1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?
Maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa yrittäjää tai yritystä (luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä) vastaan, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:
a) omaisuuden arvo on ollut vähintään 300 000 euroa kolmen vuoden ajan ennen pakollisen maksukyvyttömyyden tai velkojien kanssa tehtävän akordin hakemista
b) vuotuiset bruttotulot ovat olleet vähintään 200 000 euroa kolmen vuoden ajan ennen pakollisen maksukyvyttömyysmenettelyn tai velkojien kanssa tehtävän akordin hakemista
c) velkaa on (pakollisen maksukyvyttömyyden tai velkojien kanssa tehtävän akordin hakuajankohtana) yhteensä vähintään 500 000 euroa (riippumatta siitä, milloin velat ovat syntyneet).
2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?
a) Pakollinen maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa, kun yrittäjä on maksukyvytön. Menettelyn aloittamista voivat hakea
- velallinen (tai hallintoelimet tai viranomaiset, joilla on yrittäjää koskevia valvonta- ja seurantatehtäviä)
- velkoja
- syyttäjä.
b) Velkojien kanssa tehtävä akordi (concordato preventivo) voidaan aloittaa, kun yrittäjällä on taloudellisia vaikeuksia (jotka eivät kuitenkaan ole vielä johtaneet maksukyvyttömyyteen) tai hän on maksukyvytön. Menettelyn aloittamista voi hakea ainoastaan velallinen itse.
3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?
Menettelyn piiriin kuuluu koko omaisuus lukuun ottamatta seuraavia:
- henkilökohtainen omaisuus ja siihen liittyvät oikeudet;
- varat, jotka perustuvat elatusapuun, eläkkeeseen, palkkaan tai ansiotuloon, siihen tuomioistuimen vahvistamaan määrään asti, jonka velallinen tarvitsee omaa ja perheensä toimeentuloa varten;
- velallisella olevan lasten omaisuutta koskevan hallintaoikeuden perusteella saatavat tulot, perheen toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu omaisuus (fondo patrimoniale) ja siitä saatavat tulot, ellei siviililain 170 §:stä muuta johdu;
- omaisuus, jonka ulosmittaus on kielletty lain nojalla.
Maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluu myös menettelyn aloittamisen jälkeen hankittu velallisen omaisuus. Sen arvosta vähennetään kuitenkin sen hankinnasta ja säilyttämisestä aiheutuvat kulut.
4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?
Konkurssipesän selvittäjällä (curatore) on oikeus ja velvollisuus hallinnoida omaisuutta, myydä se ja jakaa näin saadut tulot velkojien kesken.
Velallinen voi ottaa yhteyttä selvittäjään saadakseen tarvitsemansa tiedot ja vastustaa selvittäjän ja konkurssiasioista vastaavan tuomarin määräämiä toimenpiteitä, mutta vain sillä perusteella, että ne on annettu lain vastaisesti (eikä pelkästään oman etunsa ajamiseksi).
5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?
Saman henkilön velka ja menettelyyn liittyvä vastaava saatava (controcredito) voidaan kuitata, jos sekä velka että vastaava saatava ovat syntyneet ennen maksukyvyttömyysmenettelyn vireilletuloa.
6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?
Yleensä sopimukset keskeytetään, kun pakollinen maksukyvyttömyysmenettely alkaa. Selvittäjä voi päättää, ottaako hän haltuunsa sopimuksen vai irtisanooko hän sen.
Tietyn tyyppisille sopimuksille, jotka tapauksen mukaan joko irtisanotaan automaattisesti pakollisen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen seurauksena tai jotka jatkuvat keskeytymättä, on säädetty erityissääntöjä.
Velkojien kanssa tehtävää akordia koskeva yleinen sääntö on, että sopimus jatkuu, ellei velallinen pyydä tuomioistuinta keskeyttämään tai irtisanomaan sen.
7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?
Velkoja ei tavallisesti voi panna vireille tai jatkaa menettelyn piiriin kuuluvaa omaisuutta koskevaa täytäntöönpanomenettelyä tai välitoimia menettelyn aloittamisen jälkeen, paitsi jos selvittäjä päättää ottaa omaisuuden haltuunsa.
Velkojat voivat panna kanteen vireille maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen vain, jos selvittäjä jättää toimimatta eli ei pane kannetta vireille (tahallisesti tai vain tuottamuksellisesti).
8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?
Pakollisen maksukyvyttömyysmenettelyn vireilletulo keskeyttää käynnissä olevan menettelyn, jota voidaan myöhemmin jatkaa.
Ainoastaan selvittäjä voi jatkaa velkojan käynnistämiä oikeudenkäyntejä sellaista henkilöä vastaan, jonka tuomioistuin sittemmin toteaa maksukyvyttömäksi. Tällaisissa oikeudenkäynneissä noudatetaan kyseisen menettelyn mukaista etuoikeusjärjestystä.
Velallinen voi osallistua menettelyyn vain poikkeustapauksissa.
9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?
Kolme tai viisi velkojaa voi muodostaa velkojainkokouksen, jolla on merkittävät valtuudet. Se voi erityisesti
- hyväksyä liiketoimet, velanvähennykset, erityiset sopimukset, tuomioistuimen ulkopuoliset sovintoratkaisut, kolmansien oikeuksien tunnustamisen, kiinnitysten purkamisen, panttien palauttamisen ja vakuuksien peruuttamisen, perintöjen ja lahjoitusten vastaanottamisen ja kaikki muut konkurssipesän hallintoon liittyvät erityistoimet
- valvoa selvittäjän toimia ja voi pyytää tuomioistuinta erottamaan hänet
- hyväksyä selvityssuunnitelman
- valtuuttaa pesänhoitajan ottamaan haltuunsa tai irtisanomaan voimassa olevan sopimuksen päivänä, jona pakollinen maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan
- osallistua kaikkiin velallisen omaisuuden inventointia koskeviin toimenpiteisiin
- tutustua kaikkiin menettelyä koskeviin asiakirjoihin
- antaa selvittäjälle valtuudet olla sisällyttämättä pesään tiettyjä omaisuuseriä tai luopua tiettyjen omaisuuserien rahaksi muuttamisesta, jos se olisi ilmeisen epäedullista
- pyytää konkurssiasioista vastaavaa tuomaria keskeyttämään omaisuuden myynnin.
Edellä mainittujen pesän hallintoon liittyvien toimien lisäksi velkojainkokous antaa lausuntoja seuraavista konkurssiasioista vastaavan tuomarin tai tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvista toimenpiteistä:
- valtuutus, jonka nojalla panttivelkoja voi myydä pantatun omaisuuden
- konkurssiasioista vastaavan tuomarin valtuutus yrityksen toiminnan väliaikaista jatkamista varten (toiminnan jatkaminen edellyttää velkojainkokouksen hyväksyvää lausuntoa)
- konkurssiasioista vastaavan tuomarin valtuutus yrityksen luovuttamiseksi vuokralle (vuokraus edellyttää velkojainkokouksen hyväksyvää lausuntoa).
Velkojainkokous nimitetään ratifioimalla tuomio osana velkojien kanssa toteutettavia selvitysjärjestelyjä, ja se käyttää samoja valtuuksia kuin velkojat, jos se ne ovat yhteensopivia.
10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?
Konkurssipesän selvittäjä voi (valtuutuksen nojalla):
- jatkaa yrityksen tai sen tiettyjen osien toimintaa
- luovuttaa yrityksen tai sen tietyt osat vuokralle
- myydä yrityksen koko omaisuuden ja jakaa näin saadut tulot velkojien kesken
- kieltäytyä vähäarvoisten omaisuuserien myynnistä tai ostamisesta.
11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?
Jokainen velkoja voi etuusasemastaan ja saatavansa määrästä riippumatta pyytää tuomioistuinta aloittamaan pakollisen maksukyvyttömyysmenettelyn velallista vastaan. Velkoja ei tarvitse tätä varten täytäntöönpanoasiakirjaa; tärkeää on, että velan olemassaolosta on asiakirjatodisteet.
Kaikkien velkojien (myös niiden, jotka ovat hakeneet menettelyn aloittamista ja joiden hakemus on hyväksytty) on maksukyvyttömyysmenettelyn vireilletulon jälkeen haettava saataviensa hyväksymistä.
12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?
Velkoja voi esittää saataviensa hyväksymistä koskevan hakemuksen suoraan ilman oikeudellista edustusta.
Hakemuksen mukana on toimitettava asiakirjatodisteet velan olemassaolosta. Hakemus on esitettävä sähköisesti (lähettämällä varmennettu sähköpostiviesti selvittäjälle).
13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?
Omaisuuden myynnistä saatavat tulot jaetaan kaikkien velkojien kesken niiden etuusaseman mukaisesti.
Saatavat maksetaan yleensä seuraavassa järjestyksessä:
- ennakkovähennyskelpoiset saatavat
- etuoikeutetut saatavat (lain mukaan etuoikeutettuja saatavia ovat kiinnitykset, pantit ja yleiseen tai erityiseen etuoikeuteen perustuvat saatavat, joilla on etuoikeusasema joihinkin tai kaikkiin omaisuuseriin nähden)
- vakuudettomat saatavat
- lykätyt saatavat.
Jos saadut tulot eivät riitä kattamaan kaikkia velkoja (näin on lähes aina), niitä ei jaeta saatavan määrän perusteella vaan ennalta vahvistetun etuoikeusjärjestyksen mukaisesti. Tämän jälkeen kussakin saatavien luokassa noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, mikä tarkoittaa, että omaisuuden myynnistä saadut tulot jaetaan saatavan määrän perusteella.
14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?
Pakollinen maksukyvyttömyysmenettely päätetään, kun
- saatavien hyväksymistä koskevia hakemuksia ei ole esitetty
- kaikki velat on maksettu
- kaikki omaisuuden myynnistä saadut tulot on jaettu
- kun on varmistettu, ettei ole enää myytävää omaisuutta eikä muita saatavia perittävänä.
Menettelyn päättämiseen sovelletaan erityistoimenpiteitä, jos omaisuus ulosmitataan tai takavarikoidaan mafian vastaisen lainsäädännön nojalla.
Pakollisen maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen jälkeen velallinen saa takaisin oikeustoimikelpoisuutensa ja voi taas hankkia omaisuutta ilman, että selvittäjä ulosmittaa sen.
Velkojien kanssa tehty akordi ja pakolliset maksukyvyttömyysmenettelyt päättyvät, kun velallisen ja velkojien välinen sopimus on hyväksytty. Jos sopimus edellyttää omaisuuden likvidointia (concordato liquidatorio), menettely kuitenkin jatkuu omaisuuden myynnillä ja päättyy vasta kun koko omaisuus on myyty ja näin saadut tulot jaettu velkojien kesken.
Velkojien kanssa tehdyn akordin ja maksukyvyttömyysmenettelyjen päättämisen myötä velallinen vapautuu kaikista veloistaan.
15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?
Kun pakollinen maksukyvyttömyysmenettely on päättynyt, velkojat voivat nostaa velallista vastaan kanteen periäkseen jäljellä olevat saatavansa (eli ne, joita selvittäjä ei ole maksanut). Jos velallinen on vapautettu kaikista veloista, velkojat eivät kuitenkaan voi enää vaatia saataviaan.
Akordin päätyttyä velkojat eivät voi enää vaatia velalliselta saataviaan. Jos velallinen ei kuitenkaan täytä velvoitteitaan, velkojat voivat hakea järjestelyn päättämistä. Hakemus on tehtävä vuoden kuluessa järjestelyn viimeiselle sitoumukselle asetetusta määräajasta. Järjestelyn päättäminen ei ole sallittua, jos täyttämättä jättäminen on merkitykseltään vähäinen.
16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?
Maksukyvyttömyysmenettelyn kustannukset katetaan menettelyn puitteissa omaisuuden myynnistä saaduilla tuloilla.
Jos pesässä ei ole omaisuutta, selvittäjän palkkion ja korvauksen hänelle aiheutuneista kustannuksista maksaa valtio.
17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?
Toimet, jotka ovat maksuttomia, sekä maksut, jotka velallinen on suorittanut sen jälkeen, kun pakollista maksukyvyttömyysmenettelyä koskeva hakemus jätettiin, tai kahden sitä edeltävän vuoden aikana, eivät ole velkojiin nähden oikeudellisesti sitovia.
Velallisen pakollisen maksukyvyttömyysmenettelyn hakemisen jälkeen tai sitä edeltävänä vuonna tai kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen toteuttamat toimet voidaan tapauksen mukaan kumota.
Oikeustoimet, joita velallinen on toteuttanut menettelyn vireilletulon jälkeen, ovat pätemättömiä.
Toimenpiteet, jotka on toteutettu maksukyvyttömyysmenettelyn aikana ilman tuomioistuimen valtuutusta, ovat pätemättömiä.