Hyppää pääsisältöön

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Itävalta
Sisällön tuottaja:
Itävalta
Flag of Austria

Olen joutunut rikoksen uhriksi. Keneen voin ottaa yhteyttä saadakseni tukea ja apua?

Liittovaltion oikeusministeri on tehnyt rikosprosessilain (Strafprozessordnung, StPO) 66b §:n 3 momentin nojalla tiettyjen elinten kanssa sopimuksia, joissa niille annetaan tehtäväksi tarjota tukipalveluita lain 66b §:n 1 momentissa mainituille henkilöille laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Nämä elimet löytyvät – osavaltioittain – tämän linkin kautta: Rikoksen uhrien tukipalvelut

Päivystävä puhelin rikoksen uhreille

Sosiaaliministeriön palvelu: 0043 158831 ja yleinen uhrien neuvontapuhelin: 0800 112 112 (tavoitettavissa myös eurooppalaisen uhrien neuvontapuhelimen (116 006) kautta)

Onko rikoksen uhreille annettava apu maksutonta?

Kyllä.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada valtiolta tai viranomaisilta?

Rikoksen uhrit saavat rikosuhrilain (VOG, BGBl. 288/1972) nojalla rahallisen korvauksen.

Rikosuhrilaissa säädetty menettely on sama kaikille hakijoille (Itävallan kansalaisille ja muille). Menettely on luonteeltaan hallinnollinen. Viranomaiset vahvistavat tosiseikat ja tekevät päätöksen haetusta tuesta. Hakijan on osallistuttava menettelyyn ja annettava tarvittavat tiedot (mm. vahingon toteamiseksi).

Rikosuhrilakiin perustuvat hakemukset toimitetaan sosiaaliministeriön palveluun, joka myös tekee asiaa koskevan päätöksen.

Millaista tukea voin saada kansalaisjärjestöiltä?

Psykososiaalisiin ja oikeudellisiin uhrien tukipalveluihin ovat oikeutettuja

  • väkivaltarikoksen uhrit, seksuaalirikoksen uhrit ja vaarallisen uhkauksen kohteeksi joutuneet sekä uhrit, joiden henkilökohtaista riippuvuutta on voitu käyttää hyväksi rikoksessa;
  • aviopuolisot, avopuolisot, sukulaiset suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa, sisarukset tai muut henkirikoksen uhrin huollettavat, sekä muut läheiset, jotka ovat joutuneet todistamaan henkirikosta.
  • terrorismirikosten uhrit.
  • tyypillisen verkossa toteutettavan viharikoksen uhrit. Tällaisiin rikoksiin luetaan jatkuva vainoaminen, jatkuva häirintä televiestinnän tai tietokonejärjestelmän välityksellä (kyberkiusaaminen) ja tällaiseen rikokseen yllyttäminen. Näihin rikoksiin kuuluvat myös sellaiset rikokset kuin solvaus, vanhentunutta rangaistavaa tekoa koskeva väite, kunnianloukkaus ja herjaus, jos on viitteitä siitä, että rikos on tehty televiestinnän avulla tai tietokonejärjestelmää käyttäen.
  • alaikäiset, jotka ovat todistaneet väkivaltaa lähipiirissään (perheväkivalta, lapsiin kohdistuva väkivalta).

Näille uhreille myönnetään pyynnöstä psykososiaalista ja juridista tukea, jos se on tarpeen uhrin menettelyllisten oikeuksien turvaamiseksi. Uhrin henkilökohtainen tilanne otetaan mahdollisimman pitkälti huomioon. Rikoksen uhrien tukipalvelujärjestöt tekevät arvion tuen tarpeesta. Alle 15-vuotiailla seksuaalirikoksen uhreilla on aina oikeus psykososiaaliseen tukeen.

PSYKOSOSIAALINEN TUKI

Psykososiaalisen tuen yhteydessä uhreja valmistellaan oikeudenkäynnin henkiseen kuormitukseen, tuetaan koetun tapahtuman käsittelemisessä (pelot, epäilyt, suru tai viha) ja tullaan mukaan esitutkintaan ja pääkäsittelyyn, kun uhria kuullaan.

OIKEUDELLINEN TUKI

Oikeudellinen tuki turvaa rikoksen uhrin oikeuksien toteutumisen rikosoikeudenkäynnissä. Se on erityisen hyödyllistä ja tarpeellista silloin, jos olosuhteiden vuoksi on syytä pelätä, että uhrin oikeudet eivät toteudu oikeudenkäynnissä riittävän hyvin. Jos uhrille on aiheutunut rikoksesta kipua tai vahinkoa, asianajaja voi vaatia uhrille vahingonkorvausta (esim. korvausta kivusta ja särystä (Schmerzengeld)).

Ilmoita teknisestä tai sisältöä koskevasta ongelmasta tai anna muuta palautetta sivustosta