erillisyys on yleinen varallisuusjärjestelmä silloin, kun asiasta ei ole tehty erillistä sopimusta. Näin ollen kumpikin parisuhteen osapuoli saa pitää itsellään sen omaisuuden (irtaimen tai kiinteän omaisuuden), jonka hän voi todistaa omistavansa, omasta omaisuudestaan saamansa voitot ja tulot sekä työstään saamansa tulot. Omaisuus, jonka omistusoikeutta kumpikaan parisuhteen osapuolista ei pysty todistamaan, katsotaan yhteiseksi.
Osapuolet voivat poiketa lakiin perustuvasta järjestelmästä määrittämällä parisuhteen varallisuusoikeudelliset vaikutukset rekisteröitävällä sopimuksella.
Lisäksi laissa säädetään ensisijaisesta lakiin perustuvasta järjestelmästä, jota sovelletaan kaikkiin parisuhteisiin. Sen perusteella osapuolten on annettava toisilleen aineellista tukea omien varojensa mukaan. Kumpikin osapuoli vastaa yksin henkilökohtaisista veloistaan, jotka hän on ottanut ennen rekisteröityä parisuhdetta tai sen aikana. Osapuolet eivät myöskään voi ilman toisen suostumusta määrätä yhteiseen asuntoon liittyvistä oikeuksista eivätkä asunnon huonekaluista.
Puolisoilla on lain nojalla samat sosiaaliturvaoikeudet kuin avioliitossa olevilla henkilöillä, esimerkiksi oikeus perhe-eläkkeeseen, ja heihin sovelletaan samoja verohelpotuksia kuin avioliitossa oleviin, erityisesti rekisteröintimaksujen, perintöverojen ja välittömien verojen osalta.
Koska Luxemburgissa on vain yksi rekisteröidyn parisuhteen muoto, lakiin perustuvaa järjestelmää sovelletaan lähtökohtaisesti vain tähän muotoon.
3 Miten osapuolet voivat järjestää varallisuussuhteensa? Mitä muodollisia vaatimuksia tähän sovelletaan?
Osapuolet voivat olla tekemättä sopimusta varallisuussuhteista, minkä seurauksena parisuhteeseen sovelletaan lakiin perustuvaa järjestelmää, tai he voivat tehdä sopimuksen, jossa he määrittävät parisuhteensa varallisuusoikeudelliset vaikutukset.
Tällaisen sopimuksen olemassaolosta on ilmoitettava väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjälle samalla, kun parisuhteesta ilmoitetaan. Tämän jälkeen sopimus lähetetään väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjän pyynnöstä yleisen syyttäjän virastoon kolmen työpäivän kuluessa, jotta se voidaan kirjata ja tallettaa väestörekisteriin. Väestörekisteriin kirjaaminen tekee parisuhdetta koskevasta ilmoituksesta sivullisiin nähden tehokkaan.
Osapuolet voivat vapaasti muokata tai muuttaa varallisuussuhteita koskevaa järjestelmää muutossopimuksella (convention modificative), joka toimitetaan alkuperäisen asiakirjan vastaanottaneelle väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjälle. Kaikista myöhemmistä muutoksista on ilmoitettava yleisen syyttäjän virastoon samojen muodollisuuksien mukaisesti.
4 Onko varallisuussuhteiden järjestämistä rajoitettu?
Varallisuussuhteiden järjestämistä on rajoitettu. Kaikkiin parisuhteisiin sovelletaan tiettyihin varallisuusoikeudellisiin vaikutuksiin liittyvää lakiin perustuvaa ensisijaista järjestelmää, josta ei voida poiketa sopimuksella.
Tämä tarkoittaa muun muassa, että osapuolten tuettava toisiaan aineellisesti. Kummankin osapuolen on osallistuttava parisuhteen kustannuksiin omien varojensa mukaan. Osapuolet vastaavat yhdessä kolmansille osapuolille veloista, joita on otettu kotitalouden tarpeisiin tai yhteistä kotia varten, myös parisuhteen päättymisen jälkeen. Yhteisvastuu ei kuitenkaan päde tilanteissa, joissa menot ovat selvästi liian suuret, kun otetaan huomioon parin elintaso, asianomaisen toimen hyöty tai hyödyttömyys ja sopimuspuolena olevan kolmannen osapuolen vilpittömyys tai vilpillisyys. Luotto-ostojen osalta yhteisvastuuta sovelletaan vain, jos osto on tehty kummankin suostumuksella.
Osapuolet eivät myöskään saa määrätä yhteisestä asunnosta ja sen kalusteista ilman toisen osapuolen suostumusta. Osapuoli, joka ei ole antanut suostumustaan, voi vaatia tällaisen toimen kumoamista.
5 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen purkamisen tai mitätöinnin oikeusvaikutukset varallisuussuhteisiin?
Rekisteröity parisuhde päättyy automaattisesti sinä päivänä, jona toinen osapuoli menee naimisiin tai kuolee.
Rekisteröity parisuhde voidaan päättää myös yhteisellä ilmoituksella (déclaration conjointe) tai yksipuolisella ilmoituksella (déclaration unilatérale).
Parisuhteen purkautuminen (dissolution) tulee voimaan sinä päivänä, jona purkautuminen rekisteröidään. Se on sivullisiin nähden tehokas siitä lähtien, kun se on kirjattu väestörekisteriin.
Rekisteröidyn parisuhteen purkautumista seuraa varallisuussuhteita koskevan järjestelmän alaisen omaisuuden selvittäminen. Ellei toisin sovita, kumpikin osapuoli ottaa haltuunsa henkilökohtaisen omaisuutensa ja yhteinen omaisuus jaetaan puoliksi.
Entiset parisuhteen osapuolet voivat kuitenkin halutessaan edelleen pitää yhteistä omaisuutta (rester en indivision).
Parisuhteen päättymisen seurauksena velvollisuus keskinäisen aineellisen avun antamiseen lakkaa, elleivät osapuolet toisin sovi tai ellei tuomioistuin toisin määrää.
Perheoikeudellisista asioista vastaava tuomari voi poikkeuksellisesti myöntää toiselle osapuolelle elatusapua ja määrätä kiireellisistä ja väliaikaisista toimenpiteistä, jotka ovat perusteltuja rekisteröidyn parisuhteen päättymisen vuoksi.
Rekisteröidyn parisuhteen mitätöinti ei ole käytössä Luxemburgissa rekisteröityä parisuhdetta ei voida mitätöidä.
6 Miten toisen osapuolen kuolema vaikuttaa rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin?
Toisen osapuolen kuolema johtaa rekisteröidyn parisuhteen purkautumiseen ja omaisuuden selvitykseen.
Osapuolet eivät ole toistensa laillisia perillisiä, ellei yleisten sääntöjen mukaisesti laaditussa testamentissa toisin määrätä.
7 Millä viranomaisella on toimivalta ratkaista rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskeva asia?
Uuden siviiliprosessilain 1007–1 §:ssä säädetään, että perheoikeudellisista asioista vastaava tuomari käsittelee vaateet, jotka koskevat rekisteröidyn parisuhteen kulujen korvaamista, sekä määrää väliaikaisista toimenpiteistä rekisteröidyn parisuhteen päättyessä.
Kaikkiin muihin asioihin sovelletaan yleislakia.
8 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset vaikutukset parisuhteen osapuolen ja kolmansien osapuolten välisiin oikeussuhteisiin?
Kumpikin osapuoli vastaa yhdessä myös parisuhteen päättymisen jälkeen kolmansille osapuolille veloista, joita toinen heistä on ottanut tai joita he ovat ottaneet yhdessä kotitalouden tarpeisiin tai yhteisen asunnon kuluihin.
Yhteisvastuu ei kuitenkaan päde tilanteissa, joissa menot ovat selvästi liialliset, kun otetaan huomioon parin elintaso, asianomaisen toimen hyöty tai hyödyttömyys ja sopimuspuolena olevan kolmannen osapuolen vilpittömyys tai vilpillisyys. Se ei päde myöskään osamaksukaupoista johtuviin velvoitteisiin, ellei niitä ole tehty kummankin osapuolen suostumuksella.
Ellei edellä mainituista säännöistä muuta johdu, kumpikin osapuoli vastaa yksin henkilökohtaisista veloistaan, jotka hän on ottanut ennen rekisteröityä parisuhdetta tai sen aikana.
Osapuolet eivät myöskään saa määrätä yhteisestä asunnosta ja sen kalusteista ilman toisen osapuolen suostumusta. Osapuoli, joka ei ole antanut suostumustaan, voi vaatia tällaisen toimen kumoamista.
9 Lyhyt kuvaus rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteiden jakautumisesta, mukaan lukien ositus, jako ja myynti, tässä jäsenvaltiossa.
Yleislakiin perustuvassa varallisuussuhteita koskevassa järjestelmässä kumpikin osapuoli ottaa itselleen oman omaisuutensa ja henkilökohtaiset velkansa. Yhteinen omaisuus jaetaan joko sovinnollisesti tai tuomioistuimessa, jos osapuolet eivät pääse sopimukseen.
Tällöin sovelletaan yhteistä omaisuutta ja sen jakautumista koskevan yleislain säännöksiä (siviililain 815 § ja sitä seuraavat pykälät).
Kaikissa asioissa, jotka koskevat yhteisomistussuhteen säilyttämistä ja toista osapuolta suosivaa jakoa, yhteisen omaisuuden huutokauppaamista ja jakamisen vaikutuksia, viitataan perimystä (des successions) koskeviin säännöksiin (siviililain 718 § ja sitä seuraavat pykälät).
10 Millä tavoin kiinteä omaisuus rekisteröidään ja mitä asiakirjoja tai tietoja siihen vaaditaan?
Kaikissa tapauksissa kaikki vastikkeettomat tai vastikkeelliset inter vivos -oikeustoimet, joilla siirretään muita kiinteään omaisuuteen liittyviä esineoikeuksia kuin etuoikeuksia ja kiinnityksiä, kirjataan kiinnitysrekisteriin (Bureau de la Conservation des Hypothèques) siinä tuomiopiirissä, jossa omaisuus sijaitsee.
Asiassa sovelletaan kiinteää omaisuutta koskevien esineoikeuksien kirjaamisesta 25. syyskuuta 1905 annetun lain säännöksiä.