Johdanto
Eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä perittävät oikeudenkäyntimaksut on vahvistettu oikeudenkäyntimaksuja koskevassa laissa (Zakon o sodnih taksah (ZST-1), Slovenian virallisen lehden (US) nrot 37/08, 97/10 ja 63/13, perustuslakituomioistuimen päätökset 58/14 ja 19/15, siviiliprosessilain muutokset (ZPP-E) 30/16 ja 10/17).
ZST-1 (6 §) muodostaa oikeusperustan oikeudenkäyntimaksujen suorittamiselle käteisenä, tilisiirtona ja muilla soveltuvilla maksutavoilla, ja sitä sovelletaan myös eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä. Käytännössä oikeudenkäyntimaksut voidaan maksaa yksittäisten pankkien verkkopankkisovellusten kautta. Tapauksista, joissa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä täytyy maksaa oikeudenkäyntimaksuja säädetään siviiliprosessilaissa (Zakon o pravdnem postopku – ZPP), kuten myös seurauksista, jos ne jätetään maksamatta.
Mitä maksuja peritään?
Eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä suoritetaan maksu kanteen nostamisesta, vastakanteesta, purkamista koskevasta hakemuksesta, asiakirjoista, joissa ilmoitetaan muutoksenhausta, ja muutoksenhausta (ZPP:n 105 a §). Oikeudenkäyntimaksut maksaa se asianosainen, joka kyseiset hakemukset tekee (ZPP:n 105 a §, ZST-1:n 6 §:n ensimmäinen momentti).
Slovenian tasavallan korkeimman oikeuden oikeuskäytännön mukaan uudelleenkäsittely ei ole vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä sallittua eikä korkein oikeus voi sitä sallia. Jos asianosainen kuitenkin hakee uudelleenkäsittelyä, hänen täytyy maksaa myös tästä oikeussuojakeinosta.
Minkäsuuruisia maksut ovat?
Eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä koskevan oikeudenkäyntimaksun määrä, jonka kantaja maksaa kanteen vireillepanon yhteydessä, riippuu menettelyn kohteen arvosta:
- jos menettelyn kohteen arvo on enintään 300 euroa, maksu on 54 euroa
- jos menettelyn kohteen arvo on 301–600 euroa, maksu on 78 euroa
- jos menettelyn kohteen arvo on 601–900 euroa, maksu on 102 euroa
- jos menettelyn kohteen arvo on 901–1 200 euroa, maksu on 126 euroa
- jos menettelyn kohteen arvo on 1 201–1 500 euroa, maksu on 150 euroa
- jos menettelyn kohteen arvo on 1 501–2 000 euroa, maksu on 165 euroa
- jos menettelyn kohteen arvo on 2 001–2 500 euroa, maksu on 180 euroa
- jos menettelyn kohteen arvo on 2 501–3 000 euroa, maksu on 195 euroa
- jos menettelyn kohteen arvo on 3 001–3 500 euroa, maksu on 210 euroa
- jos menettelyn kohteen arvo on 3 501–4 000 euroa, maksu on 225 euroa
- jos menettelyn kohteen arvo on 4 001–4 500 euroa, maksu on 240 euroa
- jos menettelyn kohteen arvo on 4 501–5 000 euroa, maksu on 255 euroa.
Oikeudenkäyntimaksun määrä vahvistetaan ZST-1:n liitteen voimassa olevassa versiossa vähintään 500 000 euroon asti lain kulloinkin voimassa olevan liitteen mukaisesti, ja on syytä ottaa huomioon maksutariffi, jossa on laskentakertoimet erityyppisille menettelyille.
Mitä tapahtuu, jos oikeudenkäyntikuluja ei makseta määräajassa?
Tuomioistuimelle on maksettava siinä määräajassa, jonka se asettaa päätöksessään. Tuomioistuin ilmoittaa päätöksessään asianosaiselle oikeudenkäyntimaksun maksamatta jättämisen seurauksista (ZPP:n 105 a §:n toinen momentti).
Jos oikeudenkäyntimaksua ei makseta määräajassa eivätkä edellytykset oikeudenkäyntimaksuista vapauttamiselle, sen lykkäämiselle tai maksamiselle erissä täyty, hakemus (esim. kanne) katsotaan peruutetuksi (siviiliprosessilain 105 a §:n kolmas momentti).
Miten oikeudenkäyntikulut maksetaan?
ZST-1 (6 §) muodostaa oikeusperustan oikeudenkäyntimaksujen suorittamiselle käteisenä, tilisiirtona ja muilla soveltuvilla maksutavoilla, ja sitä sovelletaan myös eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä.
Käytännössä oikeudenkäyntimaksut voidaan maksaa yksittäisten pankkien verkkopankkisovellusten kautta. Ne voidaan maksaa myös suoraan maksupalveluntarjoajien palveluita käyttäen tai tuomioistuimen kassalla (käteisellä tai maksupäätteellä).
Sähköiseen maksamiseen on kullakin pankilla verkkomaksupalvelunsa.
Oikeudenkäyntimaksun voi suorittaa etukäteen eli silloin, kun menettely pannaan vireille tuomioistuimessa. Kantaja voi myös panna menettelyn vireille ja odottaa, että tuomioistuin lähettää maksumääräyksen, jossa on maksun määrän lisäksi myös muita maksun suorittamisen kannalta välttämättömiä tietoja.
Miten toimitaan sen jälkeen, kun maksu on suoritettu?
Jos oikeudenkäyntimaksun suorittamisen yhteydessä käytetään viitenumeroa (jonka tuomioistuin ilmoittaa oikeudenkäyntimaksuilmoituksen yhteydessä), maksajan ei tarvitse toimittaa tuomioistuimelle tositetta maksun suorittamisesta. Tuomioistuin saa tiedon maksusuorituksesta erityisen sähköisen pankkijärjestelmän (UJPnet) kautta. Maksujen yksilöimisessä viitenumero on ratkaiseva.
Jos oikeudenkäyntimaksu suoritetaan ilman viitenumeroa, maksuvelvollisen on toimitettava tuomioistuimelle tosite suoritetusta maksusta. Tositteen pätevyydelle ei ole määrätty mitään muodollisia ehtoja. Tarvittaessa tuomioistuin tarkistaa tositteen perusteella UJPnetistä, onko oikeudenkäyntimaksu suoritettu (erityisesti tapauksissa, joissa oikeudenkäyntimaksua ei ole suoritettu tuomioistuimen kassalla).