1 Onko tässä jäsenvaltiossa erimuotoisia rekisteröityjä parisuhteita? Miten ne eroavat toisistaan?
Belgiassa on vain yksi rekisteröidyn parisuhteen muoto eli ns. laillinen asuinkumppanuus (wettelijke samenwoning / cohabitation légale). Laillisessa asuinkumppanuudessa kumpikin kumppani säilyttää oman omaisuutensa, jonka omistusoikeuden hän voi osoittaa. Tämän lisäksi on myös jakamaton omaisuus. Tämä omaisuus koostuu varoista, joiden omistusoikeutta kumpikaan kumppani ei voi osoittaa (vanhan siviililain 1478 §:n 1 ja 2 momentti).
2 Onko tässä jäsenvaltiossa lakiin perustuva rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteita koskeva järjestelmä? Mitä siinä säädetään? Mihin rekisteröidyn parisuhteen muotoihin sitä sovelletaan?
Kun kaksi yhdessä asuvaa henkilöä ilmoittaa laillisesta asuinkumppanuudesta kuntansa väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjälle, heidän katsotaan olevan rekisteröidyssä parisuhteessa. Ilmoitus laillisesta asuinkumppanuudesta tehdään kirjallisena yhteisen asuinpaikan väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjälle, ja siitä annetaan vastaanottotodistus. Ilmoituksen tekeminen edellyttää, että kumppanit ovat täysi-ikäisiä ja oikeustoimikelpoisia. He eivät saa olla naimisissa tai jo tehneet ilmoitusta laillisesta asuinkumppanuudesta (vanhan siviililain 1475 §).
Lailliseen asuinkumppanuuteen kuuluu tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia, joita ei voida muuttaa keskinäisellä sopimuksella. Ensinnäkin perheen koti ja siellä sijaitsevat kotitaloustavarat ovat suojattuja: kodin omistaja ei saa myydä tai kiinnittää niitä ilman toisen kumppanin suostumusta. Lisäksi kummankin kumppanin on osallistuttava yhdessä elämisen kustannuksiin suhteessa omaan tulotasoonsa. Lopuksi molemmat kumppanit ovat yhteisvastuussa veloista, jotka on otettu yhteisasumista tai perheen kodissa asuvien lasten kasvatusta varten.
3 Miten osapuolet voivat järjestää varallisuussuhteensa? Mitä muodollisia vaatimuksia tähän sovelletaan?
Lailliset asuinkumppanit voivat säännellä parisuhdettaan yhteiselämää koskevalla sopimuksella (samenlevingsovereenkomst / convention de cohabitation légale). Vanhan siviililain 1478 §:n 4 momentin mukaan tällaiset sopimukset on vahvistettava notaarin vahvistamalla asiakirjalla.
Lähtökohtaisesti kaikki lailliset asuinkumppanit säilyttävät oman omaisuutensa. Omaisuudet pidetään erillään toisistaan. Näin ollen kumpikin kumppani säilyttää yhteisasumisen alkaessa omistamansa omaisuuden sekä omaisuuden, jonka omistusoikeuden hän voi osoittaa. Lisäksi kumpikin kumppani säilyttää edellä mainitusta omaisuudesta saamansa tulot sekä ansiotulonsa tai korvaavat tulonsa.
Kaikki muu omaisuus kuuluu yhteisesti kummallekin kumppanille jakamattomuutta koskevan oikeudellisen olettaman perusteella. Kummankin heistä katsotaan myös omistavan yhtä suuren osuuden tästä jakamattomasta omaisuudesta, ellei toisin sovita ja tätä voida osoittaa.
4 Onko varallisuussuhteiden järjestämistä rajoitettu?
Laillisilla asuinkumppaneilla ei ole rajoittamatonta vapautta järjestää varallisuussuhteitaan. Kumppanit eivät voi poiketa säännöistä, jotka koskevat perheen kodin suojaa ja kumppaneiden tulotasoon suhteutettuja osuuksia elämisen kustannuksiin. He voivat kuitenkin laajentaa oikeuksiaan suhteessa toisiinsa yhteiselämää koskevalla sopimuksella. Yhteiselämää koskevalla sopimuksella ei voida rajoittaa kumppaneiden henkilökohtaista vapautta, ja kumppaneiden on noudatettava vanhempainvastuuta koskevia sääntöjä. Kumppanit eivät myöskään voi muuttaa perintöoikeuksia yhteiselämää koskevalla sopimuksella. Jos he haluavat antaa toisilleen (enemmän) perintöoikeuksia, he voivat esimerkiksi laatia testamentin.
5 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen purkamisen tai mitätöinnin oikeusvaikutukset varallisuussuhteisiin?
Laillinen asuinkumppanuus voidaan lopettaa kirjallisella ilmoituksella, jonka asuinkumppanit antavat joko yhteisellä suostumuksellaan tai toinen heistä yksipuolisesti. Ilmoitus annetaan sen kunnan väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjälle, jossa molemmat asuinkumppanit tai toinen heistä asuu. Laillinen asuinkumppanuus päättyy myös silloin, kun toinen kumppaneista kuolee tai kun kumppanit solmivat avioliiton.
Lähtökohtaisesti kumpikin kumppani säilyttää oman omaisuutensa itsellään. Kumpikin kumppani säilyttää yhteisasumisen alkaessa omistamansa omaisuuden, jonka hän voi osoittaa omistavansa. Jos heillä on velkojia, omistusoikeuden osoittava lasku voi suojata sen kumppanin omaisuutta mahdollisilta ulosmittauksilta, joka ei ole velallinen. Kumpikin kumppani pitää itsellään ansiotulonsa tai korvaavat tulonsa. Muun omaisuuden katsotaan kuuluvan jakamattomasti molemmille. Kummankin heistä katsotaan myös omistavan yhtä suuren osuuden tästä jakamattomasta omaisuudesta, ellei toisin sovita ja tätä voida osoittaa.
6 Miten toisen osapuolen kuolema vaikuttaa rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin?
Jos toinen kumppaneista kuolee, rekisteröidyn parisuhteen eloonjäänyt osapuoli saa käyttöoikeuden kiinteistöön, jota perhe käyttää pääasiallisena asuntonaan, mukaan lukien siellä sijaitsevat kotitaloustavarat (siviililain 4.23 §). Näin ei ole rekisteröimättömän parisuhteen kohdalla.
Tällainen perintöoikeus ei ole suojattu lakiosaan oikeuttava (reservatair) perintöoikeus, kuten avioliitossa olevilla. Tämä tarkoittaa, että eloonjäänyt kumppani ei voi vaatia vähimmäisosuutta, jos tietyt lahjat tai testamenttilahjoitukset heikentävät hänen perintöoikeuttaan. Lisäksi kumppani voi peruuttaa perintöoikeuden lopettamalla laillisen asuinkumppanuuden.
Kumppanit, jotka haluavat antaa toisilleen enemmän kuin perheen kodin ja kotitaloustavaroiden käyttöoikeuden, voivat tehdä testamentin. Asunnon ostavat pariskunnat voivat myös tehdä myyntisopimukseen lisäyksen, jossa määrätään, että eloonjäänyt kumppani voi saada asuntoon täyden omistusoikeuden.
7 Millä viranomaisella on toimivalta ratkaista rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskeva asia?
Perhetuomioistuin on toimivaltainen rekisteröidyn parisuhteen (laillisen asuinkumppanuuden) varallisuussuhteita koskevissa asioissa.
8 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset vaikutukset parisuhteen osapuolen ja kolmansien osapuolten välisiin oikeussuhteisiin?
Kumppani on myös yhteisvastuussa kaikista veloista, jotka toinen kumppani on ottanut yhteisasumista tai yhdessä kasvatettuja lapsia varten (siviililain 1477 §:n 4 momentti). Näin ei ole rekisteröimättömän parisuhteen kohdalla.
9 Lyhyt kuvaus rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteiden jakautumisesta, mukaan lukien ositus, jako ja myynti, tässä jäsenvaltiossa
Lähtökohtaisesti kumpikin kumppani säilyttää oman omaisuutensa itsellään.
Jakamaton omaisuus voidaan selvittää ja jakaa yhteisesti sopimalla. Jos kumppanit eivät pääse asiassa sopimukseen, perhetuomioistuimen tuomarin etukäteen nimittämä selvityksestä vastaava notaari laatii selvityksen. Osapuolet voivat hyväksyä notaarin laatiman selvitysluonnoksen. Jos näin ei tapahdu, heidän on esitettävä vastalauseensa selvitysluonnoksesta. Perhetuomioistuin voi tämän jälkeen antaa tuomion, jossa se hyväksyy selvittämisen ja selvitysluonnoksen hyläten vastalauseet, tai päättää, että vastalauseet ovat (kokonaan tai osittain) perusteltuja.
10 Millä tavoin kiinteä omaisuus rekisteröidään ja mitä asiakirjoja tai tietoja siihen vaaditaan?
Kirjaaminen valtiovarainministeriön omistajuutta koskevista asiakirjoista vastaavan osaston rekisteriin tehdään notaarin vahvistaman asiakirjan perusteella.