Tuomioistuinratkaisun täytäntöönpano

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanoa koskevat säännöt on vahvistettu 17. marraskuuta 1964 annetussa Puolan siviiliprosessilaissa (Kodeks postępowania cywilnego, Puolan säädöskokoelma 2021, 1805 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna).

Täytäntöönpanolla tarkoitetaan niitä laissa säädettyjä pakkokeinoja, joiden avulla toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat periä velallisen velan velkojalle täytäntöönpanoasiakirjan nojalla. Täytäntöönpanomenettely alkaa, kun täytäntöönpanohakemus jätetään.

Täytäntöönpanoasiakirja toimii täytäntöönpanoperusteena. Yleensä täytäntöönpanoasiakirja on asiakirja, jossa on täytäntöönpanokelpoisuuslauseke (siviiliprosessilain 776 §). Tätä lauseketta ei edellytetä eräissä jäsenvaltion tasolla annetuissa tuomioistuimen määräyksissä tai siviiliprosessilain 1153¹⁴ §:ssä tarkoitetuissa sovintoratkaisuissa ja virallisissa asiakirjoissa. Jos nämä tuomiot, sovintoratkaisut ja viralliset asiakirjat täyttävät edellä esitetyt ehdot, ne muodostavat täytäntöönpanoasiakirjan, jonka perusteella velkoja voi tehdä hakemuksen suoraan täytäntöönpanoviranomaiselle.

Täytäntöönpanomenettelyihin osallistuu kahdentyyppisiä viranomaisia:

• lainkäyttöelimet – menettelyissä, joilla täytäntöönpanoasiakirjaan sisällytetään täytäntöönpanokelpoisuuslauseke (oikeuden puheenjohtaja, alioikeus (sąd rejonowy), aluetuomioistuin (sąd okręgowy), muutoksenhakutuomioistuin (sąd apelacyjny) ja oikeusvirkamiehet (referendarz sądowy).
• täytäntöönpanoviranomaiset – kyseeseen tulevissa täytäntöönpanomenettelyissä nämä ovat alioikeudet ja ulosottomiehet (komornik) (siviiliprosessilain 758 §).

Sekä täytäntöönpanokelpoisuuden toteamista koskevan menettelyn että täytäntöönpanomenettelyn osapuolina ovat velkoja ja velallinen.

Puolan lainsäädännössä erotetaan toisistaan seuraavat täytäntöönpanomenettelyn tyypit:

Rahasaatavien ulosmittaus seuraavista omaisuuseristä:

• irtain omaisuus
• ansiotulot
• pankkitilit
• muut saatavat
• muut omistusoikeuteen sisältyvät oikeudet
• kiinteä omaisuus
• alukset.

Muiden kuin rahasaatavien täytäntöönpano:

• irtaimen omaisuuden luovuttaminen
• kiinteän omaisuuden luovuttaminen
• sellaisten päätösten täytäntöönpano, jotka edellyttävät tahdonilmaisua, kuten sopimuksen tekemistä (siviiliprosessilain 1047 §)
• sellaisten velvoitteiden täytäntöönpano, jotka eivät ole sidoksissa velallisen henkilöön, ja sellaisten velvoitteiden täytäntöönpano, jotka vain velallinen voi täyttää, sekä pidättäytymisvelvoite (siviiliprosessilain 1049–1056 §).

Elatusapumaksujen perintä – tuomioistuin lisää täytäntöönpanoasiakirjaan täytäntöönpanokelpoisuuslausekkeen viran puolesta. Tällaisissa tapauksissa täytäntöönpanoasiakirja myös annetaan tiedoksi velkojalle viran puolesta. Asioissa, joissa määrätään elatusapumaksuja, täytäntöönpanomenettely voidaan aloittaa asian käsitelleen ensimmäisen asteen tuomioistuimen hakemuksesta. Hakemus toimitetaan toimivaltaiselle täytäntöönpanoviranomaiselle. Ulosottomies on viran puolesta velvollinen selvittämään velallisen tulot, varallisuuden ja asuinpaikan. Jos tämä ei onnistu, poliisi toteuttaa ulosottomiehen pyynnöstä tarvittavat toimet velallisen asuinpaikan ja työsuhteen selvittämiseksi. Tämä selvitys on uusittava määräajoin enintään kuuden kuukauden välein. Jos velallisen tuloja tai varallisuutta ei onnistuta selvittämään tällä tavoin, ulosottomies pyytää, että tuomioistuin määrää velallisen ilmoittamaan varallisuutensa. Jos velallisen maksut ovat myöhässä yli kuusi kuukautta, ulosottomies tekee viran puolesta hakemuksen kansalliselle oikeusrekisterille (Krajowy Rejestr Sądowy) velallisen kirjaamisesta maksukyvyttömien velallisten luetteloon. Täytäntöönpanotoimen tuloksettomuus ei ole peruste menettelyn keskeyttämiselle.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Siviiliprosessilain 758 §:n nojalla täytäntöönpanoon liittyvät asiat kuuluvat alioikeuksien ja niiden yhteydessä toimivien ulosottomiesten toimivaltaan.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Siviiliprosessilain 803 §:n nojalla täytäntöönpanoasiakirja muodostaa perusteen, jonka nojalla koko saatava voidaan ulosmitata kaiken tyyppisestä velallisen omaisuudesta, ellei toisin määrätä. Täytäntöönpanoviranomaisella ei ole valtuuksia tutkia velvoitetta koskevan täytäntöönpanoasiakirjan pätevyyttä ja sovellettavuutta. Sen on kuitenkin tutkittava täytäntöönpanoasiakirjan kohteena olevan saatavan riitautettavuus.

Täytäntöönpanoasiakirja on yleensä asiakirja, johon sisältyy täytäntöönpanokelpoisuuslauseke.

Siviiliprosessilain 777 §:n nojalla täytäntöönpanoasiakirjoja ovat seuraavat:

• lainvoimainen tai välittömästi täytäntöönpanokelpoinen tuomioistuimen tuomio ja tuomioistuimessa tehty sovinto
• oikeusvirkamiehen (referendarz sądowy) antama lainvoimainen tai välittömästi täytäntöönpanokelpoinen tuomio
• muut tuomioistuimen päätökset, sovintosopimukset ja oikeudelliset asiakirjat, jotka on pantava täytäntöön oikeudellisen (eli tuomioistuimessa toteutettavan) täytäntöönpanomenettelyn mukaisesti
• notaarin vahvistama asiakirja, jossa velallinen vapaaehtoisesti hyväksyy täytäntöönpanotoimen, johon sisältyy velvoite maksaa tietty rahasumma tai luovuttaa asiakirjassa ilmoitettu määrä tietyn tyyppisiä esineitä tai tietyt erikseen nimetyt esineet, jos asiakirjassa asetetaan määräaika, johon mennessä velvoite on täytettävä tai yksilöidään täytäntöönpanon toimittamisen edellytys
• notaarin vahvistama asiakirja, jossa velallinen vapaaehtoisesti hyväksyy täytäntöönpanotoimen, johon sisältyy velvoite maksaa asiakirjassa tai indeksointilausekkeella määritelty rahasumma, jos asiakirjassa yksilöidään tämän velvoitteen noudattamisen edellytys ja määräaika, johon mennessä velkoja voi hakea täytäntöönpanokelpoisuuslausekkeen lisäämistä asiakirjaan
• edellä 4 tai 5 kohdassa tarkoitettu notaarin vahvistama asiakirja, jonka mukaan velallinen, joka ei itse ole velallinen ja jonka omaisuuden, saatavan tai oikeuden vakuutena on kiinnitys tai pantti, on vapaaehtoisesti suostunut kiinnitettyyn tai pantattuun omaisuuteen kohdistuvaan täytäntöönpanotoimeen vakuusvelkojan rahasaatavan maksamiseksi.

Velallisen ilmoitus vapaaehtoisesta suostumisesta täytäntöönpanoon voidaan tehdä myös erillisellä notaarin vahvistamalla asiakirjalla.

Täytäntöönpanoasiakirjaksi kelpaavat vain lainvoimaiset tuomioistuimen tuomiot, joihin sisältyy täytäntöönpanokelpoisuuslauseke tai jotka ovat välittömästi täytäntöönpanokelpoisia (viran puolesta tai jommankumman menettelyn osapuolen tekemästä pyynnöstä annetun välitöntä täytäntöönpanokelpoisuutta koskevan määräyksen nojalla). Notaarin vahvistama asiakirja katsotaan täytäntöönpanoasiakirjaksi, jos se täyttää siviiliprosessilaissa ja notariaatteja koskevissa säännöissä esitetyt vaatimukset.

Muita täytäntöönpanoasiakirjoja ovat muun muassa ote konkurssimenettelyyn liittyvästä saatavien luettelosta, oikeudellisesti pätevä pankkisopimus, suunnitelma kiinteistön ulosmittauksesta saatujen varojen jaosta, pankkilain mukainen pankin antama täytäntöönpanoasiakirja (sitten kun tuomioistuin on lisännyt siihen täytäntöönpanokelpoisuuslausekkeen), ulkomaisten tuomioistuinten tuomiot tai niiden vahvistamat sovintoratkaisut, kun puolalainen tuomioistuin on vahvistanut niiden täytäntöönpanokelpoisuuden. Ulkomaisten tuomioistuinten siviilioikeudellisissa asioissa antamat tuomiot, jotka on pantava täytäntöön oikeudellisen täytäntöönpanomenettelyn mukaisesti, katsotaan täytäntöönpanoasiakirjoiksi, kun puolalainen tuomioistuin on julistanut ne täytäntöönpanokelpoisiksi. Tuomio todetaan täytäntöönpanokelpoiseksi, jos se on täytäntöönpanokelpoinen siinä valtiossa, jossa se on annettu, eikä siviiliprosessilain 1146 §:n 1 ja 2 momentissa määriteltyjä esteitä ole.

3.1 Menettely

Täytäntöönpanoasiakirja toimii täytäntöönpanon aloittamisen perusteena. Kun kyseessä on tuomioistuimen antama täytäntöönpanoasiakirja, täytäntöönpanomääräyksen antaa lähtökohtaisesti asiaa käsittelevä ensimmäisen asteen tuomioistuin (siviiliprosessilain 781 §:n 1 momentti).

Tuomioistuin käsittelee täytäntöönpanokelpoisuuslausekkeen lisäämistä koskevat hakemukset viipymättä ja enintään kolmen päivän kuluessa siitä, kun hakemus on jätetty toimivaltaiselle elimelle (siviiliprosessilain 781 §:n 1 momentti). Täytäntöönpanokelpoisuuslauseke lisätään asiakirjoihin viran puolesta menettelyissä, jotka on aloitettu tai olisi voitu aloittaa viran puolesta. Tuomioistuin lisää täytäntöönpanokelpoisuuslausekkeen viran puolesta myös sähköisesti toteutetuissa ulosottomenettelyissä annettuihin maksumääräyksiin sen jälkeen, kun ne ovat saaneet lainvoiman (siviiliprosessilain 782 §).

Täytäntöönpanotoimi voidaan yleensä aloittaa hakemuksen perusteella. Menettelyissä, jotka voidaan aloittaa viran puolesta, täytäntöönpanomenettely voidaan aloittaa viran puolesta asiaa käsittelevän ensimmäisen asteen tuomioistuimen toimivaltaiselle tuomioistuimelle tai ulosottomiehelle tekemän hakemuksen perusteella (siviiliprosessilain 796 §:n 2 momentti).

Velkoja voi jättää hakemuksen täytäntöönpanomenettelyn aloittamisesta toimivaltaiselle alioikeudelle tai sen yhteydessä toimivalle ulosottomiehelle. Sen voivat jättää myös muut toimivaltaiset viranomaiset (tuomioistuin tai yleinen syyttäjä, kun asia koskee sakkojen ja rahamääräisten seuraamusten, tuomioistuinmaksujen tai valtiokonttorille (Skarb Państwa) suoritettavien käsittelymaksujen täytäntöönpanoa).

Täytäntöönpanomenettelyn aloittamista koskevat hakemukset on yleensä tehtävä kirjallisesti. Niihin on liitettävä täytäntöönpanoasiakirja.

Ulosottomiehen palkkioiden perimistä ja niiden määrää koskevat säännöt vahvistetaan 28. helmikuuta 2018 annetussa laissa ulosottomiesten kustannuksista (Puolan säädöskokoelma 2023, 1357 kohta).

Täytäntöönpanosta peritään seuraavat palkkiot:

1) palkkio täytäntöönpanomenettelyn toteuttamisesta, rahasaatavan maksun turvaamismääräyksen tai eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen täytäntöönpanosta tai todisteen säilyttämistä koskevan päätöksen täytäntöönpanosta tai todisteen luovuttamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa asioissa. Kun on kyse rahasaatavan ulosmittauksesta, ulosottomies perii velalliselta suhteellisen palkkion, joka on 10 prosenttia ulosmitattavasta saatavasta. Jos velallinen maksaa ulosottomiehelle tai tämän pankkitilille koko vaateen tai sen osan kuukauden kuluessa päivästä, jona ilmoitus täytäntöönpanomenettelyn aloittamisesta annettiin tiedoksi, ulosottomies perii velalliselta suhteellisen maksun, joka on 3 prosenttia vaateesta. Tällä tavoin täytäntöönpantavasta saatavasta perittävä vähimmäismaksu on 150 Puolan zlotya. Jos saatavan ulosmittaus on tapahtunut vasta toisen saatavan, pankkitilin, työstä maksettavan korvauksen tai sosiaalietuuksien ulosmittauksen jälkeen tai sen jälkeen kun velallinen on maksanut saatavan ulosottomiehelle tai ulosottomiehen pankkitilille sen jälkeen, kun on kulunut yksi kuukausi siitä päivästä, jona ilmoitus täytäntöönpanomenettelyn aloittamisesta annettiin velalliselle tiedoksi, vähimmäismaksu on 200 zlotya.

Jos saatava on pantu täytäntöön muulla kuin edellä kuvatulla tavalla, vähimmäismaksu on 300 zlotya.

Kiinteä maksu irtaimen omaisuuden luovuttamista koskevasta hakemuksesta on 400 zlotya. Kiinteä maksu hakemuksesta, joka koskee velallisen asuntonaan käyttämän kiinteistön luovuttamista tai irtaimen omaisuuden poistamista tällaisesta kiinteistöstä, on 1 500 zlotya. Kiinteä maksu hakemuksesta, joka koskee muun kiinteistön haltuunottoa tai irtaimen omaisuuden siirtämistä muista tiloista, on 2 000 zlotya. Jos velallinen käyttää kiinteistöä, tilaa tai huonetta yksinomaan yritystoimintaan, 2 000 zlotyn maksua korotetaan 1 000 zlotylla kutakin täytäntöönpanon kohteena olevaan kiinteistöön tai tilaan kuuluvaa toista huonetta kohti. Kokonaismaksu voi olla enintään 30 000 zlotya.

Kiinteä maksu

• omaisuuden luovuttamisesta konkurssipesän hoitajalle tai omaisuudenhoitajalle
• kiinteistön hallinnoinnin luovuttamisesta kiinteistönhoitajalle
• todisteen säilyttämisestä teollis- ja tekijänoikeusasioissa tai
• todisteen luovuttamisesta teollis- ja tekijänoikeusasioissa on 400 zlotya.

Kiinteä maksu osallistumisesta velallisen fyysisen vastarinnan torjuntaan ja velallisen säilöönottoa koskevien tuomioistuimen ohjeiden täytäntöönpanosta on 1 000 zlotya.

Jos velallinen maksaa täytäntöönpanoasiakirjassa mainitun saatavan viimeistään kolme päivää ennen täytäntöönpanoasiakirjassa asetettua eräpäivää, ulosottomies palauttaa velkojalle 50 prosenttia maksetusta palkkiosta. Jos velallinen maksaa saatavan ennen kuin ilmoitus täytäntöönpanon aloittamisesta tai kehotus maksaa saatava vapaaehtoisesti on annettu hänelle tiedoksi, ulosottomies palauttaa velkojalle tämän maksamasta palkkiosta määrän, joka ylittää 200 zlotya.

2) Maksut muiden menettelyjen tai muiden toimien toteuttamisesta

Kiinteä maksu hakemuksesta, joka koskee

• perinnön turvaamista koskevan päätöksen täytäntöönpanoa tai
• omaisuusluettelon laatimista on 400 zlotya.

Asiakirjojen tiedoksiannosta suoraan vastaanottajalle perittävä kiinteä maksu on 60 zlotya, jos tuomioistuin on sen määrännyt tai hakija on sitä pyytänyt. Maksu peritään asiakirjan tiedoksiannosta yhteen osoitteeseen riippumatta siitä, kuinka monta vastaanottajaa kyseisessä osoitteessa asuu ja kuinka monta kertaa tiedoksiantoa yritetään. Vastaanottajan voimassa olevan osoitteen selvittämistä koskevasta hakemuksesta perittävä kiinteä maksu on 40 zlotya. Tosiseikkojen toteamista koskevasta selvityksestä perittävä kiinteä maksu on 400 zlotya.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Täytäntöönpanon käynnistyminen edellyttää velkojan jättämää hakemusta, johon on liitetty täytäntöönpanoasiakirja. Hakemuksessa on tärkeää nimetä velallinen. Velkoja voi määrittää, miten täytäntöönpano toteutetaan, yksilöimällä omistusoikeudet, joihin täytäntöönpano olisi kohdistettava. Kiinteistöihin liittyvien saatavien täytäntöönpanoa varten on ilmoitettava myös kiinteistörekisteritiedot. Jos täytäntöönpano kohdistuu irtaimeen omaisuuteen, jokaista irtainta omaisuusesinettä ei tarvitse yksilöidä tarkasti, sillä täytäntöönpano kohdistuu periaatteessa velallisen koko irtaimeen omaisuuteen.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpano voi kohdistua kaikkiin velallisen omaisuuteen kuuluviin esineisiin tai tarvikkeisiin, kuten irtaimeen ja kiinteään omaisuuteen, palkkatuloihin, pankkitileihin, johonkin kiinteän omaisuuden osaan, aluksiin ja velallisen muihin saataviin ja omistusoikeuteen sisältyviin oikeuksiin.

Siviiliprosessilain 829–831 §:ssä säädetään tiettyjä rajoituksia sen suhteen, minkä tyyppisiin esineisiin täytäntöönpano voi kohdistua. Näiden säännösten nojalla täytäntöönpano ei voi kohdistua seuraaviin: kotitaloustavarat, liinavaatteet, alusvaatteet ja pitovaatteet, joita velallisen ja hänen huollettavien perheenjäsentensä voidaan kohtuudella katsoa tarvitsevan perustarpeidensa täyttämiseksi, sekä vaatteet, joita velallinen tarvitsee julkisten tehtäviensä tai työtehtäviensä hoitamiseen; elintarvikkeet ja lämmityspolttoaine velallisen ja hänen huollettavanaan olevien perheenjäsenten tarpeisiin yhden kuukauden ajaksi; velallisen ansiotyössä tarvitsemat työkalut ja muut välineet sekä raaka-aineet yhden viikon tuotantoa varten, moottoriajoneuvoja lukuun ottamatta.

Siviiliprosessilain lisäksi on myös muita kansallisia sääntöjä, joissa määritellään täytäntöönpanosta vapautetut saatavat ja tällaisen vapautuksen soveltamisen laajuus (esimerkiksi työlaissa (Kodeks pracy) määritellään, missä määrin ansiotuloja voidaan ulosmitata).

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Täytäntöönpanoasiakirja muodostaa perusteen koko saatavan ulosmittaukselle velallisen kaikesta omaisuudesta, ellei toisin määrätä.

Velallisella on oikeus vallita omaisuuttaan, ellei tuomioistuin ole evännyt tätä oikeutta.

Irtainta omaisuutta koskevan täytäntöönpanotoimen aloittamisen yhteydessä ulosottomies ulosmittaa kyseisen omaisuuden ja laatii ulosmittauspöytäkirjan. Kiinteän omaisuuden vallinta ulosmittauksen jälkeen ei vaikuta menettelyn myöhempään kulkuun, kun taas ulosmitattua kiinteää omaisuutta koskeva täytäntöönpanomenettely voi kohdistua myös tällaisen omaisuuden ostajaan. Ulosottomies voi kuitenkin painavista syistä missä tahansa menettelyn vaiheessa asettaa ulosmitatun irtaimen omaisuuden kolmannen henkilön, esimerkiksi velkojan, valvontaan.

Kiinteää omaisuutta koskevan täytäntöönpanotoimen yhteydessä ulosottomies kehottaa ensin velallista maksamaan velkansa kahden viikon kuluessa. Jos näin ei tapahdu, ulosottomies luetteloi omaisuuden ja määrittää sen arvon. Ulosmittauksen jälkeen tapahtuva kiinteän omaisuuden vallinta ei vaikuta menettelyn myöhempään kulkuun. Ostaja voi osallistua menettelyyn velallisena.

Jos velalliselle on määrätty velvollisuus olla toteuttamatta tiettyjä toimia tai olla estämättä velkojan toteuttamia toimia eikä hän noudata tätä velvollisuutta, tuomioistuin voi määrätä hänelle velkojan hakemuksesta sakon. Jos velallinen ei maksa sakkoa, hänelle voidaan määrätä vankeutta.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Siviiliprosessilaissa ei aseteta täytäntöönpanohakemuksille aikarajoja. Puolan lainsäädännön mukaisesti tuomioistuimen tai muun tällaisia asioita käsittelemään nimetyn elimen lainvoimaisella tuomiolla tai välitystuomioistuimen tuomiolla vahvistetut saatavat tai tuomioistuimessa tai välitystuomioistuimessa tehdyn tai sovittelijan avulla tehdyn ja tuomioistuimen vahvistaman sovinnon perusteella vahvistetut saatavat vanhentuvat kuuden vuoden kuluttua, vaikka tällaisten saatavien vanhentumisaika olisi lyhyempi (siviililain (Kodeks cywilny) 125 §:n 1 momentti). Jos näin vahvistettu saatava koskee ajallisesti rajoitettuja velvoitteita, kaikkiin myöhempiin saataviin sovelletaan kolmen vuoden vanhentumisaikaa.

Toimivaltainen viranomainen tutkii, täyttävätkö täytäntöönpanohakemukset muodolliset vaatimukset ja hyväksyttävyyskriteerit. Erityisten vaatimusten noudattamatta jättäminen saattaa johtaa hakemuksen hylkäämiseen tai täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämiseen.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Menettelyn osapuolet voivat valittaa täytäntöönpanokelpoisuuslausekkeen lisäämistä koskevasta tuomioistuimen päätöksestä.

Täytäntöönpanomenettelyssä on käytettävissä seuraavat oikeussuojakeinot:

• valitus ulosottomiehen toteuttamista toimista (tehdään alioikeuteen, voi koskea myös ulosottomiehen laiminlyöntejä. Valituksen voi tehdä menettelyn osapuoli tai henkilö, jonka oikeuksia ulosottomiehen toimi tai laiminlyönti on loukannut tai vaarantanut. Valitus on tehtävä viikon kuluessa päivästä, jona toimi toteutettiin tai osapuoli tai henkilö sai tietää laiminlyönnistä).
• valitus täytäntöönpanokelpoisuuslausekkeen lisäämistä koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (valitus oikeusvirkamiehen päätöksestä; siviiliprosessilain 795 § – määräaika valituksen tekemiselle lasketaan velkojan osalta päivästä, jona täytäntöönpanoasiakirja tai täytäntöönpanon epäävä päätös annettiin, ja velallisen osalta päivästä, jona täytäntöönpanomenettelyn aloittaminen annettiin hänelle tiedoksi)
• valitus tuomioistuimen päätöksestä, jolla eurooppalainen maksamismääräys julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi (siviiliprosessilain 795 §:n 5 momentti)
• valitus menettelyn keskeyttämistä tai peruuttamista koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (siviiliprosessilain 828 §)
• valitus täytäntöönpanon rajoittamista koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (siviiliprosessilain 839 §)
• täytäntöönpanon rajoittamista koskeva tuomioistuimen päätös ja valitus tästä päätöksestä (siviiliprosessilain 839 §)
• velallisen kanne täytäntöönpanotoimien riitauttamiseksi (siviiliprosessilain 840–843 §)
• valitus tuomioistuimen päätöksestä, joka koskee täytäntöönpanotoimien kohteena olevan omaisuuden valvontaan liittyvää korvausta (siviiliprosessilain 859 §)
• valitus tuomioistuimen päätöksestä, joka koskee kiinteän omaisuuden luettelointia ja arvon määrittämistä ulosmittauksen yhteydessä (siviiliprosessilain 950 §)
• suullinen valitus valvovalle elimelle omaisuuden huutokauppaan liittyvistä ulosottomiehen toimista (siviiliprosessilain 986 §)
• valitus tarjouksen hyväksymistä koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (siviiliprosessilain 997 §)
• valitukset ulosmittauksen avulla saatujen varojen jakamista koskevasta suunnitelmasta (tehtävä ulosmittauspäätöksen tehneelle täytäntöönpanoviranomaiselle kahden viikon kuluessa suunnitelman tiedoksi antamisesta) (siviiliprosessilain 998 §)
• valitus tuomioistuimen päätöksestä, joka koskee varojen jakamista koskevan suunnitelman riitauttamista (siviiliprosessilain 1028 §)
• valitus menettelyn keskeyttämistä tai peruuttamista koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (siviiliprosessilain 1055 §)
• valitus tuomioistuimen päätöksestä, jolla tietty omaisuus suljetaan täytäntöönpanomenettelyn ulkopuolelle, kun menettelyn yhtenä osapuolena on valtiokonttori (siviiliprosessilain 1061 §:n 2 momentti).

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Siviiliprosessilain 829 §:n nojalla täytäntöönpanosta vapautetaan seuraava omaisuus:

1. sellaiset kotitaloustavarat, vuodevaatteet, alusvaatteet ja pitovaatteet, joita velallisen ja hänen huollettavanaan olevien perheenjäsenten voidaan kohtuudella katsoa tarvitsevan perustarpeidensa tyydyttämiseen, ml. jääkaappi, pesukone, pölynimuri, uuni tai mikroaaltouuni, lämpölevy aterioiden lämmittämiseen ja valmistamiseen, velallisen ja hänen perheenjäsentensä käytössä olevat sängyt, pöydät ja tuolit sekä yksi valonlähde jokaista huonetta kohti, paitsi jos näiden esineiden arvo ylittää huomattavasti vastaavantyyppisten uusien esineiden keskimääräisen hinnan;
2. vuodevaatteet, alusvaatteet ja pitovaatteet, joita velallisen ja hänen huollettavanaan olevien perheenjäsenten voidaan kohtuudella katsoa tarvitsevan, sekä vaatteet, jotka ovat tarpeen viranhoitoa tai ammatin harjoittamista varten;
3. elintarvikkeet ja lämmityspolttoaine velallisen ja hänen huollettavanaan olevien perheenjäsenten tarpeisiin yhden kuukauden ajaksi;
4. yksi lehmä, kaksi vuohta tai kolme lammasta, jotka ovat välttämättömiä velallisen ja hänen huollettaviensa toimeentuloa varten, sekä riittävästi rehua ja kuivikkeita seuraavaan satoon asti
5. velallisen ansiotyössä tarvitsemat työkalut ja muut välineet sekä raaka-aineet yhden viikon tuotantoa varten, moottoriajoneuvoja lukuun ottamatta.
6. mikäli velallinen saa säännöllisesti kiinteää palkkaa, se rahasumma, joka vastaa täytäntöönpanosta vapautettua palkan osaa seuraavaan maksupäivään asti, ja mikäli velallinen ei saa kiinteää palkkaa, rahasumma, joka tarvitaan velallisen ja hänen perheensä ylläpitoon kahden viikon ajan
7. opiskelutarvikkeet, henkilökohtaiset paperit, ansiomerkit ja uskonnonharjoittamisessa käytettävät esineet sekä jokapäiväiset käyttöesineet, jotka voidaan myydä vain niiden arvoa selvästi alempaan hintaan, mutta joilla on velallisen kannalta merkittävä käyttöarvo
8. lääkeoikeudesta 6 päivänä syyskuuta 2001 annetussa laissa (Prawo farmaceutyczne (Puolan säädöskokoelma 2024, kohta 686) tarkoitetut lääkkeet, jotka lääketieteellisestä toiminnasta annetuissa säännöksissä tarkoitettu terveydenhuoltoyksikkö tarvitsee toimiakseen asianmukaisesti kolmen kuukauden ajan,
9. tällaisen terveydenhuoltoyksikön toiminnan kannalta tarpeelliset lääkinnälliset laitteet ja niiden lisälaitteet, järjestelmät ja toimenpidepakkaukset, joista säädetään lääkinnällisistä laitteista, direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 178/2002 ja asetuksen (EY) N:o 1223/2009 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY kumoamisesta 5 päivänä huhtikuuta 2017 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/745 (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 1, sellaisena kuin se on muutettuna) in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet ja niiden lisälaitteet, joista säädetään in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista sekä direktiivin 98/79/EY ja komission päätöksen 2010/227/EU kumoamisesta 5 päivänä huhtikuuta 2017 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/746 (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 176, sellaisena kuin se on muutettuna)
10. apuvälineet, joita velallinen tai hänen perheenjäsenensä tarvitsevat vamman vuoksi.

Siviiliprosessilain 831 §:n 1 momentin nojalla pakkotäytäntöönpanosta vapautetaan seuraava omaisuus:

1. viranhoitoon liittyvien kustannusten ja matkojen kattamiseen tarkoitetut maksut ja luontoisetuudet
2. tiettyihin tarkoituksiin osoitetut valtion varat (erityisesti apurahat ja tukitoimet), paitsi jos vaade on syntynyt näiden tavoitteiden toteuttamisen yhteydessä tai jos se liittyy elatusvelvollisuuteen
3. sellaisista ohjelmista saatavat varat, jotka rahoitetaan 27. elokuuta 2009 annetun julkista taloutta koskevan lain (Ustawa o finansach publicznych) (Puolan säädöskokoelma 2013, kohdat 885, 938 ja 1646) 5 §:n 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista varoista, paitsi jos täytäntöönpanon kohteena oleva saatava on syntynyt sellaisen hankkeen toteuttamisen yhteydessä, johon nämä varat oli osoitettu;
4. luovuttamattomat oikeudet, paitsi jos niistä on tehty siirrettäviä sopimuksella, ja toimitettavat palvelut voidaan panna täytäntöön tai kyseisen oikeuden käyttö voidaan siirtää toiselle henkilölle;
5. henkilövakuutusetuudet ja omaisuusvahinkovakuutusten korvaukset valtiovarainministerin ja oikeusministerin asetuksella määrittämissä rajoissa; tämä ei koske elatusvelvollisuudesta johtuvien saatavien perimiseksi toteutettavia täytäntöönpanotoimia;
6. sosiaaliavustus, josta säädetään sosiaalihuollosta 12. maaliskuuta 2004 annetussa laissa (Ustawa o pomocy społecznej) (Puolan säädöskokoelma 2013, kohta 182, sellaisena kuin se on muutettuna);
7. velalliselle valtion talousarviosta tai kansallisesta terveysrahastosta terveydenhuoltoetuuksina maksettavat määrät, joista säädetään julkisrahoitteisesta terveydenhuollosta 27. elokuuta 2004 annetussa laissa (Ustawa o świadczeniach opieki zdrowotnej finansowanych ze środków publicznych) (Puolan säädöskokoelma 2008/164, kohta 1027, sellaisena kuin se on muutettuna), niin kauan kuin etuuksia maksetaan, 75 prosentin osalta kustakin maksusta, paitsi jos on kyse velallisen työntekijöiden tai julkisrahoitteisesta terveydenhuollosta annetun lain 5 §:n 41 momentin a ja b alamomentissa tarkoitettujen terveydenhuoltopalvelujen toimittajien saatavista;
8. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksellä myönnetyt määrät, jos saatava on suoritettava valtiokonttorille;
9. kuntoutusetuudet, joista säädetään sosiaalisesta työllisyydestä 13. kesäkuuta 2003 annetussa laissa (Ustawa o zatrudnieniu socjalnym) (Puolan säädöskokoelma 2020, 176 kohta);
10. asunto-osuuskuntien saatavat jäseniltä ja muilta kuin jäseniltä, joilla on osuuskuntaoikeus tiloihin tai jotka ovat tilojen omistajia, asunto-osuuskunnista 15. joulukuuta 2000 annetun lain (Puolan säädöskokoelma 2021, 1208 kohta) 4 §:ssä tarkoitettujen maksujen perusteella sekä näistä maksuista johtuvat asunto-osuuskunnan käytettävissä olevat varat, paitsi jos täytäntöönpanon kohteena oleva saatava liittyy velvoitteeseen, joka velkojan olisi pitänyt suorittaa mainitun lain 4 §:ssä tarkoitettujen maksujen perusteella.

Jos velallinen on maataloustuottaja, täytäntöönpanossa sovelletaan lisäksi erityisiä rajoituksia, joista säädetään siviiliprosessilain 829¹–829⁵§:ssä.

Siviiliprosessilain 829¹ §:ssä säädetään, että jos velallinen on maataloustuottaja, ulosmittaus ei koske seuraavia:

1) keskeiset tuotanto- ja jalostuseläimet:

a) lypsykarja

b) lihakarja

c) hevoset

d) vuohet

e) lampaat

f) siat

g) siipikarja

h) turkiseläimet

i) muut kotieläimet;

2) muut kuin keskeiset tuotanto- ja jalostuseläimet tiineyden jälkipuoliskon aikana ja poikimisen jälkeen kunnes varsat ovat 6 kuukauden, vasikat 4 kuukauden, karitsat 3 kuukauden, porsaat 2 kuukauden ja kilit 5 kuukauden ikäisiä;

3) siipikarja, jonka osalta on tehty sopimus lintujen tai niistä saatavien tuotteiden toimittamisesta;

4) turkiseläimet, joiden vuotien ja nahkojen toimittamisesta jalostaja on tehnyt sopimuksen;

5) tarhamehiläisten (Apis mellifera) yhdyskunnat ja pesät;

6) maatalouden yleisimpiä koneita, työkaluja ja laitteita määrä, jonka velallinen tarvitsee tilan töihin, mukaan lukien maataloustraktorit sekä niiden kanssa käytettävät koneet ja laitteet sekä omalla käyttövoimalla liikkuvat maatalouskoneet kylvöä, hoitotöitä sekä sadon korjuuta ja kuljetusta varten;

7) vilja- ja rehusiilot;

8) traktorien ja maatalouskoneiden tavanomaiseen toimintaan tarvittavat polttoainevarastot ja varaosat tuotantosyklin loppuun saattamiseksi tarvittavan ajan;

9) siemenaineistoa, viljansiemeniä ja muita velallisen tilalla kylvettäväksi tai istutettavaksi tarkoitettuja kasveja kyseisenä markkinointivuonna tarvittava määrä;

10) kuuden kuukauden polttoainevarastot;

11) lannoitteita, kasvinsuojeluaineita ja kasvualustoja määrä, jonka velallinen tarvitsee voidakseen jatkaa tuotantoa kyseisenä markkinointivuonna;

12) 1–4 kohdassa tarkoitettujen eläinten rehu- ja kuivikevarastot seuraavaan sadonkorjuuseen asti;

13) kun tila on erikoistunut tiettyyn tuotantosuuntaan, käsillä olevan tuotantosyklin loppuun saattamiseksi tarvittavat tekniset peruslaitteet;

14) maataloustuotteiden toimittamisesta saadut ennakkomaksut;

15) eläintenpitoon tarvittavat maatalousrakennukset ja -maa keskeisten tuotanto- ja jalostuseläinten ja tarvittavan muun karjan määrän mukaisesti;

16) erilaiset maatilan varasto- ja huoltorakennukset sekä kasvihuoneet, kasvatustunnelit ja lämmitetyt kasvihuoneet ja niihin liittyvä tarpeisto. 

Lisäksi siviiliprosessilain 829² §:n 1 momentissa säädetään, että 829¹ §:ssä vahvistettujen poikkeusten estämättä ulosmittausta ei saa kohdistaa keskeisten tuotanto- ja jalostuseläinten määrän ylittävään karjaan eikä koneisiin ja laitteisiin, vaikka niiden määrä ylittäisi 829¹ §:n 6, 8, 9, 11–13 ja 15 momentissa vahvistetut määrät, jos ulosottomies katsoo velallisen tilan sijaintipaikan toimivaltaista maatalouskamaria (izba rolnicza) kuultuaan, että ne ovat tilan toiminnan kannalta tarpeellisia.

Siviiliprosessilain 831 §:n 1 momentin nojalla pakkotäytäntöönpanosta vapautetaan seuraava omaisuus:

1. viranhoitoon liittyvien kustannusten ja matkojen kattamiseen tarkoitetut maksut ja luontoisetuudet;

2. 50 prosenttia virkamatkakorvausten määrästä silloin kun ulosmittauksen tarkoituksena on kattaa elatusapusaatavat, mukaan lukien valtion saatavat, jotka johtuvat siitä, että etuuksia on maksettu elatusapuvelvoitteiden laiminlyönnin vuoksi valtion talousarviosta;

3. tiettyihin tarkoituksiin osoitetut valtion varat (erityisesti apurahat ja tukitoimet), paitsi jos vaade on syntynyt näiden tavoitteiden toteuttamisen yhteydessä tai jos se liittyy elatusvelvoitteisiin;

4. sellaisista ohjelmista saatavat varat, jotka rahoitetaan 27. elokuuta 2009 annetun julkista taloutta koskevan lain (Ustawa o finansach publicznych) (Puolan säädöskokoelma 2013, kohdat 885, 938 ja 1646) 5 §:n 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista varoista, paitsi jos vaade on syntynyt sellaisen hankkeen toteuttamisen yhteydessä, johon nämä varat oli osoitettu;

5. luovuttamattomat oikeudet, paitsi jos niistä on tehty siirrettäviä sopimuksella, ja toimitettavat palvelut voidaan ulosmitata tai kyseisen oikeuden käyttö siirtää toiselle henkilölle;

6. henkilövakuutusetuudet ja omaisuusvahinkovakuutusten korvaukset valtiovarainministerin ja oikeusministerin asetuksella määrittämissä rajoissa; tämä ei koske elatusvelvollisuudesta johtuvien saatavien perimiseksi toteutettavia täytäntöönpanotoimia;

7. sosiaaliavustus, josta säädetään sosiaalihuollosta 12. maaliskuuta 2004 annetussa laissa (Ustawa o pomocy społecznej) (Puolan säädöskokoelma 2013, kohta 182, sellaisena kuin se on muutettuna);

8. kertaluonteinen tai säännöllinen rahallinen apu, jonka on myöntänyt veteraaneja ja vainojen uhreja koskevien asioiden viraston (Urząd do Spraw Kombatantów i Osób Represjonowanych) päällikkö;

9. velalliselle valtion talousarviosta tai kansallisesta terveysrahastosta terveydenhuoltoetuuksina maksettavat määrät, joista säädetään julkisrahoitteisesta terveydenhuollosta 27. elokuuta 2004 annetussa laissa (Ustawa o świadczeniach opieki zdrowotnej finansowanych ze środków publicznych) (Puolan säädöskokoelma 2008/164, kohta 1027, sellaisena kuin se on muutettuna), niin kauan kuin etuuksia maksetaan, 75 prosentin osalta kustakin maksusta, paitsi jos on kyse velallisen työntekijöiden tai julkisrahoitteisesta terveydenhuollosta annetun lain 5 §:n 41 momentin a ja b alamomentissa tarkoitettujen terveydenhuoltopalvelujen toimittajien saatavista;

10. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksellä myönnetyt määrät, jos saatava on suoritettava valtiokonttorille;

11. kuntoutusetuudet, joista säädetään sosiaalisesta työllisyydestä 13. kesäkuuta 2003 annetussa laissa (Ustawa o zatrudnieniu socjalnym) (Puolan säädöskokoelma 2020, 176 kohta);

12. asunto-osuuskuntien saatavat jäseniltä ja muilta kuin jäseniltä, joilla on osuuskuntaoikeus tiloihin tai jotka ovat tilojen omistajia, asunto-osuuskunnista 15. joulukuuta 2000 annetun lain (Puolan säädöskokoelma 2021, 1208 kohta) 4 §:ssä tarkoitettujen maksujen perusteella sekä näistä maksuista johtuvat asunto-osuuskunnan käytettävissä olevat varat, paitsi jos täytäntöönpanon kohteena oleva saatava liittyy velvoitteeseen, joka velkojan olisi pitänyt suorittaa mainitun lain 4 §:ssä tarkoitettujen maksujen perusteella.

 

Tämä verkkosivu on osa Your Europe -sivustoa.

Oliko tästä sisällöstä sinulle hyötyä? Anna palautetta!