JOHDANTO
Ruotsissa konkurssista, yrityssaneerauksesta ja yksityishenkilön velkajärjestelystä säädetään maksukyvyttömyysasetuksessa (insolvensförordningen). Seuraavassa kuvataan lyhyesti joitakin Ruotsin tarkistetun maksukyvyttömyysasetuksen 86 §:n 1 momentin näkökohtia, jotka koskevat näitä menettelyjä. Kuvaus ei ole tyhjentävä.
KONKURSSI
Yleistä
Konkurssi (konkurs) on yleinen saatavien perimisen muoto, jossa kaikki velallisen velkojat ottavat yhdessä pakkoteitse haltuunsa velallisen kaikki varat saataviensa perimiseksi. Konkurssin aikana varat muodostavat konkurssipesän (konkursbo), jota hallinnoidaan velkojien lukuun. Konkurssipesää hoitaa yksi tai useampi pesänhoitaja (konkursförvaltare). Pesänhoitajan ainoa tehtävä on konkurssipesän hallinnointi. Konkurssihakemus arvioidaan, konkurssipäätös tehdään ja konkurssia käsitellään konkurssimenettelyssä käräjäoikeudessa (tingsrätt). Konkurssimenettelyssä käräjäoikeus päättää muun muassa siitä, miten pesä jaetaan tai käynnistetäänkö valvontamenettely. Käräjäoikeus kokoontuu myös esimerkiksi valanvannomisistuntoon, jossa velallinen vahvistaa pesäluettelon valallaan. Pesänhoitajaa valvoo kruununvoudin virasto (Kronofogdemyndigheten).
YRITYSSANEERAUS
Yleistä
Tuomioistuin voi antaa elinkeinonharjoittajalle, jolla on maksuvaikeuksia, luvan erityismenettelyyn elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan saneeraamiseksi. Yrityssaneerauksen (företagsrekonstruktion) aikana tuomioistuimen nimittämä selvittäjä tutkii, voiko velallinen jatkaa liiketoimintaansa osittain tai kokonaan, ja jos voi, miten, ja onko velallisen mahdollista päästä velkojiensa kanssa sovintoon. Selvittäjän on tehtäviään hoitaessaan varmistettava, että velkojien edut otetaan huomioon. Päätös yrityssaneerauksesta ei muodollisesti rajoita velallisen omaisuuden hallintaa. Tietyt asiat edellyttävät kuitenkin yrityssaneerauksen selvittäjän suostumusta.
VELKAJÄRJESTELY
Yleistä
Velkajärjestely (skuldsanering) vapauttaa velallisen osasta tai koko velastaan, joka kuuluu velkajärjestelyn piiriin. Käytössä on kahdenlaisia velkajärjestelyjä: yksityishenkilön velkajärjestelylain (Skuldsaneringslagen) mukainen yksityishenkilön velkajärjestely ja yrityssaneerauslain (Lagen om skuldsanering för företagare) mukainen yrityssaneeraus (F-skuldsanering). Kumpikin esitellään seuraavassa.
1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?
KONKURSSI
Konkurssiin voidaan asettaa sekä oikeushenkilö että luonnollinen henkilö (myös luonnollinen henkilö, joka ei harjoita elinkeinotoimintaa).
YRITYSSANEERAUS
Yrityssaneerausmenettely voidaan käynnistää sekä oikeushenkilön että luonnollisen henkilön osalta, jos kyseinen henkilö on elinkeinonharjoittaja. Laki ei koske tiettyjä oikeushenkilöitä, kuten pankkeja, luottamarkkinoilla toimivia yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja arvopaperivälitysliikkeitä.
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Yksityishenkilön velkajärjestely (skuldsanering) voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle, jonka pääintressien keskus on Ruotsissa (myös luonnolliselle henkilölle, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa).
Yksityishenkilön velkajärjestelyyn pääsyä koskevat hakemukset käsittelee ensimmäisenä asteena kruununvoudin virasto.
YRITYSSANEERAUSLAIN MUKAINEN YRITYSSANEERAUS
Yrityssaneeraus (F-skuldsanering) voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle, jonka pääintressien keskus on Ruotsissa ja joka on
- yrittäjä ja on harjoittanut elinkeinotoimintaa, jos hänen velkataakkansa liittyy pääosin tähän toimintaan
- yrittäjä ja harjoittaa liiketoimintaa, jos tähän toimintaan liittyvät velat voidaan asianmukaisesti maksaa pois tai jos velanmaksukyvyttömyys on tilapäistä tai
- yrittäjän perheenjäsen, jos perheenjäsenen velkataakka liittyy pääosin yrittäjän elinkeinotoimintaan.
”Perheenjäsenellä” (närstående) tarkoitetaan aviopuolisoa, avopuolisoa, vanhempaa, sisarusta tai lapsia tai avio- tai avopuolison lapsia.
Yrityssaneeraukseen pääsyä koskevat hakemukset käsittelee ensimmäisenä asteena kruununvoudin virasto.
2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?
KONKURSSI
Konkurssimenettely voidaan aloittaa silloin, kun velallinen on maksukyvytön. ”Maksukyvyttömyys” (obestånd, insolvens) tarkoittaa, että velallinen ei pysty maksamaan velkojaan eikä kyvyttömyys ole vain tilapäistä. Velallisen ilmoitus maksukyvyttömyydestä hyväksytään, jos ei ole erityistä syytä olla tekemättä niin. Maksukyvyttömyyden todistamista koskevat myös tietyt olettamukset. Velallinen on esimerkiksi katsottava maksukyvyttömäksi, ellei toisin todeta, jos kuusi kuukautta ennen konkurssihakemusta on toteutettu ulosottokaaren (utsökningsbalken) 4 luvun mukainen ulosotto, jossa on todettu, että velallisen varat eivät riitä koko ulosmitattavan saatavan suorittamiseen. Sama koskee tilannetta, jossa velallinen on ilmoittanut keskeyttäneensä maksut.
Konkurssihakemuksen voi jättää velallinen tai velkoja.
Jos konkurssihakemuksen hyväksymiselle on todennäköiset perusteet ja on syytä uskoa, että velallinen voisi hävittää omaisuuttaan, käräjäoikeus voi määrätä velallisen omaisuuden takavarikkoon (kvarstad) hakemuksen arvioinnin ajaksi. Käräjäoikeudella on myös valtuudet asettaa matkustuskielto.
Käräjäoikeuden on julistettava päätös konkurssiin asettamisesta välittömästi. Päätös tulee voimaan heti niin, että velallinen ei päätöksen julkistamisen jälkeen enää hallitse omaisuuttaan mutta kolmansilla osapuolilla on vilpittömän mielen suoja. Katso myös kohdan ”Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?” tiedot.
Konkurssiin asettamista tai konkurssihakemuksen hylkäämistä koskevasta käräjäoikeuden päätöksestä voi valittaa seuraavaan oikeusasteeseen.
YRITYSSANEERAUS
Hakemuksen yrityssaneeraukseen voi jättää velallinen tai velkoja. Päätös pääsystä yrityssaneeraukseen voidaan tehdä vain, jos voidaan olettaa, että velallinen ei pysty maksamaan erääntyneitä velkojaan tai että tällainen maksukyvyttömyys on odotettavissa lähiaikoina, tai jos velallisella on muita rahoitusvaikeuksia, joihin liittyy maksukyvyttömyyden riski. Päätös yrityssaneerauksesta voidaan tehdä vain jos on perusteltu syy olettaa, että yrityksen elinkelpoisuus voidaan varmistaa yrityssaneerauksen avulla. Velkojan tekemä hakemus voidaan hyväksyä vain, jos velallinen on hyväksynyt hakemuksen.
Jos velallisen hakemus otetaan käsiteltäväksi, tuomioistuimen on käsiteltävä se välittömästi. Jos velkojan hakemus otetaan käsiteltäväksi, tuomioistuimen on määrättävä kuulemispäivä sen käsittelyä varten. Kuuleminen on pidettävä kahden viikon kuluessa hakemuksen esittämisestä tuomioistuimelle. Se voidaan pitää myöhemmin, jos siihen on erityinen syy, mutta se on joka tapauksessa pidettävä kuuden viikon kuluessa.
Jos hakemus hyväksytään, tuomioistuimen on nimettävä samanaikaisesti yrityssaneerauksen selvittäjä. Selvittäjiä voidaan nimetä useita, jos siihen on erityiset syyt. Selvittäjän on ilmoitettava yrityssaneerausta koskevasta päätöksestä kaikille tiedossa oleville velkojille viikon kuluessa siitä, kun päätös annetaan. Päätös yrityssaneerauksesta tulee voimaan heti, ellei tuomioistuin muuta määrää.
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevan hakemuksen voi jättää velallinen. Jos hakemusta ei evätä tai hylätä, päätös velkajärjestelyn aloittamisesta on tehtävä mahdollisimman pian. Hakemus voidaan evätä esimerkiksi silloin, jos siitä tai muusta saatavilla olevasta selvityksestä käy ilmi, että velkajärjestelyn ehdot eivät täyty.
Yksityishenkilön velkajärjestely voidaan myöntää, jos
- velallinen on luonnollinen henkilö, jonka pääintressien keskus on Ruotsissa
- velallinen on maksukyvytön ja niin velkaantunut, että olosuhteet huomioon ottaen hänen ei voida olettaa pystyvän maksamaan velkojaan ennakoitavissa olevana ajanjaksona sekä
- on kohtuullista tehdä näin velallisen henkilökohtaisen ja taloudellisen tilanteen perusteella.
Myöntämiselle on asetettu seuraavat rajoitukset:
- Yksityishenkilön velkajärjestelyä ei voida myöntää, jos velallinen on liiketoimintakiellossa (näringsförbud).
- Jos velallinen on elinkeinonharjoittaja, velkajärjestely voidaan myöntää vain, jos elinkeinotoiminnan tilanne voidaan helposti selvittää.
- Jos velalliselle on aiemmin myönnetty velkajärjestely, uusi velkajärjestely voidaan myöntää vain, jos siihen on erityiset syyt.
Jos tehdään päätös yrityssaneerausmenettelyn aloittamista, siitä on ilmoitettava heti virallisessa lehdessä Post- och Inrikes Tidningar. Päätöksestä on myös ilmoitettava tiedossa oleville velkojille viikon kuluessa sen julkistamisesta. Näissä ilmoituksissa on pyydettävä velkojia muun muassa esittämään yleensä kuukauden kuluessa julkistamispäivästä velalliselle vaateensa kirjallisesti ja antamaan niitä koskevat tarkat tiedot ja muut asian käsittelyn kannalta olennaiset tiedot sekä ilmoittamaan, mille pankkitilille velkajärjestelyyn liittyvät maksut on suoritettava.
Yrityssaneerausmenettelyn aloittamispäätöksestä voidaan valittaa kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä.
Menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen ei voida ulosmitata mitään omaisuutta saatavien kattamiseksi, ennen kuin velkajärjestelykysymystä koskeva päätös on lainvoimainen. Tätä ei kuitenkaan sovelleta vaateisiin, jotka eivät kuulu velkajärjestelyn piiriin. Tätä ei myöskään sovelleta, jos tuomioistuin päättää velkojan pyynnöstä, että ulosmittaus voidaan tehdä.
YRITYSSANEERAUSLAIN MUKAINEN YRITYSSANEERAUS
Yrityssaneerausta koskevan hakemuksen voi jättää velallinen. Jos hakemusta ei evätä tai hylätä, päätös yrityssaneerauksen aloittamisesta on tehtävä mahdollisimman pian. Hakemus voidaan evätä esimerkiksi silloin, jos siitä tai muusta saatavilla olevasta selvityksestä käy ilmi, että yrityssaneerauksen ehdot eivät täyty.
Yrityssaneeraus voidaan myöntää, jos
- velallisen pääintressien keskus on Ruotsissa
- velallinen on maksukyvytön ja niin velkaantunut, että olosuhteet huomioon ottaen hänen ei voida olettaa pystyvän maksamaan velkojaan ennakoitavissa olevana ajanjaksona sekä
- on kohtuullista tehdä näin velallisen henkilökohtaisen ja taloudellisen tilanteen perusteella.
Myöntämiselle on asetettu seuraavat rajoitukset:
- Yrityssaneerausta ei voida myöntää, jos velallinen on liiketoimintakiellossa.
- Yrityssaneerausta ei voida myöntää, jos velallinen on elinkeinonharjoittaja, joka on harjoittanut elinkeinotoimintaa vastuuttomalla tavalla.
- Yrityssaneerausta ei voida myöntää, jos velallisella on maksuvaraa neljännesvuodessa alle seitsemäsosa sosiaalivakuutuslain (socialförsäkringsbalken) 2 luvun 6 ja 7 §:ssä säädetystä hintaperusmäärästä (prisbasbeloppet) (noin 8 200 Ruotsin kruunua vuonna 2024).
- Jos velalliselle on aiemmin myönnetty yrityssaneeraus, uusi yrityssaneeraus voidaan myöntää vain, jos siihen on erityiset syyt.
Jos tehdään päätös yrityssaneerausmenettelyn aloittamista, siitä on ilmoitettava heti virallisessa lehdessä Post- och Inrikes Tidningar. Päätöksestä on myös ilmoitettava tiedossa oleville velkojille viikon kuluessa sen julkistamisesta. Näissä ilmoituksissa on pyydettävä velkojia muun muassa esittämään yleensä kuukauden kuluessa julkistamispäivästä kirjallisesti velalliselle vaateensa ja antamaan niitä koskevat tarkat tiedot ja muut asian käsittelyn kannalta olennaiset tiedot sekä ilmoittamaan, mille pankkitilille maksut on suoritettava yrityssaneerauksen aikana.
Yrityssaneerausmenettelyn aloittamispäätöksestä voidaan valittaa kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä.
Menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen ei voida ulosmitata mitään omaisuutta saatavien kattamiseksi, ennen kuin yrityssaneerauskysymystä koskeva päätös on lainvoimainen. Tätä ei kuitenkaan sovelleta vaateisiin, jotka eivät kuulu yrityssaneerauksen piiriin. Tätä ei myöskään sovelleta, jos tuomioistuin päättää velkojan pyynnöstä, että ulosmittaus voidaan tehdä.
3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?
KONKURSSI
Konkurssipesään kuuluu kaikki omaisuus, joka kuului velalliselle konkurssipäätöksen julkaisuhetkellä tai joka kertyy velalliselle konkurssimenettelyn aikana ja joka voidaan periä maksuna saatavista, ellei velallisen tai minkä tahansa muun osapuolen heti konkurssimenettelyn aloittamispäätöksen jälkeen suorittamia oikeustoimia koskevissa erityisissä poikkeussäännöissä muuta määrätä. Siihen kuuluu myös omaisuus, joka lisätään konkurssipesään takaisinsaannilla. Luonnollisiin henkilöihin sovelletaan myös erityisiä sääntöjä, jotka koskevat palkkoja ja muuta omaisuutta ja joita velallinen tarvitsee toimeentuloaan varten. Osan tästä omaisuudesta velallinen saa pitää.
YRITYSSANEERAUS
Menettely kattaa kaikki velallisen varat. Selvittäjän on ilmoitettava yrityssaneerausta koskevasta päätöksestä kaikille tiedossa oleville velkojille viikon kuluessa siitä, kun päätös annetaan. Ilmoitukseen on liitettävä muun muassa alustava luettelo velallisen varoista ja veloista. Menettely ei johda velallisen asettamiseen selvitystilaan, ja velallinen periaatteessa hallitsee edelleen omaisuuttaan. Näin ollen varat voivat muuttua menettelyn aikana. Kuten jäljempänä selitetään, selvittäjän suostumusta edellytetään esimerkiksi silloin, kun velallinen aikoo täyttää ennen yrityssaneerauspäätöstä syntyneet sitoumukset.
Vaateisiin, jotka perustuvat velallisen yrityssaneerauksen aikana selvittäjän suostumuksella tekemään sopimukseen, liittyy tietyissä olosuhteissa yleinen etuoikeus (allmän förmånsrätt).
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Yksityishenkilön velkajärjestelyn hyväksymispäätöksessä on määrättävä maksuohjelmasta. Maksuohjelma on viisivuotinen, ellei lyhyemmälle ohjelmalle ole painavia syitä. Maksuohjelma alkaa velkajärjestelyn hyväksymispäätöksen ajankohdasta. Koska velallinen aloittaa maksut menettelyn aloittamispäätöksestä lähtien, aika, jolloin on sovellettu aloittamispäätöstä, on yleensä vähennettävä maksuohjelman pituudesta.
Velallisen maksettava summa määräytyy niin, että velkajärjestely kohdistuu velallisen kaikkiin varoihin ja tuloihin, joista on ensin vähennetty velallisen ja hänen perheensä toimeentuloon varattava summa. Velkajärjestelyn ulkopuolisten saatavien suorittamista varten voidaan myös tehdä varaus.
Jos velallisen taloudellinen tilanne paranee huomattavasti velkajärjestelypäätöksen jälkeen ja se johtuu ennakoimattomista olosuhteista, velkojat ja velallinen voivat hakea päätöksen uudelleenarviointia.
YRITYSSANEERAUSLAIN MUKAINEN YRITYSSANEERAUS
Yrityssaneeraustapauksessa on laadittava maksuohjelma. Maksuohjelma on kolmivuotinen. Se alkaa yrityssaneerauksen hyväksymispäätöksen ajankohdasta. Koska velallinen aloittaa maksut menettelyn aloittamispäätöksestä lähtien, aika, jolloin on sovellettu aloittamispäätöstä, on yleensä vähennettävä maksuohjelman pituudesta.
Velallisen maksettava summa määräytyy niin, että yrityssaneeraus kohdistuu velallisen kaikkiin varoihin ja tuloihin, joista on ensin vähennetty velallisen ja hänen perheensä toimeentuloon varattava summa. Yrityssaneerauksen ulkopuolisten saatavien suorittamista varten voidaan myös tehdä varaus.
Jos velallisen taloudellinen tilanne paranee huomattavasti yrityssaneerauspäätöksen jälkeen ja se johtuu ennakoimattomista olosuhteista, velkojat ja velallinen voivat hakea päätöksen uudelleenarviointia.
4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?
KONKURSSI
Kun konkurssipäätös on julistettu, konkurssipesään kuuluva omaisuus ei enää ole velallisen hallinnassa. Velallinen ei saa antaa mitään sitoumuksia, jotka voisivat toteutua konkurssin aikana. Tästä on joitakin poikkeuksia. Pesänhoitaja edustaa konkurssipesää konkurssimenettelyn aikana. Käräjäoikeus nimittää pesänhoitajan, jolla on oltava tehtävässä tarvittavaa tietämystä ja kokemusta ja jonka on oltava muillakin tavoin tehtävään sopiva. Pesänhoitajaksi ei voida nimittää käräjäoikeudessa työskentelevää henkilöä. Henkilöä, jolla on asiassa eturistiriita, ei voida nimittää pesänhoitajaksi.
YRITYSSANEERAUS
Yrityssaneerauksen selvittäjällä on oltava tehtävässä tarvittavaa tietämystä ja kokemusta, ja hänen on oltava muillakin tavoin tehtävään sopiva. Lisäksi hänellä on oltava velkojien luottamus. Yrityssaneerauksen selvittäjä voi käyttää apunaan asiantuntijoita.
Yrityssaneerauksen selvittäjä tutkii, voiko velallinen jatkaa liiketoimintaansa kokonaan tai osittain, ja jos voi, millä tavalla. Lisäksi yrityssaneerauksen selvittäjän on autettava velallista laatimaan yrityssaneeraussuunnitelma, joka sisältää toimenpiteet, joilla voidaan ratkaista velallisen taloudelliset ongelmat ja varmistaa velallisen liiketoiminnan jatkuminen kokonaan tai osittain. Velkojien ja niiden, joilla on omistusyhteys velalliseen, on hyväksyttävä suunnitelma.
Velallisen on annettava yrityssaneerauksen selvittäjälle kaikki taloudellista tilannettaan koskevat tiedot, jotka ovat yrityssaneerauksen kannalta olennaisia. Velallisen on noudatettava yrityssaneerauksen selvittäjän ohjeita siitä, miten liiketoimintaa on harjoitettava. Omaisuus pysyy velallisen hallinnassa. Velallinen ei voi suorittaa joitakin oikeustoimia ilman yrityssaneerauksen selvittäjän lupaa. Niitä ovat muun muassa ennen päätöstä syntyneiden velkojen maksaminen, uusien sitoumusten antaminen ja velallisen liiketoiminnan kannalta merkittävän omaisuuden luovuttaminen tai panttaaminen. Jos velallinen ei täytä näitä sitoumuksia, yrityssaneerauksen selvittäjä voi pyytää oikeustoimen peräyttämistä.
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Selvittäjää ei nimitetä. Yksityishenkilön velkajärjestelyn aikana velallisen omaisuus pysyy hänen hallinnassaan.
YRITYSSANEERAUSLAIN MUKAINEN YRITYSSANEERAUS
Selvittäjää ei nimitetä. Yrityssaneerauksen aikana velallinen hallitsee omaisuuttaan.
5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?
KONKURSSI
Jos velkojalla on velalliselta saatava, joka voidaan vahvistaa konkurssissa, velkoja voi kuitata tämän saatavan sitä saatavaa vastaan, joka velallisella oli velkojalta, kun konkurssipäätöksestä ilmoitettiin. Tämä ei koske tilannetta, jossa kuittaus on jätetty konkurssin ulkopuolelle kyseisen saatavan luonteen vuoksi. Ehdollisille saataville on omat erityissääntönsä. Myös muun muassa hiljattain syntyneitä saatavia koskevat poikkeussäännökset (vastaavat suurelta osin takaisinsaantia konkurssipesään koskevia säännöksiä).
Rahoitusmarkkinoita koskevat erityissäännökset, joiden mukaan konkurssipesään ja velkojiin sovelletaan nettoutussopimuksia ja vastaavia muun muassa rahoitusvälineisiin liittyviä sopimuksia.
YRITYSSANEERAUS
Kuka tahansa, jolla oli velalliselta saatavia silloin, kun päätös yrityssaneerauksesta tehtiin, voi kuitata tämän saatavan sitä saatavaa vastaan, joka velallisella oli velkojalta tuona ajankohtana, vaikka saatava ei olisi erääntynyt maksettavaksi. Tämä ei koske tilannetta, jossa kuittaus on jätetty konkurssin ulkopuolelle kyseisen saatavan luonteen vuoksi tai muulla tavoin yrityssaneerauslain säännösten mukaisesti. Myös muun muassa hiljattain syntyneitä saatavia koskevat poikkeussäännökset (ne vastaavat suurelta osin maksujen takaisinsaantia koskevia säännöksiä).
Rahoitusmarkkinoita koskevat erityissäännökset, joiden mukaan velalliseen ja niihin velkojiin, joiden saatavat kuuluvat hyväksytyn yrityssaneeraussuunnitelman piiriin, sovelletaan nettoutussopimuksia ja vastaavia muun muassa rahoitusvälineisiin liittyviä sopimuksia.
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Kuittausta koskevia erityissääntöjä ei ole.
YRITYSSANEERAUSLAIN MUKAINEN YRITYSSANEERAUS
Kuittausta koskevia erityissääntöjä ei ole.
6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?
KONKURSSI
Konkurssilaissa (Konkurslagen) ei ole yleisiä säännöksiä siitä, sitovatko velallisen tekemät sopimukset konkurssipesää. Periaatteessa konkurssipesä ei oikeushenkilönä ole vastuussa tällaisista sopimuksista mahdollisesti aiheutuvista velvoitteista. Konkurssipesä voi täyttää velallisen tekemät sopimukset, jos se edistää pesänselvitystä. Tähän on yleensä saatava vastapuolen suostumus.
Muussa lainsäädännössä, kuten kauppalaissa (Köplagen) ja arvopaperikauppalaissa (Lagen om handel med finansiella instrument), on erityissäännöksiä. Kauppalain mukaan konkurssipesä voi täyttää sopimuksen, jos jokin vastapuolista on asetettu konkurssiin. Vastapuoli voi pyytää konkurssipesää ilmoittamaan hyvissä ajoin, jos se haluaa täyttää sopimuksen.
YRITYSSANEERAUS
Kun yrityssaneeraushakemus on jätetty, velallisen kanssa tehdyn sopimuksen vastapuoli ei saa purkaa sopimusta maksuihin tai muihin suorituksiin liittyvän viivästyksen vuoksi, jos viivästys on aiheutunut tai todennäköisesti aiheutuu ennen yrityssaneerauspäätöksen tekemistä. Velallinen voi selvittäjän suostumuksella vaatia sopimuksen täyttämistä. Velallisen on vastapuolen pyynnöstä ilmoitettava vastapuolelle hyvissä ajoin, onko sopimus täytettävä. Jos sopimus on täytettävä, sitä koskevat erityissäännöt. Tietyissä olosuhteissa vastapuoli voi saada vakuuden siitä, että velallinen täyttää sopimuksen. Vastapuolella voi myös olla oikeus purkaa sopimus, jos velallinen ei täytä sitä. Kauppalaissa on erityissäännöksiä, jotka koskevat esimerkiksi työsopimuksia ja rahoitusvälineitä.
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Yksityishenkilön velkajärjestelyn vaikutusta voimassa olevaan sopimukseen koskevat erityissäännöt.
Katso myös kohta ”Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset?”.
YRITYSSANEERAUSLAIN MUKAINEN YRITYSSANEERAUS
Yrityssaneerauksen vaikutusta voimassa olevaan sopimukseen koskevat erityissäännöt.
Katso myös kohta ”Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset?”.
7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?
KONKURSSI
Kun konkurssipäätös on tehty, konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta ei yleensä voida ulosmitata maksuna velalliselle esitetyistä saatavista. Tämä pätee automaattisesti siitä lähtien, kun konkurssi on aloitettu. Joitakin poikkeuksia sovelletaan saataviin, joilla on tietty etuoikeus. Tämän kiellon vastainen ulosmittaus (utmätning) on pätemätön. Omaisuus voidaan ulosmitata konkurssista riippumatta, jos saatavan osalta on kyseiseen omaisuuteen panttausoikeus (panträtt).
YRITYSSANEERAUS
Yrityssaneerauksen aikana velalliselle ei voida tehdä ulosmittausta tai mitään muutakaan ulosottoa. Velkoja ei myöskään saa realisoida velallisen omaisuutta esimerkiksi myymällä pantattua omaisuutta. Tästä on poikkeuksia, kuten se, että velkojalla on panttausoikeus tai pidätysoikeus (retentionsrätt) saatavansa perimiseksi. Virka-apua ei voida elinkeinonharjoittajien välistä osamaksukauppaa koskevan lain (Lagen (1978:599) om avbetalningsköp mellan näringsidkare m.fl.) mukaan antaa. Yrityssaneerauksen aikana ei voida tehdä päätöksiä takavarikoinnista (kvarstad) tai pidätysoikeudesta (betalningsäkring).
Yrityssaneerauksen aikana velkojan hakemus velallisen asettamiseksi konkurssiin on keskeytettävä, jos velallinen sitä pyytää eikä ole erityisiä perusteita olettaa, että velkojan oikeudet vaarantuisivat vakavasti.
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen ei voida ulosmitata mitään omaisuutta saatavien kattamiseksi, ennen kuin velkajärjestelykysymystä koskeva päätös on lainvoimainen. Tätä ei kuitenkaan sovelleta vaateisiin, jotka eivät kuulu velkajärjestelyn piiriin. Tätä ei myöskään sovelleta, jos tuomioistuin päättää velkojan pyynnöstä, että ulosmittaus voidaan tehdä.
Jos velallinen on asetettu konkurssiin, hakemus yksityishenkilön velkajärjestelyyn pääsystä raukeaa.
Jos yrityssaneeraukseen sisältyvää suunnitteluistuntoa (planförhandling) koskeva hakemus otetaan käsiteltäväksi sen jälkeen, kun velallinen on hakeutunut velkajärjestelyyn, velkajärjestely on keskeytettävä. Jos yrityssaneerauspäätös tehdään, velkajärjestelyhakemus raukeaa.
YRITYSSANEERAUSLAIN MUKAINEN YRITYSSANEERAUS
Menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen ei voida ulosmitata mitään omaisuutta saatavien kattamiseksi, ennen kuin yrityssaneerauskysymystä koskeva päätös on lainvoimainen. Tätä ei kuitenkaan sovelleta vaateisiin, jotka eivät kuulu yrityssaneerauksen piiriin. Tätä ei myöskään sovelleta, jos tuomioistuin päättää velkojan pyynnöstä, että ulosmittaus voidaan tehdä.
Jos velallinen on asetettu konkurssiin, hakemus yrityssaneeraukseen pääsystä raukeaa.
Jos yrityssaneeraukseen sisältyvää suunnitteluistuntoa (planförhandling) koskeva hakemus otetaan käsiteltäväksi sen jälkeen, kun velallinen on hakeutunut yrityssaneerauslain mukaiseen yrityssaneeraukseen, yrityssaneerauslain mukainen yrityssaneeraus on keskeytettävä. Jos yrityssaneeraussuunnitelma hyväksytään, yrityssaneerauslain mukaista yrityssaneerausta koskeva hakemus raukeaa.
8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?
KONKURSSI
Jos ulosmittaus on tapahtunut ennen konkurssipäätöksestä ilmoittamista, ulosotto voi yleensä jatkua konkurssimenettelystä huolimatta. Tästä on joitakin poikkeuksia.
Jos velallisen ja toisen osapuolen välillä on vireillä oikeudenkäynti konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta, konkurssipesä voi jatkaa velallisen kanteen ajamista. Jos konkurssipesä ei jatka velallisen kanteen ajamista, kyseisen omaisuuden katsotaan kuuluvan konkurssipesän ulkopuolelle. Jos velallista vastaan on nostettu kanne saatavasta, joka voidaan vahvistaa konkurssimenettelyssä, konkurssipesä voi osallistua oikeudenkäyntiin velallisen kanssa. Tätä menettelyä koskevia säännöksiä on muitakin.
YRITYSSANEERAUS
Saatavien periminen on periaatteessa kiellettyä yrityssaneerausmenettelyn aikana, mutta se ei estä velallisen ja toisen osapuolen välillä vireillä olevan oikeudenkäynnin jatkamista ja päättämistä.
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Katso kohta ”Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen?”.
YRITYSSANEERAUSLAIN MUKAINEN YRITYSSANEERAUS
Katso kohta ”Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen?”.
9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?
KONKURSSI
Velkojilla ei ole virallista roolia konkurssimenettelyssä. Pesänhoitajan on kuitenkin tärkeämmissä kysymyksissä kuultava velkojia, joita konkurssi erityisesti koskee, jos sille ei ole estettä. Velkojalla on myös oikeus saada pesänhoitajalta tietoja ja osallistua esimerkiksi valanvannomisistuntoon. Velkoja voi pyytää, että nimitetään edunvalvoja (granskningsman), joka valvoo konkurssipesän hallintaa velkojan puolesta.
Ks. myös kohta ”Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?”.
YRITYSSANEERAUS
Kun tuomioistuin antaa myönteisen päätöksen yrityssaneerauksesta, sen on vahvistettava tuomioistuimessa pidettävän velkojainkokouksen päivämäärä. Kokous on järjestettävä kolmen viikon kuluessa yrityssaneerauspäätöksestä tai tarvittaessa myöhemmin, jos määräaikaa ei voida noudattaa.
Velkojainkokouksessa velkojille on annettava mahdollisuus ilmaista näkemyksensä siitä, pitäisikö yrityssaneerausta jatkaa. Jos joku velkojista sitä vaatii, tuomioistuimen on nimitettävä kokouksessa velkojista koostuva velkojatoimikunta. Toimikunnassa voi olla enintään kolme jäsentä. Joissakin tapauksissa myös työntekijöillä on oikeus nimittää toimikunnan jäseneksi edustajansa. Tuomioistuin voi nimittää toimikuntaan erityisistä syistä lisäjäseniä. Yrityssaneerauksen selvittäjän on kuultava velkojatoimikuntaa tärkeissä asioissa, jos sille ei ole estettä.
Jos järjestetään suunnitteluistunto, velkojien, joiden saatavat ovat syntyneet ennen yrityssaneerauspäätöstä, on osallistuttava siihen, mikäli yrityssaneeraussuunnitelmalla on välitön vaikutus heidän saataviinsa. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun ehdotetaan saatavien vähentämistä. Tällöin velkojien on äänestettävä yrityssaneeraussuunnitelman hyväksymisestä tuomioistuimessa pidettävässä suunnittelukokouksessa.
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Velkojien on ilmoitettava saatavansa. Ks. kohta ”Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?”.
Velkoja voi pyytää velkajärjestelypäätöksen peruuttamista tai täydentämistä.
YRITYSSANEERAUSLAIN MUKAINEN YRITYSSANEERAUS
Velkojien on ilmoitettava saatavansa. Ks. kohta ”Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?”.
Velkoja voi pyytää yrityssaneerauslain mukaista yrityssaneerausta koskevan päätöksen peruuttamista tai täydentämistä.
10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?
KONKURSSI
Konkurssin aikana varat muodostavat konkurssipesän, jota hallinnoidaan velkojien lukuun (ks. edellä). Konkurssipesää hoitaa yksi tai useampi pesänhoitaja. Yleensä konkurssipesän omaisuus on myytävä niin pian, kuin se on kohtuudella mahdollista. Jos velallinen on harjoittanut liiketoimintaa, pesänhoitaja voi tietyissä olosuhteissa jatkaa liiketoimintaa konkurssipesän puolesta.
YRITYSSANEERAUS
Yrityssaneerauksen aikana velallinen hallitsee omaisuuttaan.
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Selvittäjää ei nimitetä.
YRITYSSANEERAUSLAIN MUKAINEN YRITYSSANEERAUS
Selvittäjää ei nimitetä.
11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?
KONKURSSI
Ruotsissa konkurssit voidaan jakaa kahteen luokkaan: konkursseihin, joihin ei liity valvontamenettelyä, ja konkursseihin, joihin liittyy valvontamenettely. Valvontamenettelyä ei sovelleta, jos ei muuta määrätä. Tämä johtuu siitä, että velkojat, joilla ei ole etuoikeutta, eivät yleensä saa konkurssissa mitään. Käräjäoikeus voi pesänhoitajan pyynnöstä päättää, että valvontamenettelyä sovelletaan. Näin tehdään, jos voidaan olettaa, että etuoikeudettomia saatavia maksetaan osittain konkurssimenettelyssä tehtävässä jaossa. Jos päätetään, että valvontamenettelyä olisi sovellettava, konkurssimenettelyssä vahvistettavat saatavat on yleensä valvottava, jotta velkoja voi saada jotain jaossa. Etuoikeus on myös valvottava. Jos velkojalla on kuitenkin pantti- tai pidätysoikeus, saatavan valvominen ei ole edellytyksenä sille, että velkojalla olisi oikeus saada maksu kyseisestä omaisuudesta.
Jos velallinen menettää oikeuden hallita omaisuuttaan, hän ei voi antaa mitään sitoumuksia, jotka voitaisiin saattaa voimaan konkurssin aikana. Jos velallinen antaa tai hankkii sitoumuksia konkurssimenettelyn alkamisen jälkeen, näitä sitoumuksia ei yleensä voida valvoa konkurssin aikana. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan velallinen voi joissakin tapauksissa hallita tiettyä omaisuutta, jos pesänhoitaja nimenomaan ei esitä siitä vaateita.
Konkurssipesä, jota pesänhoitaja edustaa, voi ottaa oikeuksia tai vastuita esimerkiksi tekemällä sopimuksen. Nämä aiheuttavat saatavia itse konkurssipesälle eli massasaatavia (massafordringar). Periaatteessa massasaatavilla on tavallisiin konkurssisaataviin (konkursfordringar) nähden etuoikeus. Pesänhoitajan palkkio ja muut vastaavat velat (joita kutsutaan konkurssikustannuksiksi) on kuitenkin maksettava konkurssipesästä ennen muita pesään syntyneitä velkoja. Jos konkurssikustannuksia ei voida maksaa konkurssipesästä, valtion on yleensä maksettava ne. Periaatteessa konkurssivelkojien saatavat suoritetaan vasta sen jälkeen kun konkurssikustannukset ja massasaatavat on suoritettu.
YRITYSSANEERAUS
Saatavista ilmoittamisesta yrityssaneerauksen yhteydessä ei ole mitään yleissääntöjä. Yrityssaneerauksessa tuomioistuin voi kuitenkin velallisen pyynnöstä päättää sallia suunnitteluistunnon (planförhandling) pitämisen. Velkoja voi joutua ilmoittamaan saatavansa suunnitteluistunnossa (ks. jäljempänä). Suunnitteluistuntoon osallistuvat vain ne velkojat, joiden saatavat ovat syntyneet ennen yrityssaneerauspäätöstä. Tällaiset suunnitteluistunnot eivät kuitenkaan koske kaikkia velkojia, vaan vain niitä, joihin yrityssaneeraussuunnitelmalla on välitön vaikutus. Yrityssaneeraussuunnitelmaan on liitettävä luettelo pesän varoista ja veloista. Jos suunnitteluistuntoon haluaa osallistua henkilö, jonka saatava ei ole pesäluettelossa tai jonka saatavaa ei ole myöhemminkään vahvistettu, hänen on ilmoitettava saatavansa kirjallisesti yrityssaneerauksen selvittäjälle viimeistään viikkoa ennen suunnittelukokousta.
Velallisen yrityssaneerauksen selvittäjän suostumuksella yrityssaneerauksen aikana tekemiin sopimuksiin perustuvilla saatavilla on yleinen etuoikeus. Yleisen etuoikeuden soveltaminen päättyy, kun yrityssaneeraussuunnitelma hyväksytään. Jos yrityssaneeraussuunnitelmaa ei hyväksytä, yleisen etuoikeuden soveltaminen päättyy kolme kuukautta yrityssaneerauksen peruuttamisen jälkeen, ellei velallista ole haettu konkurssiin kyseisen ajan kuluessa.
Hyväksyttyyn yrityssaneeraussuunnitelmaan sisältyvillä saatavilla, jotka ovat yrityssaneerauslain (Lagen om företagsrekonstruktion) säännösten mukaista uutta rahoitusta, on etuoikeus suunnitelman mukaisessa laajuudessa ja siinä määritetyllä ajanjaksolla. Ks. jäljempänä yrityssaneeraussuunnitelman laatimismenettelyn kuvaus.
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Yksityishenkilön velkajärjestely kattaa lähtökohtaisesti kaikki velalliseen kohdistuvat rahamääräiset saatavat, jotka ovat syntyneet ennen aloittamispäätöksen tekemistä. Siksi velkojien olisi ilmoitettava saatavansa, jotka ovat syntyneet ennen aloittamispäätöstä ja jotka velkajärjestely kattaa, koska muussa tapauksessa on vaarana, että velallinen vapautetaan velvollisuudesta maksaa kyseinen velka (ks. kohta ”Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset?”).
Yksityishenkilön velkajärjestely ei kuitenkaan kata seuraavia:
- Elatusapusaatavaa, jos elatukseen oikeutetun oikeus elatusapuun ei ole siirtynyt sosiaalivakuutustoimistolle (Försäkringskassan) tai ulkomaiselle julkiselle elimelle.
- Saatavaa, jonka perusteella velkojalla on panttioikeus tai muu etuoikeuslain (Förmånsrättslagen (1970:979)) 6 §:n 7 momentin mukainen etuoikeus tai pidätysoikeus, jos vakuus riittää saatavan suorittamiseen.
- Saatavaa, jonka perusteella velkoja on saanut etuoikeuslain 8 §:n mukaisen etuoikeuden ennen aloittamispäätöksestä ilmoittamista, kun on kyse omaisuudesta, jota koskeva saatava on pantava täytäntöön.
- Saatavaa, joka ei ole erääntynyt maksettavaksi ja jonka ehtona on velkojan vastasuorite.
- Saatavaa, joka on kiistanalainen.
Jos saatava on ehdollinen, sen summaa ei ole määritetty tai se on erääntynyt maksettavaksi, voidaan päättää, että se jätetään velkajärjestelyn ulkopuolelle. Jos saatavan voidaan olettaa olevan perusteeton, on päätettävä, että velkajärjestely ei kata sitä.
Velkajärjestely ei kata saatavia, jotka ovat syntyneet aloittamispäätöksen jälkeen.
YRITYSSANEERAUSLAIN MUKAINEN YRITYSSANEERAUS
Yrityssaneeraus kattaa lähtökohtaisesti kaikki velalliseen kohdistuvat rahamääräiset saatavat, jotka ovat syntyneet ennen aloittamispäätöksen ilmoittamista. Siksi velkojien olisi ilmoitettava saatavansa, jotka ovat syntyneet ennen aloittamispäätöstä ja jotka yrityssaneeraus kattaa, koska muussa tapauksessa on vaarana, että velallinen vapautetaan velvollisuudesta maksaa kyseinen velka (ks. kohta ”Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset?”).
Yrityssaneeraus ei kuitenkaan kata seuraavia:
- Elatusapusaatavaa, jos elatukseen oikeutetun oikeus elatusapuun ei ole siirtynyt sosiaalivakuutustoimistolle tai ulkomaiselle julkiselle elimelle.
- Saatavaa, jonka perusteella velkojalla on etuoikeuslain (1970:979) 5 §:n mukainen etuoikeus, jos vakuus riittää saatavan suorittamiseen.
- Saatavaa, jonka perusteella velkojalla on panttioikeus tai muu etuoikeuslain 6 §:n 7 momentin mukainen etuoikeus tai pidätysoikeus, jos vakuus riittää saatavan suorittamiseen.
- Saatavaa, jonka perusteella velkoja on saanut etuoikeuslain 8 §:n mukaisen etuoikeuden ennen aloittamispäätöksestä ilmoittamista, kun on kyse omaisuudesta, jota koskeva saatava on pantava täytäntöön.
- Saatavaa, joka ei ole erääntynyt maksettavaksi ja jonka ehtona on velkojan vastasuorite.
- Saatavaa, joka on kiistanalainen.
Jos saatava on ehdollinen, sen summaa ei ole määritetty tai se on erääntynyt maksettavaksi, voidaan päättää, että se jätetään yrityssaneerauksen ulkopuolelle. Jos saatavan voidaan olettaa olevan perusteeton, on päätettävä, että yrityssaneeraus ei kata sitä.
Yrityssaneeraus ei kata saatavia, jotka ovat syntyneet aloittamispäätöksen jälkeen.
12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?
KONKURSSI
Konkurssissa saatetaan yleensä voimaan vain saatavat, jotka ovat syntyneet ennen konkurssi-ilmoituksen antamista. Saatava voidaan saattaa voimaan konkurssissa, vaikka se olisi ehdollinen tai ei olisi erääntynyt maksettavaksi.
Niissä tapauksissa, joissa ei suoriteta velkojen valvontaa, ei ole sääntöjä, joissa vaadittaisiin velkojaa ilmoittamaan saatavastaan jollain erityisellä tavalla. Jos konkurssissa ei sovelleta valvontamenettelyä, pesänhoitajan on omasta aloitteestaan varmistettava, että saatavista, joihin liittyy etuoikeus, maksetaan jaossa asiaankuuluva osuus. Periaatteessa mikään ei estä velkojaa saattamasta voimaan saatavaansa muodottomasti siihen asti, kun ehdotetusta jaosta voi esittää vastalauseensa.
Jos voidaan olettaa, että varat riittävät maksuihin velkojille, joilla ei ole etuoikeutta, on toteutettava velkojen valvontamenettely (ks. valvontamenettelyä koskeva kohta edellä). Jos käräjäoikeus päättää, että velkoihin sovelletaan valvontamenettelyä, se asettaa valvontamenettelylle 4–10 viikon aikarajan. Päätös valvontamenettelystä julkistetaan. Velkojien on ilmoitettava saatavansa kirjallisesti määrätyn ajan kuluessa. Jos velkojalla on omaisuuden panttioikeus tai pidätysoikeus, velkaa ei tarvitse valvoa osana tätä menettelyä maksun saamiseksi omaisuudesta. Jos valvontamenettely on suoritettu, velkoja, joka haluaa ilmoittaa saatavan tai käyttää etuoikeutta valvonta-ajan päättymisen jälkeen, voi tehdä sen kirjallisesti jälkivalvontana (efterbevakning). Tämä on tehtävä viimeistään päivänä, jona pesänhoitaja esittää ehdotuksen jaosta, eli ennen kuin ehdotus esitetään käräjäoikeudelle ja julkistetaan. Jos velkoja ei valvo saatavaansa, hän menettää mahdollisuuden saada maksu jakopäätöksen kattamista varoista. Tämän jälkeen velkoja voi periaatteessa saada maksun saatavastaan vain, jos käyttöön tulee uusia varoja (efterutdelning).
YRITYSSANEERAUS
Kuten aiemmin mainittiin, velkojilla ei ole mitään yleistä velvollisuutta ilmoittaa saatavia yrityssaneerauksessa, mutta velkoja voi joutua ilmoittamaan saatavansa suunnitteluistunnossa, jos yrityssaneerauksen selvittäjä ei ole tehnyt sitä omasta aloitteestaan.
Jos suunnitteluistunto on tarkoitus pitää, velallisen on laadittava yrityssaneeraussuunnitelma selvittäjän tuella. Suunnitelmassa voidaan ehdottaa velkaselvittelyä, jossa kirjataan velkojien saatavat tai muutetaan maksuehtoja.
Yrityssaneeraussuunnitelmaan on liitettävä yrityssaneerauksen selvittäjän laatima luettelo pesän varoista ja veloista. Luettelosta on muun muassa käytävä ilmi, onko velkojalla etuoikeus, ja jos on, millä perusteella. Yrityssaneeraussuunnitelmassa on jaettava velkojat ja osakkeenomistajat sekä muut velalliseen omistusyhteydessä olevat (asianomaiset osapuolet) ryhmiin saatavien etuoikeusaseman ja tärkeyden perusteella. Suunnitteluistuntoon osallistuvat vain velkojat, joiden saatavat ovat syntyneet ennen yrityssaneerauspäätöstä ja joihin yrityssaneeraussuunnitelmalla on välitön vaikutus esimerkiksi siksi, että velkojan saatavaa ehdotetaan pienennettävän.
Jos tuomioistuin ottaa suunnitteluistuntoa koskevan pyynnön käsiteltäväksi, sen on annettava suunnitteluistuntoa koskeva päätöksensä välittömästi. Samalla tuomioistuimen on määrättävä asianomaisten osapuolten kokouspäivä oikeudessa (suunnittelukokous), laadittava kutsu kokoukseen ja annettava päätös tiedoksi. Suunnittelukokouksessa tuomioistuimen on tarkasteltava asianomaisten osapuolten valintaa ja jakamista ryhmiin. Sillä on mahdollisuus muuttaa osapuolten valintaa ja jakamista ryhmiin. Tämän jälkeen asianomaiset osapuolet äänestävät yrityssaneeraussuunnitelmasta.
Ennen suunnittelukokousta yrityssaneerauksen selvittäjällä, velallisella ja asianomaisilla osapuolilla, kuten velkojilla, on mahdollisuus vastustaa yrityssaneeraussuunnitelman kattamaa saatavaa. Vastalauseet on toimitettava kirjallisesti yrityssaneerauksen selvittäjälle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja joka tapauksessa ennen suunnittelukokouksessa pidettävää äänestystä.
Saatavan tai oikeuden vastustaminen ei estä asianomaista osapuolta osallistumasta äänestykseen saatavallaan tai oikeudellaan. Jos äänestyksen tulos riippuu siitä, hyväksytäänkö vastalause, tuomioistuimen on tarkasteltava riidanalaista asiaa suunnittelukokouksessa ja yritettävä saada aikaan sovintoratkaisu. Jos sovintoratkaisuun ei päästä, tuomioistuimen on arvioitava vastalauseet.
Asianomaisten osapuolten katsotaan hyväksyneen yrityssaneeraussuunnitelman, jos kussakin ryhmässä vähintään kaksi kolmasosaa äänestäjistä hyväksyy sen ja heidän saatavansa tai oikeutensa ovat vähintään kaksi kolmasosaa niistä vaatimuksista tai oikeuksista, joihin liittyy äänioikeus. Jos yrityssaneeraussuunnitelma hyväksytään, tuomioistuin vahvistaa sen, ellei vahvistamiselle ole esteitä. Tuomioistuin voi tietyin erityisehdoin vahvistaa yrityssaneeraussuunnitelman, vaikka asianomaiset osapuolet eivät olisi hyväksyneet sitä.
Hyväksytty yrityssaneeraussuunnitelma sitoo velallista ja kaikkia asianomaisia osapuolia sekä velallisen vastapuolta uutta rahoitusta koskevassa sopimuksessa.
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Jos tehdään päätös yksityishenkilön velkajärjestelyn aloittamisesta, siitä on ilmoitettava heti virallisessa lehdessä Post- och Inrikes Tidningar. Päätöksestä on myös ilmoitettava tiedossa oleville velkojille viikon kuluessa sen julkistamisesta. Näissä ilmoituksissa on pyydettävä velkojia muun muassa esittämään yleensä kuukauden kuluessa julkistamispäivästä velalliselle vaateensa kirjallisesti ja antamaan niitä koskevat tarkat tiedot ja muut asian käsittelyn kannalta olennaiset tiedot sekä ilmoittamaan, mille pankkitilille velkajärjestelyyn liittyvät maksut on suoritettava.
Kun aloittamispäätöksen jälkeen on kerätty riittävästi tietoja, laaditaan velkajärjestelyehdotus. Se lähetetään kaikille tiedossa oleville velkojille, joiden saatavat ehdotus kattaa. Sen mukana lähetetään pyyntö kommenttien antamisesta tietyn ajan kuluessa. Jos velkoja ei esitä kommentteja, se ei estä tekemästä päätöstä velkajärjestelyn hyväksymisestä.
YRITYSSANEERAUSLAIN MUKAINEN YRITYSSANEERAUS
Jos tehdään päätös yrityssaneerausmenettelyn aloittamista, siitä on ilmoitettava heti virallisessa lehdessä Post- och Inrikes Tidningar. Päätöksestä on myös ilmoitettava tiedossa oleville velkojille viikon kuluessa sen julkistamisesta. Näissä ilmoituksissa on pyydettävä velkojia muun muassa esittämään yleensä kuukauden kuluessa julkistamispäivästä velalliselle vaateensa kirjallisesti ja antamaan niitä koskevat tarkat tiedot ja muut asian käsittelyn kannalta olennaiset tiedot sekä ilmoittamaan, mille pankkitilille velkajärjestelyyn liittyvät maksut on suoritettava.
Kun aloittamispäätöksen jälkeen on kerätty riittävästi tietoja, laaditaan yrityssaneerausehdotus. Se lähetetään kaikille tiedossa oleville velkojille, joiden saatavat ehdotus kattaa. Sen mukana lähetetään pyyntö kommenttien antamisesta tietyn ajan kuluessa. Jos velkoja ei esitä kommentteja, se ei estä tekemästä päätöstä yrityssaneerauksen hyväksymisestä.
13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?
KONKURSSI
Jos konkurssipesän varat eivät riitä konkurssikustannusten ja muiden konkurssipesän aiheuttamien velkojen maksamiseen, konkurssi on jätettävä sillensä (ks. edellä oleva konkurssikustannuksia ja massavelkoja koskeva kohta). Jos konkurssi jätetään sillensä (avskrivas), velkojille ei periaatteessa jaeta mitään.
Jos konkurssia ei jätetä sillensä, konkurssipesän rahat, joita ei käytetä konkurssikustannusten ja massavelan maksamiseen, jaetaan velkojille. Rahat on periaatteessa jaettava etuoikeuslain säännösten mukaisesti.
Etuoikeuslaki säätelee velkojien keskinäisiä oikeuksia saada maksut konkurssitilanteessa. Seuraavat etuoikeuslakia koskevat tiedot voidaan antaa.
Etuoikeus maksuun on joko erityinen tai yleinen. Erityinen etuoikeus koskee tiettyä omaisuutta [esimerkiksi kiinteän omaisuuden panttioikeus, pidätysoikeus tai kiinnitys (inteckning)]. Yleinen etuoikeus koskee kaikkea velallisen konkurssipesän omaisuutta (kuten velkojille velallisen konkurssiin asettamisesta aiheutuneet kustannukset ja yrityssaneerauksen selvittäjän palkkio, jos kyseistä konkurssia on edeltänyt yrityssaneeraus). Erityinen etuoikeus on yleiseen etuoikeuteen nähden etusijalla. Saatavilla, joilla ei ole etuoikeutta, on samat oikeudet suhteessa toisiinsa. Sopimuksella voidaan myös määrätä, että velkoja on oikeutettu maksuun vasta kaikkien muiden velkojien saatavien suorittamisen jälkeen (viimesijainen saatava, efterställd fordran).
Etuoikeus säilyy, vaikka saatava siirrettäisiin tai ulosmitattaisiin tai siirtyisi muulla tavalla toiselle osapuolelle.
Jos saatavalla on erityinen etuoikeus suhteessa tiettyyn omaisuuteen mutta kyseinen omaisuus ei riitä sen suorittamiseen, loppusaatavaa käsitellään saatavana, jolla ei ole etuoikeutta.
YRITYSSANEERAUS
Yrityssaneerauksessa ei tehdä jakoa, ellei yrityssaneeraussuunnitelmassa määrätä velkaselvittelystä.
Velkaselvittely voi tarkoittaa esimerkiksi velan vähentämistä tai maksuehtojen muuttamista. Yrityssaneeraussuunnitelma voidaan laatia vain, jos samaan ryhmään kuuluvia velkojia kohdellaan tasapuolisesti heidän saatavaansa nähden. Koska velan vähentämisessä ja maksuehdoissa toimitaan muilta osin yrityssaneeraussuunnitelman mukaisesti, vaihtelua voi esiintyä.
Jos yrityssaneeraussuunnitelmaan sisältyy velkaselvittely, velkoja, jonka saatava ei ollut tiedossa yrityssaneeraussuunnitelman laatimisajankohtana, on oikeutettu ainoastaan sellaiseen maksuun, jonka se velkojien ryhmä saa, johon velkoja kuuluisi, mikäli hän olisi ollut tiedossa.
Velkoja, joka on hyväksynyt velkaselvittelyn sisältävän yrityssaneeraussuunnitelman, ei menetä oikeuksiaan suhteessa takaajaan tai kehenkään muuhun, joka on velallisen lisäksi vastuussa saatavasta.
Hyväksyttyyn yrityssaneeraussuunnitelmaan sisältyvillä saatavilla, jotka ovat yrityssaneerauslain (Lagen om företagsrekonstruktion) säännösten mukaista uutta rahoitusta, on etuoikeus suunnitelman mukaisessa laajuudessa ja siinä määritetyllä ajanjaksolla.
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Velkajärjestelyn myöntämistä koskevassa päätöksessä kruununvoudin virasto määrittelee muun muassa, mitkä saatavat velkajärjestely kattaa, mitä maksuohjelmaa velalliseen sovelletaan ja kuinka suuri osa kustakin saatavasta maksetaan.
Kaikilla yksityishenkilön velkajärjestelyn kattamilla saatavilla on samat oikeudet. Saatavalle voidaan kuitenkin antaa kyseisen velkojan suostumuksella vähemmän suotuisat oikeudet tai se voidaan suorittaa ennen muita saatavia, jos jaossa käytettävissä oleva summa on pieni ja on kohtuullista tehdä niin velkojen suuruusluokan ja muiden olosuhteiden vuoksi.
Saatavia koskevat määräykset vahvistetaan päätöksessä, jossa velkajärjestely myönnetään.
YRITYSSANEERAUSLAIN MUKAINEN YRITYSSANEERAUS
Yrityssaneerauksen myöntämistä koskevassa päätöksessä kruununvoudin virasto määrittelee muun muassa, mitkä saatavat yrityssaneeraus kattaa, mitä maksuohjelmaa velalliseen sovelletaan ja kuinka suuri osa kustakin saatavasta maksetaan.
Kaikilla yrityssaneerauksen kattamilla saatavilla on samat oikeudet. Saatavalle voidaan kuitenkin antaa kyseisen velkojan suostumuksella vähemmän suotuisat oikeudet tai se voidaan suorittaa ennen muita saatavia, jos jaossa käytettävissä oleva summa on pieni ja on kohtuullista tehdä niin velkojen suuruusluokan ja muiden olosuhteiden vuoksi.
Saatavia koskevat määräykset vahvistetaan päätöksessä, jossa yrityssaneeraus myönnetään.
14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?
KONKURSSI
Jos velallinen sopii velkojensa maksamisesta tai on päässyt velkojiensa kanssa muulla tavalla sovintoon (vapaaehtoinen sopimus), käräjäoikeuden on päätettävä konkurssin päättämisestä. Jos konkurssissa toteutetaan valvontamenettely, konkurssi voidaan päättää myös akordin hyväksyvällä päätöksellä. Muissa tapauksissa konkurssi päätetään jättämällä se sillensä (jos varat eivät riitä kaikkien konkurssikustannusten ja massasaatavien maksamiseen) tai jakamalla varat velkojille.
Konkurssi ei vapauta luonnollista henkilöä velvollisuudesta maksaa velkansa (yksityishenkilön velkajärjestelyn säännöt ovat erilaiset). Siksi maksamattomat velat säilyvät konkurssin jälkeenkin (mutta ei silloin, jos vapaaehtoinen sopimus tai akordi kattaa ne).
Oikeushenkilö puretaan konkurssin jälkeen (mitä koskevat säännökset sisältyvät yhtiöoikeuteen). Tämä tarkoittaa, että velkojat eivät periaatteessa voi vaatia jäljellä olevia saatavia oikeushenkilöltä konkurssin jälkeen.
YRITYSSANEERAUS
Tietyissä olosuhteissa tuomioistuimen on päätettävä, että yrityssaneeraus päättyy. Näin on esimerkiksi silloin, jos yrityssaneerauksen tarkoitus katsotaan toteutuneeksi tai jos katsotaan, että se ei voi toteutua.
Tuomioistuimen on lisäksi päätettävä, että yrityssaneeraus päättyy kolmen kuukauden kuluttua yrityssaneerauspäätöksen tekemisestä. Velallisen, yrityssaneerauksen selvittäjän tai velkojan pyynnöstä yrityssaneerausta voidaan jatkaa vielä kolmella kuukaudella, jos siihen on erityisiä syitä. Yrityssaneerauksen keston pidentäminen edellyttää poikkeuksellisia syitä.
Yrityssaneeraus voi kestää enintään 12 kuukautta, ellei tuomioistuin ole aiemmin päättänyt suunnitteluistunnon pitämisestä. Tällöin yrityssaneeraus on päätettävä viimeistään viidentoista kuukauden kuluttua yrityssaneerauspäätöksen tekemisestä.
Jos yrityssaneeraus päättyy, velallista ei enää suojata ulosottotoimilta, kuten ulosmittaukselta ja konkurssilta. Suoja päättyy myös, kun yrityssaneerauspäätöksen tekemisestä on kulunut 12 kuukautta, vaikka saneeraus olisi vielä kesken.
Jos yrityssaneeraus päättyy, hyväksytyn yrityssaneeraussuunnitelman soveltaminen jatkuu. Se sitoo edelleen velallista ja asianomaisia osapuolia. Tuomioistuin voi päättää, että hyväksytty yrityssaneeraussuunnitelma on peruutettava. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun velallinen olennaisesti rikkoo suunnitelman mukaisia velvoitteitaan.
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Päätös yksityishenkilön velkajärjestelystä vapauttaa velallisen velvollisuudesta maksaa velkajärjestelyn kattamat velat siltä osin kuin niiden määrää alennetaan. Velkajärjestely vapauttaa velallisen myös velvollisuudesta maksaa velat, joita ei ole ilmoitettu asian käsittelyä varten, elleivät ne ole velkoja, joita velkajärjestely ei voi kattaa. Velkajärjestely tarkoittaa, että oikeutta korkoihin tai viivästysmaksuihin velkajärjestelyn kattamista saatavista ei ole aloittamispäätöksen ilmoittamisen jälkeiseltä ajalta. Velkajärjestely ei vaikuta velallisen oikeuksiin suhteessa takaajaan tai kenenkään muuhun, joka on velallisen lisäksi vastuussa kyseisestä velasta.
Yksityishenkilön velkajärjestelyn hyväksymispäätöksessä on määrättävä maksuohjelmasta. Maksuohjelma on viisivuotinen, ellei lyhyemmälle ohjelmalle ole painavia syitä. Maksuohjelma alkaa velkajärjestelyn hyväksymispäätöksen ajankohdasta. Kun maksuohjelman päättymispäivä määrätään, aika, jona prosessin aloittamispäätöstä on sovellettu, vähennetään yleensä ohjelman kestoajasta, ellei velallisen aloittamispäätöksen jälkeisten toimien vuoksi ole perusteita vähentää lyhyempi aika.
Kun velkajärjestelypäätöksestä tulee lainvoimainen, velallisen suoja ulosottotoimia vastaan päättyy.
Velkajärjestelypäätöstä voidaan täydentää tai se voidaan peruuttaa tietyin edellytyksin. Päätös voidaan peruuttaa, jos velkoja, jonka saatavan velkajärjestely kattaa, pyytää sitä. Näin voidaan toimia muun muassa silloin, jos velallinen on antanut virheellisiä tietoja, jos velallinen ei noudata maksuohjelmaa vaan on poikennut siitä huomattavasti tai jos velallisen taloudellinen tilanne on parantunut merkittävästi.
Jos velkajärjestelypäätöstä täydennetään, maksuohjelman kestoksi voidaan määrätä enintään seitsemän vuotta.
YRITYSSANEERAUSLAIN MUKAINEN YRITYSSANEERAUS
Päätös yrityssaneerauksesta vapauttaa velallisen velvollisuudesta maksaa yrityssaneerauksen kattamat velat siltä osin kuin niiden määrää alennetaan. Yrityssaneeraus vapauttaa velallisen myös vastuusta maksaa velat, joita ei ole ilmoitettu tämän asian käsittelyä varten, elleivät ne ole velkoja, joita yrityssaneeraus ei voi kattaa.
Yrityssaneeraus tarkoittaa, että oikeutta korkoihin tai viivästysmaksuihin yrityssaneerauksen kattamista saatavista ei ole aloittamispäätöksen ilmoittamisen jälkeiseltä ajalta.
Yrityssaneeraus ei vaikuta velallisen oikeuksiin suhteessa takaajaan tai kehenkään muuhun, joka on velallisen lisäksi vastuussa kyseisestä velasta.
Yrityssaneerauksen hyväksymispäätöksessä on määrättävä maksuohjelmasta. Maksuohjelma on kolmivuotinen. Se alkaa yrityssaneerauksen hyväksymispäätöksen ajankohdasta.
Kun yrityssaneerauspäätöksestä tulee lainvoimainen, velallisen suoja ulosottotoimia vastaan päättyy.
Yrityssaneerauspäätöstä voidaan täydentää tai se voidaan peruuttaa tietyin edellytyksin. Velkajärjestelypäätöstä voidaan täydentää tai se voidaan peruuttaa tietyin edellytyksin. Päätös voidaan peruuttaa, jos velkoja, jonka saatavan yrityssaneeraus kattaa, pyytää sitä. Näin voidaan toimia muun muassa silloin, jos velallinen on antanut virheellisiä tietoja, jos velallinen ei noudata maksuohjelmaa vaan on poikennut siitä huomattavasti tai jos velallisen taloudellinen tilanne on parantunut merkittävästi.
Jos yrityssaneerauspäätöstä täydennetään, maksuohjelman kestoksi voidaan määrätä enintään viisi vuotta.
15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?
KONKURSSI
Kuten edellä todettiin, konkurssi ei vapauta luonnollista henkilöä vastuusta maksaa velkansa, kun taas oikeushenkilö puretaan konkurssin jälkeen.
Jos varoja saadaan käyttöön jakoa varten konkurssin jälkeen, sovelletaan jälkikäteen tehtävää jakoa koskevaa säännöstä.
YRITYSSANEERAUS
Ks. edellä olevat tiedot hyväksytyn yrityssaneeraussuunnitelman vaikutuksesta velkaselvittelyyn. Jos yrityssaneeraussuunnitelmaa ei ole hyväksytty eikä velallinen ole sopinut velkojien kanssa vapaaehtoisesta velkaselvittelystä, saatavat jäävät avoimiksi yrityssaneerauksen päätyttyä.
Velkojien saatavilla, jotka perustuvat velallisen selvittäjän suostumuksella yrityssaneerauksen aikana tekemiin sopimuksiin, on yleinen etuoikeus. Yleisen etuoikeuden soveltaminen päättyy, kun yrityssaneeraussuunnitelma hyväksytään. Jos yrityssaneeraussuunnitelmaa ei hyväksytä, yleisen etuoikeuden soveltaminen päättyy kolme kuukautta yrityssaneerauksen peruuttamisen jälkeen, ellei velallista ole haettu konkurssiin kyseisen ajan kuluessa.
Hyväksyttyyn yrityssaneeraussuunnitelmaan sisältyvillä velkojien saatavilla, jotka ovat yrityssaneerauslain säännösten mukaista uutta rahoitusta, on etuoikeus suunnitelman mukaisessa laajuudessa ja siinä määritetyllä ajanjaksolla.
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Yksityishenkilön velkajärjestelyssä vähennetään velkajärjestelyn kattamia saatavia. Velkajärjestely myös vapauttaa velallisen vastuusta maksaa velat, joita ei ole ilmoitettu tämän asian käsittelyä varten, elleivät ne ole velkoja, joita velkajärjestely ei voi kattaa. Velkajärjestely ei vaikuta velallisen oikeuksiin suhteessa takaajaan tai kehenkään muuhun, joka on velallisen lisäksi vastuussa kyseisestä velasta.
Velkoja voi tietyissä olosuhteissa teettää velkajärjestelyn uudelleenarvioinnin sen jälkeen, kun velallinen on noudattanut maksuohjelmaa, jos maksuohjelman voimassaolo päättyy alle viiden vuoden kuluttua velkajärjestelyn aloittamista koskevasta päätöksestä.
Ks. myös kohta ”Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset?”.
YRITYSSANEERAUSLAIN MUKAINEN YRITYSSANEERAUS
Yrityssaneerauksessa vähennetään yrityssaneerauksen kattamia saatavia. Yrityssaneeraus myös vapauttaa velallisen vastuusta maksaa velat, joita ei ole ilmoitettu tämän asian käsittelyä varten, elleivät ne ole velkoja, joita yrityssaneeraus ei voi kattaa. Yrityssaneeraus ei vaikuta velallisen oikeuksiin suhteessa takaajaan tai kehenkään muuhun, joka on velallisen lisäksi vastuussa kyseisestä velasta.
Velkoja voi tietyissä olosuhteissa teettää yrityssaneerauksen uudelleenarvioinnin sen jälkeen, kun velallinen on noudattanut maksuohjelmaa, jos maksuohjelman voimassaolo päättyy alle kolmen vuoden kuluttua yrityssaneerauksen aloittamista koskevasta päätöksestä.
Ks. myös kohta ”Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset?”.
16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?
KONKURSSI
Pesänhoitajan palkkio ja muut vastaavat kustannukset (konkurssikustannukset) sekä muut konkurssipesään syntyneet velat on maksettava konkurssipesästä, ennen kuin mitään jaetaan konkurssivelkojille. Konkurssikustannukset puolestaan ovat etusijalla pesään kohdistuviin muihin saataviin nähden.
Jos konkurssi on pantu vireille muun velkojan kuin valtion pyynnöstä, velkojan on tietyin rajoituksin maksettava konkurssikustannukset, joita ei voida maksaa konkurssipesästä. Muissa tapauksissa ne maksaa valtio.
YRITYSSANEERAUS
Velallisen on maksettava oikeudenkäyntikulut sekä yrityssaneerauksen selvittäjän ja valvontaviranomaisen edustajan palkkiot.
Palkkio ei saa olla suurempi kuin se, mikä voidaan katsoa kohtuulliseksi korvaukseksi tehtävästä ottaen huomioon tehtävän edellyttämä työmäärä, tehtävän huolellinen ja ammattitaitoinen suorittaminen sekä yrityksen liiketoiminnan laajuus.
Tuomioistuin arvioi yrityssaneerauksen selvittäjän oikeuden korvaukseen, jos valvontaviranomainen, yrityssaneerauksen selvittäjä tai velallinen sitä pyytää. Asianomainen osapuoli, jonka saatavan tai oikeuden yrityssaneeraussuunnitelma kattaa, voi myös pyytää tällaista arviointia ennen yrityssaneeraussuunnitelman valmistumista.
Palkkioon sovelletaan konkurssissa yleistä etuoikeutta siltä osin kuin palkkion suuruus on olosuhteisiin nähden kohtuullinen.
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Yksityishenkilön velkajärjestelyssä velallinen yleensä suorittaa maksut kruununvoudin virastolle, joka siirtää sitten rahat velkojille. Kruununvoudin virasto perii velalliselta vuosimaksun tämän maksujen hoitamisesta.
YRITYSSANEERAUSLAIN MUKAINEN YRITYSSANEERAUS
Yrityssaneerauksessa velallinen yleensä suorittaa maksut kruununvoudin virastolle, joka siirtää sitten rahat velkojille. Kruununvoudin virasto perii velalliselta vuosimaksun tämän maksujen hoitamisesta.
17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?
KONKURSSI
Takaisinsaantia konkurssipesään (återvinning till konkursbo) koskevat säännöt sisältyvät konkurssilakiin. Takaisinsaantia koskevissa säännöissä säädettyjen määräaikojen alkamispäivä on yleensä konkurssihakemuksen jättöpäivä.
Oikeustoimi peräytyy, jos siinä suositaan sopimattomasti tiettyä velkojaa suhteessa muihin, jos velallisen omaisuus on saatettu velkojien ulottumattomiin tai jos velallisen velat ovat lisääntyneet. Oikeustoimi peräytyy myös, jos velallinen oli maksukyvytön tai tuli maksukyvyttömäksi pelkästään menettelyn tai menettelyn ja muiden tekijöiden yhdistelmän seurauksena ja toinen osapuoli tiesi tai sen olisi pitänyt tietää velallisen maksukyvyttömyydestä ja olosuhteista, joiden vuoksi oikeustoimi oli epäasianmukainen. Velallisen perheenjäsenillä katsotaan olevan ensimmäisessä virkkeessä mainitut tiedot, paitsi jos on vakuuttavia todisteita, jotka osoittavat, että heillä ei ollut eikä voinut olla tällaisia tietoja. Jos oikeustoimi suoritettiin yli viisi vuotta ennen viitepäivää, se voidaan peräännyttää vain, jos se liittyi velallisen perheenjäseneen.
Jos velka on maksettu myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen viitepäivää käyttämällä muuta menetelmää kuin tavanomaista maksutapaa tai etukäteen tai jos on maksettu summa, joka pahensi huomattavasti velallisen taloudellista tilannetta, se voidaan peräyttää, paitsi jos se voidaan katsoa kyseisissä olosuhteissa tavanomaiseksi. Jos maksun suoritti velallisen perheenjäsen ennen kyseistä päivää mutta viimeistään kaksi vuotta ennen viitepäivää, se voidaan peräyttää, paitsi jos osoitetaan, että velallinen ei ollut maksukyvytön eikä tullut maksukyvyttömäksi kyseisen oikeustoimen tuloksena.
Erityiset säännöt koskevat sellaisia asioita kuin lahjat, ositus ja palkat. Tietyt valtiolle suoritettavat maksut, kuten verot, ovat poikkeus peräyttämistä koskevista säännöistä.
Pesänhoitaja voi hakea peräyttämistä viemällä oikeustoimen yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi tai esittämällä vastalauseen veloista, jotka on valvottu konkurssimenettelyn aikana. Jos pesänhoitaja ei hae peräyttämistä eikä sovitteluratkaisuun päästä, velkoja voi hakea peräyttämistä viemällä oikeustoimen yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Peräyttämistapauksessa velallisen hallinnassa ollut omaisuus palautetaan konkurssipesään.
YRITYSSANEERAUS
Kun yrityssaneerauspäätös on tehty, sovelletaan konkurssilakiin sisältyviä takaisinsaantia konkurssissa koskevia säännöksiä, jos on hyväksytty velkaselvittelyn sisältävä yrityssaneeraussuunnitelma (ks. konkurssia koskeva kohta).
Jos takaisinsaantia koskeva kanne koskee etuoikeutta tai ulosmittauksella saatua maksua, tuomioistuin voi päättää, että ulosottotoimia ei saa toistaiseksi jatkaa.
Takaisinsaantia koskevan kanteen nostaa yrityssaneerauksen selvittäjä tai asianomainen osapuoli. Kanne on nostettava ennen suunnittelukokousta, ja sitä voidaan arvioida lopullisesti vasta yrityssaneeraussuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Asianomaisen osapuolen, joka haluaa nostaa kanteen, on ilmoitettava asiasta yrityssaneerauksen selvittäjälle. Jos asianomainen osapuoli ei ilmoita asiasta, kannetta ei voida ottaa tutkittavaksi.
Takaisinsaantia koskeva kanne hylätään, jos yrityssaneeraus päättyy ilman yrityssaneeraussuunnitelman hyväksymistä ja jos velallista ei ole asetettu konkurssiin, vaikka konkurssihakemus on jätetty kolmen viikon kuluessa yrityssaneerauksen päättymisestä.
Kun kantajan kulut on korvattu, takaisinsaantia koskevan kanteen ylijäämä jaetaan velkaselvittelyn perusteiden mukaisesti, ellei yrityssaneeraussuunnitelmassa toisin määrätä. Vastaaja, jolla voi kantajan toiminnan tuloksena olla saatava velalliselta, voi osallistua suunnitteluistuntoon tämän saatavan perusteella. Hänellä on oikeus vähentää saatavansa jaossa summasta, jonka hän olisi muuten maksanut.
Jos asianomainen osapuoli tai velallinen sitä pyytää takaisinsaantimenettelyssä, tuomioistuin voi määrätä erityisen luottamuksensuojan saataville, jotka asianomaisille osapuolille on maksettava ensimmäisen alakohdan mukaisesti. Tällaisen erityisen luottamuksensuojan alaisuuteen asetettu omaisuus voidaan ulosmitata vain, jos yrityssaneeraussuunnitelma on peruutettu.
YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Takaisinsaantia koskevia erityisiä säännöksiä ei ole.
YRITYSSANEERAUSLAIN MUKAINEN YRITYSSANEERAUS
Takaisinsaantia koskevia erityisiä säännöksiä ei ole.