1 Todistustaakka
Tärkein oikeusperusta: Siviiliprosessilain (Codul de procedură civilă) 249–365 §.
1.1 Mitkä ovat todistustaakkasäännöt?
Asianosaisen on näytettävä oikeudenkäyntimenettelyssä esittämänsä väitteet toteen lukuun ottamatta tiettyjä laissa määriteltyjä tapauksia. Kantajan on näytettävä vaateensa toteen. Vastaajan esittämien väitteiden osalta todistustaakka on vastaajalla. Jos osapuoli vetoaa olettamaan, todistustaakka siirtyy vastapuolelle.
1.2 Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko tiettyjen olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua?
Kenenkään ei tarvitse näyttää toteen sellaista, mikä on tuomioistuimen tiedossa viran puolesta.
Romaniassa voimassa olevan lainsäädännön oletetaan olevan tuomioistuimen tiedossa. Asianosaisen on kuitenkin näytettävä toteen säädökset, joita ei ole julkaistu Romanian virallisessa lehdessä (Monitorul Oficial al României) tai muilla tavoin, kansainväliset sopimukset, valtiosopimukset ja muut sopimukset, joita sovelletaan Romaniassa, mutta joita ei ole saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja kansainvälinen tapaoikeus. Turvallisuusluokitelluissa asiakirjoissa esitetyt säännökset voidaan näyttää toteen ja niihin voidaan tutustua vain laissa säädetyin edellytyksin. Tuomioistuin voi omasta aloitteestaan ottaa huomioon vieraan valtion lain edellyttäen, että siihen vedotaan tuomioistuinkäsittelyssä. Vieraan valtion laki on näytettävä toteen siviililain (Codul civil) vieraan valtion lain sisältöä koskevien säännösten mukaisesti.
Jos jokin tosiseikka on yleisesti tunnettu tai sitä ei ole kiistetty, tuomioistuin voi päättää tapauksen olosuhteet huomioon ottaen, ettei siitä tarvitse näyttää toteen. Sen asianosaisen, joka vetoaa asianosaisten välillä vakiintuneisiin tapoihin, käytäntöihin ja käytännesääntöihin, on näytettävä ne toteen. Sen asianosaisen, joka vetoaa paikallisiin sääntöihin ja määräyksiin, on näytettävä ne toteen vain, jos tuomioistuin niin pyytää.
Olettama on johtopäätös, joka tehdään laissa tai tuomioistuimessa tunnetusta tosiseikasta sellaisen tosiseikan toteen näyttämiseksi, joka ei ole tiedossa. Oikeudellinen olettama vapauttaa henkilön, jonka eduksi se luetaan, velvollisuudesta näyttää toteen tosiseikka, joka katsotaan lain mukaan todistetuksi. Oikeudellinen olettama voidaan kumota vastanäytön avulla, jollei laissa toisin säädetä.
1.3 Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon?
Todisteiden on oltava hyväksyttäviä ja olennaisia oikeudenkäynnin tuloksen kannalta. Kun tuomioistuin on hyväksynyt tiettyjä tosiseikkoja koskevat todisteet, se päättää vapaasti oman vakaan käsityksensä mukaan, onko kyseiset tosiseikat näytetty toteen, paitsi jos laissa säädetään kyseisten todisteiden todistusvoimasta.
2 Todisteiden vastaanottaminen
2.1 Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti?
Kantajan on nimettävä todisteet haastehakemuksessaan ja vastaajan on nimettävä todisteet vastineessaan, jollei laissa toisin säädetä; muuten todisteiden käyttäminen oikeudenkäynnissä voidaan kieltää. Jos nimetyt todisteet eivät ole riittäviä asian selventämiseksi kokonaisuudessaan, tuomioistuin pyytää asianosaisia täydentämään todistusaineistoa. Tuomioistuin voi oma-aloitteisesti kiinnittää asianosaisten huomion lisätodistelun tarpeeseen ja määrätä, että lisätodisteita on esitettävä, vaikka asianosaiset vastustaisivat tätä.
Asianosaiset voivat pyytää seuraavien todisteiden vastaanottamista: asiakirjat, asiantuntijalausunnot, todistajien kuuleminen, katselmus ja asianosaisen kuuleminen, jos vastapuoli pyytää, että kyseinen asianosainen kutsutaan todistamaan. Uudessa siviiliprosessilaissa säädetään myös fyysisistä todisteista, joilla voi olla merkitystä tietyntyyppisissä siviilikanteissa (esim. avioeromenettelyissä).
2.2 Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty?
Ensiksi tuomioistuin harkitsee, voidaanko asianosaisten nimeämät todisteet hyväksyä. Tämän jälkeen se antaa päätöksen, jossa esitetään todistettavat tosiseikat, hyväksytyt todisteet ja asianosaisten todisteluun liittyvät velvoitteet. Mahdollisuuksien mukaan todisteet esitetään samassa käsittelyssä, jossa ne on hyväksytty.
Todisteiden esittämiseen sovelletaan joitakin keskeisiä sääntöjä: tuomioistuin määrittää järjestyksen, jossa todisteet esitetään; mahdollisuuksien mukaan todisteet on esitettävä samassa käsittelyssä; todisteet esitetään ennen pääasian käsittelyä; todistelu ja vastatodistelu olisi esitettävä mahdollisimman pitkälti samaan aikaan.
Todisteet esitetään asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa julkisessa käsittelyssä, jollei laissa toisin säädetä. Jos todisteet voidaan objektiivisista syistä esittää vain sen paikkakunnan ulkopuolella, jossa asiaa käsittelevä tuomioistuin sijaitsee, ne voidaan esittää oikeusapupyynnön perusteella saman oikeusasteen tuomioistuimessa tai alemman oikeusasteen tuomioistuimessa, jos asianomaisella paikkakunnalla ei ole saman oikeusasteen tuomioistuinta.
2.3 Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta?
Todisteita voidaan käyttää vain, jos ne täyttävät tietyt lainmukaisuutta, uskottavuutta, merkityksellisyyttä ja todistusvoimaa koskevat edellytykset. Lainmukaisuudella tarkoitetaan, että todisteiden on täytettävä laissa säädetyt edellytykset eivätkä ne saa olla laissa kiellettyjä. Uskottavuudella tarkoitetaan, etteivät todisteet saa olla yleisesti tunnustettujen luonnonlakien vastaisia. Merkityksellisyydellä tarkoitetaan, että todisteiden on liityttävä oikeudenkäynnin kohteeseen eli tosiseikkoihin, jotka on näytettävä toteen asianosaisten esittämien kanteiden tai vastineiden tueksi. Jotta todisteet voidaan hyväksyä, niiden on oltava myös uskottavia ja merkityksellisiä asian ratkaisemisen kannalta.
Tuomioistuimen on hylättävä asiakirjan esittämistä koskeva hakemus, jos asiakirjan sisältö koskee ainoastaan henkilökohtaisia asioita, jotka liittyvät henkilön ihmisarvoon tai yksityisyyteen, asiakirjan esittäminen olisi ristiriidassa salassapitovelvoitteen kanssa tai jos se antaisi aihetta rikosoikeudenkäyntiin, joka koskee asianosaista, asianosaisen puolisoa tai jotakuta heidän sukulaistaan enintään kolmannen asteen sukulaisuuteen asti.
Henkilötodistelua ei kelpuuteta näytöksi sellaisten oikeustoimien osalta, joiden arvo ylittää 250 leuta ja joiden osalta laissa edellytetään kirjallista näyttöä. Asiakirjaa koskevaa todistajanlausuntoa ei myöskään kelpuuteta, jos siinä esitetään väitteitä, jotka ovat vastoin asiakirjan sisältöä tai koskevat seikkoja, joita ei mainita asiakirjassa.
Kantaja nimeää todisteet haastehakemuksessaan ja vastaaja vastineessaan. Tuomioistuin voi pyytää todisteita, joita ei ole nimetty tällä tavalla, ja hyväksyä ne todistusaineiston osaksi seuraavissa tilanteissa: todistelun tarve johtuu vaateen muuttamisesta; todistelun tarve tulee esiin oikeudenkäynnin aikana, eikä asianosainen ole voinut ennakoida sitä; asianosainen osoittaa tuomioistuimelle, että se ei ole kyennyt perustellusta syystä esittämään todistetta sallitussa ajassa; todisteiden esittäminen ei johda käsittelyn lykkäämiseen; kaikki asianosaiset ovat antaneet nimenomaisen suostumuksensa.
2.4 Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa?
Oikeustoimi tai tosiseikka voidaan näyttää toteen asiakirjojen, todistajien, olettamien, asianosaisen (oma-aloitteisesti tai kuulustelussa) tekemän tunnustuksen, asiantuntijalausuntojen, fyysisten todisteiden tai katselmuksen perusteella tai muulla laissa säädetyllä tavalla.
2.5 Millä tavoin todisteita voidaan ottaa vastaan todistajilta? Tapahtuuko se eri tavoin kuin todisteiden vastaanottaminen asiantuntijoilta? Mitä sääntöjä sovelletaan kirjallisiin todistajanlausuntoihin ja asiantuntijalausuntoihin?
Asianosaiset nimeävät todistajat, kantaja haastehakemuksessaan ja vastaaja vastineessaan. Kun tuomioistuin on sallinut todistajien kuulemisen, se kutsuu todistajat kuultaviksi.
Jos tuomioistuin katsoo tarpeelliseksi pyytää asiantuntijalausunnon tiettyjen tosiseikkojen selventämiseksi, se nimeää asianosaisten pyynnöstä tai oma-aloitteisesti yhden tai kolme asiantuntijaa, määrittää tarkastelun kohteen ja asettaa määräajan, johon mennessä lausunto on annettava. Asiantuntijan päätelmät kirjataan asiantuntijalausuntoon. Asianosaiset tai tuomioistuin voivat perustellusta syystä pyytää uutta lausuntoa toiselta asiantuntijalta.
Asiakirjatodistelun osalta kukin asianosainen voi toimittaa asiakirjoista, joita se haluaa käyttää oikeudenkäynnin aikana, asianmukaisesti oikeaksi todistetut jäljennökset. Asianosaisella on oltava hallussaan myös alkuperäinen asiakirja ja hänen on voitava esittää se tuomioistuimelle pyydettäessä; muussa tapauksessa asiakirjaa ei oteta huomioon. Tuomioistuin voi määrätä vastapuolen hallussa olevan asiakirjan esitettäväksi, jos asiakirja on käsittelyn asianosaisten yhteinen, jos vastapuoli on itse viitannut asiakirjaan käsittelyn aikana tai jos hän on velvollinen esittämään sen. Jos asiakirja on jommankumman asianosaisen hallussa eikä sitä voida esittää tuomioistuimessa, voidaan valtuuttaa tuomari, jonka läsnä ollessa asianosaiset voivat tutkia asiakirjaa sen sijaintipaikassa. Jos asiakirja on kolmannen osapuolen hallussa, kyseinen osapuoli voidaan kutsua todistajaksi ja häntä voidaan vaatia tuomaan asiakirja.
Todistelu otetaan vastaan suljetuin ovin toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Jos todistelu otetaan vastaan muualla, sen vastaanottamisesta huolehtii saman oikeusasteen tuomioistuin. Todistelun voi ottaa vastaan myös alemman oikeusasteen tuomioistuin, jos asianomaisella paikkakunnalla ei ole saman oikeusasteen tuomioistuinta. Todistelun vastaanottava tuomioistuin voi jättää asianosaiset kutsumatta, jos todisteiden luonne sen sallii ja jos asianosaiset siihen suostuvat.
2.6 Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla?
Kaikilla todistelukeinoilla on yhtä vahva todistusvoima, paitsi laissa nimenomaisesti säädetyissä tapauksissa.
Asianosaiset hyväksyvät usein asiakirjat alkuperäisessä muodossa, sillä niihin liittyy etuja, kuten aitoutta koskeva olettama, jonka myötä alkuperäiseen asiakirjaan vetoava henkilö vapautuu todistustaakasta.
2.7 Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn?
Arvoltaan yli 250 leun oikeustoimien osalta näytöksi hyväksytään vain kirjallisia todisteita, vaikka on olemassa tiettyjä poikkeuksia, joissa hyväksytään myös todistajien kuuleminen.
Siihen asti, kunnes alkuperäinen asiakirja mahdollisesti todetaan väärennetyksi, se on täysi näyttö ketä tahansa vastaan asiakirjan lain mukaisesti alkuperäiseksi todistaneen henkilön henkilökohtaisesti tekemästä tosiseikkojen arvioinnista. Asianosaisten antamat lausunnot, jotka on kirjattu alkuperäiseen asiakirjaan, ovat todisteita vain siihen asti, kunnes toisin todistetaan.
Jos tuomioistuimen harkittavaksi jää olettamia, se voi vedota niihin vain, jos niillä on niin suuri painoarvo ja merkitys, että väitetty tosiseikka voidaan osoittaa todennäköiseksi; tällaiset olettamat voidaan hyväksyä vain, jos todistajien kuuleminen on lain mukaan sallittua.
2.8 Velvoittaako laki todistajat todistamaan?
Ks. vastaus kysymykseen 2.11.
2.9 Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta?
Siviiliprosessilaissa ei ole säännöksiä perusteista, joilla todistajat voivat kieltäytyä todistamasta, vaan siinä ainoastaan määritetään henkilöt, joita ei voida kuulla todistajina, ja henkilöt, jotka on vapautettu todistamisvelvollisuudesta. Ks. vastaus kysymykseen 2.11.
2.10 Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan?
Tuomioistuin määrää sakon todistajalle, joka ei saavu paikalle tai kieltäytyy todistamasta. Jos todistaja ei saavu paikalle ensimmäisen kutsun saatuaan, tuomioistuin voi antaa määräyksen noutaa henkilö oikeuteen. Kiireellisissä asioissa tuomioistuin voi antaa tällaisen määräyksen jopa ensimmäistä kuulemista varten.
Jos asianosainen ei saavu oikeuteen tai kieltäytyy vastaamasta kysymyksiin, tuomioistuin voi katsoa sen täydelliseksi tunnustamiseksi tai vain alustavaksi näytöksi sen asianosaisen eduksi, joka on pyytänyt kuulustelua.
2.11 Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina?
Seuraavia ei voida kuulla todistajina: sukulaiset (myös avioliiton kautta) kolmannen asteen sukulaisuuteen asti, puoliso, entinen puoliso, kihlattu tai avopuoliso, jonkin asianosaisen kanssa vihamielisissä väleissä olevat tai etuyhteydessä olevat henkilöt, henkilöt, jotka ovat holhouksen alaisia sekä väärästä valasta tuomitut henkilöt.
Vanhemmuutta, avioeroa tai muita perheasioita koskevissa oikeudenkäynneissä tuomioistuin voi kuulla sukulaisia (myös avioliiton kautta) jälkeläisiä lukuun ottamatta.
Todistamisvelvollisuudesta on vapautettu seuraavat henkilöt:
- papit, lääkärit, farmaseutit, asianajajat, julkiset notaarit, haaste- ja ulosottomiehet, sovittelijat, kätilöt ja sairaanhoitajat ja kaikki muut ammattihenkilöt, joille säädetään laissa vaitiolovelvollisuus niiden asioiden osalta, jotka he ovat saaneet tietoonsa ammattia harjoittaessaan, myös ammatin harjoittamisen lopettamisen jälkeen
- tuomarit, syyttäjät ja virkamiehet, myös heidän lopetettuaan tehtäviensä hoitamisen, sellaisten luottamuksellisten olosuhteiden osalta, jotka he ovat saaneet tietoonsa tehtäviään hoitaessaan
- henkilöt, joiden vastausten perusteella heihin itseensä, heidän sukulaisiinsa (myös avioliiton kautta), puolisoonsa tai entiseen puolisoonsa ym. voitaisiin kohdistaa rikosoikeudellinen syytös tai julkista halveksuntaa.
2.12 Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi erilaisia teknisiä apuneuvoja, kuten videoneuvottelua?
Tuomioistuin kutsuu todistajat ja määrää todistajien kuulemisjärjestyksen. Ennen kuulemista todistaja tunnistetaan ja häntä pyydetään vannomaan vala. Jokaista todistajaa on kuultava erikseen. Todistaja vastaa ensin tuomioistuimessa käsittelyä johtavan tuomarin esittämiin kysymyksiin, minkä jälkeen todistajaa ehdottanut asianosainen ja vastapuoli esittävät hänelle johtavan tuomarin luvalla kysymyksiä. Todistajaa, joka ei voi saapua oikeuteen, voidaan kuulla muualla.
Säännöksiä todistajanlausuntojen esittämisestä audiovisuaalisin keinoin ei ole annettu laissa, mutta se on hyväksyttävää. Tällainen lausunto voidaan litteroida asianosaisen pyynnöstä lain mukaisesti.
3 Näytön arviointi
3.1 Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa?
Jos asianosainen, joka on toimittanut asiakirjan, vaatii sen käyttämistä, vaikka kyseistä asiakirjaa on väitetty väärennetyksi eikä tällaista väitettä ole peruutettu, ja jos väärennöksen tekijä tai avunantaja on osoitettu, tuomioistuin voi keskeyttää käsittelyn ja lähettää väitetyn väärennöksen välittömästi toimivaltaiselle syyttäjänvirastolle tutkittavaksi yhdessä asiaa koskevan raportin kanssa. Jos rikossyytettä ei voida nostaa tai rikosoikeudellista menettelyä ei voida jatkaa, siviiliasioita käsittelevä tuomioistuin suorittaa väärennöstä koskevan tutkinnan.
Toisaalta jos asiakirjan tekstin tai allekirjoituksen tai ääni- tai videotallenteen aitouden riitauttaa vilpillisessä mielessä, tuomioistuin määrää siitä sakon.
Tuomioistuin ottaa todistajien lausuntojen arvioinnissa huomioon todistajien vilpittömyyden ja olosuhteet, joissa heidän lausunnossaan ilmoittamansa tosiseikat ovat tulleet heidän tietoonsa. Jos käsittelyn aikana herää epäilyksiä siitä, että todistaja on antanut väärän valan tai että todistaja on lahjottu, tuomioistuin laatii raportin ja siirtää asian toimivaltaiselle syyttäjäelimelle.
3.2 Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa?
Tunnustus tarkoittaa sitä, että asianosainen myöntää todeksi tosiseikan, jota vastapuoli käyttää kanteensa tai vastineensa perusteena. Tuomioistuimessa tehty tunnustus on täysi näyttö sen tehnyttä henkilöä vastaan, eikä sitä voida huomioida erillisinä osina, paitsi jos tunnustus koskee erillisiä tosiseikkoja, joilla ei ole keskinäistä yhteyttä. Tuomioistuin voi arvioida tuomioistuimen ulkopuolella tehtyjä tunnustuksia. Niihin sovelletaan todisteiden hyväksymiselle ja todisteiden esittämiselle yleislainsäädännössä asetettuja vaatimuksia.
Tuomioistuin voi määrätä kenet tahansa asianosaisen kuultavaksi tämän henkilökohtaisista tosiseikoista, jos ne katsotaan merkityksellisiksi asian ratkaisemisen kannalta.
4 Onko kyseinen jäsenvaltio todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritellyt muita viranomaisia, joilla on toimivalta vastaanottaa todisteita siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita koskevia oikeudenkäyntejä varten asetuksen nojalla? Jos näin on, millaisissa oikeuskäsittelyissä niillä on toimivalta ottaa vastaan todisteita? Voivatko ne pyytää ainoastaan todisteiden vastaanottamista vai voivatko ne myös avustaa todisteiden vastaanottamisessa toisen jäsenvaltion esittämän pyynnön perusteella? Ks. myös todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukainen ilmoitus
Mitään muuta viranomaista ei ole ilmoitettu.