1 Millä edellytyksillä avioeron voi saada?
Avioeroa voi hakea toinen puoliso yksin tai puolisot yhdessä. Tietyissä tapauksissa avioero voidaan myöntää vasta kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen. Näin on esimerkiksi silloin, jos
- molemmat puolisot pyytävät sitä,
- jompikumpi puolisoista asuu vakituisesti alle 16-vuotiaan lapsensa kanssa, jonka huoltaja hän on, tai
- vain toinen puolisoista hakee avioeroa.
Tietyissä poikkeustapauksissa avioero voidaan myöntää ilman harkinta-aikaa myös sellaisille puolisoille, joita koskee jokin edellä mainituista tilanteista. Näin on esimerkiksi silloin, jos puolisot ovat jo eläneet erillään kaksi vuotta. Puolisolla on oikeus avioeroon ilman harkinta-aikaa myös siinä tapauksessa, että voidaan uskottavasti osoittaa, että hänet on pakotettu avioliittoon, tai jos puoliso on solminut avioliiton alle 18-vuotiaana. Jos avioliitto on solmittu siitä huolimatta, että puolisot ovat keskenään läheistä sukua, tai jos avioliitto on solmittu, vaikka toinen puolisoista oli jo naimisissa tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli eikä aiempaa avioliittoa tai rekisteröityä parisuhdetta ollut purettu, on kummallakin puolisolla oikeus saada avioero ilman harkinta-aikaa. Jos on kyse kaksinnaimisesta, on kummallakin aiemman avioliiton puolisolla myös oikeus kyseisen avioliiton purkamiseen avioerolla ilman harkinta-aikaa. Samoin on silloin, jos parisuhde on rekisteröity siitä huolimatta, että jompikumpi puolisoista oli naimisissa.
2 Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet?
Kummallakin puolisolla on aina oikeus saada avioero. Sitä varten ei tarvitse esittää erityisiä perusteluja.
3 Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on
3.1 aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin (esim. sukunimeen)
Avioero ei johda sukunimen muuttumiseen, vaan puolisot säilyttävät sukunimet, jotka heillä oli avioliiton aikana. Puoliso voi kuitenkin vaihtaa sukunimeen, joka hänellä oli aikaisemmin.
3.2 omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä
Avioeron jälkeen omaisuus jaetaan osituksella puolisoiden kesken. Omaisuus jaetaan pääsääntöisesti puoliksi. Avioliiton purkautumisen syyllä ei ole merkitystä omaisuuden jakamisessa.
3.3 puolisoiden alaikäisiin lapsiin
Avioeron jälkeen molemmat vanhemmat ovat edelleen yhteisten lastensa huoltajia.
Jos jompikumpi puolisoista sitä pyytää, tuomioistuin voi avioeroprosessissa käsitellä lasten huoltajuuteen, asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyviä kysymyksiä.
Avioeroprosessissa oikeus voi myös ilman vaatimusta päättää, että toinen vanhemmista saa yksinhuoltajuuden, jos on selvää, että yhteishuoltajuus ei ole lapsen edun mukaista.
Molemmat vanhemmat ovat vastuussa lapsensa elatuksesta. Se vanhemmista, joka ei asu vakituisesti lapsen kanssa, täyttää elatusvelvollisuutensa maksamalla toiselle vanhemmalle elatusapua lapsesta.
3.4 toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua?
Avioeron jälkeen puolisot vastaavat itse elatuksestaan. Poikkeuksena ovat tietyt erityistilanteet, esimerkiksi jos toisen puolison on vaikea hankkia itselleen elatusta pitkän avioliiton purkauduttua tai jos on olemassa muita erityisiä syitä.
4 Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa?
Ruotsin lainsäädännössä ei säädetä asumuserosta.
5 Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy?
Ruotsin lainsäädännössä ei säädetä asumuserosta.
6 Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on?
Ruotsin lainsäädännössä ei säädetä asumuserosta.
7 Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa?
Ruotsin lainsäädännössä ei säädetä avioliiton mitätöimisestä. Avioliitto voi purkautua joko toisen puolison kuollessa tai kun tuomioistuin myöntää puolisoille avioeron.
8 Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä?
Ruotsin lainsäädännössä ei säädetä avioliiton mitätöimisestä.
9 Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on?
Ruotsin lainsäädännössä ei säädetä avioliiton mitätöimisestä.
10 Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa?
Vain tuomioistuin voi päättää avioliiton purkamisesta myöntämällä avioeron. Muita avioeroon liittyviä kysymyksiä sen sijaan voidaan käsitellä myös muulla tavoin.
Puolisot voivat osallistua perheneuvontaan (familjerådgivning), jonka tarkoituksena on käsitellä parisuhteen tai perheen yhteiselämään liittyviä ristiriitoja. Kuntien velvollisuutena on huolehtia perheneuvonnan järjestämisestä niille, jotka sitä haluavat, joko kunnallisena tai tehtävään soveltuvan ulkopuolisen asiantuntijan tarjoamana palveluna.
Puolisoilla on oikeus myös perheasioiden sovitteluun (samarbetssamtal). Tarkoituksena on saada vanhemmat sopimaan lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyvistä kysymyksistä. Sovittelu tapahtuu asiantuntijan ohjauksessa. Kuntien velvollisuutena on huolehtia sovittelun järjestämisestä niille, jotka sitä haluavat.
Jos vanhemmat haluavat muuttaa huolto-, asumis- tai tapaamisoikeusjärjestelyjä, asiasta voidaan tehdä sopimus. Sosiaalilautakunnan on vahvistettava sopimus.
11 Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?
Ruotsin lainsäädännössä ei säädetä asumuserosta tai avioliiton mitätöimisestä.
Avioeroasia otetaan käsiteltäväksi sen alueen käräjäoikeudessa (tingsrätt), jossa jommallakummalla puolisoista on kotipaikka. Jos kummankaan puolison kotipaikka ei ole Ruotsissa, asian käsittelee Tukholman käräjäoikeus.
Jos puolisot hakevat avioeroa yhdessä, he voivat jättää yhteisen hakemuksen. Hakemukseen on liitettävä kummankin puolison osalta virkatodistus avioeroa varten. Jos vain toinen puolisoista hakee avioeroa, hänen on tehtävä haastehakemus. Hakemukseen on liitettävä kyseisen puolison virkatodistus avioeroa varten. Virkatodistus tilataan veroviranomaiselta (skatteverket).
12 Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua?
Avioeroa ja siihen liittyviä kysymyksiä koskevissa asioissa oikeusapua myönnetään ainoastaan erityisistä syistä.
13 Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta?
Ruotsin lainsäädännössä ei säädetä asumuserosta tai avioliiton mitätöimisestä.
Avioeropäätöksestä voi valittaa hovioikeuteen.
14 Millä tavoin tulee menetellä jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan tässä jäsenvaltiossa?
Tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta 25 päivänä kesäkuuta 2019 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2019/1111 (ns. Bryssel II -asetus) mukaan jäsenvaltiossa annettu tuomio on tunnustettava muissa jäsenvaltioissa vaatimatta minkään erityisen menettelyn noudattamista.
Asetuksen mukaan on mahdollista hakea päätöstä siitä, että perusteet päätöksen tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta kieltäytymiselle on tai että niitä ei ole.
15 Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista tässä jäsenvaltiossa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?
Hakemus siitä, että ulkomaista päätöstä ei tunnusteta tai panna täytäntöön, tehdään käräjäoikeudelle. Hakemus julistuksen antamiseksi siitä, ettei ole perusteita kieltäytyä ulkomaisen päätöksen tunnustamisesta, tehdään käräjäoikeudelle.
Tuomioistuinkäsittelyssä sovelletaan tuomioistuinasioista annettua lakia (1996:242), jos Bryssel II -asetuksesta ei muuta johdu.
16 Mitä lakia sovelletaan avioeroasiassa silloin kun puolisot eivät asu tässä jäsenvaltiossa tai ovat eri maiden kansalaisia?
Jos avioerohakemus otetaan ruotsalaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, se ratkaistaan pääsääntöisesti Ruotsin lain mukaan.
Tietyissä tapauksissa otetaan kuitenkin huomioon myös ulkomaisen lain säännökset. Näin tehdään seuraavissa tapauksissa:
- Jos molemmat puolisot ovat ulkomaalaisia ja kummallakaan ei ole ollut kotipaikkaa Ruotsissa vähintään viimeisen vuoden aikana, avioeroa ei saa myöntää vastoin toisen puolison tahtoa, ellei siihen ole perusteita sen maan lain mukaan, jonka kansalaisia molemmat puolisot ovat tai ainakin toinen heistä on.
- Jos molemmat puolisot ovat ulkomaalaisia ja toinen heistä vetoaa siihen, ettei avioeron purkamiseen ole perusteita sen maan lain mukaan, jonka kansalainen hän on, avioeroa ei saa myöntää, jos on erityisiä syitä olla myöntämättä sitä, kun otetaan huomioon puolison tai yhteisten lasten etu.
Tämä verkkosivu on osa Sinun Eurooppasi -sivustoa.
Anna palautetta sisällön hyödyllisyydestä.