1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?
Maksukyvyttömyyden ratkaisemisesta ja maksukyvyttömyysmenettelystä annetussa laissa nro 85/2014 säädettyjä menettelyjä sovelletaan siviililain 3 §:n 2 momentissa määriteltyihin ammatinharjoittajiin, paitsi sellaisiin, jotka harjoittavat vapaata ammattia, ja sellaisiin, jotka kuuluvat erityissääntöjen soveltamisalaan. (Maksukyvyttömyyden ratkaisemisesta ja maksukyvyttömyysmenettelystä annetun lain nro 85/2014 3 §).
Luonnolliset henkilöt voivat joutua maksukyvyttömyysmenettelyn kohteeksi lain nro 85/2014 nojalla elinkeinotoimintaan liittyvän velan osalta. Henkilökohtaisen velan osalta voidaan soveltaa luonnollisten henkilöiden maksukyvyttömyysmenettelystä annetussa laissa nro 151/2015 säädettyä menettelyä.
Maksukyvyttömyysmenettelyä ei sovelleta korkeakoulutasoa edeltävän opetuksen oppilaitoksiin ja -yksiköihin, korkeakouluihin eikä tutkimuksesta ja teknisestä kehittämisestä annetun hallituksen määräyksen nro 57/2002, sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä lailla nro 324/2003, 7 §:ssä tarkoitettuihin yksiköihin; säännöstä on muutettu ja täydennetty myöhemmin (lain nro 85/2014 2 §:n 4 momentti).
2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?
A. Jos menettely aloitetaan velallisen hakemuksesta, on oltava kyse maksukyvyttömyydestä (eli velallisen käytettävissä olevat varat eivät riitä kattamaan saatavia, jotka ovat riidattomia, likvidejä ja erääntyneitä ja arvoltaan yli 50 000 leuta). Jos menettely aloitetaan velkojan hakemuksesta, on oltava kyse yli 50 000 leun saatavasta, joka on riidaton, likvidi ja erääntynyt, ja maksukyvyttömyydestä (näin katsotaan olevan, jos velkaa ei ole maksettu 60 päivän kuluessa eräpäivästä).
B. Velallisiin, jotka ovat vaikeuksissa (lain nro 85/2014 5 §:n 26 momentin 2 kohta) mutta eivät maksukyvyttömiä, sovelletaan ehkäiseviä menettelyjä (saneeraussopimus tai akordimenettely). Velallinen voi pyytää tällaisen menettelyn aloittamista ja sen on osoitettava akordin toimitsijan laatimalla kertomuksella, että se on vaikeuksissa.
3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?
Velallisen varallisuus koostuu kaikista varoista ja omistusoikeuksista, mukaan lukien maksukyvyttömyysmenettelyn aikana hankitut varat ja omistusoikeudet, joihin voidaan kohdistaa pakkoperintätoimenpiteitä (executare silită) siviiliprosessilain (lain nro 85/2014 5 §:n 5 momentti) nojalla.
4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?
A. Maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen määrätään erityinen toimitsija (administrator special) ja selvittäjä (practician în insolvență); menettelyn tyypin mukaan selvittäjä on joko tuomioistuimen määräämä toimitsija (administrator judiciar) tuomioistuimen valvonnan alaisessa saneerauksessa tai tuomioistuimen määräämä selvittäjä (lichidator judiciar) likvidaatiossa (faliment).
Erityinen toimitsija
Erityinen toimitsija on luonnollinen tai oikeushenkilö, jonka nimittää velallisen osakkeenomistajien yhtiökokous, kumppanit tai jäsenet ja joka on valtuutettu ajamaan niiden etuja menettelyssä ja, jos velallisen sallitaan hoitaa omia asioitaan, suorittamaan velallisen nimissä ja puolesta tarvittavia hallinnollisia toimia (lain nro 85/2014 5 §:n 4 momentti).
Erityisellä toimitsijalla on seuraavat velvollisuudet:
a) osallistuminen velallisen edustajana oikeudenkäynteihin, jotka koskevat 117–122 §:ssä tarkoitettuja kanteita tai kanteita, jotka ovat seurausta 84 §:n noudattamatta jättämisestä
b) vastalauseiden jättäminen edellä mainitussa laissa säädetyn menettelyn mukaisesti
c) saneeraussuunnitelman ehdottaminen
d) suunnitelman vahvistamisen jälkeen ja edellyttäen, ettei velalliselta ole poistettu sen oikeutta hoitaa omia asioitaan, velallisen asioiden hoitaminen tuomioistuimen määräämän toimitsijan valvonnassa
e) osallistuminen likvidaatiomenettelyn alkamisen jälkeen inventaarion tekemiseen ja asiakirjan allekirjoittaminen, loppukertomuksen ja rahoitusselvityksen vastaanottaminen ja vastalauseiden sopimiseksi koolle kutsuttuun kokoukseen osallistuminen ja kertomuksen hyväksyminen
f) menettelyn päättymistä koskevan ilmoituksen vastaanottaminen.
Kun velalliselta on poistettu oikeus hallinnoida omia asioitaan, sen edustajana toimii tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä, joka myös hoitaa sen liiketoimintaa. Erityisen toimitsijan tehtävä on silloin rajoitettu osakkeenomistajien, kumppanien tai jäsenten etujen ajamiseen (lain nro 85/2014 56 §).
Tuomioistuimen määräämä toimitsija (administrator judiciar)
Tuomioistuimen määräämä toimitsija voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö (mukaan lukien oikeushenkilön edustaja), ja hänen tai sen on lain mukaan oltava maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä. Tuomioistuimen määräämän toimitsijan päävelvollisuudet ovat seuraavat:
a) velallisen taloudellisen tilanteen ja toimitettujen asiakirjojen tarkastaminen, kertomuksen, jossa ehdotetaan joko yksinkertaistetun menettelyn aloittamista tai tavalliseen menettelyyn kuuluvan seurantakauden pidentämistä, laatiminen ja kyseisen kertomuksen lähettäminen konkurssia valvovan tuomarin (judecător-sindic) hyväksyttäväksi tuomioistuimen asettamassa määräajassa, joka ei voi olla yli 20 päivää toimitsijan määräämisestä
b) velallisen liiketoiminnan tarkastaminen ja perusteellisen kertomuksen laatiminen maksukyvyttömyyden tilaan johtaneista syistä ja olosuhteista; kertomuksessa on eriteltävä mahdolliset alustavat todisteet tai ilmoitukset, jotka koskevat henkilöitä, joiden syyksi tila saatetaan lukea, ja tällaisten henkilöiden vastuuseen asettamisen perusteet, ja selvitettävä todelliset mahdollisuudet velallisen liiketoiminnan saneeraukseen tai syyt, miksi saneeraus ei olisi mahdollista; kertomus on lisättävä asiakirjoihin konkurssia valvovan tuomarin asettamassa määräajassa, joka voi olla enintään 40 päivää toimitsijan määräämisestä
c) jos velallinen on laiminlyönyt velvollisuutensa toimittaa kirjanpitoaineisto laissa säädetyssä määräajassa, kyseisten asiakirjojen laatiminen ja, jos velallinen on toimittanut kirjanpitoaineiston, sen tarkistaminen, oikaiseminen ja viimeisteleminen
d) velallisen liiketoiminnan saneeraussuunnitelman laatiminen edellä kohdassa a tarkoitetun kertomuksen mukaisesti
e) velallisen varainhallintatoimien valvominen
f) velallisen liiketoiminnan hoitaminen kokonaan tai osittain, ja jälkimmäisessä tapauksessa konkurssia valvovan tuomarin nimenomaisten sellaisten ohjeiden noudattaminen, jotka koskevat toimitsijan velvollisuuksia ja maksujen velallisen aktiivatililtä suorittamista koskevia edellytyksiä
g) oikeushenkilövelallisen velkojien tai osakkeenomistajien, kumppanien tai jäsenten kokousten kutsuminen koolle, niissä puheenjohtajana toimiminen ja sihteeripalvelujen hoitaminen
h) kanteiden nostaminen sellaisten velallisesta johtuvien vilpillisten toimien tai taloustoimien mitätöimiseksi, joiden suorittamisesta on seurannut velkojien oikeuksien heikentyminen, ja velallisen suorittamien tiettyjen varojen luovutusten, liiketoimien ja velallisen sopimien takuiden, joista seuraa todennäköisesti velkojien oikeuksien heikentyminen, mitätöimiseksi;
i) jos toimitsija toteaa, että velallisella ei ole varallisuutta tai jos tämän varallisuus ei riitä kattamaan oikeudenkäyntikuluja, tästä ilmoittaminen valvovalle tuomarille kiireellisesti
j) tiettyjen velallisen tekemien sopimusten irtisanominen
k) saatavien todentaminen ja tarvittaessa niiden kiistäminen, velkojille ilmoittaminen, kun saatavia ei ole hyväksytty tai ne on hyväksytty vain osittain, ja luettelojen laatiminen saamisista
l) saatavien periminen, velallisen ennen menettelyn alkamista luovuttamia velallisen varallisuutta tai rahamääriä koskevien saatavien perintä ja sellaisten kanteiden nostaminen ja ajaminen, joiden tavoitteena on velallisen saatavien periminen, ja tarvittaessa lakimiesten palvelujen käyttäminen tätä tarkoitusta varten
m) sopimusten tekeminen, velkojen maksaminen, takaajien vapauttaminen ja vakuuksista luopuminen, mihin on saatava konkurssia valvovan tuomarin vahvistus
n) valvovalle tuomarille ilmoittaminen asioista, jotka edellyttävät tämän vahvistusta
o) omaisuusluettelon laatiminen velallisen varoista
p) velallisen varojen arvioinnin tilaaminen; arvioinnin on oltava valmis saamisten lopullisen luettelon toimittamiselle asetettuun määräpäivään mennessä
ilmoituksen, joka koskee arviointikertomuksen lisäämisestä tapauskansioon, lähettäminen kahden päivän kuluessa lisäämisestä maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevassa julkaisussa (BPI) julkaisemista varten.
Konkurssia valvova tuomari voi päätöksellä (încheiere) määrätä tuomioistuimen määräämälle toimitsijalle mitä tahansa muita velvollisuuksia 1 kohdassa lueteltujen lisäksi, ei kuitenkaan sellaisia, jotka kuuluvat lain mukaan tuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan.
Tuomioistuimen määräämä toimitsija toimittaa kuukausittain raportin, jossa kuvataan, miten hän on täyttänyt tehtävänsä, myös ne, jotka liittyvät ennakkoilmoituksen perusteella toteutettujen toimien seurantaan. Raportissa on esitettävä perustelut menoille, jotka ovat syntyneet menettelyn hallinnoinnin yhteydessä, sekä muille velallisen pesästä maksetuille menoille, sekä tarvittaessa tiedot omaisuusluettelon tilanteesta. Raporttiin on sisällyttävä tiedot verosäännösten noudattamisesta, toimintaa varten tarvittavien lupien saamisesta tai uusimisesta, valvontaelinten laatimista asiakirjoista sekä tuomioistuimen määräämän toimitsijan palkkiosta ja sen laskentamenetelmästä (lain nro 85/2014 59 §:n 1 momentti).
Tuomioistuimen määräämä toimitsija voi käyttää tehtäviensä hoitamisessa apunaan ammattihenkilöitä kuten asianajajia, kirjanpitäjiä, arvioijia ja muita asiantuntijoita. Henkilöä ei voi nimetä 1 momentin mukaisesti, jos hän on sopimussuhteessa, joka saattaa aiheuttaa eturistiriidan. Hänen täytyy tällaisessa tilanteessa pidättäytyä tehtävästä tai hänen nimeämisensä voidaan riitauttaa siviiliprosessilaista annetun lain nro 134/2010, sellaisena kuin se on julkaistu uudelleen muutettuna ja täydennettynä, 43 ja 44 §:n mukaisesti (61 §:n 2 momentti). Tuomioistuimen määräämä toimitsija ja kuka tahansa velkojista voi esittää vastalauseen asiassa laadituista arviointiraporteista.
Tuomioistuimen määräämä selvittäjä lichidator judiciar)
Jos konkurssia valvova tuomari antaa päätöksen likvidaatiosta, hän määrää selvittäjän, joka panee päätöksen täytäntöön. Tuomioistuimen määräämän toimitsijan velvollisuudet lakkaavat sinä päivänä, jona valvova tuomari vahvistaa selvittäjän velvollisuudet. Tuomioistuimen määräämän selvittäjän päävelvollisuudet ovat seuraavat:
a) velallisen, jonka osalta yksinkertaistettu menettely aloitetaan, liiketoiminnan tarkastaminen ottamalla huomioon tosiasiallinen tilanne, ja perusteellisen kertomuksen laatiminen maksukyvyttömyyteen johtaneista syistä ja olosuhteista niin, että siinä eritellään henkilöt, joiden syyksi maksukyvyttömyyden tila saatetaan katsoa, ja perusteet, jotka ovat olemassa näiden henkilöiden vastuuseen asettamiselle
b) velallisen liiketoiminnan hoitaminen
c) kanteiden nostaminen sellaisten velallisen suorittamien vilpillisten toimien tai taloustoimien mitätöimiseksi, joiden suorittamisesta on seurannut velkojien oikeuksien heikentyminen, ja varallisuusoikeuteen perustuvien omistusoikeuden siirtojen, velallisen suorittamien liiketoimien ja velallisen perustamien etuoikeusperusteiden, joista seuraa todennäköisesti velkojien oikeuksien heikentyminen, mitätöimiseksi
d) sinettien lisääminen, omaisuusluettelon laatiminen varoista ja asianmukaisiin toimiin ryhtyminen niiden säilyttämiseksi
e) tiettyjen velallisen tekemien sopimusten irtisanominen
f) saatavien todentaminen ja tarvittaessa niiden kiistäminen, velkojille ilmoittaminen, kun saatavia ei ole hyväksytty tai ne on hyväksytty vain osittain, ja luettelojen laatiminen saamisista
g) velallisen ennen menettelyn alkamista suorittamasta varallisuuden tai rahamäärien luovutuksesta saatuja velallisen varoja koskevien saatavien perintä, saatavien perintä ja sellaisten kanteiden nostaminen ja ajaminen, joiden tavoitteena on velallisen saatavien periminen, ja tarvittaessa lakimiesten palvelujen käyttäminen tätä tarkoitusta varten
h) maksujen vastaanottaminen velallisen puolesta ja niiden kirjaaminen velallisen aktiivatilille
i) velallisen hallussa olevan omaisuuden myyminen tämän lain mukaisesti
j) sopimusten tekeminen, velkojen maksaminen, takaajien vapauttaminen ja vakuuksista luopuminen, mihin on saatava konkurssia valvovan tuomarin vahvistus
k) valvovalle tuomarille ilmoittaminen asioista, jotka edellyttävät tämän vahvistusta l) valvovan tuomarin päätöksellä määrättyjen muiden velvollisuuksien suorittaminen.
B. Velkojien kanssa tehtävää akordia koskevassa menettelyssä (concordat preventiv) velallinen osallistuu menettelyyn laillisten tai sovittujen edustajiensa välityksellä.
Velkojien kanssa tehtävän akordin toimitsijan (administrator concordatar) tehtävät ovat seuraavat:
a) kertomuksen laatiminen velallisen taloudellisista vaikeuksista, luettelo saatavista sekä luettelo saatavista, jotka ovat tuomioistuimessa vireillä olevan asian kohteena
b) tapauksen mukaan saneeraussuunnitelman laatiminen tai velallisen avustaminen saneeraussuunnitelman laatimisessa
c) velallisen auttaminen neuvottelemaan saneeraussuunnitelmasta tai neuvotteleminen velallisen pyynnöstä saneeraussuunnitelmasta sekä ryhtyminen toimiin velallisen ja velkojien välillä tai velkojien kesken mahdollisesti syntyvien riitojen ratkaisemiseksi sovintoteitse
d) pyynnön esittäminen tarvittaessa konkurssia valvovalle tuomarille, jotta tämä tarkistaisi saatavien luokkien ja alaluokkien vahvistamisen laillisuuden
e) kokousten järjestäminen tarvittaessa sellaisten velkojien kesken, joilla on asianomaisia saatavia, ja tällaisten kokousten pöytäkirjojen laatiminen
f) velallisen saneeraussuunnitelmassa vastatakseen ottamien velvoitteiden täyttämisen valvominen
g) raporttien laatiminen neljännesvuosittain toimitsijan ja velallisen toiminnasta, kyseisten raporttien liittäminen asiakirja-aineistoon ja lähettäminen velkojille, joita asia koskee
h) velallisen seuranta ja tarvittaessa avustaminen saneeraussuunnitelman täytäntöönpanossa siinä määrätyillä tai suunnitelman täytäntöönpanon kannalta tarpeellisilla toimilla, kuten toteuttamalla operatiivisia toimenpiteitä, realisoimalla omaisuutta tai myymällä yrityksen tai sen osan erikseen
i) hakemuksen tekeminen tuomioistuimelle akordimenettelyn lopettamista varten
j) muiden sellaisten velvollisuuksien suorittaminen, joihin viitataan tässä kohdassa ja joista määrätään saneeraussuunnitelmassa tai jotka valvova tuomari on määrännyt. (Lain nro 85/2014 19 §).
5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?
Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen ei vaikuta velkojan oikeuteen vaatia velallisen saatavan kuittaamista velasta, jos laissa säädetyt lakisääteisten korvausten edellytykset täyttyvät menettelyn alkamispäivänä. Tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä voivat myös kirjata kuittauksen. Tätä sääntöä sovelletaan myös keskinäisiin saataviin, joiden peruste syntyy maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen.
6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?
Nykyisten sopimusten voimassaolo jatkuu, kun menettely alkaa. Sopimuksessa oleva määräys, joka koskee sopimuksen päättämistä, sopimuksen luonnollisen voimassaoloajan hyödyn menettämistä tai ennenaikaista erääntymistä maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen perusteella, on mitätön. Sääntöjä, joiden mukaan sopimusten voimassaolo jatkuu tai joiden mukaan velvoitteiden päättämistä tai nopeuttamista koskevat lausekkeet ovat mitättömiä, ei sovelleta kvalifioituihin rahoitussopimuksiin tai kahdenkeskisiin nettoutustoimiin, jotka perustuvat kvalifioituun rahoitussopimukseen tai kahdenkeskiseen nettoutussopimukseen.
Jotta voitaisiin maksimoida velallisen varojen arvo kolmen kuukauden vanhentumisajassa menettelyn alkamisesta lukien, tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä voi päättää sopimuksia, voimassa olevia vuokraoikeuksia ja pitkäaikaisia sopimuksia, jos näitä sopimuksia ei ole täytetty kokonaan tai olennaisessa määrin kaikkien osapuolten osalta. Kun sopimus päätetään tällä tavalla, toinen osapuoli voi esittää korvausvaatimuksen velallista vastaan.
Jos sopimuspuoli esittää menettelyn alkamista seuraavien ensimmäisen kolmen kuukauden aikana ilmoituksen, jossa vaaditaan tuomioistuimen määräämää toimitsijaa tai selvittäjää irtisanomaan sopimus, hallinnoijan tai selvittäjän on vastattava 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Vastauksen laiminlyönnistä seuraa, että sopimus katsotaan päättyneeksi eikä toimitsija tai selvittäjä voi enää vaatia sopimuksen täyttämistä.
Laissa säädetään myös tiettyjen erityisten sopimusten asemasta. Tällaisia sopimuksia ovat esimerkiksi julkisten palvelujen toimittamista ja vuokraoikeuksia koskevat sopimukset ja päänettoutussopimukset.
7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?
A. Kaikki tuomioistuimessa ja tuomioistuimen ulkopuolella käsiteltävät menettelyt ja mahdolliset saatavien pakkoperintätoimenpiteet velallisen varoista keskeytetään maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisesta lähtien. Velallinen voi käyttää oikeuksiaan vain maksukyvyttömyysmenettelyn puitteissa jättämällä saataviensa hyväksymistä koskevan hakemuksen. Kanteiden nostamista koskevien vanhentumisaikojen kuluminen keskeytyy menettelyn alkamisen seurauksena.
Keskeytys ei koske velallisen tekemiä valituksia velkojan ennen menettelyn alkamista nostamista kanteista eikä tuomioistuinmenettelyjä kanssavelallisia tai kolmansia takaajia vastaan.
B. Saneeraussuunnitelman hyväksymistä koskevan päätöksen antopäivästä lähtien velallista vastaan asiaan liittyvien velkojen perimiseksi nostettujen yksittäisten täytäntöönpanokanteiden käsittely ja vanhentumisaika, joka koskee oikeutta hakea velalliseen kohdistuvien vaateiden täytäntöönpanoa, keskeytetään ilman eri toimenpiteitä.
Korot, sakot ja muut kulut käsitellään hyväksytyn saneeraussuunnitelman mukaisesti.
8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?
Kaikki tuomioistuimessa ja tuomioistuimen ulkopuolella käsiteltävät menettelyt ja mahdolliset saatavien pakkoperintätoimenpiteet velallisen varoista keskeytetään maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisesta lähtien.
Keskeytyminen ei koske seuraavia:
a) velallisen tekemät valitukset velkojan tai velkojien ennen menettelyn alkamista nostamista kanteista ja siviilioikeudelliset kanteet, jotka käsitellään yhdessä sellaisten rikoskanteiden (acţiunile civile din procesele penale) kanssa, joiden kohteena velallinen on
b) tuomioistuinmenettelyt kanssavelallisia ja/tai kolmansia takaajia vastaan
c) tuomioistuimen ulkopuoliset menettelyt urheilukomiteoissa, jotka kuuluvat liikuntakoulutuksesta ja urheilusta annetun lain nro 69/2000 (Legea educaţiei fizice şi sportului nr. 69/2000), sellaisena kuin se on kulloinkin muutettuna ja täydennettynä, nojalla toimiviin urheiluliittoihin, joiden menettelyt koskevat pelaajien yksipuolista irtisanomista yksittäisistä työsopimuksista tai siviilioikeudellisia sopimuksia ja urheilurangaistuksia, joita sovelletaan tällaisissa tilanteissa, ja mahdollisia muita riitoja, jotka koskevat pelaajien oikeutta osallistua kilpailuihin
d) tuomioistuinmenettelyt sen määrittelemiseksi, onko velallisella menettelyn alkamisen jälkeen syntyneitä saatavia ja/tai kuinka paljon niitä on. Tällaisista saatavista voidaan tarkkailuaikana ja saneerausmenettelyn aikana laatia ja lähettää maksupyyntö, johon liitetään vastaanottotodistus. Tuomioistuimen määräämä toimitsija tutkii pyynnön 15 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta 106 §:n 1 momentin säännösten mukaisesti, joita sovelletaan vastaavasti ilman, että näitä saatavia sisällytetään saatavien luetteloon.
Tuomioistuimen määräämän toimitsijan asettamiin toimenpiteisiin voi hakea muutosta.
On huomattava, että toimien keskeyttäminen koskee vain kanteita, jotka liittyvät saataviin velallisen varoista, eikä kanteita, jotka koskevat muita kuin varallisuuteen liittyviä oikeuksia ja velvoitteita ja joiden käsittelyä siis jatketaan asianomaisessa tuomioistuimessa.
9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?
Maksukyvyttömän velallisen velkojille järjestetään kokous.
Tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä kutsuu velkojainkokouksen (adunarea creditorilor) koolle ja toimii kokouksen puheenjohtajana. Toimitsija tai selvittäjä kutsuu koolle tunnetut velkojat tarpeen vaatiessa laissa nimenomaisesti säädetyissä tapauksissa.
Velkojat kutsutaan koolle ilmoituksella, joka julkaistaan maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevassa julkaisussa (BIP) viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Ilmoituksen on sisällettävä kokouksen esityslista. Velkojien edustajina voivat olla kokouksessa henkilöt, joilla on nimenomainen oikeaksi todistettu valtakirja tai valtion talousarviovelkojien ja muiden oikeushenkilöiden osalta yksikön johtajan allekirjoittama valtuutusasiakirja. Velkojat voivat myös äänestää kirjeitse, ellei se ole nimenomaisesti laissa kiellettyä.
Ellei laissa edellytetä erityistä enemmistöä, velkojainkokous on päätösvaltainen, jos kokouksen osallistujat edustavat vähintään 30 prosenttia velallisen varoihin nähden äänioikeudellisten saatavien kokonaismäärästä, ja kokouksen päätökset hyväksytään, kun niiden puolesta äänestää läsnäolevien äänioikeudellisten saatavien haltijoiden enemmistö saatavan arvon mukaan. Ehdollisena annettua ääntä pidetään äänenä vastaan. Velkojia, jotka antavat päteviä ääniä kirjeitse, pidetään läsnäolevina.
Sen jälkeen, kun ensimmäinen kokous on kutsuttu koolle, ensin konkurssia valvova tuomari ja sen jälkeen velkojat voivat nimittää komitean, joka koostuu velkojen määrän mukaan kolmesta tai viidestä velkojasta, jotka kuuluvat äänioikeudellisiin velkojiin, joilla on etuoikeussaatavia, talousarviosaatavia ja vakuudettomia saatavia arvon mukaisessa järjestyksessä. Velkojainkomitealla (comitetul creditorilor) on seuraavat tehtävät:
a) velallisen tilanteen tarkistaminen ja suositusten antaminen velkojainkokoukselle velallisen liiketoiminnan jatkamisesta ja ehdotetuista saneeraussuunnitelmista
b) nimeämisehtojen neuvotteleminen sen toimitsijan tai selvittäjän kanssa, jonka velkojat haluavat nimettävän;
c) tuomioistuimen määräämän toimitsijan tai selvittäjän laatimien raporttien lukeminen, tarkistaminen ja tarvittaessa niitä koskevien vastalauseiden jättäminen
d) velkojainkokoukselle esitettävien lausuntojen laatiminen tuomioistuimen määräämän toimitsijan tai selvittäjän tekemistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista, ja tarvittaessa myös muiden vaihtoehtoisten toimenpiteiden ehdottaminen perusteluineen;
e) pyynnön esittäminen siitä, että velalliselta poistetaan oikeus hallinnoida omia asioitaan
f) oikeudellisten toimien aloittaminen velallisen velkojien vahingoksi suorittamien vilpillisten tekojen tai liiketoimien mitätöimiseksi, kun tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä ei ole aloittanut tällaisia oikeudellisia toimia.
10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?
Velallisen erityisen tilanteen mukaan ja siitä riippumatta, onko velalliselta poistettu oikeus hallinnoida omia asioitaan, selvittäjällä on seuraavassa esitetyt velvollisuudet.
Tuomioistuimen määräämä toimitsija valvoo velallisen varainhallintatoimia. Hän hoitaa velallisen liiketoimintaa kokonaan tai osittain, ja jälkimmäisessä tapauksessa hänen velvollisuuksiinsa kuuluu sellaisten konkurssia valvovan tuomarin nimenomaisten ohjeiden noudattaminen, jotka koskevat toimitsijan velvollisuuksia ja maksujen velallisen aktiivatililtä suorittamista koskevia edellytyksiä.
Hän perii saatavia, tekee sopimuksia, laatii omaisuusluettelon ja myy velalliselle kuuluvaa omaisuutta.
Velallinen voi käyttää varoja vain, jos sillä on edelleen oikeus hoitaa omia asioitaan nykyisen liiketoimintansa rajoissa; tuomioistuimen määräämä toimitsija valvoo ja ohjaa velallista.
Likvidaatiomenettelyn alkamisen jälkeen tuomioistuimen määrittämä selvittäjä hoitaa esimerkiksi velallisen liiketoimintaa, irtisanoo sopimuksia, perii saatavia, myy omaisuutta, tekee sopimuksia ja vastaanottaa maksuja velallisen tilille. Likvidaatiossa vain tuomioistuimen määräämä selvittäjä voi määrätä velallisen varoista.
11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?
Kaikkien velkojien, joiden saatavien peruste on syntynyt ennen menettelyn aloittamista, lukuun ottamatta työntekijöitä, joiden saatavat tuomioistuimen määräämä toimitsija kirjaa kirjanpitoaineiston perusteella, on jätettävä hakemus niiden saatavien hyväksymistä varten menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä asetetussa määräajassa ja liitettävä hakemukseen tarvittavat täydentävät asiakirjat. Kaikkien hyväksymistä ja tuomioistuimen kirjaamossa kirjaamista varten toimitettujen vaateiden oletetaan olevan perusteltuja ja virheettömiä, jos velallinen, tuomioistuimen määräämä toimitsija tai velkojat eivät kiistä niitä. Saatavien luetteloon sisältyvät saatavat maksetaan osana maksukyvyttömyysmenettelyä laissa säädetyssä jakojärjestyksessä.
Saatavat, joiden peruste syntyy menettelyn alkamisen jälkeen, tarkkailuaikana tai tuomioistuimessa käsiteltävän saneerausmenettelyn aikana, maksetaan ne toteen näyttävien asiakirjojen mukaisesti eikä niitä sisällytetä selvitettävään pesään. Tätä sääntöä sovelletaan myös saataviin, joiden peruste syntyy likvidaatiomenettelyn alkamisen jälkeen.
12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?
Kaikkien velkojien, joiden saatavien peruste on syntynyt ennen menettelyn aloittamista, lukuun ottamatta työntekijöitä, joiden saatavat tuomioistuimen määräämä toimitsija kirjaa kirjanpitoaineiston perusteella, on jätettävä hakemus niiden saatavien hyväksymistä varten menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä asetetussa määräajassa. Hakemuksessa on ilmoitettava velkojan nimi ja kotiosoite tai rekisteröity toimisto, erääntynyt määrä, saatavan perusteet ja tiedot, jotka koskevat mahdollisia perusteita etuoikeussijalle. Saatavaa koskevat täydentävät asiakirjat ja mahdolliset perusteet etuoikeussijaan on liitettävä hakemukseen viimeistään itse hakemuksen jättämiselle asetettuna määräaikana.
Hakemus saatavan hyväksymistä varten on jätettävä, vaikka saatavaa ei osoiteta täytäntöönpanoasiakirjalla. Saatavat, jotka eivät ole vielä erääntyneet menettelyn alkamispäivänä tai jotka ovat ehdollisia, hyväksytään sisällytettäväksi selvitettävään pesään.
Kun hakemus on tehty sellaisen saatavan hyväksymistä varten, jonka esittää siviilioikeudellisen kanteen, joka käsitellään yhdessä rikoskanteen kanssa, vahinkoa kärsinyt osapuoli, vaade kirjataan toistaiseksi keskeytettynä odotettaessa kanteen lopullista ratkaisemista vahinkoa kärsineen osapuolen hyväksi.
Saatavat, jotka hyväksytään etuoikeuskohtelun piiriin, sisällytetään lopulliseen luetteloon takuun markkina-arvoon asti; tämä markkina-arvo määritetään tuomioistuimen määrään toimitsijan tai selvittäjän tilaaman ja arvioijan suorittaman arvioinnin kautta.
Kaikki saatavat kuuluvat valvontamenettelyn piiriin, lukuun ottamatta saatavia, jotka on vahvistettu täytäntöönpanokelpoisissa tuomioissa ja täytäntöönpanokelpoisissa välitystuomioissa. Menettely ei myöskään kata valtion talousarviosaatavia, jotka ilmenevät täytäntöönpanoasiakirjasta, jota ei ole kiistetty erityisten lakien mukaisissa määräajoissa.
Tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä laatii alustavan luettelon saatavista, ja asianosainen, velallinen tai velkoja voi riitauttaa sen konkurssia valvovalla tuomarilla. Ellei menettelyn alkamisesta ole ilmoitettu prosessilaeissa säädettyjen haasteita ja ilmoituksia koskevien sääntöjen vastaisesti, saatavan, jonka peruste on syntynyt ennen menettelyn alkamista, haltija, joka laiminlyö hakemuksen jättämisen saatavan hyväksymistä varten asetetun vanhentumisajan kuluessa (vanhentumisaika on merkitty ilmoitukseen ja on enintään 45 päivää menettelyn alkamisesta alkaen), menettää oikeuden tulla lisätyksi velkojaluetteloon eikä saa sellaisen velkojan asemaa, jolla on oikeus osallistua menettelyyn kyseisen saatavan osalta. Velkojalla ei ole oikeutta periä saatavaa velalliselta tai velallisoikeushenkilön jäseniltä tai kumppaneilta, joilla on rajoittamaton vastuu, sen jälkeen, kun menettely on päättynyt, ellei velallista ole tuomittu tahattoman konkurssin (bancrută simplă) tai konkurssipetoksen (bancrută frauduloasă) perusteella tai tämän ole todettu olevan vastuussa vilpillisistä maksuista tai luovutuksista. Oikeuden menetyksen vahvistaa tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä, joka ei lisää velkojaa velkojaluetteloon.
13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?
Velallisesta pesään kuuluvien varojen ja oikeuksien, jotka ovat vakuutena etuoikeusvelkojan hyväksi, myynnistä saadut varat jaetaan seuraavassa järjestyksessä:
- maksut, leimaverot ja mahdolliset muut menot, jotka syntyvät asianomaisten varojen myynnistä, mukaan lukien varojen säilyttämisestä ja hallinnoinnista johtuvat menot, velkojalle pakkoperintämenettelystä aiheutuneet menot, julkisten palvelujen toimittajien saatavat, joiden peruste syntyy menettelyn alkamisen jälkeen ja jakopäivänä erääntyvät kaikkien velkojien yhteisen edun mukaisesti palkattujen henkilöiden palkkiot, jotka kannetaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti suhteessa velallisen kaikkien varojen arvoon nähden
- etuoikeusvelkojien saatavat, joiden peruste syntyy maksukyvyttömyysmenettelyn aikana; nämä saatavat sisältävät pääoman, koron ja muut lisämaksut soveltuvuuden mukaan
- etuoikeusvelkojien saatavat, mukaan lukien koko pääoma, korko ja kaikki mahdolliset lisämaksut ja seuraamukset.
Jos varojen myynnistä realisoidut rahamäärät eivät ole riittävät kattamaan asianomaisia saatavia kokonaan, velkojilla on tapauksen mukaan erotuksen osalta vakuudeton saatava tai valtion talousarviosaatava, ja se luokitellaan muiden asianmukaiseen luokkaan kuuluvien saatavien joukkoon. Jos aiemmin mainittujen rahasummien maksun jälkeen jäljelle jää ylijäämä, tuomioistuimen määräämä selvittäjä tallettaa sen velallisen pesän tilille.
Likvidaatiomenettelyssä saatavat maksetaan seuraavassa järjestyksessä:
1) maksut, leimaverot ja mahdolliset muut menot, jotka syntyvät samaan säädökseen perustuvista menettelyistä, mukaan lukien velallisen varojen säilyttämisestä ja hallinnoinnista, liiketoiminnan jatkamisesta ja menettelyä varten palkattujen henkilöiden palkkioiden maksusta johtuvat menot
2) saatavat, jotka syntyvät menettelyn aikana myönnetystä rahoituksesta
3) saatavat, jotka syntyvät maksukyvyttömyyden estämismenettelyssä myönnetystä rahoituksesta ja selvittäjän palkkioista
4) saatavat, jotka syntyvät työsuhteista
5) saatavat, jotka syntyvät velallisen liiketoiminnan jatkamisesta menettelyn alkamisen jälkeen, sopimuskumppanien ja kolmansien hankkijoiden, jotka ovat vilpittömässä mielessä, tai alihankkijoiden, jotka palauttavat velallisen pesään varojaan tai niiden arvon, saatavat
6) valtion talousarviosaatavat
7) saatavat, jotka koskevat rahamääriä, jotka velallisen on maksettava kolmansille osapuolille elatusvelvollisuuksien perusteella, avustukset alaikäisille lapsille tai säännöllisten rahasummien maksut toimeentuloa varten
8) saatavat, jotka koskevat rahamääriä, jotka konkurssia valvova tuomari on vahvistanut velallisen ja tämän perheen toimeentuloa varten, kun velallinen on luonnollinen henkilö
9) saatavat, jotka syntyvät pankkilainoista ja niihin liittyvistä kuluista ja koroista, saatavat, jotka syntyvät tavaroiden toimituksista, palvelujen tarjoamisesta tai muista töistä, vuokrasaatavat ja vuokrasuhteisiin liittyvät saatavat, mukaan lukien obligaatiot
10) muut vakuudettomat saatavat
11) etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevat saatavat, seuraavassa etuoikeusjärjestyksessä:
a) saatavat, jotka syntyvät kolmansien osapuolten, jotka ovat hankkineet tavaroita velalliselta vilpillisessä mielessä, varoista, vilpillisessä mielessä toimivien alihankkijoiden saatavat mitätöintitoimien hyväksymisen jälkeen, ja velalliselle, joka ei ole oikeushenkilö, myönnetyt lainat kumppanilta tai osakkeenomistajalta, joka omistaa vähintään 10 prosenttia osakepääomasta tai äänioikeuksista yhtiökokouksessa tai, tapauksen mukaan, taloudellisen etuyhtymän (grup de interes economic) jäseneltä
b) etuudet, joita ei ole jaettu jäsenille
c) saatavat, jotka syntyvät vastikkeettomista toimista.
14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?
Jos velkojien kanssa tehtävää akordia koskeva menettely saadaan päätökseen sopimuksessa asetetussa määräajassa tai ennen sitä, konkurssia valvova tuomari antaa päätöksen menettelyn päättämisestä. Jos saneeraussuunnitelmassa määrätään saatavien vähentämisestä, kyseiset vähennykset ovat tällöin lopullisia. (Lain nro 85/2014 34 §).
Saneerausmenettelystä, jonka yhteydessä jatketaan liiketoimintaa, tai suunnitellusta likvidaatiosta (lichidare pe bază de plan) päätetään päätöksellä, joka annetaan tuomioistuimen määräämän toimitsijan laatiman lausunnon perusteella ja jossa todetaan, että kaikki maksuvelvoitteet, joihin vahvistetussa suunnitelmassa on sitouduttu, on täytetty ja että kaikki nykyiset erääntyneet saatavat on maksettu. Jos menettely aloitetaan saneeraustarkoituksessa ja muutetaan myöhemmin likvidaatiomenettelyksi, se päätetään likvidaatiomenettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti. Tuomioistuimen valvonnassa toteuttavaa saneerausta koskevan suunnitelman vahvistamispäivästä alkaen ja saneerauksen ajan velallinen on vapautettu sillä ennen suunnitelman vahvistamista olleiden velkojen arvon ja suunnitelmassa ilmoitetun arvon välisen erotuksen suorittamisesta.
Likvidaatiomenettely päätetään, kun konkurssia valvova tuomari on hyväksynyt loppukertomuksen, kun velallisen pesän kaikki varat ja omaisuus on jaettu ja kun vaatimatta jääneet varat on talletettu pankkiin. Menettelyn päättämisen jälkeen annetaan määräys velallisen poistamisesta rekistereistä, joihin se on merkitty.
Menettelyn päättämisen nojalla valvova tuomari, tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä ja kaikki niitä avustaneet henkilöt vapautetaan velvollisuuksistaan tai vastuistaan, jotka liittyvät menettelyyn, velalliseen ja velallisen pesään, velkojiin, etuoikeuksien haltijoihin, osakkeenomistajiin tai kumppaneihin.
Likvidaatiomenettelyn päättämisen nojalla velallinen, joka on luonnollinen henkilö (joka harjoittaa taloudellista toimintaa), vapautetaan vastuistaan ennen likvidaatiota, jollei häntä ole tuomittu konkurssipetoksesta tai vilpillisten maksujen tai luovutusten suorittamisen perusteella; tällaisissa tilanteissa hänet vapautetaan vastuista vain siltä osin kuin ne on täytetty osana menettelyä.
15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?
Maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen jälkeen velkojat eivät voi vaatia velalliselta saatavia, joiden peruste on syntynyt ennen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamista.
Velkojat voivat silti vaatia saatavia niiden koko arvon edestä yhteisvelallisilta ja velallisen takaajilta.
16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?
Kaikki kulut, jotka syntyvät laissa säädetyistä menettelyistä, mukaan lukien niistä, jotka liittyvät tuomioistuimen määräämän toimitsijan tai selvittäjän ilmoituksiin, kutsuihin ja oikeudenkäyntiasiakirjojen toimittamiseen, kannetaan velallisen pesästä (lain nro 85/2014 39 §). Jos velallisen rahavarat ovat riittämättömät, esitetään vaatimus likvidaatiorahastolle (fondul de lichidare).
17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?
Tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä voi esittää konkurssia valvovalle tuomarille kanteen vilpillisten tekojen ja liiketoimien mitätöimiseksi sen perusteella, että velallinen on suorittanut ne menettelyn alkamista edeltäneiden kahden vuoden aikana, minkä seurauksena velkojien oikeudet ovat heikentyneet.
Seuraavat velallisen suorittamat teot tai liiketoimet voidaan mitätöidä, jotta luovutetut varat tai muiden tarjottujen etuuksien arvo voidaan saada takaisin:
a) vastikkeettomat luovutukset, jotka on suoritettu menettelyn aloittamista edeltäneiden kahden vuoden aikana; sponsoroinnit humanitaarisiin tarkoituksiin ovat poikkeus tästä säännöstä
b) liiketoimet, joissa velallinen on selvästi antanut enemmän kuin saanut ja jotka on suoritettu menettelyn alkamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana
c) teot, jotka on suoritettu menettelyn alkamista edeltäneiden kahden vuoden aikana ja joiden tarkoituksena on kaikin puolin estää velkojia perimästä saatavia varoista tai jollain muulla tapaa vahingoittaa velkojien oikeuksia
d) omistuksen siirtäminen velkojalle aiemman velan suorittamiseksi tai kyseisen velkojan hyväksi, kun se on suoritettu menettelyn alkamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana, jos rahamäärä, jonka velkoja voisi saada velallisen likvidaatiossa on pienempi kuin omistuksen siirtotoimen arvo
e) etuoikeuden perustaminen vakuudettomalle saatavalle menettelyn alkamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana
f) velkojen ennakkomaksut, jotka suoritetaan menettelyn alkamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana, jos eräpäivä olisi ollut menettelyn alkamisen jälkeen
g) siirtotoimet tai velvoitteiden siirtäminen, jotka velallinen on suorittanut menettelyn alkamista edeltäneiden kahden vuoden aikana tarkoituksena salata tai viivästyttää maksukyvyttömyyden tilaa tai tehdä petos velkojaa kohtaan.
Seuraavat teot tai liiketoimet voidaan myös mitätöidä ja etuudet periä takaisin, jos ne on suoritettu menettelyn alkamista edeltäneiden kahden vuoden aikana sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on oikeussuhde velallisen kanssa:
a) teot tai liiketoimet, jotka on tehty äänettömän yhtiömiehen (asociat comanditat) tai sellaisen yhtiömiehen kanssa, joka hallitsee vähintään 20 prosenttia avoimen yhtiön pääomasta tai äänioikeuksista yhtiömiesten yhtiökokouksessa, jos velallinen on kyseisen kommandiittiyhtiö (societate în comandită) tai maatalousyhtiö (societate agricolă), joka on avoimen yhtiön muodossa (societate în nume colectiv) tai yksityinen osakeyhtiö (societate cu răspundere limitată)
b) teot tai liiketoimet, jotka on tehty jäsenen tai johtajan kanssa, jos velallinen on taloudellinen etuyhtymä
c) teot tai liiketoimet, jotka on tehty sellaisen osakkeenomistajan kanssa, joka hallitsee vähintään 20 prosenttia velallisyhtiön osakkeista tai äänioikeuksista osakkeenomistajien yhtiökokouksessa, jos velallinen on osakeyhtiö (societate pe acțiuni)
d) teot tai liiketoimet, jotka on tehty johtajan, päällikön tai velallisen valvontaelinten jäsenen kanssa, jos velallinen on osuuskunta, osakeyhtiö tai maatalousyhtiö
e) teot tai liiketoimet, jotka on tehty sellaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kanssa, joka on määräävässä asemassa velalliseen tai sen liiketoimintaan nähden
f) teot tai liiketoimet, jotka on tehty yhteisen omaisuuden osaomistajan kanssa tai sellaisen osapuolen kanssa, jolla on jaettu omistus yhteiseen omaisuuteen
g) teot tai liiketoimet, jotka on tehty kohdissa a–f lueteltujen luonnollisten henkilöiden puolison, verisukulaisten tai avioliiton kautta saatujen sukulaisten kanssa, neljännen asteen sukulaisuuteen asti.
Velallisen velkojien vahingoksi suorittamien vilpillisten toimien mitätöintiä koskevan kanteen voi jättää tuomioistuimen määräämälle toimitsijalle tai selvittäjälle vuoden kuluessa siitä, kun tuomioistuimen määräämän toimitsijan tai selvittäjän ensimmäisen kertomuksen laatimiselle asetettu määräaika on päättynyt, kuitenkin viimeistään 16 kuukauden kuluttua menettelyn alkamisesta. Jos kanne hyväksytään, sen osapuolet saavat takaisin aiemmat asemansa ja luovutuspäivänä olemassa olleet velvoitteet rekisteröidään uudelleen.
Velkojainkomitea tai velkoja, joka hallitsee yli 50 prosenttia selvitettävään pesään kirjattujen saatavien arvosta, voi esittää tällaisen kanteen konkurssia valvovalle tuomarille, jos tuomioistuimen määräämä toimitsija tai selvittäjä laiminlyö sen.
Mitätöintikannetta ei voida nostaa varallisuusoikeuteen perustuvaa perustavaa toimea (act de constituire) vastaan tai omistuksen siirtämistä vastaan, jos velallinen on tehnyt kyseisen toimen tai siirron tavanomaisen liiketoimintansa yhteydessä. Perustavan toimen tai omistuksen siirtoa koskevan toimen mitätöintiä koskeva kanne kirjataan ilman eri toimenpiteitä asianmukaisiin julkisiin rekistereihin.
Edellä mainittuihin tekoihin ja liiketoimiin liittyy kumottavissa oleva olettama petoksesta velkojien vahingoksi.
Sen jälkeen, kun maksukyvyttömyysmenettely on alkanut, kaikki teot, toimet ja maksut, jotka velallinen suorittaa menettelyn alkamisen jälkeen, mitätöityvät ilman eri toimenpiteitä, lukuun ottamatta toimia, jotka ovat tarpeen nykyisen liiketoiminnan harjoittamiseksi, konkurssia valvovan tuomarin hyväksymiä toimia ja tuomioistuimen määräämän toimitsijan vahvistamia toimia.